- todella nolo loppu.. Matti ei kepulaiseen tapaan kuunnellut alan ammattilaisia. Lintupönttönikkarin kannattaisi keskittyä lintupönttöjen ideoimiseen. Samalla voisi keitellä mainioita uunipottujaan. Pekkarinen taitaa olla vielä enemmän hukassa.. Säälittävää kepu - todella säälittävää..
Helsingin lämpö tulee Venäjältä
[Kuva: Antti Mannermaa]
Helsingin ja Espoon rajamailla, Länsiväylän kupeessa sijaitseva Salmisaaren voimalaitos Helsingissä ei muutu helposti jos lainkaan kivihiilivoimalasta pellettejä tai haketta polttavaksi voimalaksi, vaikka poliitikot niin päättäisivätkin.
Innokkaalle insinöörille tehtävä olisi mahdollinen, mutta varsin vaikea. Vaihtoehdoksi jää rakentaa kokonaan uusi voimala.
Näin sanovat Helsingin Energian voimalainsinöörit, jotka esittelivät Salmisaarta toimittajille maanantaina Helsingissä.
Ongelmia on monia. Pellettien tilavuus on yli kolminkertainen ja metsähakkeen kymmenkertainen kivihiileen verrattuna, joten tontti varastoineen käy nopeasti liian pieneksi. Maanalaiset valtavat varastotilat otettiin käyttöön vasta kesällä 2004.
Pelletit ovat tuoretavaraa toisin kuin hiili, joten varastointi olisi ongelma. Suuri ongelma olisi turvallisuus, sillä pelletit syttyvät helposti tuleen. Ne myös vettyvät helposti.
”Salmisaaren kattila on rakennettu hiilipölylle. Pelletit ovat pitkälle jalostettuja tuotteita mieluummin omiin kohteisiinsa kuin massapolttoon”, ympäristöjohtajaMartti Hyvönen Helsingin Energiasta tiivistää.
Hyvösen mukaan lähes koko Suomen nykyinen pellettitarjonta kuluisi Helsingissä, jos Helsingin Energian käyttämästä polttoaineesta 15 prosenttia olisi pellettejä.
”Jos pellettejä halutaan polttaa isoja määriä, täytyy rakentaa kokonaan uusi kattila jonnekin. Helsingissä ei ole kuitenkaan hirveästi voimalaitospaikkoja”, johtaja Veikko Hokkanen toteaa.
Hiiltä jopa Huippuvuorilta asti
Salmisaari sijaitsee Ruoholahdessa läntisessä Helsingissä. Voimalan näkee helposti Länsiväylältä, jos ajaa Espooseen päin tai Espoosta Helsinkiin.
Salmisaaren satamassa Eira-niminen alus purkaa hiililastia. Kauhurit syöttävät hiilen suppiloihin, joista se kulkee liukuhihnalla neljään valtavaan, maanalaiseen siiloon.
Kilometrejä pitkät liukuhihnakuljettimet vievät hiilen edelleen kattiloihin. Hiili pölyää matkan varrella yllättävän vähän.
Salmisaari polttaa hiilipölyä. Kolme–neljä kertaa kuukaudessa Salmisaaren satamaan saapuu laivalastillinen kivihiiltä. Yhdessä lastissa on 30–40 000 tonnia hiiltä.
Hiili saapuu yleensä Venäjältä tai Puolasta, joskus jopa Huippuvuorilta. Puolalainen hiili olisi salmisaarelaisille mieluisampaa, sillä Salmisaari on suunniteltu puolalaiselle hiilelle. Puolan hiili on kuitenkin kiven alla, sillä Puola on ajamassa tuotantoaan alas.
Venäjällä hiiltä vielä riittää. Usein hiilen lähtösatama on Ust-Luga Pietarin lähistöllä. Viime aikoina hiiltä ei ole saatu enää Virosta Muugan tai Tallinnan kautta.
Salmisaaren maanalaiset varastot ovat valtava rakennelma. Kukin siilo on 65 metriä korkea ja halkaisijaltaan 40 metriä. Lähes siilon huipulla sijaitseva silta ei sovellu korkeanpaikan kammoiselle.
Silta on yhteydessä jättikokoiseen ympyränmuotoiseen laitteistoon, joka annostelee ja tasoittaa hiilen siilojen pohjalle.
Varastojen alimmat osat ovat 120 metriä merenpinnan alapuolella. Varastoihin mahtuu lähes 250 000 tonnia hiiltä, mikä on puolet Salmisaaren vuodessa tarvitsemasta hiilestä.
Salmisaaren voimala tuottaa sekä sähköä että lämpöä toisin kuin suurin osa maailman hiilivoimaloista.
Sähkön tuotannosta syntyvä lämpö kuumentaa kaukolämpöveden 110-asteiseksi. Vesi jatkaa lämmittämään kotitalouksia ja palaa 50-asteisena.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on paljon tehokkaampaa kuin pelkän sähkön tuottaminen hiilellä niin sanotuissa lauhdelaitoksissa. Lauhdelaitoksista ylijäävä lämpö päästetään ilmaan, mereen, jokiin tai muihin vesistöihin.
Lauhdevoimaloiden tuottamasta energiasta peräti 60–70 prosenttia joutuu hukkaan, mutta yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa kymmenisen prosenttia.
Puhdas voimala tulee vielä
Salmisaaren kahden kattilan nimellisteho on yhteensä 580 megawattia. Suurin osa tehosta kuluu lämmöntuottamiseen.
Jos laitoksen hiilidioksidipäästöt ryhdyttäisiin ottamaan talteen, nykytekniikalla siitä 60 megawattia kuluisi prosessin pyörittämiseen.
Hokkanen ja muut laitoksen voimalainsinöörit uskovat kuitenkin, että jonakin päivänä myös Salmisaaren hiilidioksidipäästöt kerätään talteen, sillä hiilidioksidin talteenotto kehittyy kovaa vauhtia.
”Maakaasun hiilidioksidipäästöjen talteenotto on kuitenkin helpompaa”, Hyvönen sanoo.
Helsingin lämpö tulee Venäjältä
[Kuva: Antti Mannermaa]
Helsingin ja Espoon rajamailla, Länsiväylän kupeessa sijaitseva Salmisaaren voimalaitos Helsingissä ei muutu helposti jos lainkaan kivihiilivoimalasta pellettejä tai haketta polttavaksi voimalaksi, vaikka poliitikot niin päättäisivätkin.
Innokkaalle insinöörille tehtävä olisi mahdollinen, mutta varsin vaikea. Vaihtoehdoksi jää rakentaa kokonaan uusi voimala.
Näin sanovat Helsingin Energian voimalainsinöörit, jotka esittelivät Salmisaarta toimittajille maanantaina Helsingissä.
Ongelmia on monia. Pellettien tilavuus on yli kolminkertainen ja metsähakkeen kymmenkertainen kivihiileen verrattuna, joten tontti varastoineen käy nopeasti liian pieneksi. Maanalaiset valtavat varastotilat otettiin käyttöön vasta kesällä 2004.
Pelletit ovat tuoretavaraa toisin kuin hiili, joten varastointi olisi ongelma. Suuri ongelma olisi turvallisuus, sillä pelletit syttyvät helposti tuleen. Ne myös vettyvät helposti.
”Salmisaaren kattila on rakennettu hiilipölylle. Pelletit ovat pitkälle jalostettuja tuotteita mieluummin omiin kohteisiinsa kuin massapolttoon”, ympäristöjohtajaMartti Hyvönen Helsingin Energiasta tiivistää.
Hyvösen mukaan lähes koko Suomen nykyinen pellettitarjonta kuluisi Helsingissä, jos Helsingin Energian käyttämästä polttoaineesta 15 prosenttia olisi pellettejä.
”Jos pellettejä halutaan polttaa isoja määriä, täytyy rakentaa kokonaan uusi kattila jonnekin. Helsingissä ei ole kuitenkaan hirveästi voimalaitospaikkoja”, johtaja Veikko Hokkanen toteaa.
Hiiltä jopa Huippuvuorilta asti
Salmisaari sijaitsee Ruoholahdessa läntisessä Helsingissä. Voimalan näkee helposti Länsiväylältä, jos ajaa Espooseen päin tai Espoosta Helsinkiin.
Salmisaaren satamassa Eira-niminen alus purkaa hiililastia. Kauhurit syöttävät hiilen suppiloihin, joista se kulkee liukuhihnalla neljään valtavaan, maanalaiseen siiloon.
Kilometrejä pitkät liukuhihnakuljettimet vievät hiilen edelleen kattiloihin. Hiili pölyää matkan varrella yllättävän vähän.
Salmisaari polttaa hiilipölyä. Kolme–neljä kertaa kuukaudessa Salmisaaren satamaan saapuu laivalastillinen kivihiiltä. Yhdessä lastissa on 30–40 000 tonnia hiiltä.
Hiili saapuu yleensä Venäjältä tai Puolasta, joskus jopa Huippuvuorilta. Puolalainen hiili olisi salmisaarelaisille mieluisampaa, sillä Salmisaari on suunniteltu puolalaiselle hiilelle. Puolan hiili on kuitenkin kiven alla, sillä Puola on ajamassa tuotantoaan alas.
Venäjällä hiiltä vielä riittää. Usein hiilen lähtösatama on Ust-Luga Pietarin lähistöllä. Viime aikoina hiiltä ei ole saatu enää Virosta Muugan tai Tallinnan kautta.
Salmisaaren maanalaiset varastot ovat valtava rakennelma. Kukin siilo on 65 metriä korkea ja halkaisijaltaan 40 metriä. Lähes siilon huipulla sijaitseva silta ei sovellu korkeanpaikan kammoiselle.
Silta on yhteydessä jättikokoiseen ympyränmuotoiseen laitteistoon, joka annostelee ja tasoittaa hiilen siilojen pohjalle.
Varastojen alimmat osat ovat 120 metriä merenpinnan alapuolella. Varastoihin mahtuu lähes 250 000 tonnia hiiltä, mikä on puolet Salmisaaren vuodessa tarvitsemasta hiilestä.
Salmisaaren voimala tuottaa sekä sähköä että lämpöä toisin kuin suurin osa maailman hiilivoimaloista.
Sähkön tuotannosta syntyvä lämpö kuumentaa kaukolämpöveden 110-asteiseksi. Vesi jatkaa lämmittämään kotitalouksia ja palaa 50-asteisena.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on paljon tehokkaampaa kuin pelkän sähkön tuottaminen hiilellä niin sanotuissa lauhdelaitoksissa. Lauhdelaitoksista ylijäävä lämpö päästetään ilmaan, mereen, jokiin tai muihin vesistöihin.
Lauhdevoimaloiden tuottamasta energiasta peräti 60–70 prosenttia joutuu hukkaan, mutta yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa kymmenisen prosenttia.
Puhdas voimala tulee vielä
Salmisaaren kahden kattilan nimellisteho on yhteensä 580 megawattia. Suurin osa tehosta kuluu lämmöntuottamiseen.
Jos laitoksen hiilidioksidipäästöt ryhdyttäisiin ottamaan talteen, nykytekniikalla siitä 60 megawattia kuluisi prosessin pyörittämiseen.
Hokkanen ja muut laitoksen voimalainsinöörit uskovat kuitenkin, että jonakin päivänä myös Salmisaaren hiilidioksidipäästöt kerätään talteen, sillä hiilidioksidin talteenotto kehittyy kovaa vauhtia.
”Maakaasun hiilidioksidipäästöjen talteenotto on kuitenkin helpompaa”, Hyvönen sanoo.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eipä se kepun pellettihömppä ole tainnut saada kannatusta demareissa enempää kuin kokoomuksessakaan, eikä ainakaan Helsingin päättäjissä. Eikä siihen kai uskota kepunkaan johdossa, mutta se askaroi vain sillä ymmärtämättömien maalaisten ääniä huijatakseen.
Kiitos erittäin oikeaan osuneesta arviosta,keskustan
energia politiikasta.Turha on tietämättömien alkaa määräillä suurkaupunkien ammattilaisia,tuollaisilla
kannanotoilla,mitä Vanhanen tekee.
Pääkaupunkiseudun yhtenä energiapoliittisena ongelmana on se, että Helsingin energia ja muut paikalliset yhtiöt ovat erillään ensin toisistaan ja sitten mm. YTV:stä.
Tämä on aiheuttanut, että kenekään vastuulla ei oikein ole miettiä pääkaupungiseudun energiastrategíoita kokonaisvaltaisesti.
muistelen kuulleeni Radiosta jokunen viikko sitten haastattelun, että hiilen seassa voitaisi polttaa mm. haketta ja biojätettä kattiloita ja laitteistoja muuttamatta ainakin 10%, mutta se edellyttäisi sellaista toimintaa, jossa esim. YTV lajittelisi ja esikäsittelisi poltettavan jätteen selkeämmin sellaiseksi, joka soveltuu hiilen joukossa poltettavaksi.
Nyt asia ei oikein kuulu kummallekaan organisaatiolle, joten se on jäänyt hoitamatta. Erilliset jätteenpolttolaitoksetkin näyttävät olevan vastatuulessa, vaikka kansa niitä kannattaakin, mutta aina jonnekin muualle kuin omaan naapurustoonsa. Viimeksi tyrmättiin Kivikon jäteaseman yhteyteen rakennettava jätteenpolttolaitos.
Helsingin kauokolämmöstä puolet tuotetaan kivihiilellä, jota palaa jokaista helsinkiläistä kohti 1,6 tonnia vuodessa.
Hiilidiksidipäästöjä tulee pelkästään lämmön ja sähkön tuotannossa yhteensä 8,4 tonnia henkeä kohti vuodessa, mikä on kaksi kolmannesta enemmän kuin suomalaisten keskiarvo.
Päästöt ovat vuoden 1990 jälkeen kasvaneet 40 prosenttia, kun ilmaston muutoksen torjumiseksi niitä pitää vuoteen 2020 mennessä vähentää 30 prosenttia. Silti jotkut Helsingin energiapolitiikkaa linjanneet virkamiehet kuvittelevat, että kivihiilen käyttö voi jatkua hamaan tulevaisuuteen.
Vaaleilla valittavat päättäjät ovatkin valitsemassa realistisempaa, ilmaston muutoksen huomioon ottavaa linjaa.
Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä tullaan Helsingissä voimakkaasti lisäämään.
Mallia otetaan Tukholmasta missä reilusti yli puolet on uusiutuvaa energiia.
Puupellettejä sinne toimitetaan mm. Suomen Kuusamosta.