Ikuinen ongelmani ujous ja jännittäminen on taasen kerran muodostunut ongelmaksi. Eli muuten väitöskirjasta varmaan suoriutuisin kunnialla, mutta esim. seminaarit ovat täyttä helevettiä. Olen vieraskielisessä seminaarissa, jossa muut puhuvat äidinkieltään. Eli pelkään koko ajan, jos minulta kysytään jotain ja jännityksen takia joutuisin siihen takeltelemaan jotain onnetonta, pari lausetta ja nekin väärin. Kuulostaisin vajaamieliseltä ja kaikki ajattelisivat, että voi herra isä, miten tuollainen on tänne eksynyt. Joudun vielä pitämään esitelmän että silleen, siinä siten yrität puhua vapautuneesti, hyvä jos oman nimensä muistaa. Beetasalpaajat eivät auta tähän idioottitason puhekykyyn.
Ujous ja jatko-opinnot
mahdoton yhtälö - kö
7
2767
Vastaukset
- ...
Grow up:) Kyllä se siitä. Ihan samanlainen mä oon ollut koko elämäni, naama punaisena änkyttänyt ihmisten edessä mutta nyt vihdoin on alkanut helpottaa. Hiljaa pysyminen ei siihen kyllä auta ollenkaan. Valtaosan väikkäristäni olen tehnyt ulkomaalaisten seurassa, sekä Suomessa että ulkomailla. Ekat kerrat on hikoilua mutta kun on jatkuvasti esityksiä niin siitä se kieli ja jännitysfiilis petraantuu.
Jos nyt oletan, että mainitsemasi seminaarit ovat englanniksi ja niiden osallistujat natiivipuhujia niin: juttelepa niiden kanssa joskus näistä kieliasioista. Oma kokemukseni on nimittäin sellainen, että he pääasiassa "häpeävät" (monen kohdalla) yksikielisyyttään ja ovat vain fiiliksissä siitä, että me englantia puhumme. En jaksa uskoa, että siellä kukaan ajattelisi "voi ei kun se puhuu huonosti" kun itse saavat käyttää äidinkieltään. Jos näin on, vika on tyypissä ja melko harvinaista. - samanlaiset
fiilikset, mutta teen kyllä ihan suomalaisten porukassa:) ja silti tuntuu, että yllättävät kysymykset saavat aikaan aina jotain typerää takeltelua ja sitten tilanteen mentyä mietin, että ai vitsi mun ois pitäny sanoo näin ja näin...
Jännittäjä olen myös esiintymistilanteissa, näihin tosin lääkkeet hankittu mutta vielä en ole niitä käyttänyt. Ei ole ollut vielä niin "isoja" esityksiä, mutta niitäkin tulossa.
Onhan tää aika kurjaa kun ei voi olla rennosti ja ottaa osaa seminaareissa keskusteluun niinku monet muut...mutta ehkäpä se siitä. En kyllä anna tämän kuitenkaan vaikuttaa liikaa..:)- -tiedemies-
jos et tiedä vastausta, niin sano se suoraan.
yleensä kannattaa kyssärin jälkeen pitää pieni tauko, jonka jälkeen sanot et hyvä kysymys
sitte vastaat tai sanot et pitää tutkia tai sit että et tiedä heti vastata
bluffaaminen ei kannata ikinä. joukko on aina yhdessä sinua viisaampi vaikka olisit aiheeseen kuinka perehtynyt.
itelläki suurinpiirtein ollu aina paskat housuissa esitelmissä. juontuu varmaan peruskouluajan kiusaamisesta.
nykyään helpottanu ihan hyvin. varmasti aina on porukkaa, jotka puhuu susta paskaa kavereilleen, mutta ei mua enää hetkeuta muiden mielipiteet henkilötasolla. ei vaan jaksa kiinnostaa.
yks juttu mikä on auttanu niin on luentojen pitäminen. se ei ole varsinaista esitelmän pitoa, vaan saa oikeestaan rauhallisemmin selostaa omin sanoin asiat. esiintymistä kuitenkin että kokemusta siinä karttuu. ja mikä tärkeintä, luennoilla mukana ei ole sua parempaa asiantuntijaa, joten virheet saa käytännössä anteeksi. niitä tulee 100-varmasti.
"isommat" konferenssiesitelmät tietysti jännittää, mutta niin pitääkin ja helpottaa kun pääsee alkuun.
yks hyvä vinkki: älä tee esitelmääsi lapuille, vaan tee sellaset kalvot, että voit ite kertoo jutun omin sanoin. kalvot on siis se muistilista. ja kirjota vain vähän asiaa yhdelle kalvolle. max 4-5 bullettia ja ehkä pari alakohtaa. pyri kertomaan jotain muuta kuin lukemaan suoraan kalvolta. about 1 minsa on se aika joka menee tällaseen kalvoon. helppo suunnitella siis ajankäyttö.
äläkä panikoi jos unohdat jotain. tauko tuntuu susta itsestä paljon pidemmältä kuin yleisö sen tuntee. ota rauhassa vaan. sinä olet oman paperisi asiantuntija.
tieteellisissä konferensseissa tulee paljon paskaa niskaan jos et ehdi kunnolla käsitellä omaa työtäsi. liian monesti aika kuluu aikaisempien tutkimusten läpikäyntiin. ei sellasta jaksa kukaan kuunnella.
multa voi kysyä lisääkin jos kiinnostaa. - kyllä aika
-tiedemies- kirjoitti:
jos et tiedä vastausta, niin sano se suoraan.
yleensä kannattaa kyssärin jälkeen pitää pieni tauko, jonka jälkeen sanot et hyvä kysymys
sitte vastaat tai sanot et pitää tutkia tai sit että et tiedä heti vastata
bluffaaminen ei kannata ikinä. joukko on aina yhdessä sinua viisaampi vaikka olisit aiheeseen kuinka perehtynyt.
itelläki suurinpiirtein ollu aina paskat housuissa esitelmissä. juontuu varmaan peruskouluajan kiusaamisesta.
nykyään helpottanu ihan hyvin. varmasti aina on porukkaa, jotka puhuu susta paskaa kavereilleen, mutta ei mua enää hetkeuta muiden mielipiteet henkilötasolla. ei vaan jaksa kiinnostaa.
yks juttu mikä on auttanu niin on luentojen pitäminen. se ei ole varsinaista esitelmän pitoa, vaan saa oikeestaan rauhallisemmin selostaa omin sanoin asiat. esiintymistä kuitenkin että kokemusta siinä karttuu. ja mikä tärkeintä, luennoilla mukana ei ole sua parempaa asiantuntijaa, joten virheet saa käytännössä anteeksi. niitä tulee 100-varmasti.
"isommat" konferenssiesitelmät tietysti jännittää, mutta niin pitääkin ja helpottaa kun pääsee alkuun.
yks hyvä vinkki: älä tee esitelmääsi lapuille, vaan tee sellaset kalvot, että voit ite kertoo jutun omin sanoin. kalvot on siis se muistilista. ja kirjota vain vähän asiaa yhdelle kalvolle. max 4-5 bullettia ja ehkä pari alakohtaa. pyri kertomaan jotain muuta kuin lukemaan suoraan kalvolta. about 1 minsa on se aika joka menee tällaseen kalvoon. helppo suunnitella siis ajankäyttö.
äläkä panikoi jos unohdat jotain. tauko tuntuu susta itsestä paljon pidemmältä kuin yleisö sen tuntee. ota rauhassa vaan. sinä olet oman paperisi asiantuntija.
tieteellisissä konferensseissa tulee paljon paskaa niskaan jos et ehdi kunnolla käsitellä omaa työtäsi. liian monesti aika kuluu aikaisempien tutkimusten läpikäyntiin. ei sellasta jaksa kukaan kuunnella.
multa voi kysyä lisääkin jos kiinnostaa.hyviä pointteja. Jostain syystä itselle tulee aina noissa "esitelmissä" sellanen kamala kiire, että hyvä kun enää itsekään on kärryillä siitä mitä sanoo. Sitten siihen vielä joku kimurantti kysymys yleisön joukosta niin siitä onki katastrofi valmis. Mutta olen samaa mieltä, että jossei tiedä vastausta se kyllä varmasti kannattaa myöntää. Siinä jos alkaa hätäpäissään selittelemään omiaan niin aina vaan nolommaksi menee.
Eniten itseäni tällä hetkellä jännittää ensi vuonna tuleva konferenssi, siellä olisi suullinen esitelmä tiedossa ja pelkään ihan jumalattomasti sitä, että joku kysyy multa jotakin vaikeaa. Tuntuu, että seminaareissa nyt vielä voi sanoa, että enpä tiedä tuota ja pitää selvittää, mutta entäs konferenssissa! Ja etenkin sitten, kun sitä seuraava konferenssi onkin englanniksi. Ei siinä, kieli hoituu, mutta pelkään, että jossen ymmärräkään kysymystä, eli jos kysyjä on myös joku, joka ei äidinkielenään puhu englantia ja en ymmärrä mitä kysytään. Tästä nään suurinpiirtein painajaisia!
Sitten tuokin, että kun on vaikka Power Point -esitys ja ne asiat on siellä lyhkäsesti, niin jostain syystä se kiire saa aikaan mulla sen, että ne asiat mun piti siis kertoa omin sanoin, mutta saattaakin mennä siihen, että kerron vaan ne lauseet mitä siellä slideissä lukee ominsanoin, mutta en alakaan selittämään niitä. Noin käy aika usein, koska on "kiire pois tilanteesta".
Luentojen pitäminen varmasti auttaisi, jos sellaiseen olisi mahdollisuus. Mielelläni kyllä kehittäisin itseäni tässä esiintymisessä, mutta.. - kurssin käynyt
kyllä aika kirjoitti:
hyviä pointteja. Jostain syystä itselle tulee aina noissa "esitelmissä" sellanen kamala kiire, että hyvä kun enää itsekään on kärryillä siitä mitä sanoo. Sitten siihen vielä joku kimurantti kysymys yleisön joukosta niin siitä onki katastrofi valmis. Mutta olen samaa mieltä, että jossei tiedä vastausta se kyllä varmasti kannattaa myöntää. Siinä jos alkaa hätäpäissään selittelemään omiaan niin aina vaan nolommaksi menee.
Eniten itseäni tällä hetkellä jännittää ensi vuonna tuleva konferenssi, siellä olisi suullinen esitelmä tiedossa ja pelkään ihan jumalattomasti sitä, että joku kysyy multa jotakin vaikeaa. Tuntuu, että seminaareissa nyt vielä voi sanoa, että enpä tiedä tuota ja pitää selvittää, mutta entäs konferenssissa! Ja etenkin sitten, kun sitä seuraava konferenssi onkin englanniksi. Ei siinä, kieli hoituu, mutta pelkään, että jossen ymmärräkään kysymystä, eli jos kysyjä on myös joku, joka ei äidinkielenään puhu englantia ja en ymmärrä mitä kysytään. Tästä nään suurinpiirtein painajaisia!
Sitten tuokin, että kun on vaikka Power Point -esitys ja ne asiat on siellä lyhkäsesti, niin jostain syystä se kiire saa aikaan mulla sen, että ne asiat mun piti siis kertoa omin sanoin, mutta saattaakin mennä siihen, että kerron vaan ne lauseet mitä siellä slideissä lukee ominsanoin, mutta en alakaan selittämään niitä. Noin käy aika usein, koska on "kiire pois tilanteesta".
Luentojen pitäminen varmasti auttaisi, jos sellaiseen olisi mahdollisuus. Mielelläni kyllä kehittäisin itseäni tässä esiintymisessä, mutta..Juuri eräältä alan kurssilta tulleena tulee mieleen, että tuota esiintymistä voi harjoitella esim. videon avulla kotosalla. Ja tehdä myös esiintymistilannetta etukäteen läpikäyviä mielikuvaharjoitteluja, kuten urheilijoilla on tapana.
- vieras14345
kurssin käynyt kirjoitti:
Juuri eräältä alan kurssilta tulleena tulee mieleen, että tuota esiintymistä voi harjoitella esim. videon avulla kotosalla. Ja tehdä myös esiintymistilannetta etukäteen läpikäyviä mielikuvaharjoitteluja, kuten urheilijoilla on tapana.
Ja ihan oikeasti, jos tuntuu, että niistä seminaareista ei selviä hengissä, niin lääkäriltä saa kyllä beetasalpaajia tehokkaampiakin lääkkeitä. Itse olen käyttänyt jännitykseen Xanor nimistä valmistetta, se auttaa hyvin oireisiin, ja olen paljon itsevarmempi, kun ei tarvitse koko ajan pelätä oireita.
- toinen jännittäjä
vieras14345 kirjoitti:
Ja ihan oikeasti, jos tuntuu, että niistä seminaareista ei selviä hengissä, niin lääkäriltä saa kyllä beetasalpaajia tehokkaampiakin lääkkeitä. Itse olen käyttänyt jännitykseen Xanor nimistä valmistetta, se auttaa hyvin oireisiin, ja olen paljon itsevarmempi, kun ei tarvitse koko ajan pelätä oireita.
Ujous on todellakin joskus kamalaa. Kuvitelmissa kaikki esitelmät sujuu hyvin,mutta sitten kun täytyisi oikeasti saada ulos se kaikki viisaus itsestä, niin usein suusta tuleekin takeltelevaa kaksi vuotiaan puhetta kahden sanan lauseilla... Mutta uskon, että sinä selviät lopulta oikein hyvin. ulkomaalaiset eivät kiinnitä huomiota meidän suomalaisten pieniin kieli virheisiin. he ovatkin minusta mukavampi yleisö kun suomalaiset! jos ulkomaalaisten seurassa takeltelee, kun jännittää, kaiken voi pistää sen piikkiin, että vierasta kieltä ei ole helppo oppia täydellisesti. Tsemppiä kovasti:)!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "874088Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella242911No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452310- 341321
- 10909
- 131885
- 6874
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12822- 11760
Naisten ja miesten tasoeroista
Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris124756