energialinjauksillaan. Näinköhän eurooppa köyhytetään alle entisten itä-blokin maiden tason.. Eikö kepulaisilla ole kykyä katsoa asioita yhtä satokautta pidemmälle? Risuja polttamalla sano, risuja polttamalla..
Teollisuus uhkaa ulosmarssilla Euroopasta
Teollisuudella on vielä pari vuotta aikaa parannella komission ehdotusta.
[Kuva: Jarmo Teinilä]
EU-komission viime viikolla julkistama ilmasto- ja energiapaketti aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta suomalaisessa teollisuudessa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK näkee paketissa läjäpäin riskejä ja kustannuksia mutta myöntää lopulta, että monille yrityksille paketti tuo myös uutta bisnestä.
Ilmasto- ja energiapaketti on ehdotus direktiiviksi vuosille 2013–2020. Direktiivit säätävät muun muassa päästökaupasta ja uusiutuvan energian käytöstä.
Vaatimus uusiutuvista energialähteistä pelottaa erityisesti Metsäteollisuus ry:tä, joka pelkää raaka-aineensa puun päätyvän energiakattiloihin eikä raaka-aineeksi paperintuotantoon.
Komissio haluaa Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin 2020 mennessä nykyisestä 28,5 prosentista.
Keppiä ja porkkanaa
Metsä- ja metalliteollisuuden – kuten ilmastonkin – kannalta suurin ongelma on, että paketti koskee vain EU:n alueella toimivia yrityksiä.
”EU:n päästökaupassa syntyviä ylimääräisiä kustannuksia ei ole mahdollista lisätä myyntihintoihin, sillä metalliyritysten tuotteiden hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla”, Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Sirpa Smolsky sanoo.
Hänestä päästövelvoitteiden pitäisikin olla globaaleja eli ne pitäisi ulottaa maihin, kuten Kiinaan, Intiaan, Venäjään ja Yhdysvaltoihin mitä pikimmin.
”Yksin EU:n toteuttama järjestelmä johtaa hiilivuotoon, teollisuuden vähittäiseen siirtymiseen sinne missä päästövelvoitteita ei ole, eivätkä päästöt vähene”, hän sanoo.
Myös rakennusteollisuus pelkää huutokaupan räjäyttävän erityisesti mineraalialan kustannukset kattoon. Ala vaatiikin EU:hun tuotaville tuotteille tulleja tai päästömaksuja.
Jotain valonpilkahduksia EK kuitenkin näkee EU:n ehdotuksessa.
Komissio ehdottaa, että päästöoikeuksia voitaisiin jakaa ilmaiseksi energiasyöpöille aloille, jos ne ovat kehittäneet prosessiensa energiatehokkuutta ja onnistuneet alentamaan päästöjään.
Jos tehokkuuteen perustuva päästökauppa laajennetaan globaaliksi, kannattaisi terästä tuottaa Suomessa eikä Kiinassa tai Intiassa niin kauan kuin maiden päästöt eivät pienene.
Päätös 2010 ja vaalit 2009
Ongelma on, että komissio päättää ilmaisista oikeuksista kesäkuuhun 2010 mennessä.
”Ydinvoima ei ole uusiutuvaa mutta vähäpäästöistä kuitenkin”
Vasta silloin selviää, mitkä alat voivat ilmaisia oikeuksia saada ja miten ne jaetaan.
Komission aikataulu on niin löysä, että monet teollisuuden alat, esimerkiksi kemia, kertovatkin investointipäätöstensä hankaloituvan aikataulun vuoksi.
Elinkeinoelämän etu ei ole tosin aivan yksi ja yhteinen. Esimerkiksi energiantuottajat pystyvät siirtämään päästökaupan kustannukset suoraan hintoihin.
EU:n paketti nostaa energianhintaa joka tapauksessa, joten teollisuus sai siitä lisäpontta ydinvoimalavaatimuksilleen.
”Ydinvoima ei ole uusiutuvaa mutta vähäpäästöistä kuitenkin”, kuuluu teollisuudesta.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen pelkää, että suurta uusiutuvien energiamuotojen taakkaa käytetään hyväksi ydinvoiman poissulkemiseksi.
Suurella kohulla viime viikolla julkistettu energia- ja ilmastopaketti oli vasta komission ehdotus. Lopullisesti päästöoikeuksista ja muista muutoksista päättävät neuvosto ja parlamentti.
Teollisuus kiihdyttääkin vaikutuskoneistonsa täysille, sillä mahdollisuuksia parannella komission ehdotusta on vielä runsaasti. Ilmaisten päästöoikeuksien saanti suomalaisen suurteollisuuden eduksi edellyttää tehokasta lobbausta.
Kuvioita sekoittavat EU-parlamenttivaalit, jotka pidetään kesäkuussa 2009.
Teollisuus uhkaa ulosmarssilla Euroopasta
Teollisuudella on vielä pari vuotta aikaa parannella komission ehdotusta.
[Kuva: Jarmo Teinilä]
EU-komission viime viikolla julkistama ilmasto- ja energiapaketti aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta suomalaisessa teollisuudessa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK näkee paketissa läjäpäin riskejä ja kustannuksia mutta myöntää lopulta, että monille yrityksille paketti tuo myös uutta bisnestä.
Ilmasto- ja energiapaketti on ehdotus direktiiviksi vuosille 2013–2020. Direktiivit säätävät muun muassa päästökaupasta ja uusiutuvan energian käytöstä.
Vaatimus uusiutuvista energialähteistä pelottaa erityisesti Metsäteollisuus ry:tä, joka pelkää raaka-aineensa puun päätyvän energiakattiloihin eikä raaka-aineeksi paperintuotantoon.
Komissio haluaa Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin 2020 mennessä nykyisestä 28,5 prosentista.
Keppiä ja porkkanaa
Metsä- ja metalliteollisuuden – kuten ilmastonkin – kannalta suurin ongelma on, että paketti koskee vain EU:n alueella toimivia yrityksiä.
”EU:n päästökaupassa syntyviä ylimääräisiä kustannuksia ei ole mahdollista lisätä myyntihintoihin, sillä metalliyritysten tuotteiden hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla”, Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Sirpa Smolsky sanoo.
Hänestä päästövelvoitteiden pitäisikin olla globaaleja eli ne pitäisi ulottaa maihin, kuten Kiinaan, Intiaan, Venäjään ja Yhdysvaltoihin mitä pikimmin.
”Yksin EU:n toteuttama järjestelmä johtaa hiilivuotoon, teollisuuden vähittäiseen siirtymiseen sinne missä päästövelvoitteita ei ole, eivätkä päästöt vähene”, hän sanoo.
Myös rakennusteollisuus pelkää huutokaupan räjäyttävän erityisesti mineraalialan kustannukset kattoon. Ala vaatiikin EU:hun tuotaville tuotteille tulleja tai päästömaksuja.
Jotain valonpilkahduksia EK kuitenkin näkee EU:n ehdotuksessa.
Komissio ehdottaa, että päästöoikeuksia voitaisiin jakaa ilmaiseksi energiasyöpöille aloille, jos ne ovat kehittäneet prosessiensa energiatehokkuutta ja onnistuneet alentamaan päästöjään.
Jos tehokkuuteen perustuva päästökauppa laajennetaan globaaliksi, kannattaisi terästä tuottaa Suomessa eikä Kiinassa tai Intiassa niin kauan kuin maiden päästöt eivät pienene.
Päätös 2010 ja vaalit 2009
Ongelma on, että komissio päättää ilmaisista oikeuksista kesäkuuhun 2010 mennessä.
”Ydinvoima ei ole uusiutuvaa mutta vähäpäästöistä kuitenkin”
Vasta silloin selviää, mitkä alat voivat ilmaisia oikeuksia saada ja miten ne jaetaan.
Komission aikataulu on niin löysä, että monet teollisuuden alat, esimerkiksi kemia, kertovatkin investointipäätöstensä hankaloituvan aikataulun vuoksi.
Elinkeinoelämän etu ei ole tosin aivan yksi ja yhteinen. Esimerkiksi energiantuottajat pystyvät siirtämään päästökaupan kustannukset suoraan hintoihin.
EU:n paketti nostaa energianhintaa joka tapauksessa, joten teollisuus sai siitä lisäpontta ydinvoimalavaatimuksilleen.
”Ydinvoima ei ole uusiutuvaa mutta vähäpäästöistä kuitenkin”, kuuluu teollisuudesta.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen pelkää, että suurta uusiutuvien energiamuotojen taakkaa käytetään hyväksi ydinvoiman poissulkemiseksi.
Suurella kohulla viime viikolla julkistettu energia- ja ilmastopaketti oli vasta komission ehdotus. Lopullisesti päästöoikeuksista ja muista muutoksista päättävät neuvosto ja parlamentti.
Teollisuus kiihdyttääkin vaikutuskoneistonsa täysille, sillä mahdollisuuksia parannella komission ehdotusta on vielä runsaasti. Ilmaisten päästöoikeuksien saanti suomalaisen suurteollisuuden eduksi edellyttää tehokasta lobbausta.
Kuvioita sekoittavat EU-parlamenttivaalit, jotka pidetään kesäkuussa 2009.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Näin lukee liberaalien Amsterdamissa keskustan hyväksymässä eu,n tavoiteohjelmassa,mitä ne ajaa eu parlamentissa.