Rakastan olla yksin

täällä pyörit, oi sinä älyn suuresta määrästä kumpuava vääristynyt narsistinen yli-ihminen? Anteeksi kymysykseni, sinä olet herra ja minä orja. Valaise meitä totuudella tästä asiasta, oi uudenajan Jumala.

sitten kirjoitti:

täällä pyörit, oi sinä älyn suuresta määrästä kumpuava vääristynyt narsistinen yli-ihminen? Anteeksi kymysykseni, sinä olet herra ja minä orja. Valaise meitä totuudella tästä asiasta, oi uudenajan Jumala.

että haluaa olla yksin ei merkitse etteikö haluaisi aina välillä kontaktia toisiin ihmisiin niin että älkää nyt heti alkako hänelle piruilemaan. Minä pidän myös yksinäisyydestä ja silloin kun haluan yhteyttä muihin niin se tapahtuu kun minulle sopii, siis ei toisten ehdoilla. Ja minä uskon aloittajaa että hän on älykkäämpi kun keskiveto ihminen mutta suomessahan ei saa itsestään sellaista sanoa, kun pitäis olla kuten muutkin,silti toitotetaan joka puolella että ihmisten pitäisi saada enemmän itseluottamusta. Ja sitten kun joku omaa hyvän itseluottamuksen niin kappas jo kysytään mitä se täällä pyörii. Sinä aloittaja pidä itseluottamuksestasi kiinni ja hyvää jatkoa.

YKSIN OLIA kirjoitti:

että haluaa olla yksin ei merkitse etteikö haluaisi aina välillä kontaktia toisiin ihmisiin niin että älkää nyt heti alkako hänelle piruilemaan. Minä pidän myös yksinäisyydestä ja silloin kun haluan yhteyttä muihin niin se tapahtuu kun minulle sopii, siis ei toisten ehdoilla. Ja minä uskon aloittajaa että hän on älykkäämpi kun keskiveto ihminen mutta suomessahan ei saa itsestään sellaista sanoa, kun pitäis olla kuten muutkin,silti toitotetaan joka puolella että ihmisten pitäisi saada enemmän itseluottamusta. Ja sitten kun joku omaa hyvän itseluottamuksen niin kappas jo kysytään mitä se täällä pyörii. Sinä aloittaja pidä itseluottamuksestasi kiinni ja hyvää jatkoa.

se, että turhaan itseään asettaa muiden yläpuolelle kuitenkaan. Juuri sitä mitä tuo Julistajan viesti on.

minä olen mieluummin ihan täysinäisessä yksinäisyydessä, jos vaihtoehto on olla pinnallisten ja typerien ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa.

Se on henkistä kidutusta, sillä silloin joutuu kohteliaisuussyistä koko ajan olla mukamas kiinnostunut jostain täysin idioottimaisista ja toisarvoisista asioista ja leikkiä, ikäänkuin hänen typerät ja pinnalliset asiansa olisivat kiinnostaviakin.

Sellaisten ihmisten seurassa sitä masentuu entistä enemmänm, koska tämä yksi ihminen tulee samalla edustaneeksi koko maailman tyhmyyttä ja piittaamattomuutta.

Minä olen aina ollut todella valikoiva ihmisten suhteen. Saan voimaa ihmisten seurasta, mutta olen erittäin tarkka siitä seurasta. Olen aina myös ollut hyvä luopumaan. Luovun mielelläni seurassa olemisesta kokonaan, jos en saa sitä mitä haluan. Olen aina ollut asillä tavalla jyrkkä. Osaan ottaa myös paskaa niskaan omatoimisesti. En ripustaudu toisiin, jos he eivät ole sitä mitä haluan, vaan pidättäydyn sosiaalisuudesta mieluummin kokonaan.

Kummallakin tavalla vittumaista, mutta minä määrään sen, kummalla tavalla.

Ai niin, en ole alkup. kirjoittaja.

pintaliitoystävällä? kirjoitti:

minä olen mieluummin ihan täysinäisessä yksinäisyydessä, jos vaihtoehto on olla pinnallisten ja typerien ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa.

Se on henkistä kidutusta, sillä silloin joutuu kohteliaisuussyistä koko ajan olla mukamas kiinnostunut jostain täysin idioottimaisista ja toisarvoisista asioista ja leikkiä, ikäänkuin hänen typerät ja pinnalliset asiansa olisivat kiinnostaviakin.

Sellaisten ihmisten seurassa sitä masentuu entistä enemmänm, koska tämä yksi ihminen tulee samalla edustaneeksi koko maailman tyhmyyttä ja piittaamattomuutta.

Minä olen aina ollut todella valikoiva ihmisten suhteen. Saan voimaa ihmisten seurasta, mutta olen erittäin tarkka siitä seurasta. Olen aina myös ollut hyvä luopumaan. Luovun mielelläni seurassa olemisesta kokonaan, jos en saa sitä mitä haluan. Olen aina ollut asillä tavalla jyrkkä. Osaan ottaa myös paskaa niskaan omatoimisesti. En ripustaudu toisiin, jos he eivät ole sitä mitä haluan, vaan pidättäydyn sosiaalisuudesta mieluummin kokonaan.

Kummallakin tavalla vittumaista, mutta minä määrään sen, kummalla tavalla.

Ai niin, en ole alkup. kirjoittaja.

Itse pidän myös yksinäisyydestä.

Olen huomannut kuitenkin, että täydessä jylhässä yksinäisyydessään (elin kolme vuotta ilman kavereita masentuneena) alkaa helposti kuvittelemaan itsestään vaikka mitä.

Jos ja kun tutustuu ihmisiin pintaa syvemmälle, voi nähdä muutakin kuin pelkän "kylmän" pinnan ja huomaa, ettei sitä itse nyt niin erikoinen tyyppi olekaan.

Pelkkiä pintaliitojuttuja (joita on varmasti jokaisella) puhutaan hyvänpäiväntuttujen kanssa. Syvällisemmät asiat ruoditaan parempien ystävien seurassa. Itse en ainakaan suht tuntemattomalle ala heti ensimmäiseksi avautumaan salaisuuksistani. Täytyy vaan osata edetä kevyestä tutustumisesta siihen hyvään/syvään ystävyyteen.

Tietysti on ihmisiä, jotka eivät tykkää ruotia omia syvimpiä ajatuksiaan kenenkään kanssa ja tällaisten kanssa ystävyyv jää monesti hieman pinnalliseksi. Tyhmiksi en kuitenkaan lähtisi tämän perusteella helposti haukkumaan.