Oli ihan pakko laittaa teille tänne.
Olisin voinut kirjoittaa saman tekstin! Aivan samat asiat pyörivät minullakin päässä, ja melko katkerana muistelen "nuoruus" aikaa, eli aikaa ennen vauvaa... Täytyy sanoa, että en olisi lasta edes yrittänyt saada, jos olisin tiennyt millaista tämän vauvan kanssa on! Eivät varmaan "helppojen" vauvojen äidit yhtään ymmärrä millaista helvettiä vaativan vauvan kanssa elämä voi olla, varsinkin kun siihen vaativuuteen yhdistyy pahat allergiat ja infektiokierre. On kummallista miten elämä voikaan muuttua, ennen olin suht järkevä, kunnostani huolehtiva ihminen, ja minulla oli ura ym. tulevaisuuden suunitelmia, nyt suurin haaveeni on että saisin vaan joskus nukkua, muusta en edes jaksa haaveilla!
Ihmettelen sitäkin, miksi kukaan ei varoittanut!?! Olisin TODELLA halunnut tietää, että vauva voi jatkuvasti huutaa vuorokauden ympäri kurkku suorana, nukahtaen aina välillä vain 30-60 min! Ja että lapsi voi todella olla ensimmäisen ikävuotensa aikana yli 20 kertaa sairaana! Ja varsinkin sen, että äidin oma elämä loppuu vauvan syntymään, ja on itsekästä edes haaveilla saavansa joskus omaa aikaa. Äidin kun täytyy aina asettaa vauvan tarpeet omiensa edelle. Minä kun luulin, että vauvat vaan syövät ja nukkuvat...
Olisin voinut kirjoittaa saman tekstin! Aivan samat asiat pyörivät minullakin päässä, ja melko katkerana muistelen "nuoruus" aikaa, eli aikaa ennen vauvaa... Täytyy sanoa, että en olisi lasta edes yrittänyt saada, jos olisin tiennyt millaista tämän vauvan kanssa on! Eivät varmaan "helppojen" vauvojen äidit yhtään ymmärrä millaista helvettiä vaativan vauvan kanssa elämä voi olla, varsinkin kun siihen vaativuuteen yhdistyy pahat allergiat ja infektiokierre. On kummallista miten elämä voikaan muuttua, ennen olin suht järkevä, kunnostani huolehtiva ihminen, ja minulla oli ura ym. tulevaisuuden suunitelmia, nyt suurin haaveeni on että saisin vaan joskus nukkua, muusta en edes jaksa haaveilla!
Ihmettelen sitäkin, miksi kukaan ei varoittanut!?! Olisin TODELLA halunnut tietää, että vauva voi jatkuvasti huutaa vuorokauden ympäri kurkku suorana, nukahtaen aina välillä vain 30-60 min! Ja että lapsi voi todella olla ensimmäisen ikävuotensa aikana yli 20 kertaa sairaana! Ja varsinkin sen, että äidin oma elämä loppuu vauvan syntymään, ja on itsekästä edes haaveilla saavansa joskus omaa aikaa. Äidin kun täytyy aina asettaa vauvan tarpeet omiensa edelle. Minä kun luulin, että vauvat vaan syövät ja nukkuvat...
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ihan totta! Älä yritä kestää yksin vaan hae apua. Sinun on saatava levätä välillä rauhassa. Yksikin kunnolla nukuttu yö auttaa eteenpäin. Ellei sinulla ole tukiverkostoa ympärilläsi sukulaisten ja ystävien muodossa, ota selvää mitä palveluita kaupungissasi/kunnassasi on tajolla.
provoillakseen laittanut tuon tälle palstalle. Haluaako pelotella?
Kyllä sitä nuorena jaksaa ja omaakin aikaa vielä tulee. Synnytyksestä toipuu nopeasti.
Toista se on noilla nelikymppisillä ensisynnyttäjillä, kun alkaa jo elämä olla takana. Nuoruuden hehkeys mennyttä ja ukkokin pomppii vieraissa, kun mamman kroppa ei enää palaudukaan. Värkkikin jäänyt väljäksi ja pissat lorisee kintuille.
Hormonitkin valmistautuu vaan vaihdevuosiin...
Noh noh, koitapa käyttäytyä.
Kyllä se on ihan totta että vaikean vauvan hoito ottaa ihan erilailla voimille kuin helpomman.
Tuskin aloittaja tuli tänne provoilemaan, toisin kuin sinä?
Ja ehkäpä olisi syytä tuoda näitä rankempiakin puolia esille, tämä palsta on täynnä ruusunpunaa ja vauvatuoksuja. Se ei ainakaan auttaisi ketään että rankkuus tulisi yllätyksenä kun nyytti on jo sylissä.
lainausmerkitkin?
Ja onpas sinusta tullut ämmmä, vaikka ikää ei ole muka ku 24. Ei voi kuin pahoitella tapahtunutta.
Jaksaa varsinkin, jos on itse halunnut äidiksi. Ei mulla ainakaan ole ollut mitään ongelmaa, vaikka ns. teiniäiti olekin.
Tottakai olen välillä väsynyt, mutta kaipa se on aika normaalia.
Itse olen neuvolassa huomannut, että nämä vanhemmat naiset kitisee ja rutisee joka asiasta. Oikeasti tuntuu siltä, että olisikohan heidän pitänyt jättää lapset hankkimatta, kun on kaikki niin vaikeata.
Itse tässä ehtii vielä pitkän uran tekemään, vaikka tätä perhettäkin on. Mulle se on voimavara.
Rakkaudella!
sitten kuvittelee olevansa niin aikuisi niin aikuisia. Toivottavasti olet vasta suunnittelemassa teiniäitiyttä, etkä vielä sellainen ole. Tuolla asenteella ikäsi on ehkä 12 v. Mielummin olisin 40 ensisynnyttäjä löysine paikkoine kuin noin ala-arvoinen teini.
Onko se nyt niin väärin jos kertoo esimerkiksi sinulle että kyllähän se on hyvä olla myös ne käytöstavat. ;)
Muutenpa en viitsi viestiäsi edes kommentoida.
joilla vain kusi kulkee päässä.
sinä taidat ollakin?
Hyvä, tietysti myös vauvojen "huonot puolet" on hyvä tuoda esille. Elämä ei voi mitenkään olla ruusuilla tanssimista jatkuvasti, sen jokainen varmasti tietää jo ilman lastakin. Ja eikö se ole aikalailla luonnollista, että myös vauvan kanssa voi olla vaikeaa? Sitä on turha piilotella, ja eiköhän sen lähes jokainen myös ymmärrä.. Jos pumpulinpehmeissä unelmissa raskausajankin elelee, niin pudotus voi olla vallan kova lapsen syntymän jälkeen.
yhden lapsen äiti. Herää vaan ihmetys, kun lukee muka niin järkevien teinien kirjoituksia. Niissä kun ei se järki näy edes suurennuslasilla.
eli ei hän sitä itse tänne kaiketi laittanut. mutta onhan hänellä pointti tuossa jota en ala kommentoimaan kummemmin..
Kaikilla ei tule olemaan helppoa
Kyllähän sitä kaikkien täytyis tietää että ei ne mukulat aina voi terveitä olla, saattaa olla vaikka vakavasti vaamautuneita tai olla koliikki vauvoja tai olla joku sairaus joka kestää ja kestää ym "kauhean vaikeita"... ei siitä yleensä erikseen tarvitse varoittaa, luulisi olevan ihan itsestään selvää.. En vähättele tunteitasi, mutta yritä levätä kyllä se elämä siitä vielä normalisoituu.
Aloittaja on vain kopsannut siis tekstin tänne osoittaakseen että jollain ns. "normaali ikäisellä" äidillä on sellaiset mietteet mitä meillä nuorilla oletetaan olevan vauvan kanssa.
Itse ainakin oletan että hän on kirjoittanut tekstistä pelkästään osan "Oli ihan pakko laittaa teille tänne."
Hohhoijaa,turha yleistää. Kaikilla kun se ei mene niin että elämä loppuu vauvan syntymään,ikinä ei saa omaa aikaa ja tulee kamala ikävä sitä aikaan kun lasta ei vielä ollut.
Voi käydä niinkin että nauttii lapsesta,on uskomattoman onnellinen tämän olemassaolosta ja voimia yövalvomisiin ja infektiokierteisiin saa lapsen hymystä kun tämä näkee oman äitinsä tai oppiikin yhtäkkiä tarttumaan leluun aivan itse.
Minä olen kyllä saanut omaa aikaa,tottakai lapsi on muuttanut elämääni uskomattoman paljon ja lapsi menee aina kaiken edelle mutta silti. En koe että olisin menettänyt mitään,päinvastoin.
Elämäni on vain muuttunut erilaiseksi,teen erilaisia asioita ja vietän aikaani eri tavalla enkä koe sitä mitenkään huonona asiana..
Pääsen silti silloin tällöin ulos ystävien kanssa,shoppailemaan tai syömään miehen kanssa eli tekemään sitä mikä ennen oli itsestäänselvyys.
Nyt sitä vaan oppii arvostamaan sitäkin kun saa käydä aivan yksin ja rauhassa kaupassa. ;)