Oripää

Helsinkki

Aikoinaan linja-autolla Turusta Porin suuntaan matkustellessani ihmettelin erään autoemännän tapaa käyttää kaksoiskonsonanttia Oripää -nimisestä paikkakunnasta. "Orippää" tuntui huvittavalta, mutta oli helppo arvata, että se on alueellinen murreilmaisu.
Asia unohtui vuosien saatossa, mutta huomasin äskettäin, että Wikipediassa annetaan Oripään nimen lausumisohje: ori'pää.
En ilmeisesti hallitse äidinkieltäni kunnolla, kun kuvittelen, että kyseessä on korjaamatta jäänyt vitsi ko. sivustolla. Onko siis murteellinen ilmaisu oikea eli yksi p ei riitä, kun tämän elinvoimaisen kunnan nimi lausutaan?

32

2741

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Supi S.

      Ori kuuluu samaan alun perin h-loppuisten sanojen ryhmään kuin esim. vene. Siis orih, veneh, joista esiintyy sellaisiakin muotoja kuin orhi ja venhe. Tätä taustaa vasten olisi hyvin ymmärrettävää tuo Orippää-ääntämys (perustuu muotoon Orihpää).

      • Oulusa

        satama sellainen kuin Oritkari.


      • Heporautio

        Me maaltapakenijat alamme vieraantua vanhasta talonpoikaisesta kielestämme ja mm. sen poikkeavista taivutusmuodoista. Nykyskribenttien saattaisi hyvin kuvitella kirjoittavan esimerkiksi näin:

        ”Mies vei orin pellolle kylvääkseen ruiksen.”


      • Supi S.
        Oulusa kirjoitti:

        satama sellainen kuin Oritkari.

        Ja kun tuli tuo venehkin puheeksi, on myös paikkoja nimeltä Veneskoski, Venesjärvi jne.


      • Heporautio
        Heporautio kirjoitti:

        Me maaltapakenijat alamme vieraantua vanhasta talonpoikaisesta kielestämme ja mm. sen poikkeavista taivutusmuodoista. Nykyskribenttien saattaisi hyvin kuvitella kirjoittavan esimerkiksi näin:

        ”Mies vei orin pellolle kylvääkseen ruiksen.”

        ”On joitakin suomen kieleen vanhastaan kuuluvia sanoja, joita nykyisin usein taivutetaan eri tavalla kuin ennen. Esimerkiksi sanan ”ori” oikeana taivutuksena on pidetty sellaista, että monikko on ”oriit”, genetiivi ”oriin” jne. Koska tämä sana on kuitenkin taivutukseltaan poikkeuksellinen ja melko harvinainen useimpien kielessä, sitä on ruvettu taivuttamaan yksinkertaisemman mallin mukaan ori : orit : orin. Joskus väärä taivutus saattaa yleistyä niin, että se hyväksytään vanhan rinnalle, ehkä tilallekin. Näin on käynyt ori-sanalle, mutta varovainen kirjoittaja käyttää silti vanhaa taivutusta, jos kirjoittaa hevosalan lehteen. Sen lukijoista monet saattavat pitää vanhaa taivutusta ainoana oikeana.”
        http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.1.html

        Tuon mukaisesti ”orin” olisi nykyisin jo aivan hyväksyttävä muoto! Pitäisiköhän minunkin uskoa?


      • Supi S.
        Heporautio kirjoitti:

        ”On joitakin suomen kieleen vanhastaan kuuluvia sanoja, joita nykyisin usein taivutetaan eri tavalla kuin ennen. Esimerkiksi sanan ”ori” oikeana taivutuksena on pidetty sellaista, että monikko on ”oriit”, genetiivi ”oriin” jne. Koska tämä sana on kuitenkin taivutukseltaan poikkeuksellinen ja melko harvinainen useimpien kielessä, sitä on ruvettu taivuttamaan yksinkertaisemman mallin mukaan ori : orit : orin. Joskus väärä taivutus saattaa yleistyä niin, että se hyväksytään vanhan rinnalle, ehkä tilallekin. Näin on käynyt ori-sanalle, mutta varovainen kirjoittaja käyttää silti vanhaa taivutusta, jos kirjoittaa hevosalan lehteen. Sen lukijoista monet saattavat pitää vanhaa taivutusta ainoana oikeana.”
        http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.1.html

        Tuon mukaisesti ”orin” olisi nykyisin jo aivan hyväksyttävä muoto! Pitäisiköhän minunkin uskoa?

        Kesä lähestyy: venen peräsimessä murhet haihtuvat.


      • Oulusa
        Supi S. kirjoitti:

        Ja kun tuli tuo venehkin puheeksi, on myös paikkoja nimeltä Veneskoski, Venesjärvi jne.

        Veneskoski? Tunnetaan myös sukunimi Weneskoski, eikös vain?

        1960-luvulla mainetta niittänyt yhtye nimeltä Jormas sai tietääkseni nimensä managerinsa, viime vuonna edesmenneen Jorma Weneskosken mukaan.

        Tiedän suomalaisessa paikannimistössä sellaisia tapauksia kuin Jormasjärvi, Jormasjoki ja Jormaskylä. Väestörekisterikeskuksen etunimitilaston mukaan Suomessa on yksi henkilö, joka kantaa etunimeä Jormas. Tapaus on minulle sikäli tuttu, että satuin olemaan mukana ristiäisissä.


      • Heporautio
        Supi S. kirjoitti:

        Kesä lähestyy: venen peräsimessä murhet haihtuvat.

        Minun veneni peräsimen jatkeena oleva pinna pitäisikin uusia. Se katkesi viime suven lopulla lahottuaan tarpeeksi. Se toimii kuitenkin vain varaohjausjärjestelmänä: ohjaan normaalisti ruorista, sisätiloista.

        Toisenkin vinkin sain toissapäivänä: pitäisi käydä oikomassa vähän pressuja – talvimyrsky on niitä liikutellut.

        Lähtisimmekö venemessuille? Sellaiset menossa parhaillaan Messukeskuksessa, Pasilassa! Murhet voisivat vähetä sielläkin.


      • Minun Sonera
        Supi S. kirjoitti:

        Ja kun tuli tuo venehkin puheeksi, on myös paikkoja nimeltä Veneskoski, Venesjärvi jne.

        on Kiimassuo (kaatopaikka) ja Tammelan länsiosassa on hyvin pieni samanniminen suo.


      • Kliimaksi
        Minun Sonera kirjoitti:

        on Kiimassuo (kaatopaikka) ja Tammelan länsiosassa on hyvin pieni samanniminen suo.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiimasjärvi väittää, että Kiimasjärvi löytyy Karjalan tasavallasta.

        Löytyy sellainen Sotkamostakin. Sen suurempaa selkää kusutaan nimellä Iso-Kiimanen. Voisi kuvitella, että se pienempi on sitten Pikku-Kiimanen (ellei vallan Vähä-Kiimanen). Kysykää paikallisilta!

        Varkauden läheltä löytyy sitten Siitinselkä, jos sellainen jotakuta kiinnostaa.

        Sotkamolainen kirjailijaprofessori Veikko Huovinen ainakin oli löytänyt tuon paikannimen ja ristinyt erään kirjallisen henkilöhahmonsa sen mukaan. Julkilausuman allekirjoittaja Jörn Siitinselkä löytyy kokoelmasta Rasvamaksa (1973).


      • Eläkefonisti
        Oulusa kirjoitti:

        Veneskoski? Tunnetaan myös sukunimi Weneskoski, eikös vain?

        1960-luvulla mainetta niittänyt yhtye nimeltä Jormas sai tietääkseni nimensä managerinsa, viime vuonna edesmenneen Jorma Weneskosken mukaan.

        Tiedän suomalaisessa paikannimistössä sellaisia tapauksia kuin Jormasjärvi, Jormasjoki ja Jormaskylä. Väestörekisterikeskuksen etunimitilaston mukaan Suomessa on yksi henkilö, joka kantaa etunimeä Jormas. Tapaus on minulle sikäli tuttu, että satuin olemaan mukana ristiäisissä.

        Aikoinaan sanottiin, että Weneskosken orkesterissa oli kaksi loistavaa puhaltajaa. P. puhalsi klarinettia ja Jorma puhalsi rahat.
        Jormas -yhtye nimettiin kyllä Weneskoeken mukaan, olet oikeassa.


    • sen verran, että

      ihan kaikkea tietoa ei kannata ottaa todesta. Faktojen sekaan on helppo ujuttaa kaikenlaisia vitsejä ja herjauksia ja jos on kyseessä jokin vähän katsottu sivu, niin voi kestää kuukausia ennen kuin joku hoksaa korjata.
      Ilman muuta Oripään oikea lausuntatapa on yhdellä p:llä. Se, joka muuta väittää, puhuu p:tä.

      • Supi S.

        "Enpä pääse sanomaan aivan noin jyrkästi", lausahti jo räätäli Halme aikoinaan Laurilan Anttoon tiedustellessa, oliko halla vienyt Halmeen perunanvarret tyystin.

        Otetaanpa esimerkiksi sana "hernekeitto". Se ääntyy useimmiten "hernekkeitto". Lukisin sanat ori ja herne ikään kuin samaan kastiin.


      • Kokkisotamies
        Supi S. kirjoitti:

        "Enpä pääse sanomaan aivan noin jyrkästi", lausahti jo räätäli Halme aikoinaan Laurilan Anttoon tiedustellessa, oliko halla vienyt Halmeen perunanvarret tyystin.

        Otetaanpa esimerkiksi sana "hernekeitto". Se ääntyy useimmiten "hernekkeitto". Lukisin sanat ori ja herne ikään kuin samaan kastiin.

        Urjalaiskirjailijan sotaromaanin Turusta tai Turun puolesta kotoisin oleva alikersantti sanoo (14. painoksen sivulla 107):

        »– Mää tiärä. Niit on semmotti vatast puhuji. Opetellan poja! Ain ko mennä herrotte ohi, ni ain kuulu vatast: Leippä!”

        Huittisten hullu mies syö enemmän kuin tienaa, ja lieneekö tuo Oripääkään niin kaukana Urjalasta jos Turustakaan?


      • sentään!
        Kokkisotamies kirjoitti:

        Urjalaiskirjailijan sotaromaanin Turusta tai Turun puolesta kotoisin oleva alikersantti sanoo (14. painoksen sivulla 107):

        »– Mää tiärä. Niit on semmotti vatast puhuji. Opetellan poja! Ain ko mennä herrotte ohi, ni ain kuulu vatast: Leippä!”

        Huittisten hullu mies syö enemmän kuin tienaa, ja lieneekö tuo Oripääkään niin kaukana Urjalasta jos Turustakaan?

        Urjalais => urjalalais


      • oikein sitten myös
        sentään! kirjoitti:

        Urjalais => urjalalais

        Venäläinen=Venäjäläinen :D


      • huiihul
        oikein sitten myös kirjoitti:

        Venäläinen=Venäjäläinen :D

        Voi se olla, jos kyse on Venäjän kylästä Loimaan ja Humppilan rajamailla.


    • kestinen

      Viisi vuotta myöhemmin syyllinen kyseiseen Wikipedia-muokkaukseen ilmoittautuu. "Orippää"-lausumisohjeen olen oppinut äidiltäni, joka on asunut Orippäässä pienenä. Hakusanalla "Orippää" löytää konsensuksen siitä, että todellakin paikkakunta lausutaan sikäläismurteella "Orippää" eikä "OriPää". Eihän hernekeittoakaan lausutan "herneKeitto" (paitsi jossain erikoisissa murteissa?) vaan "hernekkeitto".

      __
      Wikipedia-nimim. ultrix

    • munavvoi

      Siis pitäisi ääntää myös "orivvesi", "hankassalmi", "korpillahti", "koivukkylä" jne?

      Älkääs kuulkaas.

    • Hakro

      "Orivvesi" kuulostaa ihan käyttökelpoiselta. Tämä perustuu siihen, että sanassa ori on ns. loppuhenkonen (aspiraatio, jäännösliittymä), jota ei ilmaista millään kirjainmerkillä mutta joka tulee esiin taivutuksessa:
      genetiivi oriin
      partitiivi oritta
      jne.

      Sanoissa hanka, korpi ja koivu ei tällaista aspiraatiota ole.

      (Aspiraation kirjainmerkin puuttuminen on tosin johtanut siihen, että ori-sanaa on alettu taivuttaa virheellisesti orin, oria jne.)

      • Ei kai

        kukaan edes lausuisi "oriia".


      • Ei kai kirjoitti:

        kukaan edes lausuisi "oriia".

        Ei, mutta yhdeksän kymmenestä sanoo partitiivina oria eikä oritta, niinkuin kuuluisi.


      • piilisti
        Ei kai kirjoitti:

        kukaan edes lausuisi "oriia".

        Tuo nyt on juuri sitä hevosmiesten tietotoimiston tietoa.


      • Syystä
        Hakro kirjoitti:

        Ei, mutta yhdeksän kymmenestä sanoo partitiivina oria eikä oritta, niinkuin kuuluisi.

        Eikö sen sen sitten pitäisi taipua samalla kaavalla oriitta ja olisi sama kuin ilman oria?


    • Hevostelua?

      Entäpä aivan Oripään naapurista löytyvä Alastaro? Muodostuuko nimi osista

      Alas-taro vai Ala-staro?

      Toinen vastaava nimi olisi tietenkin Ylistaro: Ylis-taro vai Yli-staro?

      Mitä taro tai staro voisi merkitä? Google-haku hakusanalla staro tuottaa ensiosumana ruotsalaisen Staro International AB -nimisen hevossiittolan.

      Hevossiittolasta ei ole pitkäkään matka oriisiin ja oriiden päihin (”Oripäähän”). Liittyvätkö nimet Alastaro ja Ylistaro jollakin tavalla hevosiin?

      • Taro (colocasia antiquorum) on vehkakasvi, joka ei kuitenkaan kasva Suomessa vaan trooppisissa maissa. Näissä paikannimissä taro tarkoittaa siis jotain muuta, mutta en tiedä mitä.

        Staro ei voi olla osana suomalaista paikannimeä, koska kaikki st-alkuiset sanat ovat uudehkoja lainasanoja. Toisin sanoen paikannimet ovat Alas-taro ja Ylis-taro. Onhan suomessa myös sanat yliskamari ja ylispuu.


    • Peruna

      Äänekoski ei ole lausuttuna äänekoski vaan äänekkoski. Edellistä tapaa olen kuullut käytettävän joskus Ylen toimittajien toimesta.
      Eikä Äänekoskelta mennä Laukaalle vaan Laukaaseen.

    • qawsdcfvgbhnjk

      Suomalaisten lausuminen nyt on mitä on. Olympialaisten aikaan lausuivat kaikki toimittajat vankkkuuver, vaikka paikallinen sanoo vankuuver.

      • qasdcvbnjk

        Ajelin juuri Porista Honkakkosken auta Veneskkoskelle, ja siitä Alahhonkajjoen kautta Honkajjoelle, edelleen Isojjoelle ja Karijjoelle.
        Kauhajjoelle en viitsinyt mennä.


      • 4333433445

        Puhumattakaan Olumppialaisista.


    • Anonyymi

      Taitaa olla pitsaa sielläkin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan uusi poikakaveri

      Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      204
      3085
    2. Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.

      Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva
      Maailman menoa
      239
      1590
    3. Laita mulle viesti!!

      Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus
      Ikävä
      92
      1442
    4. Millaisessa tilanteessa olisit toiminut toisin

      Jos saisit yhden mahdollisuuden toimia toisin?
      Ikävä
      88
      1342
    5. Vanhemmalle naiselle

      alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e
      Ikävä
      46
      1304
    6. Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen

      No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.
      Maailman menoa
      148
      1206
    7. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      12
      1168
    8. Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!

      "Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze
      Maailman menoa
      120
      992
    9. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      89
      912
    10. Tuntuu liian hankalalta

      Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.
      Ikävä
      44
      793
    Aihe