OIKIKSEN TULOKSET TULI

HELSINGIN!!! KOLMEN VITUN VUODEN hakujen jälkeen SISÄLLÄ!
273580
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 27

Vanhimmat

Onko ne tulokset jossain jo näkyvissä vai ootko saanu kirjeen kotiin?

Äänestä
  • postilaatikkoon.

    Äänestä

  • Reinhold kirjoitti:

    postilaatikkoon.

    Mulle tuli kirje kans. Hain kolmatta kertaa ja on aika jees fiilikset. Pisterajat oli kyllä jumalattoman korkeat, olikohan koe helppo. Mun mielestä ainakin oli, vaikka kyllä jouduin jännittämään tuloksia koska epäonnistuin itse kokeessa niin perusteellisesti. No 61 pojoa ja sehän riittää. JES!!!

    Äänestä

  • V T kirjoitti:

    Mulle tuli kirje kans. Hain kolmatta kertaa ja on aika jees fiilikset. Pisterajat oli kyllä jumalattoman korkeat, olikohan koe helppo. Mun mielestä ainakin oli, vaikka kyllä jouduin jännittämään tuloksia koska epäonnistuin itse kokeessa niin perusteellisesti. No 61 pojoa ja sehän riittää. JES!!!

    Osaatko sanoa mikä se pisteraja oli tänä vuonna?

    Äänestä

  • Jusu kirjoitti:

    Osaatko sanoa mikä se pisteraja oli tänä vuonna?

    Koepistekiintiö: 60
    Yhteispistekiintiö: 84

    Äänestä

  • V T kirjoitti:

    Koepistekiintiö: 60
    Yhteispistekiintiö: 84

    suuresti... Viime vuonna jäin pisteen päähän kun sain kokeesta 46 ja raja oli 47 tänä vuonna sitten paransin pisteitäni 11 pisteellä ja eikös sitten penteleet korota pisterajaa 13... Ei voi enempää ketuuttaa, varsinkin kun tiedän mistä virheet tulivat... !!!

    Onnea teille päässeille, ensi vuonna uudestaan...

    Ja muuten oli kyllä ennätyksellisen korkeat pisteet, mutta niin oli koekin helppo...

    Äänestä

  • Manna kirjoitti:

    suuresti... Viime vuonna jäin pisteen päähän kun sain kokeesta 46 ja raja oli 47 tänä vuonna sitten paransin pisteitäni 11 pisteellä ja eikös sitten penteleet korota pisterajaa 13... Ei voi enempää ketuuttaa, varsinkin kun tiedän mistä virheet tulivat... !!!

    Onnea teille päässeille, ensi vuonna uudestaan...

    Ja muuten oli kyllä ennätyksellisen korkeat pisteet, mutta niin oli koekin helppo...

    Yrititkö viime vuonna valittaa? Olisiko tänä vuonna valittamisen aihetta?

    Äänestä

Mitä eroo Hesan, Turun ja Jyväskylän yliopistoilla on? Mikä on paras ja miksi? Aion hakea ensi vuonna itsekin lukemaan lakia, nyt lukiossa. Vinkit sisällepääsyn varmistamiseksi myös erittäin tervetulleita.

Äänestä
  • Jyväskylässä ei voi lukea ainakaan OTK:ksi ja tuskin voi lukea julkisoikeuttakaan. OTK:ksi voi lukea Helsingissa, Turussa ja Lapissa. Julkisoikeutta voi lukea ainakin Vaasassa, Tampereella, Lapissa ja Joensuussa (julkioikeudesta valmistuu hallintotieteiden maistereita ja sinne on yleisesti paljon helpompi päästä). No siis yleisen käsityksen mukaan Turun oikiksen taso on paras ja Lapin huonoin. Siellä on eniten proffia ja se suhtautuu pääsykokeissa ymmärtäväisemmin abeihin (pääsykoekirjat julkistetaan vasta kirjoitusten jälkeen, jolloin etukäteen valmistautuminen ei onnistu).Helsinkiin on toki vaikein päästä, mutta paras oikis se ei missään tapauksessa ole. (jos nyt joku Stadin oikkari ryntää väittämään, että kyllä on niin voi tutkia vaikka korkeakouluneuvoston mielipiteitä).

    Äänestä

  • Humppujappu kirjoitti:

    Jyväskylässä ei voi lukea ainakaan OTK:ksi ja tuskin voi lukea julkisoikeuttakaan. OTK:ksi voi lukea Helsingissa, Turussa ja Lapissa. Julkisoikeutta voi lukea ainakin Vaasassa, Tampereella, Lapissa ja Joensuussa (julkioikeudesta valmistuu hallintotieteiden maistereita ja sinne on yleisesti paljon helpompi päästä). No siis yleisen käsityksen mukaan Turun oikiksen taso on paras ja Lapin huonoin. Siellä on eniten proffia ja se suhtautuu pääsykokeissa ymmärtäväisemmin abeihin (pääsykoekirjat julkistetaan vasta kirjoitusten jälkeen, jolloin etukäteen valmistautuminen ei onnistu).Helsinkiin on toki vaikein päästä, mutta paras oikis se ei missään tapauksessa ole. (jos nyt joku Stadin oikkari ryntää väittämään, että kyllä on niin voi tutkia vaikka korkeakouluneuvoston mielipiteitä).

    Miten lukion kirjoitukset vaikuttavat oikikseen pääsyyn? Vai valitaanko opiskelijat vain ja ainoastaan pääsykokeen perusteella?
    Riittääkö opinto-, asumis- ja muut tuet asumiseen ja elämiseen Turussa, vai onko pakko käydä myös töissä?
    Tiedät(te)kö saako OTK töitä vai täytyykö lukea lisensiaatiksi tai tohtoriksi?
    Humppujappu ja joku fiksu voisi vastata... =)

    Äänestä

  • K.K. kirjoitti:

    Miten lukion kirjoitukset vaikuttavat oikikseen pääsyyn? Vai valitaanko opiskelijat vain ja ainoastaan pääsykokeen perusteella?
    Riittääkö opinto-, asumis- ja muut tuet asumiseen ja elämiseen Turussa, vai onko pakko käydä myös töissä?
    Tiedät(te)kö saako OTK töitä vai täytyykö lukea lisensiaatiksi tai tohtoriksi?
    Humppujappu ja joku fiksu voisi vastata... =)

    Itse pääsin nyt sisälle, ensimmäisellä "oikealla" yrityksellä.

    Kirjoitukset vaikuttavat todella vähän. Esim. toissavuonna Turkuun sai neljällä (pitkällä/laajalla) laudaturilla, joista yhden täytyi olla äidinkieli ja yksi sai olla keskipitkä ruotsi, esim. appron papereilla pyrkineeseen verrattuna YHDEN lisäpisteen. Yleensä hyvillä papereilla voi saada muutaman lisäpisteen, ja toki ne voivat olla ratkaisevia. Yhteispistekiintiö on reippaasti suurempi kuin valintakoekiintiö, mutta hakijoiden tasaisuuden vuoksi sillä on vain vähän merkitystä.

    Sellainen perstuntuma on, että jos haluaa syödä hernekeiton lisäksi muutakin, kannattaa kehitellä lisäksi jokin muu tulonlähde kuin valtion tuet.

    OTK:ien työttömyysprosentti on muistaakseni jossain kolmen kieppeillä, mutta tottakai osa näistä on elämäntilanteen, sairauden tms. takia työelämän ulkopuolella, eli työllisyystilanne on todella hyvä.

    Muita hyviä kysymyksiä? :)

    Äänestä

  • --- kirjoitti:

    Itse pääsin nyt sisälle, ensimmäisellä "oikealla" yrityksellä.

    Kirjoitukset vaikuttavat todella vähän. Esim. toissavuonna Turkuun sai neljällä (pitkällä/laajalla) laudaturilla, joista yhden täytyi olla äidinkieli ja yksi sai olla keskipitkä ruotsi, esim. appron papereilla pyrkineeseen verrattuna YHDEN lisäpisteen. Yleensä hyvillä papereilla voi saada muutaman lisäpisteen, ja toki ne voivat olla ratkaisevia. Yhteispistekiintiö on reippaasti suurempi kuin valintakoekiintiö, mutta hakijoiden tasaisuuden vuoksi sillä on vain vähän merkitystä.

    Sellainen perstuntuma on, että jos haluaa syödä hernekeiton lisäksi muutakin, kannattaa kehitellä lisäksi jokin muu tulonlähde kuin valtion tuet.

    OTK:ien työttömyysprosentti on muistaakseni jossain kolmen kieppeillä, mutta tottakai osa näistä on elämäntilanteen, sairauden tms. takia työelämän ulkopuolella, eli työllisyystilanne on todella hyvä.

    Muita hyviä kysymyksiä? :)

    Moikka!

    Itse pääsin ekalla yrittämällä Lapin oikikseen. Joku ed. viestissä kirjoitti, että Lapin oikis on huonoin, mutta aion käydä itse katsomassa, millainen se on ennen kuin alan laittaa kouluja järjestykseen mutu-tuntumalla!

    Joku kirjoitti, että Turussa kaikki ovat samalla viivalla, kun kirjat julkaistaan niin myöhään. Se on tietysti totta, mutta esim. Lappiin saa todella hyvin pisteitä yo-tokarista. Enint. kuudesta aineesta hyvitetään, ja saman kevään yo:t saa jokaista ainetta kohden yhden lisäpisteen. Jos siis on jo lukiossa jaksanut panostaa opiskeluun, sitä ei jätetä huomioimatta. Jos siis haet Lappiin, niin suosittelen, että hoidat kirjoitukset kunnnnolla (välittämättä siitä, että pääsykoekirjat julkaistaan jo tammi-helmikuussa). Kirjoituksissa saa kuitenkin aika paljon helpommin pisteitä kuin oikiksen pääsykokeessa!

    Kyselit vinkkejä pääsykokeeseen valmistautumiseen. Oman kokemukseni mukaan ei kannata uskoa ainakaan sitä tarinaa, että kirjat on luettava n. 10 kertaa läpi päästäkseen sisään. Itse luin kirjat n. 3-5 kertaa, aiheesta riippuen. Jotta hommaan ei puutuisi täysin, kannattaa yrittää YMMÄRTÄÄ mahdollisimman paljon, ja yrittää myös KIINNOSTUA aiheesta. Jos on ymmärtänyt asiat ja ne ovat jokseenkin selvässä järjestyksessä päässä, niitä on helpompi muistaa myös "ulkoa".

    Vielä valmennuskursseista sen verran, että oman kokemukseni mukaan ne eivät ole lainkaan välttämättömiä. Itse olin Artiklan Ry:n kurssilla, ja hyöty oli aika pieni.. Joku asiaan perehtynyt tuttu olisi ajanut saman asian (koska tällaista ei ollut, päädyin kurssille). Harjoitustehtävistä voipi tosin olla apua (varsinkin jos kokeeseen sattuu tulemaan samanlainen tehtävä)! Jos sulla on vaikka kavereita pyrkimässä oikikseen, voisitte tilata jonkin etäkurssimatskun kimppassa tms. Tietenkin ainakin vanhoja pääsykoetehtäviä voi kastella netistäkin.

    Toivottavasti neuvoista on apua!

    Äänestä

  • Humppujappu kirjoitti:

    Jyväskylässä ei voi lukea ainakaan OTK:ksi ja tuskin voi lukea julkisoikeuttakaan. OTK:ksi voi lukea Helsingissa, Turussa ja Lapissa. Julkisoikeutta voi lukea ainakin Vaasassa, Tampereella, Lapissa ja Joensuussa (julkioikeudesta valmistuu hallintotieteiden maistereita ja sinne on yleisesti paljon helpompi päästä). No siis yleisen käsityksen mukaan Turun oikiksen taso on paras ja Lapin huonoin. Siellä on eniten proffia ja se suhtautuu pääsykokeissa ymmärtäväisemmin abeihin (pääsykoekirjat julkistetaan vasta kirjoitusten jälkeen, jolloin etukäteen valmistautuminen ei onnistu).Helsinkiin on toki vaikein päästä, mutta paras oikis se ei missään tapauksessa ole. (jos nyt joku Stadin oikkari ryntää väittämään, että kyllä on niin voi tutkia vaikka korkeakouluneuvoston mielipiteitä).

    Moi!!

    Oletko varma, että Helsingin oikikseen on vaikeinta päästä. Kun itse laskeskelin keväämmällä sisäänpääsyprosentteja, ne olivat muistaakseni: Tku ja Hki molemmat 19-20, Lappi (Roi) 24-25. Se, mikä varmaankin pitää paikkansa, on, että Helngissä on vaikeinta (ellei mahdotonta) tulla toimeen valtion tuilla...

    Mistä muuten näkisin noita korkeakouluneuvoston selvityksiä? Kiitos, jos osaat neuvoa!

    Äänestä

  • --- kirjoitti:

    Itse pääsin nyt sisälle, ensimmäisellä "oikealla" yrityksellä.

    Kirjoitukset vaikuttavat todella vähän. Esim. toissavuonna Turkuun sai neljällä (pitkällä/laajalla) laudaturilla, joista yhden täytyi olla äidinkieli ja yksi sai olla keskipitkä ruotsi, esim. appron papereilla pyrkineeseen verrattuna YHDEN lisäpisteen. Yleensä hyvillä papereilla voi saada muutaman lisäpisteen, ja toki ne voivat olla ratkaisevia. Yhteispistekiintiö on reippaasti suurempi kuin valintakoekiintiö, mutta hakijoiden tasaisuuden vuoksi sillä on vain vähän merkitystä.

    Sellainen perstuntuma on, että jos haluaa syödä hernekeiton lisäksi muutakin, kannattaa kehitellä lisäksi jokin muu tulonlähde kuin valtion tuet.

    OTK:ien työttömyysprosentti on muistaakseni jossain kolmen kieppeillä, mutta tottakai osa näistä on elämäntilanteen, sairauden tms. takia työelämän ulkopuolella, eli työllisyystilanne on todella hyvä.

    Muita hyviä kysymyksiä? :)

    Lapin neito kirjoitti että vain 19-25 prossaa pääsee sisään. Jaiks!!! Vaikka luotan omiin kykyihini (äidinkieli on aina 9 ja osaan viittä kieltä), niin taitaa todellakin olla aika miettiä myös muita vaihtoehtoja... joku taisi mainita julkisoikeuden opinnoista... Onko tietoo mitä siellä tehdään? Onko se jotain ympäripyöreämpää lakiopetusta?
    Eihän kahteen yliopistoon voi hakea yhtäaikaa? Siis esim. Turun ja Lapin oikiksiin.

    -kiitos =)

    Äänestä

  • K.K. kirjoitti:

    Lapin neito kirjoitti että vain 19-25 prossaa pääsee sisään. Jaiks!!! Vaikka luotan omiin kykyihini (äidinkieli on aina 9 ja osaan viittä kieltä), niin taitaa todellakin olla aika miettiä myös muita vaihtoehtoja... joku taisi mainita julkisoikeuden opinnoista... Onko tietoo mitä siellä tehdään? Onko se jotain ympäripyöreämpää lakiopetusta?
    Eihän kahteen yliopistoon voi hakea yhtäaikaa? Siis esim. Turun ja Lapin oikiksiin.

    -kiitos =)

    Sisäänpääsyprosentti on todellakin pieni, ja hakijat ovat suurimmalta osin hyvin motivoituneita, he omistautuvat täysin pääsykoeurakalle. Jotkut pääsevät sisälle vasta todella pitkän yrittämisen jälkeen, esim. Hesarissa oli juttu kolmannellatoista kerralla sisään päässeestä. Itse aloitin luku-urakan heti 1.4. kun Turun pääsykoekirjat ilmestyivät, ja luin välipäiviä pahemmin pitämättä 2 ja ½ kk tuntikausia päivässä ja tahtia loppua kohden kiristäen. Se riitti sisäänpääsyyn parin pisteen marginaalilla.

    En usko kahteen oikeustieteelliseen samalla kertaa pyrkimisessä olevan mitään mieltä, koska se tuplaisi lukumäärän, puolittaisi lukukerrat ja antaisi näin ihan turhaa tasoitusta muille hakijoille.

    Muista kuin oikeustieteellisten tiedekuntien järjestämistä oikeustieteen (vai ovatkohan hallintotieteitä tms..?) opinnoista minulla ei ole pahemmin tietoa. Kannattaa tutustua esim. eri yliopistojen nettisivuihin ja kysellä erilaisissa abitapahtumissa rohkeasti asioista.

    Sen verran vielä eri oikeustieteellisestä korjaisin, että OTK:ksi voi opiskella myös Vaasassa. Siellä puolet opetuksesta on ruotsiksi, ja kahden vuoden opintojen jälkeen siirrytään Helsinkiin jatkamaan opintoja.

    -Eri oikeustieteellisiin hakemisesta-

    Tuoreen ylioppilaan kannalta Turku on mielestäni paras hakukohde, koska pääsykoekirjat ilmestyvät vasta kirjoitusten jälkeen (niinkuin tuossa aiemmin vissiin joku totesikin). Helsinkiin kirjat ilmestyvät yleensä helmikuussa, ja tämä antaa muille kuin saman kevään ylioppilaille parin kuukauden etumatkan. Helsingin ja Turun hyvitykset yo-todistuksesta ovat samanlaiset lukuunottamatta pitkää ruotsia, jonka kirjoittamisesta saa Helsingissä kaksi lisäpistettä.

    Rovaniemi eroaa Helsingistä ja Turusta siinä, että ensinnäkin yo-todistuksesta jaetaan pisteitä hieman hövelimmin, mutta toisaalta lisäpisteitä saa reippaasti mm. avoimen yliopiston oikeustieteen opinnoista, maksimissaan 15 (joka on todella paljon). Tämä vaikeuttaa huomattavasti uusien ylioppilaiden sisälle pääsyä, koska heillä ei luonnollisesti ole kyseisiä opintoja suoritettuna. Rovaniemellä, toisin kuin Helsingissä ja Turussa, pääsykoekirjat eivät vaihtu joka vuosi, mikä entisestään heikentää uusien pyrkijöiden mahdollisuuksia. Lisäksi tiedekunta hyväksyy käsittääkseni suoraan opiskelijoiksi ne, joilla on vähintään 60 opintoviikkoa oikeustieteen opintoja plakkarissa.

    Tätä kirjoittaessa huomaan, että aika paljon kaikenlaista pikkutietoa on tarttunut tässä hakuprosessin aikana.. toivottavasti tästä tekstistä on jollekin apua :)

    Äänestä

  • K.K. kirjoitti:

    Lapin neito kirjoitti että vain 19-25 prossaa pääsee sisään. Jaiks!!! Vaikka luotan omiin kykyihini (äidinkieli on aina 9 ja osaan viittä kieltä), niin taitaa todellakin olla aika miettiä myös muita vaihtoehtoja... joku taisi mainita julkisoikeuden opinnoista... Onko tietoo mitä siellä tehdään? Onko se jotain ympäripyöreämpää lakiopetusta?
    Eihän kahteen yliopistoon voi hakea yhtäaikaa? Siis esim. Turun ja Lapin oikiksiin.

    -kiitos =)

    Sisäänpääsyprosentteja ei musta kannata liikaa tuijottaa. Monet, jotka mokaa kokeessa eivät todellisuudessa ole lukeneet rittävästi, ts. pisteet jäävät vähäisiksi. Tietty joka vuosi on niitä pisteen pari sisäänpääsyrajasta jääviä, mutta itse en tunne ketään, joka ei olisi lopulta määrätietoisella lukemisella sisään päässyt. Uskoisin, että luku-urakan tunnustaminen on ensimmäinen askel sisäänpääsyssä.

    Toisaalta kandee huomata, että hyvästä yo-todistuksesta on tietty hyötyä (pitää kokeessa silti menestyä), muttei lukiomenestys muuten juuri vaikuta. Se saatta olla jopa sudenkuoppa: "olinhan mä hyvä lukiossakin, ei tää niin vaikeeta voi olla". Tässä tapauksessa voi juuri unohtua toi luku-urakan tunnustaminen. Kokeessa ei saa lisäpisteitä, vaikka aiheesta olisikin ylimääräistä tietoa, vain pääsykoekirjojen tiedot jyvitetään.

    En usko, että OTK:n tietotaidot olisivat olennaisesti erilaiset on se sitten valmistunut Turusta, Roista tai Hesasta. Ja tuskinpa esimerkiksi Roihin vakavissaan pyrkivä silti lukee sen vähempää kuin Helsingistä haaveileva. Kandee muistaa myös se, että opiskelupaikkakunnalla sitten asustelee vuoden jos toisenkin eli oishan siellä ihan kiva viihtyäkin :)

    Nyt voin kokemuksella sanoo, että motivoitunut kyllä pääsee sisään. Eli ei kande suinkaan haudata oikista, koska sinne ei tuosta vaan kävellä sisään. Valmennuskurssin maikka sanoi meille kurssin aluksi, että jokainen, joka haluaa sisään, myös pääsee sisään. Ja juuri niin se on :)

    - ts (oik. yo. viime torstaista lähtien ja ekalla yrittämällä =)

    Äänestä

  • --- kirjoitti:

    Sisäänpääsyprosentti on todellakin pieni, ja hakijat ovat suurimmalta osin hyvin motivoituneita, he omistautuvat täysin pääsykoeurakalle. Jotkut pääsevät sisälle vasta todella pitkän yrittämisen jälkeen, esim. Hesarissa oli juttu kolmannellatoista kerralla sisään päässeestä. Itse aloitin luku-urakan heti 1.4. kun Turun pääsykoekirjat ilmestyivät, ja luin välipäiviä pahemmin pitämättä 2 ja ½ kk tuntikausia päivässä ja tahtia loppua kohden kiristäen. Se riitti sisäänpääsyyn parin pisteen marginaalilla.

    En usko kahteen oikeustieteelliseen samalla kertaa pyrkimisessä olevan mitään mieltä, koska se tuplaisi lukumäärän, puolittaisi lukukerrat ja antaisi näin ihan turhaa tasoitusta muille hakijoille.

    Muista kuin oikeustieteellisten tiedekuntien järjestämistä oikeustieteen (vai ovatkohan hallintotieteitä tms..?) opinnoista minulla ei ole pahemmin tietoa. Kannattaa tutustua esim. eri yliopistojen nettisivuihin ja kysellä erilaisissa abitapahtumissa rohkeasti asioista.

    Sen verran vielä eri oikeustieteellisestä korjaisin, että OTK:ksi voi opiskella myös Vaasassa. Siellä puolet opetuksesta on ruotsiksi, ja kahden vuoden opintojen jälkeen siirrytään Helsinkiin jatkamaan opintoja.

    -Eri oikeustieteellisiin hakemisesta-

    Tuoreen ylioppilaan kannalta Turku on mielestäni paras hakukohde, koska pääsykoekirjat ilmestyvät vasta kirjoitusten jälkeen (niinkuin tuossa aiemmin vissiin joku totesikin). Helsinkiin kirjat ilmestyvät yleensä helmikuussa, ja tämä antaa muille kuin saman kevään ylioppilaille parin kuukauden etumatkan. Helsingin ja Turun hyvitykset yo-todistuksesta ovat samanlaiset lukuunottamatta pitkää ruotsia, jonka kirjoittamisesta saa Helsingissä kaksi lisäpistettä.

    Rovaniemi eroaa Helsingistä ja Turusta siinä, että ensinnäkin yo-todistuksesta jaetaan pisteitä hieman hövelimmin, mutta toisaalta lisäpisteitä saa reippaasti mm. avoimen yliopiston oikeustieteen opinnoista, maksimissaan 15 (joka on todella paljon). Tämä vaikeuttaa huomattavasti uusien ylioppilaiden sisälle pääsyä, koska heillä ei luonnollisesti ole kyseisiä opintoja suoritettuna. Rovaniemellä, toisin kuin Helsingissä ja Turussa, pääsykoekirjat eivät vaihtu joka vuosi, mikä entisestään heikentää uusien pyrkijöiden mahdollisuuksia. Lisäksi tiedekunta hyväksyy käsittääkseni suoraan opiskelijoiksi ne, joilla on vähintään 60 opintoviikkoa oikeustieteen opintoja plakkarissa.

    Tätä kirjoittaessa huomaan, että aika paljon kaikenlaista pikkutietoa on tarttunut tässä hakuprosessin aikana.. toivottavasti tästä tekstistä on jollekin apua :)

    Mielestäsi avoimesta saadut pisteet ym. vaikeuttavat uusien ylioppilaiden pääsyä Lapin oikikseen. Jos aletaan vertailemaan, Lapissa on paljon enemmän uusia yo:ita kuin esim. Helsingissä. Viime vuonna meitä oli ainakin todella paljon. Enemmän Lappiin ensikertalaisia ptetaan kuin kahteen muuhun oikikseen. Ja vaikka pääsykoekirjat eivät vaihdu joka vuosi, ei niistä kirjoista samoja asioita joka vuosi lueta. Kirjasarja, jota on viime vuosina käytetty on n. 1500-1800 sivun laajuinen, josta sitten luetaan n. 900 sivua, ei kaikki ole samoja artikkeleita kuinedellisenä vuonna. Lapin panettelu on vain itserakkaiden stadilaisten puhetta, joiden mielestä Kehä III:n ulkopuolella ei ole elämää....

    Äänestä

  • Oik. yo kirjoitti:

    Mielestäsi avoimesta saadut pisteet ym. vaikeuttavat uusien ylioppilaiden pääsyä Lapin oikikseen. Jos aletaan vertailemaan, Lapissa on paljon enemmän uusia yo:ita kuin esim. Helsingissä. Viime vuonna meitä oli ainakin todella paljon. Enemmän Lappiin ensikertalaisia ptetaan kuin kahteen muuhun oikikseen. Ja vaikka pääsykoekirjat eivät vaihdu joka vuosi, ei niistä kirjoista samoja asioita joka vuosi lueta. Kirjasarja, jota on viime vuosina käytetty on n. 1500-1800 sivun laajuinen, josta sitten luetaan n. 900 sivua, ei kaikki ole samoja artikkeleita kuinedellisenä vuonna. Lapin panettelu on vain itserakkaiden stadilaisten puhetta, joiden mielestä Kehä III:n ulkopuolella ei ole elämää....

    Ihan omakohtaisten kokemusten vuoksi en tuosta Lapin yliopiston hakusysteemistä pidä. Eräs samana vuonna (2001) ylioppilaaksi kirjoittanut kaverini pääsi tänä vuonna Lappiin oikikseen, mutta hän joutui opiskelemaan vuoden avoimessa yliopistossa Rovaniemellä saadakseen lisäpisteitä, että pääsisi tiedekuntaan, tuoreena yo:na paukut eivät riittäneet. Avoimen yliopiston opinnot eivät onnistu ihan jokaiselta, koska opinto-, asumis- tms. tukia ei saa avoimen yliopiston opintoihin. Tuntuu järjettömältä, että päästäkseen tiedekuntaan täytyy ensin vuosi opiskella ihan omalla kustannuksella asioita. Hakijamäärät ovat toki perinteisesti pienempiä Rovaniemelle kuin muihin oikeustieteellisiin, mutta uudet hakijat eivät todellakaan ole samalla viivalla aiemmin hakeneiden kanssa.


    Olen itse pikkupaikkakunnalta kotoisin, mutta jopa minulle Rovaniemi on syrjässä ja palveluita on vähän. Tämä ei ole mitään mutulätinää, olin siellä vuoden armeijassa. Toki joillekin sellainen voi sopia, itse vannoin, ettei koskaan enää.


    En mitään sotaa halua aloittaa, en esimerkiksi usko siihen, että Rovaniemellä opetuksen laatu olisi jotenkin selvästi heikompaa tms. Lisäksi Roin hakusysteemi sopii varmasti monelle sellaiselle, joka on päättänyt päästä oikeustieteelliseen hinnalla millä hyvänsä, ja toki sellainenkin kanava on hyvä olla olemassa.


    Ihan mielenkiinnosta, onko noista uusien ylioppilaiden sisäänottomääristä jotain julkista tilastoa olemassa?

    Äänestä

  • Lapin neito :) kirjoitti:

    Moi!!

    Oletko varma, että Helsingin oikikseen on vaikeinta päästä. Kun itse laskeskelin keväämmällä sisäänpääsyprosentteja, ne olivat muistaakseni: Tku ja Hki molemmat 19-20, Lappi (Roi) 24-25. Se, mikä varmaankin pitää paikkansa, on, että Helngissä on vaikeinta (ellei mahdotonta) tulla toimeen valtion tuilla...

    Mistä muuten näkisin noita korkeakouluneuvoston selvityksiä? Kiitos, jos osaat neuvoa!

    on se, jonka opiskelijoiden pitää vähiten kehua omaa opinahjoansa mm. tällä keskustelupalstalla.

    Tietenkin jos haluaa elää parhaat nuoruusvuotensa kuolevassa kylässä napapiirin tuolla puolen...

    Äänestä

  • T.S. kirjoitti:

    Sisäänpääsyprosentteja ei musta kannata liikaa tuijottaa. Monet, jotka mokaa kokeessa eivät todellisuudessa ole lukeneet rittävästi, ts. pisteet jäävät vähäisiksi. Tietty joka vuosi on niitä pisteen pari sisäänpääsyrajasta jääviä, mutta itse en tunne ketään, joka ei olisi lopulta määrätietoisella lukemisella sisään päässyt. Uskoisin, että luku-urakan tunnustaminen on ensimmäinen askel sisäänpääsyssä.

    Toisaalta kandee huomata, että hyvästä yo-todistuksesta on tietty hyötyä (pitää kokeessa silti menestyä), muttei lukiomenestys muuten juuri vaikuta. Se saatta olla jopa sudenkuoppa: "olinhan mä hyvä lukiossakin, ei tää niin vaikeeta voi olla". Tässä tapauksessa voi juuri unohtua toi luku-urakan tunnustaminen. Kokeessa ei saa lisäpisteitä, vaikka aiheesta olisikin ylimääräistä tietoa, vain pääsykoekirjojen tiedot jyvitetään.

    En usko, että OTK:n tietotaidot olisivat olennaisesti erilaiset on se sitten valmistunut Turusta, Roista tai Hesasta. Ja tuskinpa esimerkiksi Roihin vakavissaan pyrkivä silti lukee sen vähempää kuin Helsingistä haaveileva. Kandee muistaa myös se, että opiskelupaikkakunnalla sitten asustelee vuoden jos toisenkin eli oishan siellä ihan kiva viihtyäkin :)

    Nyt voin kokemuksella sanoo, että motivoitunut kyllä pääsee sisään. Eli ei kande suinkaan haudata oikista, koska sinne ei tuosta vaan kävellä sisään. Valmennuskurssin maikka sanoi meille kurssin aluksi, että jokainen, joka haluaa sisään, myös pääsee sisään. Ja juuri niin se on :)

    - ts (oik. yo. viime torstaista lähtien ja ekalla yrittämällä =)

    Elikä mihin aikaan vuodesta valmennuskurssi on? Se taitaa maksaa parituhatta mummonmarkkaa. Kö?
    Kaunko se kestää?
    Ja millä paikkakunnalla?

    Motivaatiota kyllä löytyy, joten saa nähdä kannattaako laittaa rahaa ylim. kurssiin... Riippuu tietysti vähän vastauksista.

    Äänestä

  • --- kirjoitti:

    Ihan omakohtaisten kokemusten vuoksi en tuosta Lapin yliopiston hakusysteemistä pidä. Eräs samana vuonna (2001) ylioppilaaksi kirjoittanut kaverini pääsi tänä vuonna Lappiin oikikseen, mutta hän joutui opiskelemaan vuoden avoimessa yliopistossa Rovaniemellä saadakseen lisäpisteitä, että pääsisi tiedekuntaan, tuoreena yo:na paukut eivät riittäneet. Avoimen yliopiston opinnot eivät onnistu ihan jokaiselta, koska opinto-, asumis- tms. tukia ei saa avoimen yliopiston opintoihin. Tuntuu järjettömältä, että päästäkseen tiedekuntaan täytyy ensin vuosi opiskella ihan omalla kustannuksella asioita. Hakijamäärät ovat toki perinteisesti pienempiä Rovaniemelle kuin muihin oikeustieteellisiin, mutta uudet hakijat eivät todellakaan ole samalla viivalla aiemmin hakeneiden kanssa.


    Olen itse pikkupaikkakunnalta kotoisin, mutta jopa minulle Rovaniemi on syrjässä ja palveluita on vähän. Tämä ei ole mitään mutulätinää, olin siellä vuoden armeijassa. Toki joillekin sellainen voi sopia, itse vannoin, ettei koskaan enää.


    En mitään sotaa halua aloittaa, en esimerkiksi usko siihen, että Rovaniemellä opetuksen laatu olisi jotenkin selvästi heikompaa tms. Lisäksi Roin hakusysteemi sopii varmasti monelle sellaiselle, joka on päättänyt päästä oikeustieteelliseen hinnalla millä hyvänsä, ja toki sellainenkin kanava on hyvä olla olemassa.


    Ihan mielenkiinnosta, onko noista uusien ylioppilaiden sisäänottomääristä jotain julkista tilastoa olemassa?

    Monet opiskelevat avoimessa vain saadakseen opintoviikkoja (mahd.) tuleviin opintoihinsa, mutta joutui opiskelemaan, sitä en ymmärrä. Itse pääsin suoraan lukiosta opiskelemaan Lappiin oikeustiedettä. Tunnen Helsingin oikiksesta ihmisiä, ja kyllä Lapissa on selvästi enemmän tai ainakin viime vuonna oli selvästi enemmän tuoreita ylioppilaita. Rovaniemi on oikein mukava paikka, palveluita on aivan riittävästi ainakin itselleni, vaikka Vantaalta olenkin.

    En usko että mitään yleistä tilastoa löytyy, mutta ainejärjestöt saataisivat tehdä tilastoja (??????), esim. Artikla ja Pykälä.

    Äänestä

  • King Kong kirjoitti:

    on se, jonka opiskelijoiden pitää vähiten kehua omaa opinahjoansa mm. tällä keskustelupalstalla.

    Tietenkin jos haluaa elää parhaat nuoruusvuotensa kuolevassa kylässä napapiirin tuolla puolen...

    Niin olet aivan oikeassa.. Kukapa haluaisi viettää nuoruusvuosiaan kuolevassa kylässä napapiirin tuolla puolen. En kyllä ymmärtänyt miten kommenttisi liittyi oikeustieteellisiin tiedekuntiin, sillä onneksi kaikki Suomen oikeustiedettä opettavat yliopistot ovat napapiirin "tällä" puolen. Rovaniemen keskustasta ja yliopistolta kun on noin kymmenisen kilometriä napapiirille. Tiesitkö muuten, että myös Kehä III:n ulkopuolella on elämää???

    Äänestä

  • Oik. yo kirjoitti:

    Monet opiskelevat avoimessa vain saadakseen opintoviikkoja (mahd.) tuleviin opintoihinsa, mutta joutui opiskelemaan, sitä en ymmärrä. Itse pääsin suoraan lukiosta opiskelemaan Lappiin oikeustiedettä. Tunnen Helsingin oikiksesta ihmisiä, ja kyllä Lapissa on selvästi enemmän tai ainakin viime vuonna oli selvästi enemmän tuoreita ylioppilaita. Rovaniemi on oikein mukava paikka, palveluita on aivan riittävästi ainakin itselleni, vaikka Vantaalta olenkin.

    En usko että mitään yleistä tilastoa löytyy, mutta ainejärjestöt saataisivat tehdä tilastoja (??????), esim. Artikla ja Pykälä.

    Niin no, pakkohan ei ole kuin köyhän kuolema :) Siis täytyi sillä tavalla, että parantaisi omia mahdollisuuksiaan sisään pääsyyn.


    Olin näköjään saanut vähän disinformaatiota tuosta Roin hakusysteemistä, eli onhan sielläkin näköjään tuon oikeustieteen opinnoista ja valintakokeesta saataviin pisteisiin perustuvan kiintiön ("vapaa kiintiö") lisäksi kiintiö yo-toikkarille pääsykokeelle. Puhdasta valintakoekiintiötä ei ole ollenkaan(?). Roihin hakemista kannattaisi siis harkita, jos a) yo-toikkari on erinomainen tai b) on suorittanut tarpeeksi oikeustieteen opintoja avoimessa yliopistossa.

    Äänestä

  • Pöö kirjoitti:

    Niin olet aivan oikeassa.. Kukapa haluaisi viettää nuoruusvuosiaan kuolevassa kylässä napapiirin tuolla puolen. En kyllä ymmärtänyt miten kommenttisi liittyi oikeustieteellisiin tiedekuntiin, sillä onneksi kaikki Suomen oikeustiedettä opettavat yliopistot ovat napapiirin "tällä" puolen. Rovaniemen keskustasta ja yliopistolta kun on noin kymmenisen kilometriä napapiirille. Tiesitkö muuten, että myös Kehä III:n ulkopuolella on elämää???

    " Tiesitkö muuten, että myös Kehä III:n ulkopuolella on elämää??? "

    Jatka vain sen hokemista itsellesi.

    Äänestä

  • K.K. kirjoitti:

    Elikä mihin aikaan vuodesta valmennuskurssi on? Se taitaa maksaa parituhatta mummonmarkkaa. Kö?
    Kaunko se kestää?
    Ja millä paikkakunnalla?

    Motivaatiota kyllä löytyy, joten saa nähdä kannattaako laittaa rahaa ylim. kurssiin... Riippuu tietysti vähän vastauksista.

    Keväällä yleensä ovat, kirjoitusten jälkeen, ja aika tyyriitä. Kesto riippuu kurssista, normaalisti 1-4 viikkoa. Kursseja järjestävät ainakin Helsingin ja Turun ainejärjestöt, Rovaniemestä en ole ihan varma, ja ehkä jotkin muutkin tahot niitä järjestävät. Kannattaa tutustua järjestöjen kotisivuihin:

    www.pykala.fi
    www.lexry.org
    www.artikla.com

    Itse kävin kahdella valmennuskurssilla, ensimmäinen reilun kahden viikon ja toinen viikon mittainen. Kurssin aikana touhu tuntui lähinnä rahan ja lukuajan haaskaukselta, mutta ilman erään kurssilla mainitun tärppikohdan tarkkaa pänttäämistä en ehkä olisi päässyt sisälle.

    Kurssin hyödyllisyys riippuu ihan ihmisestä, joillekin asioiden yhdessä opettelu sopii paremmin kuin toisille.

    Äänestä

  • --- kirjoitti:

    Niin no, pakkohan ei ole kuin köyhän kuolema :) Siis täytyi sillä tavalla, että parantaisi omia mahdollisuuksiaan sisään pääsyyn.


    Olin näköjään saanut vähän disinformaatiota tuosta Roin hakusysteemistä, eli onhan sielläkin näköjään tuon oikeustieteen opinnoista ja valintakokeesta saataviin pisteisiin perustuvan kiintiön ("vapaa kiintiö") lisäksi kiintiö yo-toikkarille pääsykokeelle. Puhdasta valintakoekiintiötä ei ole ollenkaan(?). Roihin hakemista kannattaisi siis harkita, jos a) yo-toikkari on erinomainen tai b) on suorittanut tarpeeksi oikeustieteen opintoja avoimessa yliopistossa.

    --- kirjoitti: "Roihin hakemista kannattaisi siis harkita, jos a) yo-toikkari on erinomainen tai b) on suorittanut tarpeeksi oikeustieteen opintoja avoimessa yliopistossa."

    Vaikka yo-toikkari ei olisi erinomainen, kannattaa silti harkita Lappiin hakemista. Yo-todistuksesta hyvitetään nim. todella paljon (eikä "hieman hövelimmin"!) pisteitä. Saman kevään yo voi saada pelkillä yo-arvosanoilla 48 pistettä. Tällöin varsinaisessa kokeessa tarvitsee saada n. 20 pistettä (kokeen maksimipistemäärähän on 80) päästäkseen sisään.

    Toki ymmärrän, että kaikilla ei ole 6 ällän paperita (ei ole muuten itsellänikään :)), mutta jo esim. M:n papereilla saa hyvin pisteitä. Kannattaa myös muistaa, että kaikki oikikseen hakijat eivät TODELLAKAAN ole 6 ällän ylioppilaita!

    Eli alkuper. neuvojen kyselijälle vikki: Jos luet 5 kieltä, kirjoita ihmeessä ne kaikki. Itse kirjoitin 7 ainetta, joista 4 oli kieliä (siis suomen lisäksi), joten oli varaa jättää huonoiten mennyt aine huomioimatta. Lappiin hyvitetään siis enintään 6 aineesta.

    Äänestä

  • Lapin neito kirjoitti:

    --- kirjoitti: "Roihin hakemista kannattaisi siis harkita, jos a) yo-toikkari on erinomainen tai b) on suorittanut tarpeeksi oikeustieteen opintoja avoimessa yliopistossa."

    Vaikka yo-toikkari ei olisi erinomainen, kannattaa silti harkita Lappiin hakemista. Yo-todistuksesta hyvitetään nim. todella paljon (eikä "hieman hövelimmin"!) pisteitä. Saman kevään yo voi saada pelkillä yo-arvosanoilla 48 pistettä. Tällöin varsinaisessa kokeessa tarvitsee saada n. 20 pistettä (kokeen maksimipistemäärähän on 80) päästäkseen sisään.

    Toki ymmärrän, että kaikilla ei ole 6 ällän paperita (ei ole muuten itsellänikään :)), mutta jo esim. M:n papereilla saa hyvin pisteitä. Kannattaa myös muistaa, että kaikki oikikseen hakijat eivät TODELLAKAAN ole 6 ällän ylioppilaita!

    Eli alkuper. neuvojen kyselijälle vikki: Jos luet 5 kieltä, kirjoita ihmeessä ne kaikki. Itse kirjoitin 7 ainetta, joista 4 oli kieliä (siis suomen lisäksi), joten oli varaa jättää huonoiten mennyt aine huomioimatta. Lappiin hyvitetään siis enintään 6 aineesta.

    Melkoista taktikointiahan tuo hakeminen voi olla. Kun noita pistetaulukoita katselin, niin mieleen tuli, että magnan papereilla (varsinkin, jos on vaikkapa lyhyt matikka ja keskipitkä ruotsi kirjoitettuna) pitää olla jo melkoinen virtuoosi, jos Rovaniemelle aikoo. Tietysti se riippuu muiden hakijoiden papereista, mutta ainakin Turkuun valituilla tuntuu olevan yo-toikkarista hyväksiluettavien aineiden antama pistemäärä todella korkea, enkä jaksa uskoa, että se Roissa kovinkaan paljon siitä poikkeaisi. Ennen kuin valinnan tekee, kannattaa kysellä erilaisia tilastoja yliopistolta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Reinhold kirjoitti:

HELSINGIN!!! KOLMEN VITUN VUODEN hakujen jälkeen SISÄLLÄ!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu