kanssakäymisongelmia sun muita...
suomalaisten sosiaalisuutta
näin väitän.
Jos olette sanoneet miehelle että ei kiinnosta. Se tarkoittaa ettei kiinnosta. Jos olette sanoneet että ollaan kaveria, se tarkoittaa että ollaan kaveria eikä miehet kelaa että ehkä myöhemmin tai mitä myöhemmin, tai onko hänellä piiloajatuksia, mitä hän oikeasti tahtoo,
ellei...
sitten ole ihastunut, rakastunut.
Muussa tapauksessa, nainen on karusti lähinnä ulkokuori tai ulkokuoripersoona ja helppo etsiä joku muu. Jos mies pysähtyy kohdallasi torjumisista ja huonosta kohtelusta huolimatta pidemmäksi aikaa niin mielestäni siinä ei ole mitään epäselvää, epävarmuutta tunteista.
Ei pelimiehet ikuisuuksia roiku samassa ihmisessä kiinni,kun ei vaan mitään tipu, mutta ei kyllä tervejärkisetkään. Et vaan voi tietää.
Vaikka joku jopa rakastaa niin ymmärtää kyllä sen päälle ettei voi toiselta mitään pakottaa.
Että jos et ole kertaakaan ottanut mitenkään yhteyttä vaan oletat että toinen osapuoli on se joka päättää aina, niin sanoisin että satavarmasti ei tapahdu koskaan mitään.
Jos vaan arpoo eikä osoita että on omaa panosta mukana alkuunkaan niin miksi toista ikuisesti kiinnostaisi, oli ihastunut tai ei?
Jos mies on hyvä tyyppi, komea, luonteikas ja hauska ja mietitte että liian hyvä...
se ei kerro mistään muusta kuin oman itsetunnon puutteista, varsinkin jos mies on jo osoittanut kiinnostusta. Ei tarvitse katsoa peiliin, ei edes meikata. Jos toinen osapuoli on ihastunut, niin piirteesi takaavat jo ihan kaiken.
Että nyt jos vaan kelailette niin lopetatte sen ainaisen miettimisen, toisen ajatusmaailman keksimisen, motiivien rakentelun ja kysytte siltä ihmiseltä jotain.
Minä tiedän että tein paljon ja osoitin mitä tahdon. Ja tunteissa se vaati rohkeutta.
Se vaatii itsensä alttiiksi laittamista, mahdollisen pettymisen hyväksymistä.
Eikä niiden asioiden kertominen ole miehelle tai naiselle yhtään sen helpompaa.
Pyörin itsekin täällä vaan koska en voi ikuisesti jatkaa samaa rataa. Jossain välissä on otettava itseään niskasta ja alettava unohtamaan. Ja jos nainen ei ole ottanut mitenkään yhteyttä, jos ei ole kertonut todellisista tunteistaan ja taka-ajatuksista, ei minullakaan ole mitään vastuuta kertoa mitä teen elämässä, en voi arvailla ja sen pohjalle rakentaa korttitaloa.
Olen tehnyt itsekin paljon virheitä ja yritän niitä tilanteen tullessa korjata. Ja ymmärrän että elämässä sattuu ja tapahtuu. Ei ongelmia elämässä voi välttää. Ei kukaan voi elää täydellisesti.
Pahin pelko on kai se ettei usko että toinen ymmärtää, vaikka todellisuudessa ihminen omaksuu ja hyväksyy asiat melko helposti. Siihen meidät on tehty,
sopeutumaan ympäristöön ja tilanteisiin.
Vaikka miehen asema olisi tehdä kaikki, raahata nainen tukasta luolaan. Ei sekään onnistu jos nainen piileskelee metikössä. Turha valittaa ainakaan minulle ettei olisi munaa tehdä asioita,
koska tiedän ettei se ole totta.
Miettikää kuinka pieniä olemme tässä galaxissa, ja kuinka mitätön on yksi ele ottaa toinen huomioon
elämän ei toki tarvitse olla vaikeaa, mutta ei se voi olla helppoakaan, ilman että kukaan tekee ensin työtä sen eteen.
Parannettavaa sekä itselle, että muille
suomalaisten sosiaalisuutta
näin väitän.
Jos olette sanoneet miehelle että ei kiinnosta. Se tarkoittaa ettei kiinnosta. Jos olette sanoneet että ollaan kaveria, se tarkoittaa että ollaan kaveria eikä miehet kelaa että ehkä myöhemmin tai mitä myöhemmin, tai onko hänellä piiloajatuksia, mitä hän oikeasti tahtoo,
ellei...
sitten ole ihastunut, rakastunut.
Muussa tapauksessa, nainen on karusti lähinnä ulkokuori tai ulkokuoripersoona ja helppo etsiä joku muu. Jos mies pysähtyy kohdallasi torjumisista ja huonosta kohtelusta huolimatta pidemmäksi aikaa niin mielestäni siinä ei ole mitään epäselvää, epävarmuutta tunteista.
Ei pelimiehet ikuisuuksia roiku samassa ihmisessä kiinni,kun ei vaan mitään tipu, mutta ei kyllä tervejärkisetkään. Et vaan voi tietää.
Vaikka joku jopa rakastaa niin ymmärtää kyllä sen päälle ettei voi toiselta mitään pakottaa.
Että jos et ole kertaakaan ottanut mitenkään yhteyttä vaan oletat että toinen osapuoli on se joka päättää aina, niin sanoisin että satavarmasti ei tapahdu koskaan mitään.
Jos vaan arpoo eikä osoita että on omaa panosta mukana alkuunkaan niin miksi toista ikuisesti kiinnostaisi, oli ihastunut tai ei?
Jos mies on hyvä tyyppi, komea, luonteikas ja hauska ja mietitte että liian hyvä...
se ei kerro mistään muusta kuin oman itsetunnon puutteista, varsinkin jos mies on jo osoittanut kiinnostusta. Ei tarvitse katsoa peiliin, ei edes meikata. Jos toinen osapuoli on ihastunut, niin piirteesi takaavat jo ihan kaiken.
Että nyt jos vaan kelailette niin lopetatte sen ainaisen miettimisen, toisen ajatusmaailman keksimisen, motiivien rakentelun ja kysytte siltä ihmiseltä jotain.
Minä tiedän että tein paljon ja osoitin mitä tahdon. Ja tunteissa se vaati rohkeutta.
Se vaatii itsensä alttiiksi laittamista, mahdollisen pettymisen hyväksymistä.
Eikä niiden asioiden kertominen ole miehelle tai naiselle yhtään sen helpompaa.
Pyörin itsekin täällä vaan koska en voi ikuisesti jatkaa samaa rataa. Jossain välissä on otettava itseään niskasta ja alettava unohtamaan. Ja jos nainen ei ole ottanut mitenkään yhteyttä, jos ei ole kertonut todellisista tunteistaan ja taka-ajatuksista, ei minullakaan ole mitään vastuuta kertoa mitä teen elämässä, en voi arvailla ja sen pohjalle rakentaa korttitaloa.
Olen tehnyt itsekin paljon virheitä ja yritän niitä tilanteen tullessa korjata. Ja ymmärrän että elämässä sattuu ja tapahtuu. Ei ongelmia elämässä voi välttää. Ei kukaan voi elää täydellisesti.
Pahin pelko on kai se ettei usko että toinen ymmärtää, vaikka todellisuudessa ihminen omaksuu ja hyväksyy asiat melko helposti. Siihen meidät on tehty,
sopeutumaan ympäristöön ja tilanteisiin.
Vaikka miehen asema olisi tehdä kaikki, raahata nainen tukasta luolaan. Ei sekään onnistu jos nainen piileskelee metikössä. Turha valittaa ainakaan minulle ettei olisi munaa tehdä asioita,
koska tiedän ettei se ole totta.
Miettikää kuinka pieniä olemme tässä galaxissa, ja kuinka mitätön on yksi ele ottaa toinen huomioon
elämän ei toki tarvitse olla vaikeaa, mutta ei se voi olla helppoakaan, ilman että kukaan tekee ensin työtä sen eteen.
Parannettavaa sekä itselle, että muille
Vastaukset 23
Vanhimmat
tunnet tämän naisen joko
a) ystävyyspohjalta
tai
b) netistä, jossa on huomattavan hankala saada selkoa ihmisten haluista IRL.
Mikset kysy häntä tapaamiseen, jos nainen ylipäätään lähtee vaikka leffaan tms., niin ei hän voi suhteesi ihan välinpitämätön olla?
c) mies on varattu
d) nainen on varattu
e) molemmat varattuja tahoillaan
Silloin on todella vaikea sanoa toiselle mitään, sillä luultavasti kumpikaan ei uskaal paljastaa todellisia tuntojaan yhtään.
No ei nyt tämän tarinan taustaa välttämättä niin tarvitse tietää. Väliin mahtui myös omia ongelmia, molemmanpuoleista loukkaamista, väärin ymmärtämisiä.
Tällöin molemmat olimme ainakin vielä sinkkuja.
turha niitä on märehtiä.
Itse olen näitä onnekkaita epäonnisia ikisinkkuja. Eli löydän maailman kiinnostavimmat naiset mutta ei niitä silti koskaan tavoita :)
Mutta tiedän jatkuvasti että vaikka teen päätöksiäni ja suunnittelen, "jatkan" elämää niin on aina se tunne takaraivossa että tämä ei todellakaan ole vielä ohi.
mutta joo tosiaan jos ihan alusta lähtee...
tahdotte tietää
niin kysyin ulos, kolme kertaa.
Ei lähtenyt
Syy: "näin vaan joskus käy"
hyvä lisäys tuotla edelliseltä. Eli 90%lle palstan ihmisistä pätee tuo -nainen varattu
-mies varattu.
-molemmat varattu.
Ja niis tilanteissa sun kirjoitus ei niin päde. Se vapaa osa tulkitsee sen varattu-leiman peruusteella ihan kaikein että mitään ei pidä tehdä +jokainen välinpitämätön ele toiselta =(on yhtä kuin) Se haluu et se ja sen elämänkumppani jätetää rauhaa turhilta ahdisteluilta! Ja miksei pitäis kaikkien tajuta niitä niin, hyvä vaan. Tarvi kenenkään mennä sotkemaan toisten parisuhde onnea.
Muuten hyvä kirjotus mut pätee tosiaan vaaku molemmat vapaita (10% palstalaisista) :D.
No kumman se kuuluisi asetelmassa varattu/vapaa kertoa niistä tunteista? Itse olen sitä mieltä, että varatulla pitää olla sitten sitä rohkeutta loppuun asti jos pelin käynnistää. Eli jos on rohkeutta pettää niin pitää olla myös rohkeutta tehdä se aloite ja kertoa niistä tunteistaan jos toinen on kerta muuta kuin vain hoito. Eriäviä mielipiteitä?
Itse en ainakaan varatulle kertoisi mitään tunteistani ensimmäisenä, siitä ei seuraa muuta kuin loppupeleissä se, että kaikki leimaa ja lyö kuin vierasta sikaa. Erotkoon ensin jos kerta suhde on ohi, sitten voi katsoa mitä tunteita löytyy jos löytyy?
Kyllä se tuossa tapauksessa on oltava se varattu osapuoli jonka on tehtävä aloite. Itse en todellakaan alkaisi mitään aloitteita tekemään jos tietäisin toisen olevan varattu.
Puhuit täyttä asiaa! Ei voi kun myötäillä. :)
helppo kätkeytyä. Entäs jos varattu omaa niin korkean moraalin ettei halua pahnailla tai deittailla niin kauan kun on saman katon alla olemassaolevan asukin kanssa mutta omaa silti tunteita jotain muuta kohtaan? Kuinka sitten kuuluu toimia?
Nykyään taitaa suunta ja tyyli olla se että heti päästävä hässimään/kiehnäämään ja sen jälkeen katsotaan tuleeko mitään.
Jos varattu joka on suhteen raunioilla lähtee oitis pelehtimään peiton alle/muuten niin se kääntää kyllä kupin nurin ja lopputulos on se että ns. uusi juttu kaatuu sen jälkeen varmasti siinä sekametelisopassa.
Itse olen varattu ja kertonut eräälle naiselle pitäväni/välittäväni hänestä. No, nainen on osoittanut kyllä että en ole ihan yhdentekevä mutta ei sitten muuta. Tai ainakin kaiken voi tulkita pelkäksi pelehtimiseksi. Mistä nuo sitten erottaa? Miksi ihmiset eivät uskalla sanoa jos eivät pidä tai pitävät jostain ihmisestä? Ei luulisi ketään loukkaavan?
On normia että joistain pidetään, joistain ei.
Kohteliaat toki ottavat huomioon ja tulevat toimeen myös heidän kanssaan joista eivät pidä mutta raja pitää olla kohteliaisuudellakin.
Itse en ainakaan parisuhteessa jossa vene keikkuu ala todellakaan erikseen vuodattamaan isosti tunteita toiselle. Jos ei ymmärrä niin ei sitten ymmärrä.
Jo pelkästään sen takia on mielestäni väärin "ulkopuolista" kohtaan että
juttu menee kai helposti omien probleemien työstämiseksi jota tuskin kukaan kaipaa.
Ainakaan kukaan täyspäinen ei ole kiinnostunut
kauheasti vanhoista jos on hlöstä itsestään kiinnostunut.
Lisäksi täytyy muistaa se tyly tosiasia että maailma on täynnä pelureita ja ilkeitä ihmisiä jotka haluavat haavoittaa toista. Itsesuojeluvaisto toimii siinä vaiheessa tehokkaasti puskurina.
Siinä mielessä ja tuolta kantilta katsottuna kannattaisi pohtia uudelleen tuota jyrkkää vastausta. Jos toinen on varattu niin mikä estää kertomasta pitävänsä hänestä.
Se voi olla vaikka todellisen ystävyyden ele tai alku. Ei siinä sen kummempaa. Tai jos toisen elämäntilanne muuttuu voi hommma olla sitten sitämyöten selvä.
Vaikeita juttuja. Todella vaikeita.
Tai sanotaanko näin että jos olisi löysä moraali ei olisi ollenkaan vaikeaa. Ei muuta kuin heittäytyisi joka suuntaan ja katsoisi ympärilleen kun muurit sortuu, milloin tuolta ja milloin täältä ja sieltä.
Siinäpä sitä oli.=)
jos vain pistäsit töpinäksi ja eroaisit, on aika vitun vaikeaa kumarrella joka suuntaan ilman että tulee pyllistäneeksi samalla jollekulle :)
Mutta luulen, että sun naisesi ajattelee just niin kuin vapaa täyspäinen ajattelee: Hoida hommas kuntoon, sitten kerron kuinka paljon sinua rakastan! Mutta miksi et kysy, jos asia vaivaa sinua? Jäätkö keikkuvaan suhteeseesi jos vastaus ei miellytäkään? Jos ette kykene puhumaan tunteistanne "uudessa suhteessa" jo nyt , niin miten ajattelit puhua niistä tulevaisuudessa? Puhutko keikkuvassa suhteessasi tunteistasi? Jollet, niin aiotko muuttaa tapasi koska?
Mun mielestä jokainen ihminen haluaa tulla rakastetuksi itsenään, ehdoitta, pelottavinta olisi joutua tilanteeseen, jossa varattuun tuntee vetoa, mutta tämä vaatisi jotain vakuuksia tunteistani, jotta lähtee liitostaan. Se olisi lähinnä kiristämistä mihin en ikinä suostuisi. Jos ei liitto ole loppu ilman minua niin minä en sitä ainakaan ole kaatamassa. Ymmärrän kyllä että pelottaa lähteä liitosta, mutta muutkin siitä selviävät, ilman että joku on odottamassa. Miksi sinun pitäisi saada pedattua itsellesi asiat varmoiksi?
Niin. Olen myös samaa mieltä. Mutta sitten kuitenkin olen yrittänytkin olla aloitteellinen juuri kai noista muista syistä. Mutta kerta riittää. Tai kolme. Nyt jo voitte sanoa, että olen todellakin säälittävä. Mutta yritin ajatella toisenkin kannalta vähän.
Mutta on se tullut jo ihan selväksi että ei kiinnosta. Jos minä kiinnostaisin, niin minä olisin kiinnostanut sen verran että minun eteen olisi tehnyt edes pienen eleen. Tai ei pientä miten tahansa tulkittavaa elettä, jonka voi selittää miksi vaan kelle selittääkin vaan jotain oikeaa.
Ja ensinäkään mistä minä voisin tietää että siinä suhteessa olisi yhtään mitään vikaa. No en mistään, päinvastaista voin vain nähdä. Aika selvästi. Ja kun muutenkin noin kaikki asiat ovat viestittäneet että se suhde on hienoa ja kaikkea ja minä vain joku vanha roska, niin mitä muka pitäisi ajatella. Tuntuu vain, että kun katoaisin olemasta, niin kaikki olisi taas hyvin.
kannattanu. Tajusit itte varmaa ekasta kerrasta jo ettei olis kannattanu. Joo ja sun viestistä tuli mielee miten ihan vitun siistiä on saada silmäniskuja muilta suojassa ja sit olla muille ku ei olis huomaavinakaa et oon olemassa. Ja sit tekstareita mut vaa silloi ku ittelle sopii. Vittu välitä muusta ku omasta nahastaan. Mäki haistatan paskat kaikille pienille huomioinnille! Varatut on vitun raukkiksia. saatanan pelailua!
nyt ihan noin sanonut.
Pahinta tosiaan on varmaan se, että toisella on kaikessa ns. kaksi mahdollisuutta. Tunne siinä sitten varmuutta itsestä. Ja varmuuttahan tarvitaan aloitteisiin. Ja sitä nyt todellakaan sattuneesta syystä ole tippaakaan, muutenhan se olisi ihan helppoa.
Enkä haistattanut paskoja kaikille eleille. Ei vaan enää pysty uskomaan mitään ellei sanota suoraan. Liian usein kuvittelee kaiken :(
Mutta ihan sama, alkaa vaan itkettää ajatella koko asiaa.
Enkä minä oletakaan että kukaan ikinä yrittäisi ymmärtää asioita minun näkökulmastani.
vaan halusta olla rehellinen itseä ja muita kohtaan. Juuri siksi se onkin niin vaikeaa.
Pelkuri petaa varmaksi. Se on selvä enkä ole pelkuri. Siksi en halua edes petailla etten haavoita ketään.
keskustelupalstalle. Suosittelen että alat pitää blogia ja tuot tänne pelkän linkin sinne.
Että kerrankin mielenkiitoisia juttuja ja näkökulmia omaankin olemiseeni, niin pitäisi siis olla joku blogi. Uusavuttomana en osaa niitä etsiä. Eihän näitä ole pakko lukea??
Kyllä minä varattuna ja valitettavasti aika tunneköyhässä liitossa elävänä tunnen ah niin voimakkaita tunteita joskun joitakin miehiä kohtaan. Mutta enhän minä sitä voi sanoa, kun en voi mitään tarjota. Joskus mietin, että mitäs jos tunne olisi molemminpuolinen, no varmaan minä sotkisin senkin liiton, kun en tätäkään saa elossa pysymään, välillä yritän, välillä tunnen itseni toivottomaksi. Ero ei ratkaisisi mitään, käytännöt menisi hankalammaksi..
kun oli niin pitkä tuo aloitus ja ihan ystävällisenä vinkkinä tuon annoin, ei pahalla. Blogi pystyyn ja linkki tänne..
viestistä. Jos ei oo käsil sanakirjaa Suomi-Raukkis-Suomi. "seliseliseliseliseli tekosyy tekosyy tekosyy seliseliseliseli"
...ohjeita naiselta.
1. jos mä sanon että ei, se on ehkä ja yleensä kyllä.
2. jos mä sanon että joo, se on aina ei mielellään tai ei
3. jos mä sanon että ei missään tapauksessa, niin olen ihan kamalan rakastnut sinuun
4. jos mä sanon että näkemiin niin mä toivon, että sä sanot että älä mene koskaan pois
5. kaikki edellä mainittu muuttuu päivittäin
vesitit juuri kaiken keräämäni varmuuteni viimeiseen rippeeseen asti, mutta minulla on miehenä silti se yksi valttikortti taskussa mikä saa naiset aina ihan hajalle.
Olen IRL niinkuin en tajuaisi mistään mitään.
noihan säännöt pätee vaa kerran kuussa. monilla ei silloinkaa. naiset on ihan samaa puuta kun miehet.
ja jos kyse oli jostain valttikorteista ja peleistä ni onnee vaan
ei taida olla kyse mistään :(
leikin täällä vaan mielikuvituksella,
koska ei naiset tahdo oikeasti multa mitään tunteita. Olen joku boytoy from s-club
*Anna!*
tutulta.