Maksakirroosi on alkuvaiheessaan oireeton. Pitkälle edenneessä taudissa voi esiintyä väsymystä, kutinaa, ihon ja silmien valkuaisten keltaisuutta sekä vatsan turpoamista(vesivatsa.) Alkoholin käytön aiheuttamaan maksakirroosiin liittyy usein edeltävästi alkoholin käytön aiheuttama maksatulehdus, jonka oireina voi olla vatsakipua, ihon ja silmien valkuaisten kellastumista sekä ihon kutinaa.
maksakirroosi!
Raija Raitis
5954
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Läheiseni menehtyi 63 vuotiaana tuohon petolliseen sairauteen. Hän oli kova juomaan nuoresta pitäen jokaisena viikonloppuna. Jotkut ovat vaan heikompia.
enemmän tietoa,
esim. miten voit hoitaa aivojasi :) http://www.tohtori.fi/ ... kyllä apu löytyy !
Alkoholi on sinänsä hyvä asia ihmiselle. Kohtuullisesti käytettynä se jopa edistää terveyttä. Tässä kohdin tarkoitan lähinnä hyvänlaatuisen kolesterolin osuuden kasvua kohtuukäyttäjillä , annosmäärän tällöin ollessa noin kahden ravintola-annoksen tasolla. Tätä suuremmat määrät vaikuttavat tutkimusten mukaan haitallisesti, mm. kohottamalla verenpainetta ja aiheuttamalla maksan rasvoittumista, mikä onkin esiaste maksakirroosin muodostumiselle. Mutta näillä juoma-annoksilla mitä tämän palstan kirjoittajat todellisuudessa alkoholia käyttävät ei nähdäkseni maksakirroosin vaaraa ole. Asia on sinänsä tällä Rauma-kanavalla hyvällä mallilla, että alkoholin nauttimisesta kirjoitellaan huomattavastikin reilummin, mitä sitä sitten todellisuudessa nautitaan. Olatankin, että alkoholisteina esiintyvät Pavet ym. hahmot ovat kohtuukäyttäjiä, jotka omien kotikoneidensa äärestä, vaimon ommellessa siinä vieressä Singerillä perheen lapsille vaatteita, haluavat vain tuulettaa mieltään ja saada näin tervetullutta vaihtelua usein melko yksitoikkoiseen arkeensa. Tässä ei ole mitään pahaa, olen joskus itsekin syllistynyt. Maksakirroosin saadakseen on siis juotava alkoholia todella paljon ja tiheästi. Samalla myös rasvaisen ruoan osuus ravinnosta tulee olla poikkeuksellisen suuri.
Maksa on hyvin henkilökohtainen, ja sen sietokyky. Ihmisllä on myös erilaisia myrkkyä elimistössään, sekä luontaisena, että lääkkeiden nauttimisen johdosta, joten alkoholin vähäinenkin käyttö voi jossain tapauksessa olla se ratkaiseva tekijä, jolloin maksa alkaa rasittua enemmän kuin mistä se pystyy toipumaan.
Kyllä alkoholi ja rasvainen ruoka näyttelevät todistettavasti pääsosia maksakirroosin synnyssä. Lääkkeilläkin on toki vaikutusta maksan toimintaan, mutta tässä kohdin näkisin syylliseksi lähinnä pitkäaikaislääkityksen tai monen lääkkeen yhtäaikaisen käytön. Nykyään on esille noussut myös niinsanottujen itsehoitotuotteiden, ts. lääkkeiden tai elintarvikelisien , joita saa kaupoista ilman reseptiä, vaikutus maksan kuormittumiseen. Tällöin puhumme luontaistuotteista , joita nautitaan esim. univalmiutta lisäämään säännöllisesti joka ilta. tilapäiskäytössä näistä ei maksalle ole vaaraa, mutta minkätahansa elimistölle vieraan aineen nauttiminen jatkuva nauttiminen on aina kysymysmerkki. Tutkimustuloksia näistä ei ole tarpeeksi ja toivonkin jokaisen ottavan vastuun omasta ko. lääkkeiden nauttimisesta. Lääketehtaiden tuotteet on testattu usein sekä eläin-että ihmiskokein. Toki niissäkin saattaa joskus kokemuksen mukaan paljastua sivuvaikutuksia, jotka ilmenevät vasta pitempiaikaisen käytön yhteydessä tai jonkun muun aineen yhtäaikaisen nauttimisen seurauksena.
Maksakirroosia yleisempi alkoholisairaus, puhun nyt akuuteista sairakohtauksista, on haimatulehdus, jonka ihan keskiverto raumalainenkin voi saada esimerkiksi kesäloman aikaisella tissuttelulla. Näitä tapauksia tuodaan ikävä kyllä vuosi vuodelta enemmän aina lomakausien päätteeksi meille päivystykseen. Ns.putken saaminen poikki loman loputtua on monelle osoittautunut yllättävänkin vaikeaksi. Silloin on ammatti-apua saatavilla ja mahdollisesti lääkitystäkin pahimpien vieroitusoireiden lievittämiseen (unettomuus, vapina, levottomuus) näistä tulee mieleen ensimmäisenä bentsodiatsepiinit, jotka tilapäiskäytössä auttavat potilasta saamaan unirytmistä jälleen kiinni ja työtehon talaidsin saamiseen.