Olen siis yläasteajoilta asti vahvasti päättänyt haluavani opettajaksi. Aluksi haluna oli englannin open virka nykyisestä yläkoulusta, lukioon mentyä samainen kohdattuna lukioon. Hainkin siis viime vuonna lukemaan englantilaista filologiaa Turkuun, mutten kuitenkaan päässyt sisään.
Välivuoteni aikana olen ehtinyt miettiä muitakin vaihtoehtoja, mutta opettajaksi on edelleenkin kova hinku. Ajatus luokanopettajaksi ryhtymisestä viehättää nykyään kovasti, en tosin tiedä veisikö englannin opettajan kiehtovuus jos OKL:ään pääsisi - aineenopettajaksi siis?
Suunnitelmanani nyt onkin hakea varmuuden vuoksi niin englantilaisen filologian puolelle, kuin luokanopettajaksikin.
Onko ihan mahdoton työurakka? Uhkarohekasti ajattelin vielä hakea kahteen eri yliopistoon enkun(kin) puolelta, eli kaksinkertaisesti kirjoja luettavana. Toki pääsykoepäivät on erit, eli luku-urakkaa saa ainakin vähän hajoitettua, mutta pelottaa silti että lopulta tiedän vähän kaikesta, mutta en tarpeeksi mistään, että pääsisin mihinkään sisälle.
Olisiko teidän mielestä fiksumpaa hakea pelkästään luokanopettajaksi, sillä tavallahan olisi mahdollisuus opiskelun lomassa päättää haluaako sitä englantia sittenkään? Onko kellään kokemusta/tietoa kummalle puolelle mahdollisesti olisi helpompi päästä, humanistiseen vai kasvatustieteelliseen?
Opettamaan on niin kova motivaatio, etten edes pysty muuta vaihtoehtoa ajattelemaan. :)
Tie opettajaksi?
5
1190
Vastaukset
- Melkein ope
Moikka!
Monet ihmiset hakevat useaan yliopistoon kerralla. Toisille se sopii, toisille ei. Sinulla tuntuisi motivaatiota kuitenkin olevan, joten ei se lukumäärä välttämättä ole ongelma. Tärkeintähän on, että ymmärrät ja sisäistät asiat ja sitten pääsykokeessa järkeilemällä ja päättelemällä pääset pitkälle, et vain ulkoa opetellulla tiedolla.
Kirjoitit näin: "Opettamaan on niin kova motivaatio, etten edes pysty muuta vaihtoehtoa ajattelemaan. :)".
Neuvoisin kuitenkin syvällisesti pohtimaan muitakin vaihtoehtoja. Moni opettajaksi aikova on joskus päättänyt haluavansa tulla opettajaksi asiaa sen suuremmin kyseenalaistamatta. Toki opettajuudessa on hyviä puolia todella paljon, mm. lomat, sosiaalisuus, itsenäinen työ, työn tuloksen näkeminen. Mutta kannattaa uhrata ajatuksia myös sille, että monissa luokissa on nykyään todella paljon ongelmia (opettajan ammattitaidosta riippumatta) lisääntyneiden oppimisvaikeuksien, vanhempien kasvavan valveutuneisuuden (nätisti sanottuna) ym.
Opettajan työ on myös miljoona kertaa enemmän kuin tuntien pitämistä. Siihen kuuluu myös suunnittelu, arvostelu, itsearviointi, yhteydenpito vanhempiin (joka ei todellakaan ole kaikissa tapauksissa helppoa). Kannattaa vaikka käydä juttelemassa jonkun opettajan kanssa ja kysellä näitä asioita.
Toki opettajan työ on antoisaa, sitä en kiistä. Mutta on väärin sekä koulutuksen tarjoajaa että tulevia oppilaita kohtaan, jos opettajaksi haluava ei aseta opettajuutta kyseenalaiseksi ja näe myös huonoja puolia.
Sitten vielä kysymykseesi siitä, kumpi olisi parempi vaihtoehto, okl vai aineenopekoulu. Minä ehdottaisin okl:sta, sillä luokanopettajakoulussa on helppo lukea itsensä myös aineenopettajaksi, mutta pelkkä aineenopekoulutus tarjoaa todella vain aineenopettajuuteen pätevyyden.- -Jane-
Huomioitavaa on kuitenkin se, että jos päätyy OKL:n puolelle, pitää se valita aika huolella, jos on tietyn sivuaineen aineenopettajuuskin mielessä. Ettei sitten käy niin, että huomaa olevansa yliopistossa, jossa ei voikaan lukea englannista aineenopettajan pätevyyttä.
Muilta osin allekirjoitan tämän. Vaikka eipä tuolla aineenopepuolellakaan ole mahdotonta lukea itseään samalla luokanopettajaksi. Onnistuu aika monessakin paikassa.
Aloittajalle vielä: Ihan se on itsestä kiinni kuinka moneen eri paikkaan hakeutuu. Kukaan muu ei voi tietää, kuinka paljon joku toinen jaksaa pääsykokeisiin valmistautua. Tässä tapauksessahan urakkaa hillitsee se, että luokanopen pääsykokeisiin voi lopulta päästä vain yhteen OKL:een ja opiskeltava materiaali on kaikkiin paikkoihin sama (ainakin oletukseni mukana VAKAVA-valinta on edelleen käytössä ensi vuonna joka paikassa, tai ainakin valtaosassa). - yliopistossa...
-Jane- kirjoitti:
Huomioitavaa on kuitenkin se, että jos päätyy OKL:n puolelle, pitää se valita aika huolella, jos on tietyn sivuaineen aineenopettajuuskin mielessä. Ettei sitten käy niin, että huomaa olevansa yliopistossa, jossa ei voikaan lukea englannista aineenopettajan pätevyyttä.
Muilta osin allekirjoitan tämän. Vaikka eipä tuolla aineenopepuolellakaan ole mahdotonta lukea itseään samalla luokanopettajaksi. Onnistuu aika monessakin paikassa.
Aloittajalle vielä: Ihan se on itsestä kiinni kuinka moneen eri paikkaan hakeutuu. Kukaan muu ei voi tietää, kuinka paljon joku toinen jaksaa pääsykokeisiin valmistautua. Tässä tapauksessahan urakkaa hillitsee se, että luokanopen pääsykokeisiin voi lopulta päästä vain yhteen OKL:een ja opiskeltava materiaali on kaikkiin paikkoihin sama (ainakin oletukseni mukana VAKAVA-valinta on edelleen käytössä ensi vuonna joka paikassa, tai ainakin valtaosassa).ei voi opiskella englantia sivuaineena?
- hjakjahj
Okl:ssä on se hyvä puoli että valimistuttuasi olet kasvatustieteiden maisteri ja sinulla on luokanopettajapätevyys. Sivuaineeksi voit ottaa enkun kolmantena vuotena ja saat ns. kaksoispätevyyden ( eli olet kelpoinen opettamaan yläastetta) lukemalla perus-ja aineopinnot. Ja jos jatkat siitä vielä syventäviin ( mikä tarkoittaa, että olisit myös sen aineen maisteri), olisit pätevä opettamaan lukiossa.
Kaksoispätevyyden hankkiminen on todella kannattavaa nykyään ja joissain kouluissa jo ehto viran saamiselle. Joten kannatan okl:ää sillä työtilanne on tod. näk opettajan näkökulmasta huomattavasti parempi kuin jos luet vain englantilaista filologiaa. Pelkkiä aineenopettajia valmistuu liikaa ja kamppailu paikoista on kovaa. - Hae helppoon paikkaan
Jos opettaminen kiinnostaa, mikset hae lukemaan ensin jonnekin, minne on helpompi päästä. Itse luin suomea pääaineena. Enkkua en onnistunut saamaan sivuaineeksikaan, vaikka juuri sitä olisin halunnut itse opiskella. Nyt opetan tyytyväisenä suomea, viestintää yms. juttuja ja tienaan n. 4000 euroa kuussa.
Pätevyyttä täydentäviä opintoja eli aineopintoja voi varsinaisen tutkinnon jälkeen tietenkin kerätä vaikka kuinka paljon. Tutki avoimen yliopiston tarjontaa ja opettaja-lehden nettiversiosta on myös paljon hyötyä.
Tsemppiä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ja taas ammuttu kokkolassa
Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.665865- 1155080
Helena Koivu on äiti
Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.4173045Ovatko naiset lopettaneet sen vähäisenkin vaivannäön Tinderissa?
Meinaan vaan profiileja selatessa nykyään valtaosalla ei ole minkäänlaista kirjoitettua tekstiä siellä. Juuri ja juuri s961505Suomi vietiin Natoon väärin perustein. Viides artikla on hölynpölyä. Yksin jäämme.
Kuka vielä uskoo, että viides artikla takaa Suomelle avun, jos Suomeen hyökätään. Liikuttavasti täällä on uskottu ja ved3461157- 29988
- 65981
Sydämeni on sinun luona
Koko ajan. Oli ympärilläni ketä oli niin sinä olet vain ajatuksissa ja tunteissa. En halua muiden kosketusta kuin sinun46896Trump ja Venäjä
Huomasitteko muuten... Käytännössä ainoat valtiot, joille Trump EI eilen asettanut typeriä tariffejaan, olivat Venäjä ja109877Jatkuva stressitila
On sinun vuoksesi kun en tiedä missä mennään mutta tunteeni tiedän ainoastaan52849