Aikoinaan linja-autolla Turusta Porin suuntaan matkustellessani ihmettelin erään autoemännän tapaa käyttää kaksoiskonsonanttia Oripää -nimisestä paikkakunnasta. "Orippää" tuntui huvittavalta, mutta oli helppo arvata, että se on alueellinen murreilmaisu.
Asia unohtui vuosien saatossa, mutta huomasin äskettäin, että Wikipediassa annetaan Oripään nimen lausumisohje: ori'pää.
En ilmeisesti hallitse äidinkieltäni kunnolla, kun kuvittelen, että kyseessä on korjaamatta jäänyt vitsi ko. sivustolla. Onko siis murteellinen ilmaisu oikea eli yksi p ei riitä, kun tämän elinvoimaisen kunnan nimi lausutaan?
Oripää
Helsinkki
32
2646
Vastaukset
- Supi S.
Ori kuuluu samaan alun perin h-loppuisten sanojen ryhmään kuin esim. vene. Siis orih, veneh, joista esiintyy sellaisiakin muotoja kuin orhi ja venhe. Tätä taustaa vasten olisi hyvin ymmärrettävää tuo Orippää-ääntämys (perustuu muotoon Orihpää).
- Oulusa
satama sellainen kuin Oritkari.
- Heporautio
Me maaltapakenijat alamme vieraantua vanhasta talonpoikaisesta kielestämme ja mm. sen poikkeavista taivutusmuodoista. Nykyskribenttien saattaisi hyvin kuvitella kirjoittavan esimerkiksi näin:
”Mies vei orin pellolle kylvääkseen ruiksen.” - Supi S.
Oulusa kirjoitti:
satama sellainen kuin Oritkari.
Ja kun tuli tuo venehkin puheeksi, on myös paikkoja nimeltä Veneskoski, Venesjärvi jne.
- Heporautio
Heporautio kirjoitti:
Me maaltapakenijat alamme vieraantua vanhasta talonpoikaisesta kielestämme ja mm. sen poikkeavista taivutusmuodoista. Nykyskribenttien saattaisi hyvin kuvitella kirjoittavan esimerkiksi näin:
”Mies vei orin pellolle kylvääkseen ruiksen.””On joitakin suomen kieleen vanhastaan kuuluvia sanoja, joita nykyisin usein taivutetaan eri tavalla kuin ennen. Esimerkiksi sanan ”ori” oikeana taivutuksena on pidetty sellaista, että monikko on ”oriit”, genetiivi ”oriin” jne. Koska tämä sana on kuitenkin taivutukseltaan poikkeuksellinen ja melko harvinainen useimpien kielessä, sitä on ruvettu taivuttamaan yksinkertaisemman mallin mukaan ori : orit : orin. Joskus väärä taivutus saattaa yleistyä niin, että se hyväksytään vanhan rinnalle, ehkä tilallekin. Näin on käynyt ori-sanalle, mutta varovainen kirjoittaja käyttää silti vanhaa taivutusta, jos kirjoittaa hevosalan lehteen. Sen lukijoista monet saattavat pitää vanhaa taivutusta ainoana oikeana.”
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.1.html
Tuon mukaisesti ”orin” olisi nykyisin jo aivan hyväksyttävä muoto! Pitäisiköhän minunkin uskoa? - Supi S.
Heporautio kirjoitti:
”On joitakin suomen kieleen vanhastaan kuuluvia sanoja, joita nykyisin usein taivutetaan eri tavalla kuin ennen. Esimerkiksi sanan ”ori” oikeana taivutuksena on pidetty sellaista, että monikko on ”oriit”, genetiivi ”oriin” jne. Koska tämä sana on kuitenkin taivutukseltaan poikkeuksellinen ja melko harvinainen useimpien kielessä, sitä on ruvettu taivuttamaan yksinkertaisemman mallin mukaan ori : orit : orin. Joskus väärä taivutus saattaa yleistyä niin, että se hyväksytään vanhan rinnalle, ehkä tilallekin. Näin on käynyt ori-sanalle, mutta varovainen kirjoittaja käyttää silti vanhaa taivutusta, jos kirjoittaa hevosalan lehteen. Sen lukijoista monet saattavat pitää vanhaa taivutusta ainoana oikeana.”
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.1.html
Tuon mukaisesti ”orin” olisi nykyisin jo aivan hyväksyttävä muoto! Pitäisiköhän minunkin uskoa?Kesä lähestyy: venen peräsimessä murhet haihtuvat.
- Oulusa
Supi S. kirjoitti:
Ja kun tuli tuo venehkin puheeksi, on myös paikkoja nimeltä Veneskoski, Venesjärvi jne.
Veneskoski? Tunnetaan myös sukunimi Weneskoski, eikös vain?
1960-luvulla mainetta niittänyt yhtye nimeltä Jormas sai tietääkseni nimensä managerinsa, viime vuonna edesmenneen Jorma Weneskosken mukaan.
Tiedän suomalaisessa paikannimistössä sellaisia tapauksia kuin Jormasjärvi, Jormasjoki ja Jormaskylä. Väestörekisterikeskuksen etunimitilaston mukaan Suomessa on yksi henkilö, joka kantaa etunimeä Jormas. Tapaus on minulle sikäli tuttu, että satuin olemaan mukana ristiäisissä. - Heporautio
Supi S. kirjoitti:
Kesä lähestyy: venen peräsimessä murhet haihtuvat.
Minun veneni peräsimen jatkeena oleva pinna pitäisikin uusia. Se katkesi viime suven lopulla lahottuaan tarpeeksi. Se toimii kuitenkin vain varaohjausjärjestelmänä: ohjaan normaalisti ruorista, sisätiloista.
Toisenkin vinkin sain toissapäivänä: pitäisi käydä oikomassa vähän pressuja – talvimyrsky on niitä liikutellut.
Lähtisimmekö venemessuille? Sellaiset menossa parhaillaan Messukeskuksessa, Pasilassa! Murhet voisivat vähetä sielläkin. - Minun Sonera
Supi S. kirjoitti:
Ja kun tuli tuo venehkin puheeksi, on myös paikkoja nimeltä Veneskoski, Venesjärvi jne.
on Kiimassuo (kaatopaikka) ja Tammelan länsiosassa on hyvin pieni samanniminen suo.
- Kliimaksi
Minun Sonera kirjoitti:
on Kiimassuo (kaatopaikka) ja Tammelan länsiosassa on hyvin pieni samanniminen suo.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiimasjärvi väittää, että Kiimasjärvi löytyy Karjalan tasavallasta.
Löytyy sellainen Sotkamostakin. Sen suurempaa selkää kusutaan nimellä Iso-Kiimanen. Voisi kuvitella, että se pienempi on sitten Pikku-Kiimanen (ellei vallan Vähä-Kiimanen). Kysykää paikallisilta!
Varkauden läheltä löytyy sitten Siitinselkä, jos sellainen jotakuta kiinnostaa.
Sotkamolainen kirjailijaprofessori Veikko Huovinen ainakin oli löytänyt tuon paikannimen ja ristinyt erään kirjallisen henkilöhahmonsa sen mukaan. Julkilausuman allekirjoittaja Jörn Siitinselkä löytyy kokoelmasta Rasvamaksa (1973). - Eläkefonisti
Oulusa kirjoitti:
Veneskoski? Tunnetaan myös sukunimi Weneskoski, eikös vain?
1960-luvulla mainetta niittänyt yhtye nimeltä Jormas sai tietääkseni nimensä managerinsa, viime vuonna edesmenneen Jorma Weneskosken mukaan.
Tiedän suomalaisessa paikannimistössä sellaisia tapauksia kuin Jormasjärvi, Jormasjoki ja Jormaskylä. Väestörekisterikeskuksen etunimitilaston mukaan Suomessa on yksi henkilö, joka kantaa etunimeä Jormas. Tapaus on minulle sikäli tuttu, että satuin olemaan mukana ristiäisissä.Aikoinaan sanottiin, että Weneskosken orkesterissa oli kaksi loistavaa puhaltajaa. P. puhalsi klarinettia ja Jorma puhalsi rahat.
Jormas -yhtye nimettiin kyllä Weneskoeken mukaan, olet oikeassa.
- sen verran, että
ihan kaikkea tietoa ei kannata ottaa todesta. Faktojen sekaan on helppo ujuttaa kaikenlaisia vitsejä ja herjauksia ja jos on kyseessä jokin vähän katsottu sivu, niin voi kestää kuukausia ennen kuin joku hoksaa korjata.
Ilman muuta Oripään oikea lausuntatapa on yhdellä p:llä. Se, joka muuta väittää, puhuu p:tä.- Supi S.
"Enpä pääse sanomaan aivan noin jyrkästi", lausahti jo räätäli Halme aikoinaan Laurilan Anttoon tiedustellessa, oliko halla vienyt Halmeen perunanvarret tyystin.
Otetaanpa esimerkiksi sana "hernekeitto". Se ääntyy useimmiten "hernekkeitto". Lukisin sanat ori ja herne ikään kuin samaan kastiin. - Kokkisotamies
Supi S. kirjoitti:
"Enpä pääse sanomaan aivan noin jyrkästi", lausahti jo räätäli Halme aikoinaan Laurilan Anttoon tiedustellessa, oliko halla vienyt Halmeen perunanvarret tyystin.
Otetaanpa esimerkiksi sana "hernekeitto". Se ääntyy useimmiten "hernekkeitto". Lukisin sanat ori ja herne ikään kuin samaan kastiin.Urjalaiskirjailijan sotaromaanin Turusta tai Turun puolesta kotoisin oleva alikersantti sanoo (14. painoksen sivulla 107):
»– Mää tiärä. Niit on semmotti vatast puhuji. Opetellan poja! Ain ko mennä herrotte ohi, ni ain kuulu vatast: Leippä!”
Huittisten hullu mies syö enemmän kuin tienaa, ja lieneekö tuo Oripääkään niin kaukana Urjalasta jos Turustakaan? - sentään!
Kokkisotamies kirjoitti:
Urjalaiskirjailijan sotaromaanin Turusta tai Turun puolesta kotoisin oleva alikersantti sanoo (14. painoksen sivulla 107):
»– Mää tiärä. Niit on semmotti vatast puhuji. Opetellan poja! Ain ko mennä herrotte ohi, ni ain kuulu vatast: Leippä!”
Huittisten hullu mies syö enemmän kuin tienaa, ja lieneekö tuo Oripääkään niin kaukana Urjalasta jos Turustakaan?Urjalais => urjalalais
- oikein sitten myös
sentään! kirjoitti:
Urjalais => urjalalais
Venäläinen=Venäjäläinen :D
- huiihul
oikein sitten myös kirjoitti:
Venäläinen=Venäjäläinen :D
Voi se olla, jos kyse on Venäjän kylästä Loimaan ja Humppilan rajamailla.
- kestinen
Viisi vuotta myöhemmin syyllinen kyseiseen Wikipedia-muokkaukseen ilmoittautuu. "Orippää"-lausumisohjeen olen oppinut äidiltäni, joka on asunut Orippäässä pienenä. Hakusanalla "Orippää" löytää konsensuksen siitä, että todellakin paikkakunta lausutaan sikäläismurteella "Orippää" eikä "OriPää". Eihän hernekeittoakaan lausutan "herneKeitto" (paitsi jossain erikoisissa murteissa?) vaan "hernekkeitto".
__
Wikipedia-nimim. ultrix - munavvoi
Siis pitäisi ääntää myös "orivvesi", "hankassalmi", "korpillahti", "koivukkylä" jne?
Älkääs kuulkaas. "Orivvesi" kuulostaa ihan käyttökelpoiselta. Tämä perustuu siihen, että sanassa ori on ns. loppuhenkonen (aspiraatio, jäännösliittymä), jota ei ilmaista millään kirjainmerkillä mutta joka tulee esiin taivutuksessa:
genetiivi oriin
partitiivi oritta
jne.
Sanoissa hanka, korpi ja koivu ei tällaista aspiraatiota ole.
(Aspiraation kirjainmerkin puuttuminen on tosin johtanut siihen, että ori-sanaa on alettu taivuttaa virheellisesti orin, oria jne.)- Ei kai
kukaan edes lausuisi "oriia".
Ei kai kirjoitti:
kukaan edes lausuisi "oriia".
Ei, mutta yhdeksän kymmenestä sanoo partitiivina oria eikä oritta, niinkuin kuuluisi.
- piilisti
Ei kai kirjoitti:
kukaan edes lausuisi "oriia".
Tuo nyt on juuri sitä hevosmiesten tietotoimiston tietoa.
- Syystä
Hakro kirjoitti:
Ei, mutta yhdeksän kymmenestä sanoo partitiivina oria eikä oritta, niinkuin kuuluisi.
Eikö sen sen sitten pitäisi taipua samalla kaavalla oriitta ja olisi sama kuin ilman oria?
- Hevostelua?
Entäpä aivan Oripään naapurista löytyvä Alastaro? Muodostuuko nimi osista
Alas-taro vai Ala-staro?
Toinen vastaava nimi olisi tietenkin Ylistaro: Ylis-taro vai Yli-staro?
Mitä taro tai staro voisi merkitä? Google-haku hakusanalla staro tuottaa ensiosumana ruotsalaisen Staro International AB -nimisen hevossiittolan.
Hevossiittolasta ei ole pitkäkään matka oriisiin ja oriiden päihin (”Oripäähän”). Liittyvätkö nimet Alastaro ja Ylistaro jollakin tavalla hevosiin?Taro (colocasia antiquorum) on vehkakasvi, joka ei kuitenkaan kasva Suomessa vaan trooppisissa maissa. Näissä paikannimissä taro tarkoittaa siis jotain muuta, mutta en tiedä mitä.
Staro ei voi olla osana suomalaista paikannimeä, koska kaikki st-alkuiset sanat ovat uudehkoja lainasanoja. Toisin sanoen paikannimet ovat Alas-taro ja Ylis-taro. Onhan suomessa myös sanat yliskamari ja ylispuu.
- Peruna
Äänekoski ei ole lausuttuna äänekoski vaan äänekkoski. Edellistä tapaa olen kuullut käytettävän joskus Ylen toimittajien toimesta.
Eikä Äänekoskelta mennä Laukaalle vaan Laukaaseen. - qawsdcfvgbhnjk
Suomalaisten lausuminen nyt on mitä on. Olympialaisten aikaan lausuivat kaikki toimittajat vankkkuuver, vaikka paikallinen sanoo vankuuver.
- qasdcvbnjk
Ajelin juuri Porista Honkakkosken auta Veneskkoskelle, ja siitä Alahhonkajjoen kautta Honkajjoelle, edelleen Isojjoelle ja Karijjoelle.
Kauhajjoelle en viitsinyt mennä. - 4333433445
Puhumattakaan Olumppialaisista.
- Anonyymi
Taitaa olla pitsaa sielläkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet minua
vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va1322953- 61341
Mies pyysi rahaa
Jälkikäteen kun tarjosi kyydin yhteisestä harrastuksesta kotiini. Mitä vi**... Ei ihastunut mies noin toimi?2201296Jos tapaisimme uudelleen?
niin luuletko että mikään muuttuisi vai toistuuko meidän historia? Ehkä vähän eri tavalla mutta samoin tuloksin J701171- 441129
- 371001
Mites nyt suu pannaan
Kitkiöjoki ja Järvinen solmivat Attendon/Terveystalon kanssa sopimuksen, jonka mukaan sopimuksen irtisanomisoikeus on va38991Taas Lieksassa tyritty
Suomalaisten kansallismaisemaa juntit pilaamassa. Nuori tyttö kaupunginjohtajana ei ole sen viisaampi. *S-ryhmän hanke133947- 47944
Nähdäänkö ensi viikolla
paikassa joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimesi? Ikävä on sinua. Fyysistä läsnäoloasi.36867