Meillä on tapana antaa niille jotka osaavat ja jotka tuottavat.
Tapana on yrittää ja onnistua.
Ja yrittää uudelleen ja uudelleen.
Sillä niin kauan kuin meissä henki on.
Niin kauan meissä on palo joka vie meitä eteenpäin työurallamme.
Haudassa joudamme lepäämään.
Ei me uikuttajia tarvita vaan miehiä ja naisia jolla on oma tahto.
Tapana on yrittää ja onnistua.
Ja yrittää uudelleen ja uudelleen.
Sillä niin kauan kuin meissä henki on.
Niin kauan meissä on palo joka vie meitä eteenpäin työurallamme.
Haudassa joudamme lepäämään.
Ei me uikuttajia tarvita vaan miehiä ja naisia jolla on oma tahto.
Vastaukset 2
Vanhimmat
on elämässä muutakin kuin työ pahempi juttu jos sen huomaa vasta kun lapset on aikuisia tai sairastuu vakavasti jää ne eläkepäivillä nauttimiset väliin.
Ei vakavasti sairaskaan ihminen ole kyvytön elämään.
Sain sen huomata katsellessani vuosia sotainvalideja.
Lapset taas ovat viattomia kasvuympäristöönsä sopeutuvia ihmisen alkuja.
Vanhemmilta ei pyydetä muuta kuin olemaan läsnä aikaajoin lasten elämässä.
Maailmalle sinä ne lapsesi annat.
Turvallista kasvuympäristöä lasten tarhoissa ja asuinalueilla.
Kavereita ja omia juttuja.
Ei taloudellisa resursseja ennen ollut kaikilla vaan nyt näemme että pärjätty on ja onnistuttu.
Kouluttauduttu, osattu, tehty työtä ja menty avioon.
Kaikki on ja tulee lisää.
Lapset kasvaa myös heikommissa olosuhteissa jos on turvaa, läsnä ja kasvualustaa olla vapaa.
Ei vanhemmilta aina pyydetä touhua ja rahaa vaan olemista, läsnäoloa silloin kun on kotona.
Vakavasti sairaanakin ihminen voi olla varma ja asenteellisesti terveempi kuin terve.
Lapsesi ovat aina omillaan vaikket sitä tahtoisi ymmärtää.
Aikaa ei voi kukaan kohdallasi kääntää mihinkään suuntaan. Kaikilla on osansa ja oma sellainen.
Kuoleman tuloa ei ole syytä pelätä se on vain ajan loppu.
Ja lapsille uuden ajan alku.
Asettamalla pelkoja jättää varmimmin elämättä.
Työn kautta aikakin kuluu nopeammin ja antaa voimaa jatkaa. Se opettaa lpsiasi ja työkavereitasi.
Samalla se antaa turvaa ympärillesi ja arvostusta sinulle.
Sisällöllisesti elämä on työtä.
Pysähdykseen emme ole koskaan varautuneet, eikä meidä tulisikaan.