Mieheni jo vuosi sitten sanoi, että ei rakasta minua. Se vei pohjan elämältäni, olemme olleet naimisissa 18 vuotta. Hetken jo kuvittelin ja hän sanoikin, että rakastaa minua, tämän vuoden aikana. Mutta nyt taas, ei hän rakasta, eikä voi sille mitään. En tiedä mitä tekisin, on kuin elämältäni olisi pohja pois. Tuntuu niin turhalta jatkaa, vaikka itse haluan ja rakastan häntä. Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia? Olen aivan yksin ajatuksieni kanssa. Tämä asia ottaa niin koville, koska perhe on ollut koko elämäni ja kaikkein tärkeintä mitä minulla on ollut ja nyt tuntuu, että kaikki hajoaa käsiin.
Mieheni ei rakasta minua...
kalat
46
18805
Vastaukset
- kokenut,,,,
Minullakin oli kausi etten rakastanut vaimoani... Enemmän tunsin välinpitämättömyyttä jne...
Kesti vuoden verran kunnes huomasin asioiden olevan paremmin... paljon vuoden aikana tapeltiin mutta tärkeää oli, että aloimme keskustella asioista ja joskus heitimme aivot narikkaan ja nussimme hulluna...
Avoimuuden kautta... omien tarpeiden esilletuomisen kautta... Pitää sanoa omat halut ja tarpeet ääneen... Jos itselle saa tilaa niin sitä oppii arvostamaan kokonaisuutta paremmin...
Tänään meillä menee paremmin kuin ikinä ( 20 vuotta takana) mutta helppo olisi ollut heittää kirves nurkkaan...
Olen hyvilläni, etten heittänyt kirvestä kaivoon vaan jatkoin. Toisaalta eihän sitä tiedä miten onneton tai onneton olisin nyt jos sen olisin tehnyt....- kerro lisaa...
Voiko todella olla, etta mies rakastaa, ei rakasta ja taas rakastaa.
Minun mieheni sanoi jokin aika sitten, etta han rakastaa minua yha vahemman ja vahemman, ja etta hanen rakkautensa minuun on kuihtumassa pois.
Nyt pitaisi jatkaa kuin mitaan ei olisi tapahtunutkaan. Elamani miehesta tuli ihan "tavallinen" mies; en paase noista loukkaavista sanoista yli. - Ol Playa
kerro lisaa... kirjoitti:
Voiko todella olla, etta mies rakastaa, ei rakasta ja taas rakastaa.
Minun mieheni sanoi jokin aika sitten, etta han rakastaa minua yha vahemman ja vahemman, ja etta hanen rakkautensa minuun on kuihtumassa pois.
Nyt pitaisi jatkaa kuin mitaan ei olisi tapahtunutkaan. Elamani miehesta tuli ihan "tavallinen" mies; en paase noista loukkaavista sanoista yli.Kyse on siitä, että näitä miehiä ja naisia ei ole koskaan valistettu siitä, mitä rakkaus oikeasti on. Näin sekoitetaan tunteet ja rakkaus. Kun tunteet lähtevät lomalle, luullaan, että no nyt se rakkaus loppui ja on aika hakea uusi kumppani, joka sekoittaa taas aivokemiat hetkeksi ja aiheuttaa tunneryöpyn.
TV ja hömppäromanttinen viihdeteollisuus on saanut meidät uskomaan, että rakkaus on sama kuin ne tunteet. Näinhän ei ole.
Mitäs sitä alttarilla kysyttiinkään? Tahdotko rakastaa? Rakastaa on verbi, tuntea on verbi, mutta ne ovat kaksi eri verbiä. Rakastaminen on sitä, että tekee toisen onnelliseksi teoin, sanoin. Tunteet seuraa perässä ja välillä laahaa.
Ja kuten niin monet pitkään yhdessä olleet sanovat, sitä voi olla hullun rakastunut ja onnellinen pitkänkin taipalen jälkeen kunhan ei luovuta ensimmäisen tunteettoman aavikon tullen.
Ihmisiä pitäisi valistaa näistä asioista. - aatos
Ol Playa kirjoitti:
Kyse on siitä, että näitä miehiä ja naisia ei ole koskaan valistettu siitä, mitä rakkaus oikeasti on. Näin sekoitetaan tunteet ja rakkaus. Kun tunteet lähtevät lomalle, luullaan, että no nyt se rakkaus loppui ja on aika hakea uusi kumppani, joka sekoittaa taas aivokemiat hetkeksi ja aiheuttaa tunneryöpyn.
TV ja hömppäromanttinen viihdeteollisuus on saanut meidät uskomaan, että rakkaus on sama kuin ne tunteet. Näinhän ei ole.
Mitäs sitä alttarilla kysyttiinkään? Tahdotko rakastaa? Rakastaa on verbi, tuntea on verbi, mutta ne ovat kaksi eri verbiä. Rakastaminen on sitä, että tekee toisen onnelliseksi teoin, sanoin. Tunteet seuraa perässä ja välillä laahaa.
Ja kuten niin monet pitkään yhdessä olleet sanovat, sitä voi olla hullun rakastunut ja onnellinen pitkänkin taipalen jälkeen kunhan ei luovuta ensimmäisen tunteettoman aavikon tullen.
Ihmisiä pitäisi valistaa näistä asioista.Tai ihmisten olisi vaan hyvä miettiä asioita ja ottaa vastuuta valinnoistaan; se on kuitenkin meillä kaikilla edessä halusimme sitä tai ei.
- karillajatelakalla
Ol Playa kirjoitti:
Kyse on siitä, että näitä miehiä ja naisia ei ole koskaan valistettu siitä, mitä rakkaus oikeasti on. Näin sekoitetaan tunteet ja rakkaus. Kun tunteet lähtevät lomalle, luullaan, että no nyt se rakkaus loppui ja on aika hakea uusi kumppani, joka sekoittaa taas aivokemiat hetkeksi ja aiheuttaa tunneryöpyn.
TV ja hömppäromanttinen viihdeteollisuus on saanut meidät uskomaan, että rakkaus on sama kuin ne tunteet. Näinhän ei ole.
Mitäs sitä alttarilla kysyttiinkään? Tahdotko rakastaa? Rakastaa on verbi, tuntea on verbi, mutta ne ovat kaksi eri verbiä. Rakastaminen on sitä, että tekee toisen onnelliseksi teoin, sanoin. Tunteet seuraa perässä ja välillä laahaa.
Ja kuten niin monet pitkään yhdessä olleet sanovat, sitä voi olla hullun rakastunut ja onnellinen pitkänkin taipalen jälkeen kunhan ei luovuta ensimmäisen tunteettoman aavikon tullen.
Ihmisiä pitäisi valistaa näistä asioista.Olipa todella hyvin ja viisaasti sanottu, asia on juurikin näin :)
- muuta elämää
kuin vahdata sitä että sattuuko miehesi tällä hetkellä olemaan sillä tuulella, jotta sanoisi rakastavansa sinua?
Köyhältä kuulostaa, ymmärrän miestäsi.- mussukkamussu
Köyhältä ennemmin kuulostaa sinun kannanottosi. erittäin asiaton kirjoitus. Et ilmeisesti ymmärtänyt aloittavan kaverin kirjoitusta. Pidä mölyt mahassasi, please.
- Vaimo!
Olette kuitenkin eläneet yhdessä ja elätte yhä ja perhe on kasassa vaikka miehesi "sanookin, ettei rakasta sinua". Mitä hän mielestäsi sillä tarkoittaa? Mitä teidän elämässänne muuttuisi, jos miehesi muotoilisi lauseen uudestaan ja tarkoittaisi päin vastaista.
Hyvä avioliitto tarvitsee paljon muutakin kuin romanttista rakkautta. Hyvä parisuhde rakastuu toisen arvostukselle, intohimolle ja yhteisille tavoitteille. Romanttinen rakkaus kuuluu selkeämmin suhteen alkuaikoihin.
Muista myös, että se mitä rakastaa tarkoittaa sinulle, voi olla jotakin aivan muuta miehellesi...ja meille muille.- murmu
Voi juku. Naisen pitäisi olla, kuin ei mitään, kun kuulee totuuden miehensä suusta - mies ei rakasta.
Ja kysyt, mitä muuttaisi, jos sanoisi päinvastaista.
Eikö toisen kunnioitus, rakkaus ja ne muut määreet, mitä luettelit, liity kaikki hyvään parisuhteeseen?
Mitä järkeä on edes elää yhdessä, jos ei rakasta? Kunnioitusta on erota, mikäli ei rakasta.
Tai olla sanomatta, mikäli ei tarkoita sanojaan.
Sanat on ne, jotka jäävät elämään päässä, vaikka asia kumottaisi myöhemmin.
- LLLLLLLLLLLL
Ehkä sinun pitäisi kysyä häneltä, mitä hän tarkoittaa rakkaudella. Ehkä hänen määritelmänsä mukaan rakkaus on se parin ensimmäisen vuoden sekapäisyys.
- Leila69
Sama juttu minulla, 16 vuotta oltiin oltu yhdessä.
Minä jaksoin silti toivoa ja venyä. Syy selvisi lopulta, miehellä oli suhde työkaveriinsa ja on edelleenkin. Usko pois, sinkkuna on KIVAA !!!
Elän nyt elämäni parasta aikaa. Perhe on edeleen minulle tärkeä, nimittäin 5 vuotias poikani. Katso ulos ikkunasta, siellä paistaa aurinko. Älä elä miehesi elämää vaan omaasi. Olet arvokas ja ainutlaatuinen, ansaitset parempaa, tsemppiä ! - kukka
Toinen ihminen on vaan toinen ihminen. Jos koko elämän luottamus on vaan ihmisessä varmasti pettyy. Onhan sulla kuitenkin ilmeisesti ollut hyvä avioliitto 18 vuotta ja ilmeiseti sulla on ihania lapsia. Monta syytä olla onnellinen!
Koita vaikka se on helpommin sanottu kuin tehty keskittyä nyt myös itseesi ja siihen mistä nautit elämässä. Hanki harrastuksia ja löydä elämästä muutakin mitä haluat.
Ehkä elämän ilosi palauttaa myös miehesi tunteet, mutta vaikka ei palauttaisi niin kliseistä mutta niin totta kuitenkin on että elämä on liian lyhyt murehtimaan yhtä miestä. Koita nauttia siitä mitä sulla on. Monilla ei ole opllut parisuhdetta ollenkaan ja ovat silti onnellisia. Koita löytää muut ihanat asiat elämästä. Ja jos et yhtään kiinnosta miestäsi niin tie vaikka löytäisit uuden rakkaudenkin. Mutta tosiaan elämässä on niin paljon muutakin kuin miehet... - Baila. ..
näinpäin meillä, aikansa vaimo kierteli ja kaarteli kunnes sitten sanoi ettei rakasta enää, no sen kyllä huomas, pitkään jo hypännyt muualla ja jos jonkinnäköistä menoa ja illat tekstiviestipeliä. No itse kyllä vielä rakastan, mutteikaitse auta jos se on yksipuolista
- meilläkään
sanoo ettei ole koskaan rakastanutkaan vaikka ollaan oltu jo yli 20 vuotta naimisissa. Sanoo ettei ole koskaan ketään rakastanut mutta tykkää kyllä minusta. Kysyin tässä että mitä hän rakastamisen sitten käsittää olevan mutta ei osannut vastata. Minä vaan sanoin että kun kerran tietää ettei rakasta niin ajattelee kuitenkin rakastamisen olevan jotain muuta kuin meidän suhde. Emme ole eroamassa mutta pakostakin ajattelen että minkälaista elämä sitten olisi miehen kanssa joka rakastaisi minua. On se tosi surullista ajatella että tämä elämä tästä soljuu suhteessa ilman rakkautta. Tosin on pakko myöntää että elämämme on tätä rakkauskysymystä lukuunottamatta mallillaan. Mies tekee hommansa kotona ja eikä käy vieraissa ja käyttäytyy hyvin. Ehkä se rakastamisen puuttuminen näkyy hellyyden ja semmoisen yhteisen kahdenkeskisyyden puuttumisena. Jos minä hyväilen tai halailen häntä vaikka illalla sängyssä, mies ei vastaa hyväilyyn vaan voi jopa kääntää selkänsä. Tämä on kyllä todellakin ollut ongelma jo ihan alkuajoista lähtien, minä vaan en ensihuumassa siihen kiinnittänyt huomiota.
- Vanha vaimoke
meilläkään kirjoitti:
sanoo ettei ole koskaan rakastanutkaan vaikka ollaan oltu jo yli 20 vuotta naimisissa. Sanoo ettei ole koskaan ketään rakastanut mutta tykkää kyllä minusta. Kysyin tässä että mitä hän rakastamisen sitten käsittää olevan mutta ei osannut vastata. Minä vaan sanoin että kun kerran tietää ettei rakasta niin ajattelee kuitenkin rakastamisen olevan jotain muuta kuin meidän suhde. Emme ole eroamassa mutta pakostakin ajattelen että minkälaista elämä sitten olisi miehen kanssa joka rakastaisi minua. On se tosi surullista ajatella että tämä elämä tästä soljuu suhteessa ilman rakkautta. Tosin on pakko myöntää että elämämme on tätä rakkauskysymystä lukuunottamatta mallillaan. Mies tekee hommansa kotona ja eikä käy vieraissa ja käyttäytyy hyvin. Ehkä se rakastamisen puuttuminen näkyy hellyyden ja semmoisen yhteisen kahdenkeskisyyden puuttumisena. Jos minä hyväilen tai halailen häntä vaikka illalla sängyssä, mies ei vastaa hyväilyyn vaan voi jopa kääntää selkänsä. Tämä on kyllä todellakin ollut ongelma jo ihan alkuajoista lähtien, minä vaan en ensihuumassa siihen kiinnittänyt huomiota.
Jos elämäsi olisikin mennyt toisella tavalla? Esimerkiksi siten, että olisit kohdannut 20 vuotta sitten miehen, joka olisi rakastanut sinua ja rakkaus olisi lopahtanut kahden vuoden päästä. No ei hätää; taas olisi löytynyt mies, joka olisi rakastanut sinua pari vuotta ja niin edelleen. Eli olisit ehtinyt kahlata kymmenen miestä siinä ajassa missä nyt olet juuttunut parisuhteeseen, jossa ei kokoajan kauheasti "rakasteta". Olisiko elämäsi ollut antoisempaa tai olisiko tuo 20 vuoden aika ollut hermojarepivää ja tuskallista epävarmuutta täynnään? Olisit tehnyt rakkauslapsia maailman täyteen ja lapset olisivat kasvaneet ilman isiään ja ilman rakkautta? Kumpi vaihtoeho on houkuttelevampi?
Miehelläsi saattaa olla jonkinasteinen kriisi meneillään tai hän on saapumassa vaihdevuosiin. Tilanteet vaihtuvat ja ensi vuosi voi olla täysin erilainen kuin koko aikaisempi elämäsi. Sitäpaitsi nainen tarvitsee miehen eläkkeen tullakseen toimeen eläkeiässä; ehkä et tiennyt tätä hyvinvointi Suomen kääntöpuolta? - Meijuska
meilläkään kirjoitti:
sanoo ettei ole koskaan rakastanutkaan vaikka ollaan oltu jo yli 20 vuotta naimisissa. Sanoo ettei ole koskaan ketään rakastanut mutta tykkää kyllä minusta. Kysyin tässä että mitä hän rakastamisen sitten käsittää olevan mutta ei osannut vastata. Minä vaan sanoin että kun kerran tietää ettei rakasta niin ajattelee kuitenkin rakastamisen olevan jotain muuta kuin meidän suhde. Emme ole eroamassa mutta pakostakin ajattelen että minkälaista elämä sitten olisi miehen kanssa joka rakastaisi minua. On se tosi surullista ajatella että tämä elämä tästä soljuu suhteessa ilman rakkautta. Tosin on pakko myöntää että elämämme on tätä rakkauskysymystä lukuunottamatta mallillaan. Mies tekee hommansa kotona ja eikä käy vieraissa ja käyttäytyy hyvin. Ehkä se rakastamisen puuttuminen näkyy hellyyden ja semmoisen yhteisen kahdenkeskisyyden puuttumisena. Jos minä hyväilen tai halailen häntä vaikka illalla sängyssä, mies ei vastaa hyväilyyn vaan voi jopa kääntää selkänsä. Tämä on kyllä todellakin ollut ongelma jo ihan alkuajoista lähtien, minä vaan en ensihuumassa siihen kiinnittänyt huomiota.
Ihan kuin meidän juttu. Luulin että olen ainoa, joka ei saa koskaan tietää miltä tuntuu olla rakastettu. Yli 20 vuotta ollaan oltu yhdessä ja 19 vuotta aviossa. Kolme vuotta sitten mies sanoi ettei ole koskaan rakastanutkaan minua ja mitä se rakkaus oikein on? Sitä tässä nyt olen pähkäillyt itsekseni, kun mies ei halua edes puhua tästä aiheesta. Ei ehkä sitten olla oikeat toisillemme, mielestäni jokaisella on joku jota kohtaan tuntee jotain... rakkautta.
- Jäänkö yksin?
Meijuska kirjoitti:
Ihan kuin meidän juttu. Luulin että olen ainoa, joka ei saa koskaan tietää miltä tuntuu olla rakastettu. Yli 20 vuotta ollaan oltu yhdessä ja 19 vuotta aviossa. Kolme vuotta sitten mies sanoi ettei ole koskaan rakastanutkaan minua ja mitä se rakkaus oikein on? Sitä tässä nyt olen pähkäillyt itsekseni, kun mies ei halua edes puhua tästä aiheesta. Ei ehkä sitten olla oikeat toisillemme, mielestäni jokaisella on joku jota kohtaan tuntee jotain... rakkautta.
En tiennyt ensin kehtaanko kirjoittaa tänne mitään koska minun tarinani on melko pieni teidän tarinaan verrattuna. Olen kohta 16-vuotias tyttö ja olen seurustellut yhden pojan kanssa kohta 10kk. Hän oli ollut outo pari päivää ja sen jälkeen lähetin hänelle viestin ja kysyin että Rakastatko mua? Se laitto Kyllä mä sua rakastan en vaan enää yhtä paljon kun ennen. En tajua miten minun pitäisi olla. Rakastana häntä tosi paljon ja olemme aikaisemmin suunnitellut kaikkea kivaa kesäksi. Olemme nyt pitäneet muutaman päivän taukoa että hän saa miettiä mitä haluaa. Olen itkenyt melkein joka päivä. Tiedän miten ihana hän voi olla en voi kuvitella olla ilman häntä. olen kysynyt jo että mitä hän haluaa mutta vastaa aina en tiiä...
- itkenytpaljon
Jäänkö yksin? kirjoitti:
En tiennyt ensin kehtaanko kirjoittaa tänne mitään koska minun tarinani on melko pieni teidän tarinaan verrattuna. Olen kohta 16-vuotias tyttö ja olen seurustellut yhden pojan kanssa kohta 10kk. Hän oli ollut outo pari päivää ja sen jälkeen lähetin hänelle viestin ja kysyin että Rakastatko mua? Se laitto Kyllä mä sua rakastan en vaan enää yhtä paljon kun ennen. En tajua miten minun pitäisi olla. Rakastana häntä tosi paljon ja olemme aikaisemmin suunnitellut kaikkea kivaa kesäksi. Olemme nyt pitäneet muutaman päivän taukoa että hän saa miettiä mitä haluaa. Olen itkenyt melkein joka päivä. Tiedän miten ihana hän voi olla en voi kuvitella olla ilman häntä. olen kysynyt jo että mitä hän haluaa mutta vastaa aina en tiiä...
Hei, mäkin olen kohta 16-vuotias ku kuulin mun poikaystävän sanovan ettei enään rakasta ja ku mä viel rakastan sitä... se tapahtu niin yhtäkkii oon itkeny melkee joka päivä siit on kulunnu viikko ja en tajuu et miks näin kävi? hän ei suostu enää ees puhuu mulle ja mul on ihan hirvee olo en tunnu pääsevän yli :( oisko jollain jotain keinoja millä selvitä?
- suhteellista
itkenytpaljon kirjoitti:
Hei, mäkin olen kohta 16-vuotias ku kuulin mun poikaystävän sanovan ettei enään rakasta ja ku mä viel rakastan sitä... se tapahtu niin yhtäkkii oon itkeny melkee joka päivä siit on kulunnu viikko ja en tajuu et miks näin kävi? hän ei suostu enää ees puhuu mulle ja mul on ihan hirvee olo en tunnu pääsevän yli :( oisko jollain jotain keinoja millä selvitä?
Kaikki tosiaan on niin suhteellista "Jäänkö yksin?" ja "itkenytpaljon". Teille se aika jonka olette ehtineet olla poikakaverienne kanssa on esimerkiksi minulle kuin hiiren pissi valtameressä. Uskon kuitenkin, että sekin aika sattuu erotessa. Itse erosin 22 vuoden jälkeen. Eipä siihen muu auta kuin aika ja uusi poikakaveri. Itselläni on ensimmäistä, muttei jälkimmäistä.
- Ei rahaa, mutta...
Vanha vaimoke kirjoitti:
Jos elämäsi olisikin mennyt toisella tavalla? Esimerkiksi siten, että olisit kohdannut 20 vuotta sitten miehen, joka olisi rakastanut sinua ja rakkaus olisi lopahtanut kahden vuoden päästä. No ei hätää; taas olisi löytynyt mies, joka olisi rakastanut sinua pari vuotta ja niin edelleen. Eli olisit ehtinyt kahlata kymmenen miestä siinä ajassa missä nyt olet juuttunut parisuhteeseen, jossa ei kokoajan kauheasti "rakasteta". Olisiko elämäsi ollut antoisempaa tai olisiko tuo 20 vuoden aika ollut hermojarepivää ja tuskallista epävarmuutta täynnään? Olisit tehnyt rakkauslapsia maailman täyteen ja lapset olisivat kasvaneet ilman isiään ja ilman rakkautta? Kumpi vaihtoeho on houkuttelevampi?
Miehelläsi saattaa olla jonkinasteinen kriisi meneillään tai hän on saapumassa vaihdevuosiin. Tilanteet vaihtuvat ja ensi vuosi voi olla täysin erilainen kuin koko aikaisempi elämäsi. Sitäpaitsi nainen tarvitsee miehen eläkkeen tullakseen toimeen eläkeiässä; ehkä et tiennyt tätä hyvinvointi Suomen kääntöpuolta?No ei elämä eronneellakaan naisella noin mene, kaksi vuotta ja uusi rakkaus ja taas kaksi vuotta ja uusi ja taas. Jopa vitsin murjaisit, vai oletko todella tyhmä? Olen eronnut nainen. Takana 25.n vuoden avioliitto. Sen jälkeen kolme suhdetta, kestäneet 3-6 vuotta ja tuo viimeinen jatkuu yhä. Ja tuo että nainen tarvitsee miehen eläkkeen; että HÄH! En minä ainakaan, vaikka köyhä olenkin. Elämäni rikkaus kyllä koostuu ihan muusta kuin rahasta, enkä miesystävältänikään rahaa huoli, puoliksi laitamme kulut. Silti elämä on antoisaa ja hyvää! AP.lle neuvoksi: osoita itse rakkautta miehellesi, kuuntele ja seuraa hermostumatta ja vaatimatta. Jos hän karttelee sinua pidemmän aikaa, niin kerro miltä sinusta tuntuu.
- annn
meilläkään kirjoitti:
sanoo ettei ole koskaan rakastanutkaan vaikka ollaan oltu jo yli 20 vuotta naimisissa. Sanoo ettei ole koskaan ketään rakastanut mutta tykkää kyllä minusta. Kysyin tässä että mitä hän rakastamisen sitten käsittää olevan mutta ei osannut vastata. Minä vaan sanoin että kun kerran tietää ettei rakasta niin ajattelee kuitenkin rakastamisen olevan jotain muuta kuin meidän suhde. Emme ole eroamassa mutta pakostakin ajattelen että minkälaista elämä sitten olisi miehen kanssa joka rakastaisi minua. On se tosi surullista ajatella että tämä elämä tästä soljuu suhteessa ilman rakkautta. Tosin on pakko myöntää että elämämme on tätä rakkauskysymystä lukuunottamatta mallillaan. Mies tekee hommansa kotona ja eikä käy vieraissa ja käyttäytyy hyvin. Ehkä se rakastamisen puuttuminen näkyy hellyyden ja semmoisen yhteisen kahdenkeskisyyden puuttumisena. Jos minä hyväilen tai halailen häntä vaikka illalla sängyssä, mies ei vastaa hyväilyyn vaan voi jopa kääntää selkänsä. Tämä on kyllä todellakin ollut ongelma jo ihan alkuajoista lähtien, minä vaan en ensihuumassa siihen kiinnittänyt huomiota.
Hei. Tuossa oli kaikki mitä minun elämä nyt on ja on ollut. Haluaisin keakustella kanssasi.
- Surullista mutta
Minunkin mieheni väittää 30 vuoden yhteiselon jälkeen ettei rakasta minua. Meillä ei kuulemma ole mitään yhteistä ja hän ei nauti seurastani. Meillä on vielä 12 v poika joka kärsii todella paljon kun isä sanoo noin äidille hänen kuultensa. Mieheni on kyllä masentunut ja tiedän ettei silloin näe mitään positiivista siinä läheisessän.Syyttelee vain minua liiton kariutumisesta.. Mietin yöt läpeensä lähteäkkö vai jäädä. Vaikeaa on lähteä ku pojalla painaa esimurkku päälle ja kaverit ovat ne tärkeimmät. Millaista sen rakkauden pitäs olla pitkän liiton jälkeen.. Intohimoa.. kiihkeyttäkö..?? eikö riitä rinta rinnan eläminen sovussa ja toisiaan kunnioittaen? Jos olen päättänyt että lähden niin mies vain örisee että joo joo.. joten on aika vaikea lähteä kun ei saa siitäkään otetta.. siis pitäähän erostakin vuosien jälkeen puhua.. vaiko? pitääkö vain sulkea ovi takana ja mennä kun ei rakasteta? vai kestänkö pojan vuoksi?.. Minulla myös , kaikki hajoaa käsiin..
- edes koskaan
rakastavansakaan. Menimme "pakosta" naimisiin ja elimme myrskyisää avioliittoa monien itkujen ja loukkauksien sanelemana puolin ja toisin. Olimme aviossa 32 v. ja niistä ainakin 15 viimeisintä aivan hukkaan heitettyä vuotta. Lapset kyllä jo pieninä aistivat jos rakkautta isän ja äidin välillä ei ole.
Älä pakota toista sanomaan että rakastaa, ettekö voisi asua asumuserossa jonkin aikaa ja katsoa sitten miten suhteellenne käy?- ikinä
naimisiin! Aivan helvetiltä kuulostaa avioliitto!
- toisen kautta,
niin vääjäämättömästihän se kiville menee. Ei kukaan jaksa olla se, jonka kautta eletään.
Hanki oma elämä, ja opettele seisomaan omilla jaloillasi. Sen jälkeen voit sanoa olevasi onnellinen, eikä kukaan saa sitä sinulta pois. - 13
Näin varakkaana miehenä voin kokemuksesta sanoa että älkää missään tapauksessa ottako persaukista vaimoa vaikka satutte rakastamaankin tätä.
Pitkässä juoksussa tällainen liitto ei kestä koska nainen on avioliitossa vain rahan takia.
Se mikä tuntuu nyppivän liiton alussa kaataa ennenpitkää koko korttitalon.- 8 + 18
Onneksi en ollut varakas mies kun vaimoni tapasin.
- 8
8 + 18 kirjoitti:
Onneksi en ollut varakas mies kun vaimoni tapasin.
Se on sitä molemminpuolista persaukisten onnea, onneksi olkoon.
- 13
3 lasta ja liittoa takana 13v. Samat sanat kuulin pari vuotta sitten puskan takaa. Ei tällaista parisuhdemallia voi opettaa lapsilleen. Ettei halata, suudella, tehdä asioita yhdessä. Meneehän elämä ihan hukkaan ilman tukea, kannustusta, elämän jakamista ja yhteisiä tulevaisuuden haaveita. Kauanko kuuluu odottaa? Kauanko kuuluu olla se ainoa liima, joka pitää rikkunutta astiaa koossa? Mitä se tekee itsetunnolle olla hylätty ja toisen mielestä vastenmielinen? Väitän, että onnellinen äiti on aina paras äiti. ( ja isä myös)
- 11
Olen huomannut että raha on hyvin tehokas liima, naista kun ei paljoa huvita palata takaisin persaukiseen elämään kun on tottunut siihen että fyffeä on runsaasti käytössä.
- yhä rakastunut
Se on iskenyt meillekkin... On ollut kyllä todella inhottavat muutamat päivää.
Vaikka olemme olleet yhdessä vasta päälle 2vuotta. Rakkaani vihdoin kertoi mikä häntä on mätännyt jo monia kuukausia, eikäi ole ollut ihana omaitsensä :/
Hän kertoi että hänen tunteensa minua kohtaan on alkanut kadota, eikä enään tiedä kuka hän on tai mitä hän tahtoo.
Minä rakastan häntä ylikaiken ja hän kyllä tietää sen.
Tässä tilanteessa ei auta kuin toivoa, mutta kyllähän tämä kauhealta tuntuu.
Tunteeni heittelee, mietin usein asiaa ja mietin, mitä jos tunteet ei palaakkaan enään takaisin, mitä jos toinen on vierelläni enään vain sen vuoksi että minä rakastan, eikä tahdo satuttaa...? Tämä kaikki pelottaa, mutta olen päättänyt antaa meille vielä mahdollisuuden, koska en tahdo tuosta naisesta koskaan eroon!!♡
kiitos näistä keskusteluista, nämä helpottaa vähän oloani... vaikkakin inhottaa että teillä on ollut kyse monien vuosien suhteesta, kun tämäkin aika on ollut ihaninta kokoelämässäni. Toivon kaikille onnea ja jaksamista, kävi mitä kävi♡ - Jouluapäin
Toivon kaikille parempaa uutta suuntaa. Mieheni sanoi minulle vuosia ettei rakasta enää. Olin liian läski ja milloin mitäkin muuta ihanaa. Itse joi päivittäin. Katselin menoa 17 vuotta kunnes älysin lähteä. Lopullisesti. Perään itku alkoi heti. Hän kuulema muuttuisi täysin kunhan vain tulisin takaisin. Ja rakastaa yli kaiken. Ja hah. Otin käsilaukkuni ja lähdin. En muuta. Aloitin aivan tyhjästä, onneksi oli työ. Nyt neljä ja puol vuotta kulunut. En kadu!
- Anonyymi
Itsellä sama tilanne mies ilmoitti vaan ettei rakasta enään ja haluaa erota. Itse haluasin rakasta miestä kovinkin paljon.
- Anonyymi
Miksihän tuollaista pitää ylipäätään sanoa?! Kummallista!
Onko tarkoitus loukata? - Anonyymi
Mikään ei jyrsi itsetuntoa niin kuin välinpitämätön ja tunnekylmä puoliso. Itse olen ollut reilun vuoden suhteessa jossa vain minun puolelta rakkautta.
Tunnen edelleen suurta vihaa tätä henkilöä kohtaan. - Anonyymi
Mikään ei ole ikuista, edes rakkaus. Toisesta voi silti välittää ja parisuhde voi kohtuullisesti, meilläkin vaimon kanssa.
- Anonyymi
ollaan tunnettu n. vuosi ja tää ukko ei rakasta mua enää :(
- Anonyymi
Sanat on mitä on. Mulle on toitoteltu monesti rakkautta vaan toiminta ihan muuta. Teot kertoo enemmän.
- Anonyymi
Samoin täällä.😭
- Anonyymi
Olispa hyvä kuulla enemmän noita kommentteja, joissa toisen rakkauden tunne on loppunut, mutta sitten tullutkin takaisin. Mikä muuttui? Kuka muuttui? Muuttuiko mikään oikeastaan vai tuliko tunne vaan takaisin ajan kanssa?
- Anonyymi
Jos ei ole rakkautta niin ei ole. Jos miehesi ei enää rakasta sinua, niin vaihtoehdot ovat: 1) jätä
mies tai 2) keksi jokin syy miksi et jättäisi. On aivan turha kuvitella, että rakkaus syttyy jotenkin taianomaisesti uudestaan kun se on kuollut. Aikuisen ihmiSen ei kannata pettää itseään. Kuinnioita itseäsi sen verran että lähdet kun voit.- Anonyymi
Se on jo aikoja sitten lähtenyt aloitus 14 vuoden takaa
- Anonyymi
Kaappihomo / biseksuaali joutuu tähän tilanteeseen lopulta - tunnustamaan rakkauden ja intensiteetin puuttumisen.
Alkuun jaksaa jaksaa ja yrittää yrittää tykätä, olla kiva, aluksi jopa hullaantunut ihastuksesta.
Se vaihe menee ohitse.
Kun rakastaminen pitäisi olla ja jatkua hullaantumisen haihduttua, kaikki, totuus,
tulee esille.
Olette kuin sisko ja sen veli tai hyvät ystävät.
Muuta ei jää jäljelle.
Oikea rakkaus kestää myös vaikeudet, ns kuivat jaksot (jos niitä edes tulee).
Nimim: kokemusta on - Anonyymi
Kysymys käsitteen sisällöstä.
Minun käsitteistössäni rakkaus on tunnetila jossa tunne ohittaa järjen.
Useimmat tuttavapariskunnat ovat avioituneet rakastúneina ja sitten muutaman vuoden kuluttua on arkinen järki tullut kuvaan ja matot halki.
En ole koskaan sanonut vaimolleni rakastavani häntä. Ihminen on sen verran fiksu, ettei tuota ole tarvinnut tolkuttaa. Keskinäinen kiintymys on näkynyt arjessa yli 50 vuotta. Ei ole tarvinnut höpöttää. - Anonyymi
Meillä oli miehen kanssa 4vuoden parisuhde. Naisenvaisto kyllä sanoi, että ei se mies enään rakasta tai ole valmis ylittämään haasteita yhdessä.
Nyt jätti sitten nallikalliolle, ja tässä pohdin että miksi en taas kuunnellut sitä vaihtoa.
Ihan turhaan jäädä itkemään itseään uneen ja miettien että miksi se ei sua enään rakasta. Huomaan,että tuudittauduin pitkään niihin sanoihin mutta onneksi sillä oli selkärankaa sanoa, että wi ole muhun enään rakastunut. Sattuuhan se, mutta mieluummin olen yksin kuin rakkaudettomassa suhteessa.
Rakkaus on välittämistä toisen ihmisen tarpeet huomioinmista sekä tahto tehdä toinen onnelliseksi. Se on pieniä eleitä arjessa ja huomioimista/kunnioittamista. Ajatusten vaihtoa ilman riitoja ja toisen hyväksymistä sellaisena kuin on
Naisena huomaan kyllä sen, että miehen kiinnostusta pitää jollain tavalla pitää yllä esim itsestään huolehtimalla ja olla itsenäinen. Viehätys on sitä, että kannat itsesi elämänläpi itseäsi Rakastan, jotta se toinenkin voi sinua rakastaa
Vaikeinta on tunteet ja herkkänä ihmisenä käsitellä niitä. Onneksi voi aina ajatella, että kaikella on pakko olla merkityksensä ja joku ehkä korkeampi taho on ajatellut seuraavaa "Hän tuo ihmiset syystä elämääsi, mutta vielä paremmasta syystä poistaa ne elämästäsi" Tsemppiä kaikille eronneille ja rakkautta on maailma varmasti pullollaan, ja joku joka sitä haluaa kanssasi vielä jakaa ♡ - Anonyymi
Minä en voi rakastaa kun kyllästyn koska tarkoitus on antaa vain naiselle nautinto
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1233134Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen372496Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302435Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631112159- 1141700
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1721406Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .261345Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2911239Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi2791231- 621077