Opiskelen sosiologiaa yliopistossa ja teen pienimuotoista tutkielmaa työn ja perheen yhteensovittamisesta.
Tarkoitus olisi tutkia miten äidit saavat sovitettua työn ja perheen, mitkä tekijät edistävät tai estävät työn ja perheen yhteensovittamisen.
Olisin iloinen, jos mahdollisimman moni viitsisi vastata tähän viestiin ja kertoa omin sanoin omista kokemuksistaan, kuinka sovittaa työ ja perhe.
Mitkä ovat mielestäsi asioita, jotka helppotavat työn tekoa (joustava työpaikka/ työnantaja?,osa-aikatyö? erilaiset hoitopaikkajärjestylyt?) ja päinvastoin vaikeuttavat työn ja perheen yhteensovittamisen.
kiitos jo etukäteen! =)
Tarkoitus olisi tutkia miten äidit saavat sovitettua työn ja perheen, mitkä tekijät edistävät tai estävät työn ja perheen yhteensovittamisen.
Olisin iloinen, jos mahdollisimman moni viitsisi vastata tähän viestiin ja kertoa omin sanoin omista kokemuksistaan, kuinka sovittaa työ ja perhe.
Mitkä ovat mielestäsi asioita, jotka helppotavat työn tekoa (joustava työpaikka/ työnantaja?,osa-aikatyö? erilaiset hoitopaikkajärjestylyt?) ja päinvastoin vaikeuttavat työn ja perheen yhteensovittamisen.
kiitos jo etukäteen! =)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Noh,
kun lapset on pieniä, niin hankkii sellaisen työn, jossa liukuva työaika.
Toinen vanhemmista vie lapset hoitoon ja toinen hakee, ettei lapsille tule ylipitkä hoitopäivä.
Paljon lomaa kesäisin, vaikka palkatonta.
Itse menin töihin kun esikoinen oli 11 kk. Hän oli päiväkodissa 5 päivää viikossa klo 08-15. Nyt olen kotona 2-vuotiaan esikoisen ja vauvan kanssa. Aion palata töihin, kun vauva on 1v. Silloin aion tehdä 3-päiväistä työviikkoa.
onnekseni mulla on ammatti, jossa voi lähes tulkoon itse sanella työehtonsa (niin hyvä työtilanne).
Aloitin työt juuri, lapsi on 1v5kk ja meni perhepäivähoitajalle. Saimme työmatkan varrelta paikan, joka auttaa tosi paljon, sillä lapsi menee hoitoon jo klo 6 ja haemme hänet paluumatkalla klo 16, työmatkaa kertyy 100km päivässä...
Työnantaja on joustava, esim jos hoitaja sairastuu, voin lyhyellä varoitusajalla ottaa lomapäivän (hoitopaikka on yksityinen, joten kunta ei sijaipaikkaa järjestä). Saan myös tarvittaessa apua isovanhemmilta, jotka asuvat 50 km:n päässä, tai kummitädiltä.
Asiaa auttaa sekin, että miehellä ja minulla on samassa kaupungissa työpaikat ja sama työaika, joten kuljemme samaa matkaa.
Mitään vaikeaa en keksi... tosin olen ollut vasta viikon töissä. Hyvää on se, että lapsi viihtyy hoitopaikassa yllättävän hyvin heti alusta asti.