Tie opettajaksi?

nawwe

Olen siis yläasteajoilta asti vahvasti päättänyt haluavani opettajaksi. Aluksi haluna oli englannin open virka nykyisestä yläkoulusta, lukioon mentyä samainen kohdattuna lukioon. Hainkin siis viime vuonna lukemaan englantilaista filologiaa Turkuun, mutten kuitenkaan päässyt sisään.

Välivuoteni aikana olen ehtinyt miettiä muitakin vaihtoehtoja, mutta opettajaksi on edelleenkin kova hinku. Ajatus luokanopettajaksi ryhtymisestä viehättää nykyään kovasti, en tosin tiedä veisikö englannin opettajan kiehtovuus jos OKL:ään pääsisi - aineenopettajaksi siis?

Suunnitelmanani nyt onkin hakea varmuuden vuoksi niin englantilaisen filologian puolelle, kuin luokanopettajaksikin.

Onko ihan mahdoton työurakka? Uhkarohekasti ajattelin vielä hakea kahteen eri yliopistoon enkun(kin) puolelta, eli kaksinkertaisesti kirjoja luettavana. Toki pääsykoepäivät on erit, eli luku-urakkaa saa ainakin vähän hajoitettua, mutta pelottaa silti että lopulta tiedän vähän kaikesta, mutta en tarpeeksi mistään, että pääsisin mihinkään sisälle.

Olisiko teidän mielestä fiksumpaa hakea pelkästään luokanopettajaksi, sillä tavallahan olisi mahdollisuus opiskelun lomassa päättää haluaako sitä englantia sittenkään? Onko kellään kokemusta/tietoa kummalle puolelle mahdollisesti olisi helpompi päästä, humanistiseen vai kasvatustieteelliseen?

Opettamaan on niin kova motivaatio, etten edes pysty muuta vaihtoehtoa ajattelemaan. :)

5

1197

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Melkein ope

      Moikka!

      Monet ihmiset hakevat useaan yliopistoon kerralla. Toisille se sopii, toisille ei. Sinulla tuntuisi motivaatiota kuitenkin olevan, joten ei se lukumäärä välttämättä ole ongelma. Tärkeintähän on, että ymmärrät ja sisäistät asiat ja sitten pääsykokeessa järkeilemällä ja päättelemällä pääset pitkälle, et vain ulkoa opetellulla tiedolla.

      Kirjoitit näin: "Opettamaan on niin kova motivaatio, etten edes pysty muuta vaihtoehtoa ajattelemaan. :)".
      Neuvoisin kuitenkin syvällisesti pohtimaan muitakin vaihtoehtoja. Moni opettajaksi aikova on joskus päättänyt haluavansa tulla opettajaksi asiaa sen suuremmin kyseenalaistamatta. Toki opettajuudessa on hyviä puolia todella paljon, mm. lomat, sosiaalisuus, itsenäinen työ, työn tuloksen näkeminen. Mutta kannattaa uhrata ajatuksia myös sille, että monissa luokissa on nykyään todella paljon ongelmia (opettajan ammattitaidosta riippumatta) lisääntyneiden oppimisvaikeuksien, vanhempien kasvavan valveutuneisuuden (nätisti sanottuna) ym.
      Opettajan työ on myös miljoona kertaa enemmän kuin tuntien pitämistä. Siihen kuuluu myös suunnittelu, arvostelu, itsearviointi, yhteydenpito vanhempiin (joka ei todellakaan ole kaikissa tapauksissa helppoa). Kannattaa vaikka käydä juttelemassa jonkun opettajan kanssa ja kysellä näitä asioita.

      Toki opettajan työ on antoisaa, sitä en kiistä. Mutta on väärin sekä koulutuksen tarjoajaa että tulevia oppilaita kohtaan, jos opettajaksi haluava ei aseta opettajuutta kyseenalaiseksi ja näe myös huonoja puolia.

      Sitten vielä kysymykseesi siitä, kumpi olisi parempi vaihtoehto, okl vai aineenopekoulu. Minä ehdottaisin okl:sta, sillä luokanopettajakoulussa on helppo lukea itsensä myös aineenopettajaksi, mutta pelkkä aineenopekoulutus tarjoaa todella vain aineenopettajuuteen pätevyyden.

      • -Jane-

        Huomioitavaa on kuitenkin se, että jos päätyy OKL:n puolelle, pitää se valita aika huolella, jos on tietyn sivuaineen aineenopettajuuskin mielessä. Ettei sitten käy niin, että huomaa olevansa yliopistossa, jossa ei voikaan lukea englannista aineenopettajan pätevyyttä.

        Muilta osin allekirjoitan tämän. Vaikka eipä tuolla aineenopepuolellakaan ole mahdotonta lukea itseään samalla luokanopettajaksi. Onnistuu aika monessakin paikassa.

        Aloittajalle vielä: Ihan se on itsestä kiinni kuinka moneen eri paikkaan hakeutuu. Kukaan muu ei voi tietää, kuinka paljon joku toinen jaksaa pääsykokeisiin valmistautua. Tässä tapauksessahan urakkaa hillitsee se, että luokanopen pääsykokeisiin voi lopulta päästä vain yhteen OKL:een ja opiskeltava materiaali on kaikkiin paikkoihin sama (ainakin oletukseni mukana VAKAVA-valinta on edelleen käytössä ensi vuonna joka paikassa, tai ainakin valtaosassa).


      • yliopistossa...
        -Jane- kirjoitti:

        Huomioitavaa on kuitenkin se, että jos päätyy OKL:n puolelle, pitää se valita aika huolella, jos on tietyn sivuaineen aineenopettajuuskin mielessä. Ettei sitten käy niin, että huomaa olevansa yliopistossa, jossa ei voikaan lukea englannista aineenopettajan pätevyyttä.

        Muilta osin allekirjoitan tämän. Vaikka eipä tuolla aineenopepuolellakaan ole mahdotonta lukea itseään samalla luokanopettajaksi. Onnistuu aika monessakin paikassa.

        Aloittajalle vielä: Ihan se on itsestä kiinni kuinka moneen eri paikkaan hakeutuu. Kukaan muu ei voi tietää, kuinka paljon joku toinen jaksaa pääsykokeisiin valmistautua. Tässä tapauksessahan urakkaa hillitsee se, että luokanopen pääsykokeisiin voi lopulta päästä vain yhteen OKL:een ja opiskeltava materiaali on kaikkiin paikkoihin sama (ainakin oletukseni mukana VAKAVA-valinta on edelleen käytössä ensi vuonna joka paikassa, tai ainakin valtaosassa).

        ei voi opiskella englantia sivuaineena?


    • hjakjahj

      Okl:ssä on se hyvä puoli että valimistuttuasi olet kasvatustieteiden maisteri ja sinulla on luokanopettajapätevyys. Sivuaineeksi voit ottaa enkun kolmantena vuotena ja saat ns. kaksoispätevyyden ( eli olet kelpoinen opettamaan yläastetta) lukemalla perus-ja aineopinnot. Ja jos jatkat siitä vielä syventäviin ( mikä tarkoittaa, että olisit myös sen aineen maisteri), olisit pätevä opettamaan lukiossa.
      Kaksoispätevyyden hankkiminen on todella kannattavaa nykyään ja joissain kouluissa jo ehto viran saamiselle. Joten kannatan okl:ää sillä työtilanne on tod. näk opettajan näkökulmasta huomattavasti parempi kuin jos luet vain englantilaista filologiaa. Pelkkiä aineenopettajia valmistuu liikaa ja kamppailu paikoista on kovaa.

    • Hae helppoon paikkaan

      Jos opettaminen kiinnostaa, mikset hae lukemaan ensin jonnekin, minne on helpompi päästä. Itse luin suomea pääaineena. Enkkua en onnistunut saamaan sivuaineeksikaan, vaikka juuri sitä olisin halunnut itse opiskella. Nyt opetan tyytyväisenä suomea, viestintää yms. juttuja ja tienaan n. 4000 euroa kuussa.

      Pätevyyttä täydentäviä opintoja eli aineopintoja voi varsinaisen tutkinnon jälkeen tietenkin kerätä vaikka kuinka paljon. Tutki avoimen yliopiston tarjontaa ja opettaja-lehden nettiversiosta on myös paljon hyötyä.

      Tsemppiä!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko kertonut jo muille tunteistasi?

      Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.
      Ikävä
      85
      4960
    2. Olenko saanut sinut koukkuun?

      Hyvä. Rakastan sua.
      Ikävä
      95
      2794
    3. Mistä puhuitte viimeksi kun näitte

      Kerro yksi aiheista
      Ikävä
      43
      2786
    4. Olisin ottanut sinusta akan itselleni

      Mutta olitkin aika itsepäinen ja hankala luonne.
      Ikävä
      199
      2392
    5. ROTAT VALTAAVAT ALUEITA

      Asukkaat nyt loukkuja tekemään ja kiireellä, jätehuolto kuntoon, jätteet niille kuuluville paikoille, huomioikaa yrittäj
      Äänekoski
      28
      1994
    6. Ei sua pysty unohtamaan

      Ei vaan yksinkertaisesti pysty
      Ikävä
      133
      1949
    7. Kerro todelliset motiivit

      kaivattuasi kohtaan?
      Ikävä
      178
      1560
    8. Miten minusta tuntuu että kaikki tietää sun tunteista mua kohtaan

      Paitsi suoraan minä itse, vai mitä hlvettiä täällä tapahtuu ja miksi ihmiset susta kyselee minulta 🤔❤️
      Ikävä
      16
      1481
    9. Alavuden sairaala

      Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan
      Ähtäri
      5
      1299
    10. Reuters: Ukraina on iskenyt Venäjän strategisia pommikoneita vastaan. Jopa 40 konetta vahingoittunut

      Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU on iskenyt Venäjän strategisia pommikoneita vastaan, kertoo Reuters. Uutistoimiston läh
      NATO
      362
      1298
    Aihe