Meillä on rinnetontti etelään päin. Onnistuisiko siihen laittaa eteläseinälle pikkuisen aurinkokeräimen, jos sen saisi varaajan (3 m3) alapuolelle (varaajassa on 2 kierukan paikkaa, mutta vain ylempi käytössä) niin minkä kokoinen pitäs olla neliöissä kerääjän jotta nelihenkiselle perheelle riittäs käyttövesi keväästä syksyyn "automaattisesti"? Toki pakkasnesteet systeemiin ettei talveksi tarviais irroitella mitään. Talviaikana kuitenkin puulla hoituu lämmitys, mutta antaakos nuo keräimet aurinkoisina pakkaspäivinä lisälämpöä ollenkaan vai tarviaakos ulkolämpötilan olla jo puolella että alkavat toimimaan?
aurinkokeräin
vapaakierto
54
33204
Vastaukset
- ei mitään
Et tee pikkuisella tuossa tapauksessa mitään.
- tutkimuksia ja ohjeita
http://www.kolumbus.fi/solpros/reports/OPAS.pdf
Tuossa on aika hyvä paketti, siinä on kerrottu esimerkiksi keräinten suutauksesta ja sen vaikutuksesta kertymään.
Jos ajatellaan että nelihenkinen perhe kuluttaa lämmitä vettä vaikka noin 300 litraa päivässä, niin siihen tarvitaan Suomen oloissa 8-10 neliön keräimet ja 800 litran varaaja.
Mitoitus pitäisi tehdä niin että aurinko energia riittää aurinkoisten kesäpäivien tarpeisiin. Pilvisinä päivinä tuotto on olematonta. Keräimiä ei voi ylimitiottaa vähemmän aurikoisen sään tai vuodenajan mukaan, kosksa silloin se kiehuu aurinkoisella säällä.
3 kuution varaajan kanssa on tietysti enemmän pelivaraa, kun ei tarvi ihan heti pelätä järjestelmän kiehumista.
Jollain 10-12 neliön keräimillä pärjäisit melko varmasti touko-elokuun.
Maaliskuussa, Huhtikuussa ja syyskuussa tuotto on paljon heikompi, mutta kyllä niistä jotain tulee.
Helmikuu ja Lokakuun kertymistä ei enää kannata puhua juuri mitään ja Marras-Tammikuu on ihan selkeä nolla.- nm hm
Jos laittaa tyhjiöputkikeräimen, niin pilvistenkin päivien tuotto on ihan mukava, eikä kiehuminekaan ole mikään ongelma, antaa kiehua siellä putkessa vaan jos varaaja on maksimilämpötilassa.
Tai näin olen ymmärtänyt, ei ole tyhjiöputkia itsellä... nm hm kirjoitti:
Jos laittaa tyhjiöputkikeräimen, niin pilvistenkin päivien tuotto on ihan mukava, eikä kiehuminekaan ole mikään ongelma, antaa kiehua siellä putkessa vaan jos varaaja on maksimilämpötilassa.
Tai näin olen ymmärtänyt, ei ole tyhjiöputkia itsellä...Jos mitoituksessa lähtee siitä ettei aurinkoisena päivänä kiehu niin ompi sydeemi pahasti poskellaan, totuus on että juuri aurinkoisena päivänä sen järjestelmän keruunesteen pitääkin kiehua, sitä varten on paisuntasäiliöt ja automatiikkaa sen verran että latauspumppu pysähtyy ja homma on hanskassa.
...mielestäni mennyt monikaan kohta oikein...
Perusvirhe on siinä että tuolla järjettömällä alimitotuksella ettei keruupiiri kiehuisi ikinä mennään syteen niin että raikaa... Koitas miettiä tilanne että olet kesälomareissulla ja kulutusta lämpöiselle vedelle ei ole... Voit uskoa että kiehuu varmasti olipa varaaja kuinka iso tahansa..jos ei ekana helteisenä päivänä niin seuraavana viimeistään...
Siis oikeasti kerääjät kannattaa mieluimmin hiukan ylimitottaa, parempi on tietysti että mitottaa oikein, kuin ylä- tai alakanttiin.
Tyhjiöputkikeräimien kohdalla mitoitus käyttöveden kohdalla karkeesti menee niin että yksi keräin asukasta kohti ja varaaja 300-500 litraa,jos on tarkoitus lämmittää taloakin niin juttu muuttuu tietysti tapauskohtaisesti....- pahasti metsään
Kadunmies kirjoitti:
...mielestäni mennyt monikaan kohta oikein...
Perusvirhe on siinä että tuolla järjettömällä alimitotuksella ettei keruupiiri kiehuisi ikinä mennään syteen niin että raikaa... Koitas miettiä tilanne että olet kesälomareissulla ja kulutusta lämpöiselle vedelle ei ole... Voit uskoa että kiehuu varmasti olipa varaaja kuinka iso tahansa..jos ei ekana helteisenä päivänä niin seuraavana viimeistään...
Siis oikeasti kerääjät kannattaa mieluimmin hiukan ylimitottaa, parempi on tietysti että mitottaa oikein, kuin ylä- tai alakanttiin.
Tyhjiöputkikeräimien kohdalla mitoitus käyttöveden kohdalla karkeesti menee niin että yksi keräin asukasta kohti ja varaaja 300-500 litraa,jos on tarkoitus lämmittää taloakin niin juttu muuttuu tietysti tapauskohtaisesti....Kirjoittajana viestin linkissä on Teknisen korkeakoulun professori, joka nimenomaan on erikoistunut auringon hyödyntämiseen. Hän on myös valtioneuvoston erityisasiantuntija uusiutuvien energialähteiden osalta, ja viime viikkoina ollut asiantuntijana aika monessa TV -lähetyksessä. Tuskinpa hän puppua puhuu.
Molemmat keräintyypit, sekä tyhjiöputki että taso, kestävät aivan hyvin ylikuumenemisen, mutta mitä ihmeen järkeä on ylimitoittaa pinta-aloja, kun sen pystyy tekemään oikeinkin. Ylimitoitukseta hyötyy vain keräinkauppias. Eri asia on, ellei ole taitoa mitoitukseen. - Sama ongelma
nm hm kirjoitti:
Jos laittaa tyhjiöputkikeräimen, niin pilvistenkin päivien tuotto on ihan mukava, eikä kiehuminekaan ole mikään ongelma, antaa kiehua siellä putkessa vaan jos varaaja on maksimilämpötilassa.
Tai näin olen ymmärtänyt, ei ole tyhjiöputkia itsellä...Jos keräin on tehokkaampi, niin sitten se kiehumisongelma tulee vastaan pienemmillä keräimillä.
Auringon säteilyteho laskee kuitenkin samassa suhteessa, riippumatta siitä että miten siitä otetaan energia talteen. - €€€€€€
Kadunmies kirjoitti:
Jos mitoituksessa lähtee siitä ettei aurinkoisena päivänä kiehu niin ompi sydeemi pahasti poskellaan, totuus on että juuri aurinkoisena päivänä sen järjestelmän keruunesteen pitääkin kiehua, sitä varten on paisuntasäiliöt ja automatiikkaa sen verran että latauspumppu pysähtyy ja homma on hanskassa.
Jostain syystä myyjät on sitä mieltä että keräimet pitäisi mitoittaa mahdollisimman suuriksi ja tutkijat taas sitä mieltä että aurinkoinen kesäpäivä on se minkä mukaan kannattaa mitoittaa.
- nm hm
pahasti metsään kirjoitti:
Kirjoittajana viestin linkissä on Teknisen korkeakoulun professori, joka nimenomaan on erikoistunut auringon hyödyntämiseen. Hän on myös valtioneuvoston erityisasiantuntija uusiutuvien energialähteiden osalta, ja viime viikkoina ollut asiantuntijana aika monessa TV -lähetyksessä. Tuskinpa hän puppua puhuu.
Molemmat keräintyypit, sekä tyhjiöputki että taso, kestävät aivan hyvin ylikuumenemisen, mutta mitä ihmeen järkeä on ylimitoittaa pinta-aloja, kun sen pystyy tekemään oikeinkin. Ylimitoitukseta hyötyy vain keräinkauppias. Eri asia on, ellei ole taitoa mitoitukseen.Jos kirjoittaja kirjoitti, että keräimiä ei saa ylimitoittaa *kiehumisen takia*, ja sitten oikeasti kiehumisella ei ole merkitystä, niin voi ehkä epäillä asiantuntemusta muutenkin...
Lapsuksia kirjoittaessa voi tietysti sattua kelle vaan, mutta silti... - ei ylimitoistusta
pahasti metsään kirjoitti:
Kirjoittajana viestin linkissä on Teknisen korkeakoulun professori, joka nimenomaan on erikoistunut auringon hyödyntämiseen. Hän on myös valtioneuvoston erityisasiantuntija uusiutuvien energialähteiden osalta, ja viime viikkoina ollut asiantuntijana aika monessa TV -lähetyksessä. Tuskinpa hän puppua puhuu.
Molemmat keräintyypit, sekä tyhjiöputki että taso, kestävät aivan hyvin ylikuumenemisen, mutta mitä ihmeen järkeä on ylimitoittaa pinta-aloja, kun sen pystyy tekemään oikeinkin. Ylimitoitukseta hyötyy vain keräinkauppias. Eri asia on, ellei ole taitoa mitoitukseen."Paljonko pitäisi asentaa aurinkokeräimiä ? Aurinkokeräimen lämmöntuotto riippuu
monesta tekijästä kuten paikallisesta säästä, keräintyypistä, varaajan tilavuudesta, yms. Kun
aurinkokeräimen lämmöntuotto ja lämpimän veden tarve tiedetään, voidaan tarvittava
keräinalakin määrätä. Mitoitusperusteena on ylilämmön välttäminen, ts. keräimet
mitoitetaan yleensä siten, että ne tuottavat 100% kesäkuukausien lämmön tarpeesta.
Tällöin saadaan vuositasolla aurinkoenergialla noin 40-50% kaikesta lämpimästä
käyttövedestä."
Jos lähtökohtana on kesäpäivän saanto, niin kaiki mikä menee sen yli on tietysti täysin turhaa ja ylilämpeneminen rasittaa aina laitteita, vaikka niiden on se kestettäväkin.
ylimitoittamalla saavutetaan etua vain parilta kuukaudelta syksyllä ja keväällä. Vaikka mitoitus olisi 100% yli, niin 100% ei ole paljon silloin kun auringon valo on vähäistä. - Asiassa
nm hm kirjoitti:
Jos kirjoittaja kirjoitti, että keräimiä ei saa ylimitoittaa *kiehumisen takia*, ja sitten oikeasti kiehumisella ei ole merkitystä, niin voi ehkä epäillä asiantuntemusta muutenkin...
Lapsuksia kirjoittaessa voi tietysti sattua kelle vaan, mutta silti...Kiuhuttamisesta ei ainakaan ole mitään hyötyä...
Ilmeisesti järjestelmä tulee mitoittaa niin että keräimessä oleva vesi mahtuu höyrystyessään paisunta astiaan?
Mitenkäs glokolin käy? Sehän ei höyrysty? - se on nähtävä
ei ylimitoistusta kirjoitti:
"Paljonko pitäisi asentaa aurinkokeräimiä ? Aurinkokeräimen lämmöntuotto riippuu
monesta tekijästä kuten paikallisesta säästä, keräintyypistä, varaajan tilavuudesta, yms. Kun
aurinkokeräimen lämmöntuotto ja lämpimän veden tarve tiedetään, voidaan tarvittava
keräinalakin määrätä. Mitoitusperusteena on ylilämmön välttäminen, ts. keräimet
mitoitetaan yleensä siten, että ne tuottavat 100% kesäkuukausien lämmön tarpeesta.
Tällöin saadaan vuositasolla aurinkoenergialla noin 40-50% kaikesta lämpimästä
käyttövedestä."
Jos lähtökohtana on kesäpäivän saanto, niin kaiki mikä menee sen yli on tietysti täysin turhaa ja ylilämpeneminen rasittaa aina laitteita, vaikka niiden on se kestettäväkin.
ylimitoittamalla saavutetaan etua vain parilta kuukaudelta syksyllä ja keväällä. Vaikka mitoitus olisi 100% yli, niin 100% ei ole paljon silloin kun auringon valo on vähäistä.Juuri näin se on. Tyhjiöputkikeräiten myyjät pyrkivät vähättelemään kiehumisongelmaa, sillä tasokeräimissä ei tätä ongelmaa juurikaan ole. Tyhjiöputket sitävastoin kiehauttavat herkästi.
Jos pyritään 100 % kesäajan saantiin -käytännössä veden lämpötila n. 75 astetta, on tasokeräin kesällä tehokkaampi kuin tyhjiöputki. Kun veden lämpötila nostetaan tästä korkeammaksi, alkaa tasokeräimen hyötysuhde pudota jyrkästi, ollen 100 asteessa jo todella huono. Ylimitoitettukaan tasokeräin ei siis juurikaan kiehu hyötysuhteen putoamisen vuoksi, ja koska lämpöhäviöt varaajassa ovat jo aikamoiset.
Tyhjiöputkien hyötysuhde ei vielä paljoa putoa 100 asteessa, ja jos sekin on mitoitettu 100 % mukaan, niin kiehumisvaara on ilmeinen.
Hyötysuhde on aina riippuvainen ulkoilman lämpötilan ja keräimen tuottaman veden lämpötilan suhteesta. Jos siis pyritään saamaan 80 asteista vettä, on tyhjiöputki aina tehokkaampi, mutta jos riittää lattialämmitykseen tarvittava lämpötila, niin tasokeräin on käytännössä aina tehokkaampi -paitsi neljä talvikuukautta, mutta silloinhan ei aurinko paista kuin korkeintaan pari tuntia päivässä, eikä silloin ole mitään merkitystä, mikä hyötysuhde tällöin on. pahasti metsään kirjoitti:
Kirjoittajana viestin linkissä on Teknisen korkeakoulun professori, joka nimenomaan on erikoistunut auringon hyödyntämiseen. Hän on myös valtioneuvoston erityisasiantuntija uusiutuvien energialähteiden osalta, ja viime viikkoina ollut asiantuntijana aika monessa TV -lähetyksessä. Tuskinpa hän puppua puhuu.
Molemmat keräintyypit, sekä tyhjiöputki että taso, kestävät aivan hyvin ylikuumenemisen, mutta mitä ihmeen järkeä on ylimitoittaa pinta-aloja, kun sen pystyy tekemään oikeinkin. Ylimitoitukseta hyötyy vain keräinkauppias. Eri asia on, ellei ole taitoa mitoitukseen....tulikin, molemmat keräintyypit kestää kiehumisen ja sen välttäminen ei ole suunnittelun perusta!
Ylimitoittamisesta kärsii myyjä kaikista eniten, jää kauppa helposti tekemättä, kun myyt alimitoitetun järjestelmän niin asiakkaalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lisätä myöhemmin keräinpinta-alaa.. Oliskohan jo aika korvata puusilmä lasisella, ja jättää myyjien haukkuminen vähemmälle, varsinkin kun tilanne todellisuudessa on aivan toinen kuin väitit!Asiassa kirjoitti:
Kiuhuttamisesta ei ainakaan ole mitään hyötyä...
Ilmeisesti järjestelmä tulee mitoittaa niin että keräimessä oleva vesi mahtuu höyrystyessään paisunta astiaan?
Mitenkäs glokolin käy? Sehän ei höyrysty?..kiehumisesta ei ole tietenkään mitään hyötyä,hyöty isommasta keräinpinta-alasta tulee siitä että huonomilla keleillä saat enemmän irti järjestelmästä..tämä taas on kannattavaa VAIN jos keräimet on osana talon lämmitysjärjestelmää,minun mielestä tässä puhutaan tyhjiöputkikeräinten osalta siitä että laitetaanko yksi keräin lisää vai jätetäänkö laittamatta? Ja aina sen voi lisätä myöhemminkin...
Jaa-a, enpä ole miettinyt mitä siinä kiehumisprosessi oikeesti tapahtuu?, vesi varmaan erkanee kaasuksi 100C asteessa ja glykolia on seassa niin vähän että se jäänee putkistoon nesteenä vielä toviksi, mutta vähäisen määränsä vuoksi prosessi on kuitenkin pysähdyksissä varsinkin kun pumppu ei uutta litkua pumppaa keräimiin....€€€€€€ kirjoitti:
Jostain syystä myyjät on sitä mieltä että keräimet pitäisi mitoittaa mahdollisimman suuriksi ja tutkijat taas sitä mieltä että aurinkoinen kesäpäivä on se minkä mukaan kannattaa mitoittaa.
...hiukan eri sanoin, myyjän ei kannata esittää tarjousta jossa on järjestelmä ylimitoitettu, koska silloin kauppa jää monesti tekemättä, siis kannattaa pysyä kohtuudessa ja mitoittaa oikein.. tähän taas luulen että jokaisella myyjällä on hyvät työkalut ja taitoa laskea keräinten tarve oikein
En ihan tällä syömisellä usko että kiehuminen on ensisijainen mitoituksen perusta koska varsinkin tyhjiökeräinten kohdalla kiehuminen on selviö pidemmillä aurinkoisilla keleillä, sen kanssa on vaan osattava elää, ja asennustarvikkeet pitää olla sellaiset että ne tuon kestääse on nähtävä kirjoitti:
Juuri näin se on. Tyhjiöputkikeräiten myyjät pyrkivät vähättelemään kiehumisongelmaa, sillä tasokeräimissä ei tätä ongelmaa juurikaan ole. Tyhjiöputket sitävastoin kiehauttavat herkästi.
Jos pyritään 100 % kesäajan saantiin -käytännössä veden lämpötila n. 75 astetta, on tasokeräin kesällä tehokkaampi kuin tyhjiöputki. Kun veden lämpötila nostetaan tästä korkeammaksi, alkaa tasokeräimen hyötysuhde pudota jyrkästi, ollen 100 asteessa jo todella huono. Ylimitoitettukaan tasokeräin ei siis juurikaan kiehu hyötysuhteen putoamisen vuoksi, ja koska lämpöhäviöt varaajassa ovat jo aikamoiset.
Tyhjiöputkien hyötysuhde ei vielä paljoa putoa 100 asteessa, ja jos sekin on mitoitettu 100 % mukaan, niin kiehumisvaara on ilmeinen.
Hyötysuhde on aina riippuvainen ulkoilman lämpötilan ja keräimen tuottaman veden lämpötilan suhteesta. Jos siis pyritään saamaan 80 asteista vettä, on tyhjiöputki aina tehokkaampi, mutta jos riittää lattialämmitykseen tarvittava lämpötila, niin tasokeräin on käytännössä aina tehokkaampi -paitsi neljä talvikuukautta, mutta silloinhan ei aurinko paista kuin korkeintaan pari tuntia päivässä, eikä silloin ole mitään merkitystä, mikä hyötysuhde tällöin on....kiehumisen estämiseen järjestelmän suunnitteluvaiheessa, sille kesän vedentarpeelle käyttövedenosalta ei voi laskea mitään tarkkaa määrää, voit olla vaikka kesämökillä viikonlopun ja keräimet tahkoaa silti komena päivänä varaajaan lämpöä ja kyllä silloin kiehuminen on aika lähellä olipa keräimet millaisia tahansa
Tuosta päästään siihen että kesän kulutus voi olla aivan jotain muuta kuin se on keväällä tai heti kesälomien jälkeen... Siis väitän vieläkin että keskikesän tarpeisiin ei ole mielekästä mitoittaa juuri yhtään mitään vaan opittava elämään sen kiehumisen kanssa,
Lattialämmitykseen riittää kevyesti haalea vesi, laitatko sitten tuohon tarkoitukseen viisi-seitsemän tasokeräintä tai yhden tai kaksi tyhjiökeräintä on sitten jokaisen itse päätettävissä....- nm hm
se on nähtävä kirjoitti:
Juuri näin se on. Tyhjiöputkikeräiten myyjät pyrkivät vähättelemään kiehumisongelmaa, sillä tasokeräimissä ei tätä ongelmaa juurikaan ole. Tyhjiöputket sitävastoin kiehauttavat herkästi.
Jos pyritään 100 % kesäajan saantiin -käytännössä veden lämpötila n. 75 astetta, on tasokeräin kesällä tehokkaampi kuin tyhjiöputki. Kun veden lämpötila nostetaan tästä korkeammaksi, alkaa tasokeräimen hyötysuhde pudota jyrkästi, ollen 100 asteessa jo todella huono. Ylimitoitettukaan tasokeräin ei siis juurikaan kiehu hyötysuhteen putoamisen vuoksi, ja koska lämpöhäviöt varaajassa ovat jo aikamoiset.
Tyhjiöputkien hyötysuhde ei vielä paljoa putoa 100 asteessa, ja jos sekin on mitoitettu 100 % mukaan, niin kiehumisvaara on ilmeinen.
Hyötysuhde on aina riippuvainen ulkoilman lämpötilan ja keräimen tuottaman veden lämpötilan suhteesta. Jos siis pyritään saamaan 80 asteista vettä, on tyhjiöputki aina tehokkaampi, mutta jos riittää lattialämmitykseen tarvittava lämpötila, niin tasokeräin on käytännössä aina tehokkaampi -paitsi neljä talvikuukautta, mutta silloinhan ei aurinko paista kuin korkeintaan pari tuntia päivässä, eikä silloin ole mitään merkitystä, mikä hyötysuhde tällöin on."jos riittää lattialämmitykseen tarvittava lämpötila, niin tasokeräin on käytännössä aina tehokkaampi -paitsi neljä talvikuukautta"
Tarkoitat ilmeisesti tällä sitä, että tyhjiöputkikeräin itsessään on tehottomampi imemään säteilyä, mutta pienempien häviöiden takia parempi? Mutta jos lämpötila on matala, häviöt eivät haittaa tasokeräintäkään? Tätä en ihan niele, käsittääkseni tyhjiöputkikeräin on nimenomaan hyvä keräämään myös hajavaloa.
Ja kyllähän tyhjiöputkikeräimen lämpötilan saa ihan niin alhaiseksi kuin haluaa, kierroksia vaan kiertovesipumppuun jos haluaa että siellä vesi lämpiää esim. vain lattialämmityslämpötilaan... - hallitsee laskemisen
Kadunmies kirjoitti:
...kiehumisen estämiseen järjestelmän suunnitteluvaiheessa, sille kesän vedentarpeelle käyttövedenosalta ei voi laskea mitään tarkkaa määrää, voit olla vaikka kesämökillä viikonlopun ja keräimet tahkoaa silti komena päivänä varaajaan lämpöä ja kyllä silloin kiehuminen on aika lähellä olipa keräimet millaisia tahansa
Tuosta päästään siihen että kesän kulutus voi olla aivan jotain muuta kuin se on keväällä tai heti kesälomien jälkeen... Siis väitän vieläkin että keskikesän tarpeisiin ei ole mielekästä mitoittaa juuri yhtään mitään vaan opittava elämään sen kiehumisen kanssa,
Lattialämmitykseen riittää kevyesti haalea vesi, laitatko sitten tuohon tarkoitukseen viisi-seitsemän tasokeräintä tai yhden tai kaksi tyhjiökeräintä on sitten jokaisen itse päätettävissä....Oikein mitoitetulla tasokeräimellä kiehuminen on lähellä, mutta sitä ei kuitenkaan tapahdu. Sinä ilmeisesti tiedät, mitä tyhjiökeräimelle tapahtuu, minä taas mitä tasokeräimelle -onhan sellainen ollut minulla jo kymmenen vuotta, ja se tuottaa käytännössä lähes kaiken tarvitsemastani lämmöstä ja lämpimästä vedestä maalis- syyskuun välisenä aikana. Jos sataa taivaan täydeltä viikkokausia, niin silloin keräin ei tietenkään toimi.
"Lattialämmitykseen riittää kevyesti haalea vesi, laitatko sitten tuohon tarkoitukseen viisi-seitsemän tasokeräintä tai yhden tai kaksi tyhjiökeräintä on sitten jokaisen itse päätettävissä.... " Tämä vertaus vähän ontuu, sillä haalean veden tuotossa tasokeräin on tyhjiöputkea parempi, eli oikein olisi 4-5 tasokeräintä tai 4-6 tyhjiöputkikeräintä.
Jos haluamme vieläkin matalampia lämpötiloja, niin kaikkein paras kesäaikaan on musta maalipinta ilman katelasia. Aika uskomatonta, mutta kuitenkin totta. - kyllä oikein
nm hm kirjoitti:
"jos riittää lattialämmitykseen tarvittava lämpötila, niin tasokeräin on käytännössä aina tehokkaampi -paitsi neljä talvikuukautta"
Tarkoitat ilmeisesti tällä sitä, että tyhjiöputkikeräin itsessään on tehottomampi imemään säteilyä, mutta pienempien häviöiden takia parempi? Mutta jos lämpötila on matala, häviöt eivät haittaa tasokeräintäkään? Tätä en ihan niele, käsittääkseni tyhjiöputkikeräin on nimenomaan hyvä keräämään myös hajavaloa.
Ja kyllähän tyhjiöputkikeräimen lämpötilan saa ihan niin alhaiseksi kuin haluaa, kierroksia vaan kiertovesipumppuun jos haluaa että siellä vesi lämpiää esim. vain lattialämmityslämpötilaan...Muu väärin.
Molemmat ovat hyviä keräämään hajasäteilyä. Suuntaukseltaan tasokeräin on hieman, mutta vain hieman tarkempi.
Ei auta, vaikka lämpötila pudotetaan, koska se on silloin pudotettu molemmissa.
Kumman muuten arvelet vapautuvan lumesta keväällä nopeammin; liukkaan lasipinnan vai syviä onkaloita täynnä olevan laatikon. - nm hm
kyllä oikein kirjoitti:
Muu väärin.
Molemmat ovat hyviä keräämään hajasäteilyä. Suuntaukseltaan tasokeräin on hieman, mutta vain hieman tarkempi.
Ei auta, vaikka lämpötila pudotetaan, koska se on silloin pudotettu molemmissa.
Kumman muuten arvelet vapautuvan lumesta keväällä nopeammin; liukkaan lasipinnan vai syviä onkaloita täynnä olevan laatikon.Väittäisin että tyhjiöputkikeräin vapautuu lumesta nopeammin auringonpaisteessa, ihan mutu-tuntumalla. Tasokeräin on vielä monen sentin lumen alla piilossa auringolta, kun putkikeräimen putkien yläpinta paljastuu ja alkaa kerätä lämpöä, ja samalla sulattaa loputkin lumet (vaikka sen häviöt onkin pienet). Lisäksi putkien välissä ja takana oleva lumi heijastaa, eli ei pahemmin huononna keräystehoa, luulen.
Jos taas on pilvistä mutta lämminta, niin lumi luultavasti luiskahtaa pois tasokeräimen päältä nopeammin kuin sulaa tyhjiöputkikeräimen päältä. Tosin tästä ei hirveästi taida tasokeräimen kanssa olla iloa, kun ei pilvisellä kevätsäällä saa energiaa talteen ;-) - alkuperäinen kysyjä
Kadunmies kirjoitti:
...tulikin, molemmat keräintyypit kestää kiehumisen ja sen välttäminen ei ole suunnittelun perusta!
Ylimitoittamisesta kärsii myyjä kaikista eniten, jää kauppa helposti tekemättä, kun myyt alimitoitetun järjestelmän niin asiakkaalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lisätä myöhemmin keräinpinta-alaa.. Oliskohan jo aika korvata puusilmä lasisella, ja jättää myyjien haukkuminen vähemmälle, varsinkin kun tilanne todellisuudessa on aivan toinen kuin väitit!Kiitoksia kommenteista. Laskeskelin tuossa kesäaikaista tehontarvetta, eli tulee lämmitettyä uunillinen noin 2 kertaa viikossa eli 100 "pinolitraa" puuta = 120 kwh - hyötysuhde 85% noin 100 kwh viikkoon.
Minkä hintaiset vehkeet tuolle teholle ovat, eli jaksaako kiinnostaa kun puut tulevat omasta takaa (niille on vaikeaa hintaa laskea, kun lasken ne hyötyliikunnaksi metsän parannukseksi josta myöhemmin saanee rahat takaisin) - mitoituksia
alkuperäinen kysyjä kirjoitti:
Kiitoksia kommenteista. Laskeskelin tuossa kesäaikaista tehontarvetta, eli tulee lämmitettyä uunillinen noin 2 kertaa viikossa eli 100 "pinolitraa" puuta = 120 kwh - hyötysuhde 85% noin 100 kwh viikkoon.
Minkä hintaiset vehkeet tuolle teholle ovat, eli jaksaako kiinnostaa kun puut tulevat omasta takaa (niille on vaikeaa hintaa laskea, kun lasken ne hyötyliikunnaksi metsän parannukseksi josta myöhemmin saanee rahat takaisin)http://www.rica.fi/index.php?article_id=759
Mitoitus lähtee varaajan koosta. Arvaten hinta nousee varaajan koon kasvaessa. - kustannustehokkain
Kadunmies kirjoitti:
...hiukan eri sanoin, myyjän ei kannata esittää tarjousta jossa on järjestelmä ylimitoitettu, koska silloin kauppa jää monesti tekemättä, siis kannattaa pysyä kohtuudessa ja mitoittaa oikein.. tähän taas luulen että jokaisella myyjällä on hyvät työkalut ja taitoa laskea keräinten tarve oikein
En ihan tällä syömisellä usko että kiehuminen on ensisijainen mitoituksen perusta koska varsinkin tyhjiökeräinten kohdalla kiehuminen on selviö pidemmillä aurinkoisilla keleillä, sen kanssa on vaan osattava elää, ja asennustarvikkeet pitää olla sellaiset että ne tuon kestääKeräimestä tulee eiuroa kohti eniten kilowattitunteja, kun se mitoitetaan niin että se juuri ja juuri riittää kesäpäivän tarpeeseen. Jos järjestelmää ylimitoitetaan, niin euroa kohti saatu kilowattitunti alkaa pienentyä, koska liika lämmittäminen ei tuo mitään hyötyä.
- Ei se noin mene
Kadunmies kirjoitti:
..kiehumisesta ei ole tietenkään mitään hyötyä,hyöty isommasta keräinpinta-alasta tulee siitä että huonomilla keleillä saat enemmän irti järjestelmästä..tämä taas on kannattavaa VAIN jos keräimet on osana talon lämmitysjärjestelmää,minun mielestä tässä puhutaan tyhjiöputkikeräinten osalta siitä että laitetaanko yksi keräin lisää vai jätetäänkö laittamatta? Ja aina sen voi lisätä myöhemminkin...
Jaa-a, enpä ole miettinyt mitä siinä kiehumisprosessi oikeesti tapahtuu?, vesi varmaan erkanee kaasuksi 100C asteessa ja glykolia on seassa niin vähän että se jäänee putkistoon nesteenä vielä toviksi, mutta vähäisen määränsä vuoksi prosessi on kuitenkin pysähdyksissä varsinkin kun pumppu ei uutta litkua pumppaa keräimiin....Nyt ajattelet asian hieman väärin.
Vettä voidaan olettaa kuluvan tasaisesti ympäri vuoden. Kesällä ei tarvi käytännössä lämmittää lainkaan, joten silloin kulutus on minimissään, mutta vastaavasti lämmön tuotto huipussaan. Syksyllä ja keväällä auringon teho tippuu, mutta aletaan tarvita pieni määrä lämmitysenergiaa.
Jos olet mitoittanut panelin niin että se riittää kesällä käyttöveteen ja hyvin vähäiseen lämmitykseen. Kesätarve olisi 250kWh/kk
Tuon mukaan mitoitetun järjestelmän tuottama teho olisi seuraava:
kuukausi kWh
tammikuu 0
helmikuu 10
maaliskuu 100
huhtikuu 150
toukokuu 220
kesäkuu 250
heinäkuu 250
elokuu 200
syyskuu 120
lokakuu 40
marraskuu 0
joulukuu 0
Vuosi 1340
Jos vertailaan sitä kaksi kertaa suurempiin keräimiin niin tuloshan olisi seuraava:
kuukausi kWh
tammikuu 0
helmikuu 20
maaliskuu 200
huhtikuu 300
toukokuu 440
kesäkuu 250
heinäkuu 250
elokuu 250
syyskuu 240
lokakuu 80
marraskuu 0
joulukuu 0
Vuosi 2030
Eli vaikka järjestelän nimellisteho ja hinta tuplaantui, niin tuotto ei noussut kaksikertaisksi vaan 1,5 kertaiseksi. Johtuu siitä että vähäpaisteisen ajan tuoton kaksinkertaistaminen tuottaa saman, kuin mitä kesällä jää ylilämmittämisen vuoksi hyödyntämättä. - edellinen
Ei se noin mene kirjoitti:
Nyt ajattelet asian hieman väärin.
Vettä voidaan olettaa kuluvan tasaisesti ympäri vuoden. Kesällä ei tarvi käytännössä lämmittää lainkaan, joten silloin kulutus on minimissään, mutta vastaavasti lämmön tuotto huipussaan. Syksyllä ja keväällä auringon teho tippuu, mutta aletaan tarvita pieni määrä lämmitysenergiaa.
Jos olet mitoittanut panelin niin että se riittää kesällä käyttöveteen ja hyvin vähäiseen lämmitykseen. Kesätarve olisi 250kWh/kk
Tuon mukaan mitoitetun järjestelmän tuottama teho olisi seuraava:
kuukausi kWh
tammikuu 0
helmikuu 10
maaliskuu 100
huhtikuu 150
toukokuu 220
kesäkuu 250
heinäkuu 250
elokuu 200
syyskuu 120
lokakuu 40
marraskuu 0
joulukuu 0
Vuosi 1340
Jos vertailaan sitä kaksi kertaa suurempiin keräimiin niin tuloshan olisi seuraava:
kuukausi kWh
tammikuu 0
helmikuu 20
maaliskuu 200
huhtikuu 300
toukokuu 440
kesäkuu 250
heinäkuu 250
elokuu 250
syyskuu 240
lokakuu 80
marraskuu 0
joulukuu 0
Vuosi 2030
Eli vaikka järjestelän nimellisteho ja hinta tuplaantui, niin tuotto ei noussut kaksikertaisksi vaan 1,5 kertaiseksi. Johtuu siitä että vähäpaisteisen ajan tuoton kaksinkertaistaminen tuottaa saman, kuin mitä kesällä jää ylilämmittämisen vuoksi hyödyntämättä.ai niin, ja jälkimmäisessä oli myös talon lämmitysmahdollisuus, jos ei olisi niin saanto kasvaisi vain 1,3 kertaiseksi.
Jos vielä jatketaan ajatusta, niin lämmitykseen sekä käyttöveteen käytetyssä järjetelmässä keräinten kolminkertaistaminen nostaisi vuosituotannon 2-kertaiaseksi ensimmäiseen kesäpäivä mitoitukseen verrattuna ja pelkässä käyttövesislämmityksessä vain 1,4-kertaiseksi.
Jos vielä lasketaan rahallista hyötyä, niin kesäpävämitoitetun käyttövesijärjestelmä vuosi tuotto olisi 1340kWh, eli 10c sähkön hinnalla arvotettuna 134€ vuodessa.
Edelliseen kolminkertiasilla keräin pinta-alalla ja talon lämmitysmahdollisuudella vuosituotto olisi 2670kWh eli 267€ vuodessa. - keräin pinta-ala
Kadunmies kirjoitti:
...tulikin, molemmat keräintyypit kestää kiehumisen ja sen välttäminen ei ole suunnittelun perusta!
Ylimitoittamisesta kärsii myyjä kaikista eniten, jää kauppa helposti tekemättä, kun myyt alimitoitetun järjestelmän niin asiakkaalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lisätä myöhemmin keräinpinta-alaa.. Oliskohan jo aika korvata puusilmä lasisella, ja jättää myyjien haukkuminen vähemmälle, varsinkin kun tilanne todellisuudessa on aivan toinen kuin väitit!Varaajan mitoitus ja tehon tarve kasvaa käsi kädessä keräintenpinta-alan kanssa, mutta vuosituotto jää siitä koko ajan jälkeen, koska aurinko pastaa eniten silloin kun energian tarve on pienin. Järjestelmän kokoa kasvattaessa investoinnin tuotto siis heikkenee.
Sitten voi miettiä sitäkin, että haluaako kesäkuumalla taloon sisälle suuren varaajan jossa lämpätila on 95 astetta.... Pienemmässä varaajassa sisälle tulee ylimääräistä lämmön tuottoakin vähemmän. - molemmista
nm hm kirjoitti:
Väittäisin että tyhjiöputkikeräin vapautuu lumesta nopeammin auringonpaisteessa, ihan mutu-tuntumalla. Tasokeräin on vielä monen sentin lumen alla piilossa auringolta, kun putkikeräimen putkien yläpinta paljastuu ja alkaa kerätä lämpöä, ja samalla sulattaa loputkin lumet (vaikka sen häviöt onkin pienet). Lisäksi putkien välissä ja takana oleva lumi heijastaa, eli ei pahemmin huononna keräystehoa, luulen.
Jos taas on pilvistä mutta lämminta, niin lumi luultavasti luiskahtaa pois tasokeräimen päältä nopeammin kuin sulaa tyhjiöputkikeräimen päältä. Tosin tästä ei hirveästi taida tasokeräimen kanssa olla iloa, kun ei pilvisellä kevätsäällä saa energiaa talteen ;-)Lähipiirilläni ja minulla on jo kokemusta molemmista. Jos kumpi tahansa keräin on katon päällä, niin kumpikaan ei pelaa, jos katolla on lunta. Siinä vaiheessa, kun katolta lähtee lumi, lähtee se myös tasokeräimestä. Ei yhtään ennen. Tyhjiöputkikeräin jää tässävaiheessa vielä lumen peittoon.
Kumpikaan keräin ei sulata lunta keräimen alapäästä, vaikka keräimen yläpää olisi kuinka kuuma.
Tasokeräinkin tuottaa kyllä pilvisellä kevätsäällä lämmitysenergiaa. - alkuperäinen kysyjä
mitoituksia kirjoitti:
http://www.rica.fi/index.php?article_id=759
Mitoitus lähtee varaajan koosta. Arvaten hinta nousee varaajan koon kasvaessa.Itsellä kun on tuo 3000 litran varaaja jo olemassa, sinänsä se ei juuri taloa kesälläkään lämmitä kun se on eristetty ja "kerrostettu" eli hyvin lämmin kestää varaajan yläosassa ja alareuna on kylmä, mitä kädellä on putkilähtöjä tullut kokeiltua. Taitaa hinta tulle kesäajan 100 kwh viikkokäytölle nousta sellaiseksi että lämmitän edelleen haloilla pari kertaa viikossa kesäaikaankin niinkuin aikaisemminkin, jos 400 "pinolitraa" kuukauteen menee polttopuita kuukaudessa niin ei taida nuo keräimet itseään hankkia takaisin ihan vuosikymmenessä. Asia ois erilainen tietysti jos olisin ostopuiden varassa.
- päästäkseen säästämään
alkuperäinen kysyjä kirjoitti:
Itsellä kun on tuo 3000 litran varaaja jo olemassa, sinänsä se ei juuri taloa kesälläkään lämmitä kun se on eristetty ja "kerrostettu" eli hyvin lämmin kestää varaajan yläosassa ja alareuna on kylmä, mitä kädellä on putkilähtöjä tullut kokeiltua. Taitaa hinta tulle kesäajan 100 kwh viikkokäytölle nousta sellaiseksi että lämmitän edelleen haloilla pari kertaa viikossa kesäaikaankin niinkuin aikaisemminkin, jos 400 "pinolitraa" kuukauteen menee polttopuita kuukaudessa niin ei taida nuo keräimet itseään hankkia takaisin ihan vuosikymmenessä. Asia ois erilainen tietysti jos olisin ostopuiden varassa.
Samaan lopputulokseen ovat tainneet tulla kaikki rahoistaan välittävät ja lasenta taitoiset :)
- vähän kommenttia
€€€€€€ kirjoitti:
Jostain syystä myyjät on sitä mieltä että keräimet pitäisi mitoittaa mahdollisimman suuriksi ja tutkijat taas sitä mieltä että aurinkoinen kesäpäivä on se minkä mukaan kannattaa mitoittaa.
Mielestäni tuossa on juuri kustannustehokkuudesta kysymys. Jyväskylän yliopistossa tehdyn progradu tutkielman mukaan (laitan linkin kun löydän tuon) testikohteessa 6 neliön aurinkopaneeli tuotti kesäkuukausina 100% lämmöntarpeesta ja vuosituotto oli 40-50%. Kun paneeleja oli 12 neliötä, tuotettiin keväästä syksyyn tuo 100% ja vuosituotto oli 70%.
Eli jos harrastaja saa paneelit halvalla valmistettua vaikka itse, niin ylimitoittaminen voi olla hyvinkin kannattavaa. Jos taasen ollaan kaupallisten järjestelmien varassa, tulee viimeisille kilowateille kova hinta. edellinen kirjoitti:
ai niin, ja jälkimmäisessä oli myös talon lämmitysmahdollisuus, jos ei olisi niin saanto kasvaisi vain 1,3 kertaiseksi.
Jos vielä jatketaan ajatusta, niin lämmitykseen sekä käyttöveteen käytetyssä järjetelmässä keräinten kolminkertaistaminen nostaisi vuosituotannon 2-kertaiaseksi ensimmäiseen kesäpäivä mitoitukseen verrattuna ja pelkässä käyttövesislämmityksessä vain 1,4-kertaiseksi.
Jos vielä lasketaan rahallista hyötyä, niin kesäpävämitoitetun käyttövesijärjestelmä vuosi tuotto olisi 1340kWh, eli 10c sähkön hinnalla arvotettuna 134€ vuodessa.
Edelliseen kolminkertiasilla keräin pinta-alalla ja talon lämmitysmahdollisuudella vuosituotto olisi 2670kWh eli 267€ vuodessa...Nyt on lapsonen mennyt pesuveden mukana, alkuperäinen asia oli kiehumisen estäminen mitotuksella, olen jo todistanut sen että kiehumista ei pysty estämään mitottamalla kerääjät kesäpäivän tarpeen maksimiksi..koska tuosta seuraa että olisi mitotettava vain vaikkapa 70% kesäpäivän tarpeeseen..ja silloin taas menetettäisi välikeleillä...
Tuo 70% kesäpäivämitotus ei sekään takaa etteikö kiehuisi...et voi varmasti sanoa oletko kymmenen vuoden päästä sen helteisimmän ajan kesästä jossakin muualla kuin kotonasi veden kanssa lotraamassa...
Toinen missä haksahdat on se että ajattelet lyhyellä ajanjaksolla tuollaisen järjestelmän takaisinmaksua, se maksaa itsensä jollakin ajanjaksolla mutta ei sovi pikavoittoihin tottuneelle osakepelurille,
Minä näen että aurinkokerääjät ovat etupäässä valinta jossa painotetaan uusiutuvaa energiaa ja valinta tehdään sen vuoksi, tai sitten (kesä)mökki jonne ei kerta kaikkiaan kannata sähköliittymää hommata
Kyllä minun mielipide on että mieluimmin pikkasen yli kuin alle, tosin lisätä voi keräimiä aina..keräin pinta-ala kirjoitti:
Varaajan mitoitus ja tehon tarve kasvaa käsi kädessä keräintenpinta-alan kanssa, mutta vuosituotto jää siitä koko ajan jälkeen, koska aurinko pastaa eniten silloin kun energian tarve on pienin. Järjestelmän kokoa kasvattaessa investoinnin tuotto siis heikkenee.
Sitten voi miettiä sitäkin, että haluaako kesäkuumalla taloon sisälle suuren varaajan jossa lämpätila on 95 astetta.... Pienemmässä varaajassa sisälle tulee ylimääräistä lämmön tuottoakin vähemmän.300-500 litranen varaaja on ihan passeli ok-taloon ihan riippuen montako asukkia..
Pienellä kikkailulla lataamalla kerääjillä vain varaajan yläosaa saa isonkin varaajan toimimaan ihan käypäsesti, iso varaaja taas saattaa olla kätevä talviajan ilmaispuiden polttelussa...hallitsee laskemisen kirjoitti:
Oikein mitoitetulla tasokeräimellä kiehuminen on lähellä, mutta sitä ei kuitenkaan tapahdu. Sinä ilmeisesti tiedät, mitä tyhjiökeräimelle tapahtuu, minä taas mitä tasokeräimelle -onhan sellainen ollut minulla jo kymmenen vuotta, ja se tuottaa käytännössä lähes kaiken tarvitsemastani lämmöstä ja lämpimästä vedestä maalis- syyskuun välisenä aikana. Jos sataa taivaan täydeltä viikkokausia, niin silloin keräin ei tietenkään toimi.
"Lattialämmitykseen riittää kevyesti haalea vesi, laitatko sitten tuohon tarkoitukseen viisi-seitsemän tasokeräintä tai yhden tai kaksi tyhjiökeräintä on sitten jokaisen itse päätettävissä.... " Tämä vertaus vähän ontuu, sillä haalean veden tuotossa tasokeräin on tyhjiöputkea parempi, eli oikein olisi 4-5 tasokeräintä tai 4-6 tyhjiöputkikeräintä.
Jos haluamme vieläkin matalampia lämpötiloja, niin kaikkein paras kesäaikaan on musta maalipinta ilman katelasia. Aika uskomatonta, mutta kuitenkin totta....mutta tyhjiökeräinten aikaan saamasta tulikuumasta vedestä saa haaleaa kun sekoittaa siihen kylmää vettä sekaan ;)
Jos euroja laskee niin voisi vertailla suhdetta karkeasti silleen että yksi iso tyhjiökeräin vastaa kolmea tasokeräintä..paitsi että tasokeräin häviää lopulta aina olipa keli mikä hyvänsä;)vähän kommenttia kirjoitti:
Mielestäni tuossa on juuri kustannustehokkuudesta kysymys. Jyväskylän yliopistossa tehdyn progradu tutkielman mukaan (laitan linkin kun löydän tuon) testikohteessa 6 neliön aurinkopaneeli tuotti kesäkuukausina 100% lämmöntarpeesta ja vuosituotto oli 40-50%. Kun paneeleja oli 12 neliötä, tuotettiin keväästä syksyyn tuo 100% ja vuosituotto oli 70%.
Eli jos harrastaja saa paneelit halvalla valmistettua vaikka itse, niin ylimitoittaminen voi olla hyvinkin kannattavaa. Jos taasen ollaan kaupallisten järjestelmien varassa, tulee viimeisille kilowateille kova hinta...on nyt tuosta mitottamisesta ollut juttua niin porukka puhuu enempi tasokeräimistä, niillä ylimitotus vaatii useamman keräimen lisäämistä "tarvittavaan", tyhjiökeräimillä mennään paljon helpommin yli, eli käytännössä puhutaan siitä yhdestä keräimestä jonka olisi voinut jättää asentamatta...
- ed.
Kadunmies kirjoitti:
..Nyt on lapsonen mennyt pesuveden mukana, alkuperäinen asia oli kiehumisen estäminen mitotuksella, olen jo todistanut sen että kiehumista ei pysty estämään mitottamalla kerääjät kesäpäivän tarpeen maksimiksi..koska tuosta seuraa että olisi mitotettava vain vaikkapa 70% kesäpäivän tarpeeseen..ja silloin taas menetettäisi välikeleillä...
Tuo 70% kesäpäivämitotus ei sekään takaa etteikö kiehuisi...et voi varmasti sanoa oletko kymmenen vuoden päästä sen helteisimmän ajan kesästä jossakin muualla kuin kotonasi veden kanssa lotraamassa...
Toinen missä haksahdat on se että ajattelet lyhyellä ajanjaksolla tuollaisen järjestelmän takaisinmaksua, se maksaa itsensä jollakin ajanjaksolla mutta ei sovi pikavoittoihin tottuneelle osakepelurille,
Minä näen että aurinkokerääjät ovat etupäässä valinta jossa painotetaan uusiutuvaa energiaa ja valinta tehdään sen vuoksi, tai sitten (kesä)mökki jonne ei kerta kaikkiaan kannata sähköliittymää hommata
Kyllä minun mielipide on että mieluimmin pikkasen yli kuin alle, tosin lisätä voi keräimiä aina..Mistä revit tuon 70%... Minä en siitä ainakaan ole kirjoittanut, vaan pelkästään siitä että taloudellisesti paras hyöty investoinnista saadaan kun mitoitetaan järjestelmä kesäpäiän kulutuksen mukaan.
Eli 100% kesäkuukausien tarpeesta on se mihin kannattaa tähdätä. - kokemusta on
nm hm kirjoitti:
Jos laittaa tyhjiöputkikeräimen, niin pilvistenkin päivien tuotto on ihan mukava, eikä kiehuminekaan ole mikään ongelma, antaa kiehua siellä putkessa vaan jos varaaja on maksimilämpötilassa.
Tai näin olen ymmärtänyt, ei ole tyhjiöputkia itsellä...Mielenkiintoista seurata tätä keskustelua aurinkokeräimistä ja varsinkin tyhjiöputkikeräimistä.
Itselläni on ollut tyhjiöputkikeräin 300 l varaajassa viime kesästä lähtien. En kyllä ole tietoinen ylikiehumisesta. Senhän estää jo paineistuskin 3,5 bariin ja loput ottaa vastaa kalvopaisuntasäiliö. Tietämättömyys näyttää olevan vielä aikamoinen näiden suhteen!!!
Talvellakin näyttävät toimivan. Pilviselläkin säällä kerääjän lämpötilä on ollut 40 astetta. Ikävä vaan, että meillä on pellettilämmitys, joten emme ole paljon aurinkoa talvella hyödyntäneet. Lumi- ja vesisade ovat sellaisia säitä, jolloin energiaa ei tule yhtään. Voisin kyllä kuvitella, että lattilämmityksiin voisi talvellakin käyttää aurinkolämpöä. Yhtä en ymmärrä, miksi kukaan haluaa lämmittää valtavaa varaajaa 2000 l -> auringolla????? Eikö olisi paljon edullisempaa ostaa kesäksi pieni varaaja ja keräin siihen ja lämmittää käyttövedet siten? Maalaisjärjellä ajatellen???? Joka tapauksessa minut aurinkoenergia on kyllä totaalisesti yllättänyt.
Eikä kaiken, joka on uutta Suomessa, muualla jo yli 15 v, tarvitse olla automaattisesti huonoa ja voiko 100 miljoonat kiinalaiset olla väärässä?
Kiinassahan tyhjiöputkitekniikka on todella suosittua. Myyjiä on erilaisia ja mielestäni kannattaa todella varmistaa, että myyjä tietää, mitä myy. Käyttövedenlämmitykseen ei ainakaan saa käyttää glykoolia, niinkuin yksi myyjä pokkana väitti. Sama juttu on mitoituksissa. Yksi, oli se sitten 20- tai 30-putkinen tyhjiöputkikeräin ei takuulla lämmitä 1000 l vettä.
Kadunmies on on harvinaisen "jalat maassa tyyppi" 1 Keräin ( n. 20-30 putkinen) ja 300 l varaaja on hyvä yhdistelmä.
Että sellaista, lukekaa Solprosin tutkimuksia, niin luulette vähemmän ja tiedätte enemmäm.... - on ilmaiset puut
alkuperäinen kysyjä kirjoitti:
Itsellä kun on tuo 3000 litran varaaja jo olemassa, sinänsä se ei juuri taloa kesälläkään lämmitä kun se on eristetty ja "kerrostettu" eli hyvin lämmin kestää varaajan yläosassa ja alareuna on kylmä, mitä kädellä on putkilähtöjä tullut kokeiltua. Taitaa hinta tulle kesäajan 100 kwh viikkokäytölle nousta sellaiseksi että lämmitän edelleen haloilla pari kertaa viikossa kesäaikaankin niinkuin aikaisemminkin, jos 400 "pinolitraa" kuukauteen menee polttopuita kuukaudessa niin ei taida nuo keräimet itseään hankkia takaisin ihan vuosikymmenessä. Asia ois erilainen tietysti jos olisin ostopuiden varassa.
Olen lämmittänyt melkein ilmaisilla puilla yli
30 vuotta. Nyt kertyneet säästöt (n.50.000,00)
aion sijoittaa nykytekniikan hömppään. Ja lopetan
kaikenlaisen touhuamisen ja nuohoamisen.
Nuorena kannattaa lämmittää ilmaisilla puilla, jos
niitä on. - Kaikki maksaa
Kadunmies kirjoitti:
300-500 litranen varaaja on ihan passeli ok-taloon ihan riippuen montako asukkia..
Pienellä kikkailulla lataamalla kerääjillä vain varaajan yläosaa saa isonkin varaajan toimimaan ihan käypäsesti, iso varaaja taas saattaa olla kätevä talviajan ilmaispuiden polttelussa...Tässäkin keskustelussa jaksetaan pohtia investoinnin kannattavuutta yksilön näkökulmasta lyhyellä tähtäimellä. Minulle aurinkolämpö on ideologinen valinta -ja olenpa sitä mieltä, että se on myös taloudellisesti kannattava, kunhan otetaan laput pois silmiltä että nähdään vähän laajempi kuva.
- juon ja poltan mut silti in...
Kaikki maksaa kirjoitti:
Tässäkin keskustelussa jaksetaan pohtia investoinnin kannattavuutta yksilön näkökulmasta lyhyellä tähtäimellä. Minulle aurinkolämpö on ideologinen valinta -ja olenpa sitä mieltä, että se on myös taloudellisesti kannattava, kunhan otetaan laput pois silmiltä että nähdään vähän laajempi kuva.
Ihme vamma meillä suomalaisilla on näissä asioissa!
Aina kauhee vinkuminen, kun kestää niin kauan kun se maksaa itsensä takasin. "Ikuinen fraasi". Kyllä ei narista paljonko menee viinaan , tupakkaa ja ym. vastaavaan tyhmyyteen vuodessa. Kyllä yleensä jokaisella on vara esim. tälläiseen investointiin jos oikeasti haluaa!!!! Miettikää oikeasti mikä on fiksua! - JLLL
juon ja poltan mut silti in... kirjoitti:
Ihme vamma meillä suomalaisilla on näissä asioissa!
Aina kauhee vinkuminen, kun kestää niin kauan kun se maksaa itsensä takasin. "Ikuinen fraasi". Kyllä ei narista paljonko menee viinaan , tupakkaa ja ym. vastaavaan tyhmyyteen vuodessa. Kyllä yleensä jokaisella on vara esim. tälläiseen investointiin jos oikeasti haluaa!!!! Miettikää oikeasti mikä on fiksua!jos on mahdollista niin liittäkää keräimet nii että toinen erillinen varaaja keräimille, millä esilämmitetään käyttövettä aina kun se on mahdollista. Aika moneen paikkaan tulee noin 4-7 asteinen vesi.
Tästä esilämmitys varaajasta käyttövesi kulkee varsinaisen lämmitysjärjestelmän kautta. Esim öljy, hake lämmitys. Esilämmitys varaaja kytketään niin että sen voi kesä ajaksi laittaa kiertämään varsinaisen lämmitysjärjestelmän kautta. Näin voidaan kesäkuukausina ottaa öljy/hake yms pois käytöstä.
Näin minulla ja olempa huomannut että hyvin tulee lämpöä aika suuren osan vuotta.
PS jos haluatte välttää lumiongelmianne niin voittehan asentaa keräimiänne hieman pystympään.... - vai että kiina
kokemusta on kirjoitti:
Mielenkiintoista seurata tätä keskustelua aurinkokeräimistä ja varsinkin tyhjiöputkikeräimistä.
Itselläni on ollut tyhjiöputkikeräin 300 l varaajassa viime kesästä lähtien. En kyllä ole tietoinen ylikiehumisesta. Senhän estää jo paineistuskin 3,5 bariin ja loput ottaa vastaa kalvopaisuntasäiliö. Tietämättömyys näyttää olevan vielä aikamoinen näiden suhteen!!!
Talvellakin näyttävät toimivan. Pilviselläkin säällä kerääjän lämpötilä on ollut 40 astetta. Ikävä vaan, että meillä on pellettilämmitys, joten emme ole paljon aurinkoa talvella hyödyntäneet. Lumi- ja vesisade ovat sellaisia säitä, jolloin energiaa ei tule yhtään. Voisin kyllä kuvitella, että lattilämmityksiin voisi talvellakin käyttää aurinkolämpöä. Yhtä en ymmärrä, miksi kukaan haluaa lämmittää valtavaa varaajaa 2000 l -> auringolla????? Eikö olisi paljon edullisempaa ostaa kesäksi pieni varaaja ja keräin siihen ja lämmittää käyttövedet siten? Maalaisjärjellä ajatellen???? Joka tapauksessa minut aurinkoenergia on kyllä totaalisesti yllättänyt.
Eikä kaiken, joka on uutta Suomessa, muualla jo yli 15 v, tarvitse olla automaattisesti huonoa ja voiko 100 miljoonat kiinalaiset olla väärässä?
Kiinassahan tyhjiöputkitekniikka on todella suosittua. Myyjiä on erilaisia ja mielestäni kannattaa todella varmistaa, että myyjä tietää, mitä myy. Käyttövedenlämmitykseen ei ainakaan saa käyttää glykoolia, niinkuin yksi myyjä pokkana väitti. Sama juttu on mitoituksissa. Yksi, oli se sitten 20- tai 30-putkinen tyhjiöputkikeräin ei takuulla lämmitä 1000 l vettä.
Kadunmies on on harvinaisen "jalat maassa tyyppi" 1 Keräin ( n. 20-30 putkinen) ja 300 l varaaja on hyvä yhdistelmä.
Että sellaista, lukekaa Solprosin tutkimuksia, niin luulette vähemmän ja tiedätte enemmäm...."Eikä kaiken, joka on uutta Suomessa, muualla jo yli 15 v, tarvitse olla automaattisesti huonoa ja voiko 100 miljoonat kiinalaiset olla väärässä?"
Vilkaiseppa karttapallosta että missä kiina sijaitsee... sen pohjoisimmat osat ovat eteläsaksan korkeudella ja eteläisimmät pohjoisnigerian korkeudella, eli välimeren molemmin puolin.
Eteläisessä Kiinassa on ihan eri aurinko-olosuhteet kuin täällä pohjoisessa Suomessa. Yrittäkää tajuta ero ettette munaa itseänne enää enempää. - ei realistinen lähtö
Meidän 5-henkinen perhe käyttää vettä noin 300 litraa päivässä ja lämmitä vettä tuosta määrästä on joku kolmas- tai neljäsosa.
Käyttöveden lämmitys 3000-4000kWh vuodessa, jos tuosta säästää puolet aurigolla, niin rahallinen säästö on 150-200€ vuodessa. - myöhäislaskija
alkuperäinen kysyjä kirjoitti:
Kiitoksia kommenteista. Laskeskelin tuossa kesäaikaista tehontarvetta, eli tulee lämmitettyä uunillinen noin 2 kertaa viikossa eli 100 "pinolitraa" puuta = 120 kwh - hyötysuhde 85% noin 100 kwh viikkoon.
Minkä hintaiset vehkeet tuolle teholle ovat, eli jaksaako kiinnostaa kun puut tulevat omasta takaa (niille on vaikeaa hintaa laskea, kun lasken ne hyötyliikunnaksi metsän parannukseksi josta myöhemmin saanee rahat takaisin)Tuohan tekisi sähkössä noin 10€ viikko, eli noin 40€/kk. Aurigosta tuo energia kolmena kesäkuukautena ja saman verran yhteensä syksysytä ja keväästä, eli 240€ vuodessa. Pari keräintä, pumppuyksikkö, kierukka kattilaan, säätöyksikkö ja eristetyt putkistot voisi maksaa ehkä noin kolme tonnia.
Kolme tonnia aurinkosähköön, jatkat puilla tai käytät sähköä. Minä valitsit? - Anonyymi
Sama ongelma kirjoitti:
Jos keräin on tehokkaampi, niin sitten se kiehumisongelma tulee vastaan pienemmillä keräimillä.
Auringon säteilyteho laskee kuitenkin samassa suhteessa, riippumatta siitä että miten siitä otetaan energia talteen.Kylläpä täällä ollaan olevinaan asiantuntijoita kun tuommosia puhuvat.Itsellä tyhjiöputkikeräimet ollu kohta 15 v ja olen todella tyytyväinen.Varaaja on n. 1000 L .Parhaimmillaan on tullut lämmintä jo tammikuussa.Se on paskapuhetta et kiehuu kun on täysin automaatti , kun varaajan lämpötila nousee tiettyyn asteeseen mihin on pyynnin laittanut niin kierto katkeaa mulla 80 asteessa kierto katkeaa.Täysin automaatti ja huoltovapaa. Suosittelen ja jos vielä itse asentaa niin siinäkin säästää helppo asentaa
- st.jysky
Terve!
4 hengen talouteen riittävät esim 2 kpl 20 putken (pituus 1,8m, halk 58mm) keräintä.
Keräinten määrä perustuu siihen, että yhden henk
vuosittainen lämpöiseen käyttöveteen käyttämä energiamäärä on 800-1000kW. Vastaavasti 1 kpl
20 putken (pituus 1,8m, halk 58mm) tyhjiöputkikeräintä tuottaa n 2000kW/v.
Tyhjiöputkset alkavat luovuttaa lämpöa siinä vaiheessa kun keräinten sisäputki saavuttaa 25 asteen lämpötilan. Sopivissa olosuhteissa tämä lämpötila voidaan saavuttaa myös talviseen aikaan.- A.La
Terve kaikille !! Löysin kirjastosta aurinkolämpöopas itserakentajalle kirjasen jonka kirjoittaja Vesa Erkkilä www.sarmala.com Rakennusalan kustantajat RAK ISBN 951-644-108-3 Gummerus 2003 Varsin seikkaperäinen ja tekninen kirjanen itserakentajille, kannattaa lukaista !! T:A.L
- uutuudet
asia 1:näissä keskusteluissa pitäisi uusin olla ensimmäsenä aloituksen jälkeen.
asia 2 lääketiede ,tietotekniikka,nämä aurinkokeräimet,aurinkokennot ,yms tieto vanhenee vuodessa,lisäksi
jotkut vastaavat näillä vanhentuneilla tiedoilla.Varoitusvalot näihin.
ja sitten tähän auringolla lämmittämiseen.Hinnat tulevat edelleen alaspäin,ja tieto ja tekniikka ylöspäin.Eli kannattavuus lisääntyy koko ajan.Jos nyt rakentaisin uuden talon en enään sähkölaitoksia rasittaisi,enkä
kukkaronnyörejä sinneppäin avaisi.
Tyhjiöputkikeräimet ,aurinkosähkö(Grätzel)maalämpö.sekä omavalmisteiset tuuli ja biodieselgeneraattorit
toimisivat ainoina tuottajina .Puu/pelletti lämmitys,Passiivitalotyyppinen ratkaisu.Sillä pärjää.Ei sähkökiuasta .
Kaasuliesi jo kulinarisminkin takia.Edellinen tarvitsee vielä vähän maailmanparantajahenkeä,mutta laiskempikin ajttelija voi paljon hyödyntää uutta tekniikkaa.- gkuygkuhkj
koko ratkaisee, nimittäin jos varaaja on tarpeeksi iso, niin siihen voi syöttää koko kesä ajan "ylimitoitetun" keräinjärjestelmän tuoton ja käyttää viileämpinä aikoina se hyödyksi. On jopa mahdollista rakentaa niin iso varaaja ja keräinkenttä, että lämpöä riittää talven yli varaajan turvin.
Varaaja voi olla vielä suolavaraaja, niin saa kokoa pienemmäksi, tai hiekkavaraaja, jos ei halua veden kanssa lotrata. 1Mwh taltioimiseksi tarvii 20m³ varaajan, jos lämpötilaa voi muuttaa 50C. Talven kaamoksen yli voi siis tyhjiöputkikeräinten kanssa selvitä luokkaa 100m³ varaajan kanssa.
Putkikeräinten kiehuminen ei tule ongelmaksi, jos piirin kierto ajetaan avonaiseen vesisäiliöön sijoitetun kierukan kautta. Paine pitää nesteen kiehumatta, joten lämmöt nousee ~120C paikkeille, joka taas riittää keittämään avonaisen säiliön veden helposti ja lämpö sitoutuu höyryyyn, eikä järjestelmä vaurioidu. Vettä teitty pitää lisätä, sopivia annostelijoita saa vaikka wc pytystä. Pelle Peloton tietty hyödyntää ylijäämälämmön ja pyörittää sillä höyrykonetta ja jauhaa oman sähkönsä. - näin se vaan on
gkuygkuhkj kirjoitti:
koko ratkaisee, nimittäin jos varaaja on tarpeeksi iso, niin siihen voi syöttää koko kesä ajan "ylimitoitetun" keräinjärjestelmän tuoton ja käyttää viileämpinä aikoina se hyödyksi. On jopa mahdollista rakentaa niin iso varaaja ja keräinkenttä, että lämpöä riittää talven yli varaajan turvin.
Varaaja voi olla vielä suolavaraaja, niin saa kokoa pienemmäksi, tai hiekkavaraaja, jos ei halua veden kanssa lotrata. 1Mwh taltioimiseksi tarvii 20m³ varaajan, jos lämpötilaa voi muuttaa 50C. Talven kaamoksen yli voi siis tyhjiöputkikeräinten kanssa selvitä luokkaa 100m³ varaajan kanssa.
Putkikeräinten kiehuminen ei tule ongelmaksi, jos piirin kierto ajetaan avonaiseen vesisäiliöön sijoitetun kierukan kautta. Paine pitää nesteen kiehumatta, joten lämmöt nousee ~120C paikkeille, joka taas riittää keittämään avonaisen säiliön veden helposti ja lämpö sitoutuu höyryyyn, eikä järjestelmä vaurioidu. Vettä teitty pitää lisätä, sopivia annostelijoita saa vaikka wc pytystä. Pelle Peloton tietty hyödyntää ylijäämälämmön ja pyörittää sillä höyrykonetta ja jauhaa oman sähkönsä.Paineistus vain nostaa kiehumislämpöä, jossain ne rajat aina tulee vastaan jos tuotto ylittää kulutuksen.
On turha mitoittaa järjestelmää tahallaan sellaiseksi että se kuumenee äärimmilleen kesällä. Lämpö vanhentaa laitteita. näin se vaan on kirjoitti:
Paineistus vain nostaa kiehumislämpöä, jossain ne rajat aina tulee vastaan jos tuotto ylittää kulutuksen.
On turha mitoittaa järjestelmää tahallaan sellaiseksi että se kuumenee äärimmilleen kesällä. Lämpö vanhentaa laitteita.On tarkoitus laittaa kesän ajaksi 300 litran käyttövesivaraaja lämpiämään aurinkokennoilla .Toimiiko
vapaakierrolla jos nostan säiliön keräimien yläpuolelle? Kumpi on parempi taso vai tyhjiöputkikeräin?- AWD2002
akno kirjoitti:
On tarkoitus laittaa kesän ajaksi 300 litran käyttövesivaraaja lämpiämään aurinkokennoilla .Toimiiko
vapaakierrolla jos nostan säiliön keräimien yläpuolelle? Kumpi on parempi taso vai tyhjiöputkikeräin?Ei ole kokemusta kumpaisestakaan, mutta parin vuoden ajan olen aurinkolämpökeräimen hankintaa harkinnut ja tuollainen kuva on laitteista jäänyt. Voi tietysti olla että kehityksen myötä tuokaan ei enää pidä paikkaansa, mutta jos keräin katolla hajoaa, niin syöhän se sälliä rotan lailla. Onko kenelläkään kokemusta keräimen hajoamisesta? Meneeko ne edes rikki?
2000 litran varaajan yläosassa on käyttöveden lämmönvaihdin ja puilla lämmittelen. Kesällä ei tarvitse taloa lämmittää, mutta satunnaisest käyttövettä kuitenkin - mökillähän kesä enimmäkseen kuluu. Jos tuohon saisin edes jotain lämpöä kerättyä auringosta, niin satunnaisen suihkuveden lämmitykseen kesällä tarvitsisin vähemmän puulämpöä.
Pakettitarjouksista tuntuisi sopivammalta 2 paneelin paketti ottamatta kantaa edes keräimen tyyppiin (4 m2 - 6 m2). 5 henkisen perheen käyttöön ei artikkelien mukaan tuo riitä, mutta ei tässä yritysmaailman valitettavaa maksimaalista voiton kasvua tavoitellakaan.
Lämmönvaihdinta ei varaajassani ole valmiina, mutta ulkoinen lämmönvaihdin taitaisi toimia tuossa. Varaajassa on 3 sähkövastusta (2 alhaalla, 1 keskellä, varaajahan on siis tynnyri pystyssä pannuhuoneen perällä) muinaista yösähkölämmitystä varten, joten ulkoisen lämmönvaihtimen saisi varmaan noiden reikiin.
2 tasokeräintä taidan aluksi ostaa ja kokeilla niillä kuinka homma toimii. Onko kenelläkään käsitystä kunnan/kaupungin viranomaisten kannasta mahdollisten lupien suhteen? - Aurinkopontikkaa
gkuygkuhkj kirjoitti:
koko ratkaisee, nimittäin jos varaaja on tarpeeksi iso, niin siihen voi syöttää koko kesä ajan "ylimitoitetun" keräinjärjestelmän tuoton ja käyttää viileämpinä aikoina se hyödyksi. On jopa mahdollista rakentaa niin iso varaaja ja keräinkenttä, että lämpöä riittää talven yli varaajan turvin.
Varaaja voi olla vielä suolavaraaja, niin saa kokoa pienemmäksi, tai hiekkavaraaja, jos ei halua veden kanssa lotrata. 1Mwh taltioimiseksi tarvii 20m³ varaajan, jos lämpötilaa voi muuttaa 50C. Talven kaamoksen yli voi siis tyhjiöputkikeräinten kanssa selvitä luokkaa 100m³ varaajan kanssa.
Putkikeräinten kiehuminen ei tule ongelmaksi, jos piirin kierto ajetaan avonaiseen vesisäiliöön sijoitetun kierukan kautta. Paine pitää nesteen kiehumatta, joten lämmöt nousee ~120C paikkeille, joka taas riittää keittämään avonaisen säiliön veden helposti ja lämpö sitoutuu höyryyyn, eikä järjestelmä vaurioidu. Vettä teitty pitää lisätä, sopivia annostelijoita saa vaikka wc pytystä. Pelle Peloton tietty hyödyntää ylijäämälämmön ja pyörittää sillä höyrykonetta ja jauhaa oman sähkönsä."Paine pitää nesteen kiehumatta, joten lämmöt nousee ~120C paikkeille, joka taas riittää keittämään avonaisen säiliön veden helposti ja lämpö sitoutuu höyryyyn,"
Teet mielummin tislaamon. Kunnnon rankki käymään ja kesällä tislailet tuolla ylilämmöllä alkohlia, jolloin aurinkopiirin lämpö pysyy keveästi alle sadassa asteessa. Ilmaisergialla tislattu viina käy taas polttoaineksi autoon tai sitä voi polttaa talvella lämmöksi kun aurinko ei paista.
- kotijukka
Tuo 100m³ varaaja olisi kyllä hieno juttu, mutta ainakin minun tontille tuon "maisemointi" on hieman hankalaa.
- ajatus
tuotettu lämpö porakaivoon ota talvella maalämpöpumpulla talteen
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1051699
Terveystalon lääkärit ylilaskuttaneet
Tämän pörriäiset osaavat, laskuttamisen. Terveystalo myöntää asian. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011134269.html "K1271442En kai koskaan saa sinua
Koska et usko että riitäisit minulle. Olet aina pitänyt itseäsi liian risana ja heikkona. Katkot korkeutesi, ja poraat k901303- 621163
The Summit Suomi: Maxie avaa hyytävästä tilanteesta kuvauksissa: "Veri roiskui ja tajusi, että..."
Oletko seurannut The Summit Suomea? Tykkäätkö vai et tai mitä mieltä ylipäätään olet sarjasta? Moni katsoja on kaikonnut101048Saran ökytyyli käänsi katseita.
On nyt kyllä Sara kasvoistaan, kuvan perusteella todellakin pyöristynyt ainakin kuvan perusteella.1111019Työttömille lusmuille luvassa lisää keppiä
Hallitus aikoo kiristää velvoitteiden laiminlyönnistä seuraavia työttömyysturvan karensseja ensi vuodesta alkaen. Hall213815Tiedän kaiken sinusta ja kaikesta
Tiedän miten kärsit. Tiedän millanen oikeesti oot. Tiedän miksi valehtelit, tiedän miksi satutit mua. Tiedän mitä tapaht57773- 122743
Miksi ihmeessä?
Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek20718