Koiratappelua pahimmillaan...

ex-hatam

sain eilen kokea maalla ollessani. Kaksi sakemannianarttua otti yhteen omani kanssa tonttien rajamailla, ja perskules, siinä hommassa oli leikki kaukana.

Olenhan toki ennenkin nähnyt koirien tappelevan, mutta en milloinkaan tällä tavoin. Naapurin vanhempi koira oli kimpussa rappoaikeissa, ja kun se sai kiinni meidän Marjasta, toisen koiran purressa takapäätä, niin kyllä siinä nyt hengenlähtö oli lähellä.

Itse yritin repiä koiria irti toisistaan, ja sain käteeni puremia ja jalkaani, jolloin menetin tasapainoni, ja tappelu jatkui entistä kauheampana. Ja minä kaikkien alla.

En kyllä ymmrrä yhtään ihmisiä, joille nämä koiratappelut ovat viihdettä.

45

1691

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sankari...

      joku varmaan luulen tuota todeksi. Pelasta Hatam meidät, pelasta

      • ex-hatam

        Jaa niin, mitäpä tuollaisia kyselemään.


    • on totista touhua, josta todellakin on leikki kaukana.
      Miten sait koirat irrotettua Marjasta? Tuliko pahojakin vammoja.

      • ex-hatam

        jokapaikka täynnä. Aloitin heti antibioottikuurin ja annoin tulehduskipulääkettä.
        Oli se tänään jo vähän parempi, mutta kyllä varmasti oppi ettei ylivoimaa vastaan kannata ärhennellä.

        Muutaman minuutin tappelun jälkeen, ja puukalikkaa apuna käyttäen, sain vihdoin koirat irti toisiostaan.

        Minä selvisin onneksi pelkillä mustelmilla.


      • ex-hatam kirjoitti:

        jokapaikka täynnä. Aloitin heti antibioottikuurin ja annoin tulehduskipulääkettä.
        Oli se tänään jo vähän parempi, mutta kyllä varmasti oppi ettei ylivoimaa vastaan kannata ärhennellä.

        Muutaman minuutin tappelun jälkeen, ja puukalikkaa apuna käyttäen, sain vihdoin koirat irti toisiostaan.

        Minä selvisin onneksi pelkillä mustelmilla.

        kaksi narttua jotka eivät kerta kaikkiaan tulleet toimeen keskenään. Ne olivat pakko pitää erillään toisistaan. Kaikki alkoi kun vanhempi narttu ei sietänyt pentuja, ei tehnyt niille mitään pahaa, mutta ei antanut myöskään tilaa. Pentu kasvoi aikuiseksi ja alkoi kostaa kärsimäänsä vääryyttä. Ensin alkoi tappelut kun toiselle tuli juoksu, sitten esim. ovikellon soitto tai puhelimen pirinä laukaisi tappelu halun. Nuori narttu kasvoi voimakkaaksi aikuiseksi ja vanha narttu oli hätää kärsimässä. Niiden erottaminen toisistaan oli lopuksi ainoa keino. Uloskin ne vietiin erikseen.

        No te selvisitte pelkällä säikähdyksellä vai selvisittekö?? ;-D


      • ex-hatam
        umalehtinen kirjoitti:

        kaksi narttua jotka eivät kerta kaikkiaan tulleet toimeen keskenään. Ne olivat pakko pitää erillään toisistaan. Kaikki alkoi kun vanhempi narttu ei sietänyt pentuja, ei tehnyt niille mitään pahaa, mutta ei antanut myöskään tilaa. Pentu kasvoi aikuiseksi ja alkoi kostaa kärsimäänsä vääryyttä. Ensin alkoi tappelut kun toiselle tuli juoksu, sitten esim. ovikellon soitto tai puhelimen pirinä laukaisi tappelu halun. Nuori narttu kasvoi voimakkaaksi aikuiseksi ja vanha narttu oli hätää kärsimässä. Niiden erottaminen toisistaan oli lopuksi ainoa keino. Uloskin ne vietiin erikseen.

        No te selvisitte pelkällä säikähdyksellä vai selvisittekö?? ;-D

        tosin täytyy nyt katsella maanantaihin, onko käytävä lääkärillä. Tällä tietoo ei ole, kun olen aina pitänyt jemmassa noita lääkkeitä varmuuden vuoksi.

        Itselläkin on vielä jäykkäkouristusrokotus voimassa, joten ei senkään suhteen ole ongelmia tulossa. Toivottovasti.

        Ne nartut on väliin tuollaisia, en käsitä miksi, mutta kai sillä jokin tarkoitus pitää olla.


      • ex-hatam kirjoitti:

        tosin täytyy nyt katsella maanantaihin, onko käytävä lääkärillä. Tällä tietoo ei ole, kun olen aina pitänyt jemmassa noita lääkkeitä varmuuden vuoksi.

        Itselläkin on vielä jäykkäkouristusrokotus voimassa, joten ei senkään suhteen ole ongelmia tulossa. Toivottovasti.

        Ne nartut on väliin tuollaisia, en käsitä miksi, mutta kai sillä jokin tarkoitus pitää olla.

        eläinlääkärimme valisti minua noista tappeluista. Sanoi selkeäsanaisesti : Nartut tappelevat loppuun saakka ja siinä on tosi kyseessä. Uroksilla enemmän kukkoilua.
        Voit uskoa että meillä vesi lensi kun minua oli neuvottu heittämään vettä tappelupukareiden päälle;)))
        Toivottavasti Marja sai vastustajiinsa myös reikiä aikaiseksi;))))


      • ex-hatam
        umalehtinen kirjoitti:

        eläinlääkärimme valisti minua noista tappeluista. Sanoi selkeäsanaisesti : Nartut tappelevat loppuun saakka ja siinä on tosi kyseessä. Uroksilla enemmän kukkoilua.
        Voit uskoa että meillä vesi lensi kun minua oli neuvottu heittämään vettä tappelupukareiden päälle;)))
        Toivottavasti Marja sai vastustajiinsa myös reikiä aikaiseksi;))))

        kesä ja järven rannassa niin siinä tapauksessa olisi voinut koettaa tuota konstia. Mutta me oltiin metsässä, eikä vettä ollut kuin lumipalloissda, joilla alkuun niitä tappelijoita pommitin.

        Ja kyllä se vastakkainekin puoli verta vuoti. Sopuun päästtin kuitenkin mekin.


      • Telpet
        ex-hatam kirjoitti:

        kesä ja järven rannassa niin siinä tapauksessa olisi voinut koettaa tuota konstia. Mutta me oltiin metsässä, eikä vettä ollut kuin lumipalloissda, joilla alkuun niitä tappelijoita pommitin.

        Ja kyllä se vastakkainekin puoli verta vuoti. Sopuun päästtin kuitenkin mekin.

        Toivottavasti selviätte kaikki kuntoon pahemmitta seurauksitta.
        Minä olen nähnyt yhden pahan tappelun,jossa isäni karhukoira narttu ja naapurin pystykorva narttu ottivat yhteen.
        Siinä myös oli kaikki pahassa kunnossa,kun ne saatiin erotettua.Isäni joutui paikattavaksi,sekä koirat.Mutta tuon ottelun jälkeen nämä koirat eivät koskaan edes yrittäneet tapella.


      • myyyttti
        umalehtinen kirjoitti:

        eläinlääkärimme valisti minua noista tappeluista. Sanoi selkeäsanaisesti : Nartut tappelevat loppuun saakka ja siinä on tosi kyseessä. Uroksilla enemmän kukkoilua.
        Voit uskoa että meillä vesi lensi kun minua oli neuvottu heittämään vettä tappelupukareiden päälle;)))
        Toivottavasti Marja sai vastustajiinsa myös reikiä aikaiseksi;))))

        Samalla tavalla urokset voivat tapella. Ei nartut sen pahemmin tappele. Ei pidä sekoittaa urosten tappelua pieneen rähinään.


      • ;-))
        umalehtinen kirjoitti:

        eläinlääkärimme valisti minua noista tappeluista. Sanoi selkeäsanaisesti : Nartut tappelevat loppuun saakka ja siinä on tosi kyseessä. Uroksilla enemmän kukkoilua.
        Voit uskoa että meillä vesi lensi kun minua oli neuvottu heittämään vettä tappelupukareiden päälle;)))
        Toivottavasti Marja sai vastustajiinsa myös reikiä aikaiseksi;))))

        Narttujen tappeluista on leikki kaukana. Ikävä kyllä sama pätee ihmistenkin kohdalla.


      • ;-)) kirjoitti:

        Narttujen tappeluista on leikki kaukana. Ikävä kyllä sama pätee ihmistenkin kohdalla.

        olen samaa mieltä kanssasi. Turussakin eräs tapaus joka on menossa oikeuteen ns. kahtena eri juttuna ja ehkäpä poikii kolmannenkin jutun.
        Siinä naiset tappelevat ja tyyli on erittäin samankaltainen kuin täälläkin on nähty. Kun ei pystytä saamaan omaa tahtoaan perille, alkaa käännyttäminen ja kaivelu ja valitusten tehtaileminen.
        Tuo mainitsemani tapaus koskee erästä naisopettajaa. Erään oppilaan äiti katsoi että hänen lapsensa kokeita on arvioitu väärin ja lapsi on saanut liian huonon numeron todistukseen. Kun mikään ei tehonnut mitä lapsen äiti halusi alkoi mieletön manipulointi. Tämä äiti soitteli muiden oman lapsensa kanssa samassa luokassa olevien oppilaiden vanhemmille jne. Alettiin kerätä adressia opettajaa vastaan,,,,,soiteltiin koululautakunnassa istuville jäsenille, soiteltiin ja kirjelmöitiin koulun rehtorille jne.
        Tuloksena se että k.o. opettaja siirrettiin opettamaan toisia luokkia ja opettajan jäämiseen sairas lomalle.
        Tapaus eteni erään oppilaan isän toimesta vihdoin eteenpäin paikkaan, jossa asiaa tutkinut korkea virkamies tulkitsi asian niin että ei opettaja ollut tehnyt virhettä,,,,
        Opettaja on tehnyt rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta muun muassa.
        Enempää en tiedä k.o. tapauksesta, mutta emmeköhän saa lehdistä lukea lopputuloksen.


      • tosissasi?
        umalehtinen kirjoitti:

        eläinlääkärimme valisti minua noista tappeluista. Sanoi selkeäsanaisesti : Nartut tappelevat loppuun saakka ja siinä on tosi kyseessä. Uroksilla enemmän kukkoilua.
        Voit uskoa että meillä vesi lensi kun minua oli neuvottu heittämään vettä tappelupukareiden päälle;)))
        Toivottavasti Marja sai vastustajiinsa myös reikiä aikaiseksi;))))

        Oletko koiratappeluiden kannattaja toivoessasi koirien vahingoittavan toisiaan?


      • Elisama
        umalehtinen kirjoitti:

        eläinlääkärimme valisti minua noista tappeluista. Sanoi selkeäsanaisesti : Nartut tappelevat loppuun saakka ja siinä on tosi kyseessä. Uroksilla enemmän kukkoilua.
        Voit uskoa että meillä vesi lensi kun minua oli neuvottu heittämään vettä tappelupukareiden päälle;)))
        Toivottavasti Marja sai vastustajiinsa myös reikiä aikaiseksi;))))

        Kyllä nartut herkemmin tappelee kuolemaan asti verrattuina uroksiin.
        Esim. bokseri on aika hyvä esimerkkirotuna. Siinnä on urosten tapelu enemmän mahdin näyttöä mutta nartuilla tappo mielessä ja ne muistaa vastustajansa loppuelämänsä.
        Tottakai on rotuja joissa urostenkin tappelu on todella kovaa vaikka eivät ole mitään "taistelukoiria", vaikka otetaan kaukkarit tai keskarit niin hurjaa on taistelu.
        Tosin niissäkin roduissa nartuilla tulee herkemmin edenkin juoksuaikaan näitä narttutappeluita joissa usein pyritän ottamaan henki vastustajalta.
        Bullmastiffi on myös hyvä esimerkki näistä narttujen ja urosten erilaisista taistelumotiiveista ja taistelun päämääristä.


      • Elisama kirjoitti:

        Kyllä nartut herkemmin tappelee kuolemaan asti verrattuina uroksiin.
        Esim. bokseri on aika hyvä esimerkkirotuna. Siinnä on urosten tapelu enemmän mahdin näyttöä mutta nartuilla tappo mielessä ja ne muistaa vastustajansa loppuelämänsä.
        Tottakai on rotuja joissa urostenkin tappelu on todella kovaa vaikka eivät ole mitään "taistelukoiria", vaikka otetaan kaukkarit tai keskarit niin hurjaa on taistelu.
        Tosin niissäkin roduissa nartuilla tulee herkemmin edenkin juoksuaikaan näitä narttutappeluita joissa usein pyritän ottamaan henki vastustajalta.
        Bullmastiffi on myös hyvä esimerkki näistä narttujen ja urosten erilaisista taistelumotiiveista ja taistelun päämääristä.

        tappelut ovat sitten pahempia kuin urosten roduista riippumatta ja käyttötarkoituksista huolimatta?
        Olen aikoinani monelta kysellyt asiaa, vaan vastausta ei ole löytynyt.


      • umalehtinen kirjoitti:

        tappelut ovat sitten pahempia kuin urosten roduista riippumatta ja käyttötarkoituksista huolimatta?
        Olen aikoinani monelta kysellyt asiaa, vaan vastausta ei ole löytynyt.

        Lähinnä selitetään sillä,että on sitä alkukantaisuutta.Tavallaan on mukana taistelussa pentujen suojelua (viettiä?).
        En osaa tarkemmin selittää,mutta joku tällainen juttu siinä on takana.


      • molossi kirjoitti:

        Lähinnä selitetään sillä,että on sitä alkukantaisuutta.Tavallaan on mukana taistelussa pentujen suojelua (viettiä?).
        En osaa tarkemmin selittää,mutta joku tällainen juttu siinä on takana.

        niinhän sen täytyy olla.


      • Elisama kirjoitti:

        Kyllä nartut herkemmin tappelee kuolemaan asti verrattuina uroksiin.
        Esim. bokseri on aika hyvä esimerkkirotuna. Siinnä on urosten tapelu enemmän mahdin näyttöä mutta nartuilla tappo mielessä ja ne muistaa vastustajansa loppuelämänsä.
        Tottakai on rotuja joissa urostenkin tappelu on todella kovaa vaikka eivät ole mitään "taistelukoiria", vaikka otetaan kaukkarit tai keskarit niin hurjaa on taistelu.
        Tosin niissäkin roduissa nartuilla tulee herkemmin edenkin juoksuaikaan näitä narttutappeluita joissa usein pyritän ottamaan henki vastustajalta.
        Bullmastiffi on myös hyvä esimerkki näistä narttujen ja urosten erilaisista taistelumotiiveista ja taistelun päämääristä.

        Lähtökohta kuitenkin on se,että karkeasti sanottuna ns.taistelukoirataustaiset rodut,ja rodut,jotka yleensä ei ole kovin sosiaalisia muita kohtaan(ilmenee useinmiten omaa sukupuolta kohtaan lähinnä)ei ole niinkään eroja tappelemisissa sukupuolten välissä.

        Laumikset on siinä mielessä hankala esimerkki,koska omalla alueella useimmat on aivan erilaisia kuin reviirinsä ulkopuolella.Eli ei niin "haastavia".

        En tiedä ymmärsinkö kommentteisi bullmastiffeistä oikein vai väärin,mutta sen voi lukea rotuihin,jolla tappelut on otettava ihan yhtä vakavasti kummallakin sukupuolella.Eli siis samalla lailla saattaapi olla pyrkimys,jos tilanteeseen pääsee.Kummatkaan sukupuolet ei siis ole mitään koirapuistomalleja.Poikkeukset on sitten oma lukunsa aina.


      • umalehtinen kirjoitti:

        niinhän sen täytyy olla.

        Hyvä jos ymmärsit :)

        Kun en osaa kaikkea aina pukea sanoiksi,mitä yritän aivolohkoista saada irti.


      • n.sorsa
        Elisama kirjoitti:

        Kyllä nartut herkemmin tappelee kuolemaan asti verrattuina uroksiin.
        Esim. bokseri on aika hyvä esimerkkirotuna. Siinnä on urosten tapelu enemmän mahdin näyttöä mutta nartuilla tappo mielessä ja ne muistaa vastustajansa loppuelämänsä.
        Tottakai on rotuja joissa urostenkin tappelu on todella kovaa vaikka eivät ole mitään "taistelukoiria", vaikka otetaan kaukkarit tai keskarit niin hurjaa on taistelu.
        Tosin niissäkin roduissa nartuilla tulee herkemmin edenkin juoksuaikaan näitä narttutappeluita joissa usein pyritän ottamaan henki vastustajalta.
        Bullmastiffi on myös hyvä esimerkki näistä narttujen ja urosten erilaisista taistelumotiiveista ja taistelun päämääristä.

        riipu vähän tilanteista uros bullmastiffejekin kanssa, välillä on ihan tappomeininki eikä pelkää uhoamista eikä ole mututietoa. Ja eikös jotkut naisetkin ole kuukautisten aikoina tosi äkäsiä, on jotakin tekemistä kuulut hormoonitoimintaa tai ihan kuukautiskipuihin jolloin ollaan pikkasen äksyjä.


      • molossi kirjoitti:

        Lähinnä selitetään sillä,että on sitä alkukantaisuutta.Tavallaan on mukana taistelussa pentujen suojelua (viettiä?).
        En osaa tarkemmin selittää,mutta joku tällainen juttu siinä on takana.

        teidän mielestä, joilla on useita koiria ollut ja molempaa sukupuolta, eroa mustasukkaisuuden määrässä uroksilla ja nartuilla?? Siis tarkoitan mustasukkaisuutta esim. ihmisistä.


      • Ursa kirjoitti:

        teidän mielestä, joilla on useita koiria ollut ja molempaa sukupuolta, eroa mustasukkaisuuden määrässä uroksilla ja nartuilla?? Siis tarkoitan mustasukkaisuutta esim. ihmisistä.

        Vastaan nyt sitten ihan omasta puolesta siis.

        Koira ei ole mustasukkainen.Se on ihmisten juttuja.

        Eli ei ole,kun en siis allekirjoita käsitettä mustasukkainen koirilla.


      • n.sorsa
        Ursa kirjoitti:

        teidän mielestä, joilla on useita koiria ollut ja molempaa sukupuolta, eroa mustasukkaisuuden määrässä uroksilla ja nartuilla?? Siis tarkoitan mustasukkaisuutta esim. ihmisistä.

        koirat olleet mustasukkasia hellyydestä, ettei toinen saa liikaa hellyyttä, kun minä heh. Enpä ole mustasuukaisuuta tavannut koirilla, mutta koirat saatavat olla kyllä jostakin perheenjäsenestä todella tarkoja vahtimaan. Meillä oli hiljakkoin teini kylässä ja mamma oli ulkona tämän ja fifin kanssa. Fifi suojeli teiniä mennen hänen eteen seisomaan ja murisemaan, kun toinen uros yritti teinin lähelle.


      • molossi kirjoitti:

        Vastaan nyt sitten ihan omasta puolesta siis.

        Koira ei ole mustasukkainen.Se on ihmisten juttuja.

        Eli ei ole,kun en siis allekirjoita käsitettä mustasukkainen koirilla.

        No niin se varmaan on.

        Tarkoitin jotain semmoista "oman ihmisen" päältä vähän "älleänä" olemista, mutta sekin on varmaan ihmisen keksintöä.


      • Elisama
        molossi kirjoitti:

        Lähtökohta kuitenkin on se,että karkeasti sanottuna ns.taistelukoirataustaiset rodut,ja rodut,jotka yleensä ei ole kovin sosiaalisia muita kohtaan(ilmenee useinmiten omaa sukupuolta kohtaan lähinnä)ei ole niinkään eroja tappelemisissa sukupuolten välissä.

        Laumikset on siinä mielessä hankala esimerkki,koska omalla alueella useimmat on aivan erilaisia kuin reviirinsä ulkopuolella.Eli ei niin "haastavia".

        En tiedä ymmärsinkö kommentteisi bullmastiffeistä oikein vai väärin,mutta sen voi lukea rotuihin,jolla tappelut on otettava ihan yhtä vakavasti kummallakin sukupuolella.Eli siis samalla lailla saattaapi olla pyrkimys,jos tilanteeseen pääsee.Kummatkaan sukupuolet ei siis ole mitään koirapuistomalleja.Poikkeukset on sitten oma lukunsa aina.

        Tunnen joitain bullmastiffien kasvattajia.
        Olen heidän kanssaan ollut miettimässä kuinka saa nartut pysymään toisistaan erossa etenkin juoksuaikana.
        Silloin ilmeni tappeluherkkyyttä joka oli aivan tappamiseen tähtäävää.
        Urosten tappelussa riitti kun heikompi antoi periksi, nartuille ei riittänyt.
        Tuosta bokserinarttujen tappelutaipumuksesta oli joskus jopa Koiramme-lehdessäkin.


      • Elisama
        umalehtinen kirjoitti:

        tappelut ovat sitten pahempia kuin urosten roduista riippumatta ja käyttötarkoituksista huolimatta?
        Olen aikoinani monelta kysellyt asiaa, vaan vastausta ei ole löytynyt.

        tietojeni mukaan on tosiaan kyse jälekäisten suojelusta osittain.
        Sitten myös varmistaa omalle pentueelle saalistusreviiri (alkukantainen vaisto).
        Siksi ilmenee herkemmin juoksuaikaan (hormonaalisista syistä).
        Sitten pysyvä viha jotain toista narttua kohtaan johtuu juuri tuosta kun on kohdattu toinen, niin katsotaan sen olevan ainainen uhka tulevien/olevien poikasten reviirille ja turvallisuudelle.
        Urokset ovat aina kiertelevämpiä koiraeläimillä ja vähemmän agressiivisiä ellei ole narttuja lähellä tai joku "oma alue" vahdittavana.


      • Elisama
        Ursa kirjoitti:

        teidän mielestä, joilla on useita koiria ollut ja molempaa sukupuolta, eroa mustasukkaisuuden määrässä uroksilla ja nartuilla?? Siis tarkoitan mustasukkaisuutta esim. ihmisistä.

        Kantani on seuraavanlainen.
        Tuo omistamisenhalu jota voi sanoa mustasukkaisuudeksi tai joksikin siihen verratavaksi on hieman erilainen nartuilla ja uroksilla pääsääntöisesti.
        Nartuilla on yleensä voimakkaampi ja rotujen välillä on eroja.
        Monet terrierit ainakin ovat voimakkaasti omistushaluisia/mustasukkaisia.
        Sininen kerry ja kettarit ovat mielestäni aika vahvasti.
        Vehnäterrierillä on myös usein melkoinen "mustasukkaisuus" ainakin jos on useita narttuja. Urokset ovat harvemmin.
        Tietenkin on yksilöerot mutta linja on tällainen.


      • Elisama
        n.sorsa kirjoitti:

        riipu vähän tilanteista uros bullmastiffejekin kanssa, välillä on ihan tappomeininki eikä pelkää uhoamista eikä ole mututietoa. Ja eikös jotkut naisetkin ole kuukautisten aikoina tosi äkäsiä, on jotakin tekemistä kuulut hormoonitoimintaa tai ihan kuukautiskipuihin jolloin ollaan pikkasen äksyjä.

        Tiedän että on tappomeininki, mutta vain silloin jos toinen ei anna periksi.
        Jos toinen pakenee tai luovuttaa niin bullmastiffiuros yleensä lopettaa siihen, narttu harvemmin lopettaa jos vastassa on toinen narttu ja on juoksuaika kummallakin.


      • n.sorsa
        Elisama kirjoitti:

        Tiedän että on tappomeininki, mutta vain silloin jos toinen ei anna periksi.
        Jos toinen pakenee tai luovuttaa niin bullmastiffiuros yleensä lopettaa siihen, narttu harvemmin lopettaa jos vastassa on toinen narttu ja on juoksuaika kummallakin.

        bullmastiffi ei lopettaa jos toinen antaa periksi, itse on väliin mentävä tai tulee ruumiita. On kyllä vain omaa kokemusta ja omista ex- bulleroista joidenkin bullerot voi lopettaa, mutta en menisi edes kokeilemaan oman pikku fifin kanssa ja toivoo, että bullero lopettaa tappelun, kun fifi lopettaa.


      • Elisama kirjoitti:

        Kantani on seuraavanlainen.
        Tuo omistamisenhalu jota voi sanoa mustasukkaisuudeksi tai joksikin siihen verratavaksi on hieman erilainen nartuilla ja uroksilla pääsääntöisesti.
        Nartuilla on yleensä voimakkaampi ja rotujen välillä on eroja.
        Monet terrierit ainakin ovat voimakkaasti omistushaluisia/mustasukkaisia.
        Sininen kerry ja kettarit ovat mielestäni aika vahvasti.
        Vehnäterrierillä on myös usein melkoinen "mustasukkaisuus" ainakin jos on useita narttuja. Urokset ovat harvemmin.
        Tietenkin on yksilöerot mutta linja on tällainen.

        kirjoituksesi vahvisti minun omaa käsitystä, mutta mulla ei niin paljon ole erirotuisista ja -sukupuolisista koirista kokemusta. :) Mutta että rodun sisällä yleensä nartuilla olisi voimakkaampi "mustasukkaisuus".


      • ex-hatam
        Telpet kirjoitti:

        Toivottavasti selviätte kaikki kuntoon pahemmitta seurauksitta.
        Minä olen nähnyt yhden pahan tappelun,jossa isäni karhukoira narttu ja naapurin pystykorva narttu ottivat yhteen.
        Siinä myös oli kaikki pahassa kunnossa,kun ne saatiin erotettua.Isäni joutui paikattavaksi,sekä koirat.Mutta tuon ottelun jälkeen nämä koirat eivät koskaan edes yrittäneet tapella.

        että näinkin on käynyt. Minunkin yksi koiristani otti vain sen yhden ainoan kerran kaverinsa kanssa yhteen, sewn jälkeen ei koskaan enää.


      • ex-hatam
        myyyttti kirjoitti:

        Samalla tavalla urokset voivat tapella. Ei nartut sen pahemmin tappele. Ei pidä sekoittaa urosten tappelua pieneen rähinään.

        vaikka en ole elämäni aikana omistanutkaan kuin yhden uroksen.
        Mutta nähnyt olen niiden tappeluja ja pitää sanoa, ettei sinne väliin ihmisen ole syytä mennä.


      • ex-hatam
        Elisama kirjoitti:

        Tunnen joitain bullmastiffien kasvattajia.
        Olen heidän kanssaan ollut miettimässä kuinka saa nartut pysymään toisistaan erossa etenkin juoksuaikana.
        Silloin ilmeni tappeluherkkyyttä joka oli aivan tappamiseen tähtäävää.
        Urosten tappelussa riitti kun heikompi antoi periksi, nartuille ei riittänyt.
        Tuosta bokserinarttujen tappelutaipumuksesta oli joskus jopa Koiramme-lehdessäkin.

        asian narttujen kohtaamisessa. Rodusta välittämättä narttu tappelee ikäänkuin "perheensä" puolesta. Siksi se yleensä meneekin lähes liioittelun puolelle.

        Uros vain näyttää kykynsä, ei siinä ole tappamisen makua niin kuin tuntemattomassa sotilaassa ja narttujen koitoksessa.


      • Elisama
        n.sorsa kirjoitti:

        bullmastiffi ei lopettaa jos toinen antaa periksi, itse on väliin mentävä tai tulee ruumiita. On kyllä vain omaa kokemusta ja omista ex- bulleroista joidenkin bullerot voi lopettaa, mutta en menisi edes kokeilemaan oman pikku fifin kanssa ja toivoo, että bullero lopettaa tappelun, kun fifi lopettaa.

        Puhut ilmeisesti nartuista, ne ei välttämättä lopeta.
        Uroskin on pitkään kiihtynyt tappelun jälkeen mutta jos vastassa on kovin pieni koira niin se voi ehtiä tappaa sen ennekuin rauhoittuu.
        Toisen suuren koiran kanssa uros lopettaa yleensä aina jos toinen pakenee tai selvästi antautuu.
        Tietenkin poikkeuksia on joka rodussa.


      • n.sorsa
        Elisama kirjoitti:

        Puhut ilmeisesti nartuista, ne ei välttämättä lopeta.
        Uroskin on pitkään kiihtynyt tappelun jälkeen mutta jos vastassa on kovin pieni koira niin se voi ehtiä tappaa sen ennekuin rauhoittuu.
        Toisen suuren koiran kanssa uros lopettaa yleensä aina jos toinen pakenee tai selvästi antautuu.
        Tietenkin poikkeuksia on joka rodussa.

        sekaisin ja en puhu mistään lelukoirista mitä bullero urokseni pyöritti vaikka toinen lopetti. Narttu bulleroni kyllä lopetti, kun sai toisen antautumaan, mutta tosiaakan ei urokseni. En tiedä miten sinun bullerosi tai taistelukoira pohjainen koirasi toimii, niin meillä meni. Tervetuloa vain oikeaan maailmaan mikä on taruakin todellisempi tietyissä roduissa ja koirissa.


      • Elisama kirjoitti:

        Puhut ilmeisesti nartuista, ne ei välttämättä lopeta.
        Uroskin on pitkään kiihtynyt tappelun jälkeen mutta jos vastassa on kovin pieni koira niin se voi ehtiä tappaa sen ennekuin rauhoittuu.
        Toisen suuren koiran kanssa uros lopettaa yleensä aina jos toinen pakenee tai selvästi antautuu.
        Tietenkin poikkeuksia on joka rodussa.

        Sanotaan näin,että minäkin tunnen bullmastiffejä vähän enemmän kuin pikkasen ;),siksi olenkin allaolevaa mieltä.

        Sorsan kanssa olen samaa mieltä,että nartuissa ja uroksissa ei ole eroja,kun tappeluista on kyse.Ne erot on pikemmin yksilökohtaisia ja poikkeuksia.
        Se sitten puhutaanko oman perheen koirista tai vieraista on hieman eri asia.Myöskin voi puhua hieman linjoista tässä asiassa...

        Boksereiden käyttäytymisestä,tai niiden erityispiirteistä,en erityisemmin tiedä,kun niistä ei ole kokemusta kun joidenkin harrastajien kautta.


      • Elisama
        molossi kirjoitti:

        Sanotaan näin,että minäkin tunnen bullmastiffejä vähän enemmän kuin pikkasen ;),siksi olenkin allaolevaa mieltä.

        Sorsan kanssa olen samaa mieltä,että nartuissa ja uroksissa ei ole eroja,kun tappeluista on kyse.Ne erot on pikemmin yksilökohtaisia ja poikkeuksia.
        Se sitten puhutaanko oman perheen koirista tai vieraista on hieman eri asia.Myöskin voi puhua hieman linjoista tässä asiassa...

        Boksereiden käyttäytymisestä,tai niiden erityispiirteistä,en erityisemmin tiedä,kun niistä ei ole kokemusta kun joidenkin harrastajien kautta.

        Epäilinkö jossain rodun tuntemistasi, en tietääkseni.
        Tuossa eräässä vastauksessani sanoin sitä että juoksuiset nartut on pahempia. En huomannut toistaa sitä joka kannanotossani.
        Tunnet varmaan rodun paljon paremmin kuin minä en siitä ala väitellä.
        Kuitenkin ehkä minäkin tunnen edes hieman sitä koska jotkut bullmastiffien kasvattajat ovat ottaneet minuun yhteyttä ja juuri tuon kyseisen ongelman vuoksi.
        Miksihän he minulta kyselisi jos minä en mitään rodusta tiedä.
        Jälkeenpäin on tullut yhteydenottoja joissa kertoivat ongelman poistuneen neuvoillani ja juuri niiden täsmällisellä noudattamisella.

        No se siitä enkä ala riidellä, mutta kerroin vain ettei tule käsitys että olisin tietoni hankkinut jostain Sudenpentujen käsikirjasta.


      • Elisama
        n.sorsa kirjoitti:

        sekaisin ja en puhu mistään lelukoirista mitä bullero urokseni pyöritti vaikka toinen lopetti. Narttu bulleroni kyllä lopetti, kun sai toisen antautumaan, mutta tosiaakan ei urokseni. En tiedä miten sinun bullerosi tai taistelukoira pohjainen koirasi toimii, niin meillä meni. Tervetuloa vain oikeaan maailmaan mikä on taruakin todellisempi tietyissä roduissa ja koirissa.

        Miksi aloit ilkeillä sitä en ymmärrä.
        etkö siedä että joku on erimieltä kanssasi ?

        "Tervetuloa vain oikeaan maailmaan mikä on taruakin todellisempi tietyissä roduissa ja koirissa."

        Tämä oli selvä loukkaus.

        Kuulehan N.Sorsa:
        Sanon tämän vain kerran enkä ala riidellä kanssasi.
        Minulla on kymmenien vuosien koiraharrastus takanani. En ole aloittelija.
        Tunnen monia rotuja ja niiden ominaisuuksia.
        Olen tutustunut koiriin muuallakin kuin Suomessa.
        En luo käsitystäni jostain rodusta yhden tai kahden yksilön perusteella, ehkä ei sinunkaan kannattaisi.
        Olen kouluttanut koiria ja antanut apua ongelmakoirien koulutuksessa.

        En varmaankaan ole yhtä taitava kuin sinä olet, enkä omaa yhtä laajaa ja monipuolista kokemusta kuin sinä.
        Siinnä me kuitenkin eroamme etten minä ala ivata enkä halveksia sinua ja tietämystäsi.
        En vain ymmärtänyt että sinä et siedä erilaista mielipidettä.
        Aika outo piirre suomalaisessa miehessä.
        Asian käsittely päättyy puolestani tähän.

        Kaikella ystävyydellä eikä vihalla Elisama.


      • Elisama kirjoitti:

        Epäilinkö jossain rodun tuntemistasi, en tietääkseni.
        Tuossa eräässä vastauksessani sanoin sitä että juoksuiset nartut on pahempia. En huomannut toistaa sitä joka kannanotossani.
        Tunnet varmaan rodun paljon paremmin kuin minä en siitä ala väitellä.
        Kuitenkin ehkä minäkin tunnen edes hieman sitä koska jotkut bullmastiffien kasvattajat ovat ottaneet minuun yhteyttä ja juuri tuon kyseisen ongelman vuoksi.
        Miksihän he minulta kyselisi jos minä en mitään rodusta tiedä.
        Jälkeenpäin on tullut yhteydenottoja joissa kertoivat ongelman poistuneen neuvoillani ja juuri niiden täsmällisellä noudattamisella.

        No se siitä enkä ala riidellä, mutta kerroin vain ettei tule käsitys että olisin tietoni hankkinut jostain Sudenpentujen käsikirjasta.

        Eihän kukaan tässä ole ketään epäillyt,eikä tietääkseni pitänytkään.Nythän oli jälleen kerran kyse vain mielipiteistä ;)

        En tiedä mistä neuvoista puhut,tai tilanteista,vaan kyse oli vastauksissani alunperin siitä,miten roduissa on eroja "tappeluherkkyydessä" tai tavassa.Näin minä asian ymmärsin,kun asia alkoi mennä rotukohtaiseksi ;)

        Eikä ole tapanani riidellä,vaan keskustella.Se ei minua siis kiinnosta mistä kukin tietonsa hankkii.Vaikka Sudenpentujenkäsikirjasta :=)
        Ei se ole keskustelussa tai ajatusten vaihdossa kiellettyä.


      • monta ja minkä rotuisia
        Elisama kirjoitti:

        Miksi aloit ilkeillä sitä en ymmärrä.
        etkö siedä että joku on erimieltä kanssasi ?

        "Tervetuloa vain oikeaan maailmaan mikä on taruakin todellisempi tietyissä roduissa ja koirissa."

        Tämä oli selvä loukkaus.

        Kuulehan N.Sorsa:
        Sanon tämän vain kerran enkä ala riidellä kanssasi.
        Minulla on kymmenien vuosien koiraharrastus takanani. En ole aloittelija.
        Tunnen monia rotuja ja niiden ominaisuuksia.
        Olen tutustunut koiriin muuallakin kuin Suomessa.
        En luo käsitystäni jostain rodusta yhden tai kahden yksilön perusteella, ehkä ei sinunkaan kannattaisi.
        Olen kouluttanut koiria ja antanut apua ongelmakoirien koulutuksessa.

        En varmaankaan ole yhtä taitava kuin sinä olet, enkä omaa yhtä laajaa ja monipuolista kokemusta kuin sinä.
        Siinnä me kuitenkin eroamme etten minä ala ivata enkä halveksia sinua ja tietämystäsi.
        En vain ymmärtänyt että sinä et siedä erilaista mielipidettä.
        Aika outo piirre suomalaisessa miehessä.
        Asian käsittely päättyy puolestani tähän.

        Kaikella ystävyydellä eikä vihalla Elisama.

        koiria olet omistanut,elisama?
        mikä koira sinulla on nyt?


      • se elisama
        molossi kirjoitti:

        Eihän kukaan tässä ole ketään epäillyt,eikä tietääkseni pitänytkään.Nythän oli jälleen kerran kyse vain mielipiteistä ;)

        En tiedä mistä neuvoista puhut,tai tilanteista,vaan kyse oli vastauksissani alunperin siitä,miten roduissa on eroja "tappeluherkkyydessä" tai tavassa.Näin minä asian ymmärsin,kun asia alkoi mennä rotukohtaiseksi ;)

        Eikä ole tapanani riidellä,vaan keskustella.Se ei minua siis kiinnosta mistä kukin tietonsa hankkii.Vaikka Sudenpentujenkäsikirjasta :=)
        Ei se ole keskustelussa tai ajatusten vaihdossa kiellettyä.

        suuttuu? johan hänet tunnemme,on herkkänahkainen,;
        KOHDELKAA SILKKIHANSIKKAIN;


      • 6+2
        umalehtinen kirjoitti:

        olen samaa mieltä kanssasi. Turussakin eräs tapaus joka on menossa oikeuteen ns. kahtena eri juttuna ja ehkäpä poikii kolmannenkin jutun.
        Siinä naiset tappelevat ja tyyli on erittäin samankaltainen kuin täälläkin on nähty. Kun ei pystytä saamaan omaa tahtoaan perille, alkaa käännyttäminen ja kaivelu ja valitusten tehtaileminen.
        Tuo mainitsemani tapaus koskee erästä naisopettajaa. Erään oppilaan äiti katsoi että hänen lapsensa kokeita on arvioitu väärin ja lapsi on saanut liian huonon numeron todistukseen. Kun mikään ei tehonnut mitä lapsen äiti halusi alkoi mieletön manipulointi. Tämä äiti soitteli muiden oman lapsensa kanssa samassa luokassa olevien oppilaiden vanhemmille jne. Alettiin kerätä adressia opettajaa vastaan,,,,,soiteltiin koululautakunnassa istuville jäsenille, soiteltiin ja kirjelmöitiin koulun rehtorille jne.
        Tuloksena se että k.o. opettaja siirrettiin opettamaan toisia luokkia ja opettajan jäämiseen sairas lomalle.
        Tapaus eteni erään oppilaan isän toimesta vihdoin eteenpäin paikkaan, jossa asiaa tutkinut korkea virkamies tulkitsi asian niin että ei opettaja ollut tehnyt virhettä,,,,
        Opettaja on tehnyt rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta muun muassa.
        Enempää en tiedä k.o. tapauksesta, mutta emmeköhän saa lehdistä lukea lopputuloksen.

        Kyseinen äitihän oli aivan kuin sinä!


    • Täytyypi sanoa,että on tullut nähtyä,muutamakin,valitettavasti.Kerran menin erotuomariksi,ja vieläkin ihmetellään,kun ei kädet mennyt palasiksi.Kerrankin tuuria.Koiria paikkailtiin sen jälkeen.

      Toivottavasti ei puremista kehity tulehduksia.Kannattaa seurata tarkoin.

      Meillä kävi taaaas kerran tuolla yhdellä lenkillä kanssa,että vapaana oleva moppe päätti tulla tutustumaan.On omistajilla,jolla on jo muutamiakin koiria ollut,ja yhtä huonosti hanskassa.Ja vapaana pidetään...On ihan ystävällisiä tosin,mutta ihme holtitonta touhua.
      Onneksi noi omat on oppinut,että hoidan hommat,mutta ei se ihan helppoa ollut,kun yrittää omia rauhoitella ja samalla hätistää vierasta pois.
      Ja koiran mukana ollut pikkulikka seisoo kun ö-tolppa.Hyvin on perheessä koirankäsittelyoppi jatkunut...

      • tee laidat

        Paljon helpompaa jos teet laidat koirille , missä ne voi tapella.......siellä ne voi ottaa toisistaan ottelua kumpi on parempi!!!!


      • ex-hatam

        huonoista omistajista, pikemminkin huonosta tuurista. Minä en syytä muita paitsi itseäni, satuin vain ajatuksissani kulkemaan näiden koirien reviirille.

        Ja kaikenhuipuksi niillä molemmilla oli vielä juokut tulossa, niin kyllähän sen tietää, että tappelu siitä tulee.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      346
      7777
    2. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      58
      2274
    3. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      34
      1662
    4. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      27
      1509
    5. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      118
      1238
    6. IS Viikonloppu 29.-30.6.2024

      Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio
      Sanaristikot
      77
      1224
    7. Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.

      Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel
      Hindulaisuus
      335
      1066
    8. Suviseurat

      Kamala onnettomuus tapahtunut subiseuroissa
      Hyrynsalmi
      16
      955
    9. Tässä viimeinen mahdollisuutesi nainen

      Kysyä tai sanoa minulle, jos jotain jäi vuosien takaisista. Sen verran meillä oli kuitenkin jotain, että välillä mietin
      Ikävä
      50
      945
    10. Kuvaile kaivattuasi kolmella

      Emojilla. Oma vastaus 💨🚮💣
      Ikävä
      103
      843
    Aihe