Mitäpä olette kalaihmiset mieltä:
Jos akvaarioon on vaikkapa tietämättömyyttään
hankkinut liian suuriksi kasvavia kaloja, liian
nopeasti lisääntyviä kaloja, agressiivisia tai
muuten vain akvaarion oloja vastaamattomia kaloja.
Mitä silloin tulisi tehdä? Klassinen vastaus
tietenkin kuuluu: hankkiudu näistä hankalista
kaloista eroon. Mutta entäs jos akvaariokaupat
eivät suostu kaloja ottamaan, kukaan muu
harrastaja ei halua, eikä itselläkään ole
tilaa/varaa hankkia näille ongelmakaloille sopivaa
akvaariota.
Mitkä ovat tällaisessa tilanteessa vaihtoehdot?
Lopettaa terveet kalat? Onko se mielestänne oikea
vaihtoehto? Itsehän ne on kaupasta ostanut ja
käytännössä vastuussa niistä. Toisaalta, onko
sekään vaihtoehto, että pitää ne liian
pienessä/ylikansoitetussa/kaloja stressaavassa
elinympäristössä niin että kaikki kalat kärsivät?
Miten mielestänne tällaisessa tilanteessa tulisi
toimia?
Jos akvaarioon on vaikkapa tietämättömyyttään
hankkinut liian suuriksi kasvavia kaloja, liian
nopeasti lisääntyviä kaloja, agressiivisia tai
muuten vain akvaarion oloja vastaamattomia kaloja.
Mitä silloin tulisi tehdä? Klassinen vastaus
tietenkin kuuluu: hankkiudu näistä hankalista
kaloista eroon. Mutta entäs jos akvaariokaupat
eivät suostu kaloja ottamaan, kukaan muu
harrastaja ei halua, eikä itselläkään ole
tilaa/varaa hankkia näille ongelmakaloille sopivaa
akvaariota.
Mitkä ovat tällaisessa tilanteessa vaihtoehdot?
Lopettaa terveet kalat? Onko se mielestänne oikea
vaihtoehto? Itsehän ne on kaupasta ostanut ja
käytännössä vastuussa niistä. Toisaalta, onko
sekään vaihtoehto, että pitää ne liian
pienessä/ylikansoitetussa/kaloja stressaavassa
elinympäristössä niin että kaikki kalat kärsivät?
Miten mielestänne tällaisessa tilanteessa tulisi
toimia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eiköhän tähän ole se vastaus mitä toitotetaan
joka paikassa niin paljon, että luulis menevän
kovimpaankin nuppiin......eli.....Ota selvää
ensiksi kaloista ennen kuin hankit niitä!
Ei luulis olevan vaikeata kaivaa kalakirjaa
esille ja katsoa mitä siellä sanotaan.....eli sun
kuvailemaa ongelmaa ei edes pitäisi syntyä!
vaikkapa Akvaariomaailma-lehden palstalla
kaloista jotka annat hyvään kotiin, ja miksei
myös tällä sivulla??
myös kauppojen ilmoitustaulut yms.ovat hyviä
paikkoja.
Yrittänyttä ei laiteta, onnea matkaan.
Muuten yhdyn edelliseen "puheenvuoroon".
...ja olen kanssasi täysin samaa mieltä, mutta
kysymykseni liittyikin siihen, että virhe on jo
tapahtunut ja kalat uiskentelevat akvaariossa.
Luetpa sitten jonkun akvaariolehden kysyy/vastaa-
palstaa tai vaikkapa täällä käytävää keskustelua,
niin vähän väliä törmää juuri tähän
ongelmatilanteeseen: "Minulla on 40l akvaario,
jossa ui 50 miljoonakalaa, rihamakalapariskunta,
pari monnista ja muutama partis. Onko ok?"
Tässäkin esimerkki tilanteessa kiinnostaisi
tietää mitä näille "ylimääräisille" kaloille
tapahtuu. Vai löytävätkö ihmiset todella aina
uuden kodin kaloille, jotka eivät enää omaan
akvaarioon mahdu?
Tämä oli siis vain yksi kärjistetty esimerkki,
mutta ymmärtänette mitä ajan tällä takaa...
Itselläni on ollut juuri tällainen ongelma:
ensimmäistä akvaariotani hankkiessani minulle
sanottiin, että kyllä joku monni pitää olla levää
syömässä (olin kyllä lukenut kirjoja ja muuten
yrittänyt perehtyä aiheeseen, mutta ensikertalainen
on aina ensikertalainen). Ostin sitten pienen
sievän täpläimumonnin, herra Möttösen. Herra ei
kauaa jäänyt pieneksi herraksi, vaan kasvoi
pikkuhiljaa 30-senttiseksi ammeen valtiaaksi.
Myöhemmin luin, että lajin nimikin on oikeasti
tummaleväpleko.
Ongelman olen ratkaissut niin, että 160-litrainen
amme vaihtui 360-litraiseen ja taas on herralla
tilaa uiskennella. Möttönen on uiskennellut
seuranani jo kymmenen vuotta ja aiheuttanut monet
hymyt suupieliin - tosin myös rumat sanat kun
muuton tai muun vuoksi on joutunut
pyydystyshommiin. Onneksi laji osoittautui myös
erittäin rauhalliseksi, muille kaloille kiltiksi ja
myös valoisalla liikkuvaksi.
En olisi voinut herra Möttöstä antaa pois niin
monen yhteisen vuoden jälkeen, onhan se jo legenda
tuttavapiirissänikin.
Toki ostajalla on se suurin velvollisuus perehtyä
lajeihin ja niiden vaatimuksiin eläviä olentoja
ostaessaan, mutta omalla kohdallani tulee kyllä
mieleen sekin, että olisikohan kauppiaskin voinut
varovaisesti kysäistä, että tiedätkö, että tästä
voi kasvaa 40-senttinen 30-vuotiaaksikin elävä
kala.
Kyllä vastaavissa ongelmissa pyrkisin ensin
löytämään sijoituspaikan ennen kuin tappamaan.
Monethan ostavat pari pientä 5 senttistä
kultakalaa ja ajattelevat, että kyllä ne tuossa
63 litraisessa hyvin mahtuvat elelemään (onneksi
en itse tehnyt tätä virhettä). Ja kun kultakalat
kasvavat isoiksi, syövät muut pienet kalat,
saavat iumarakkovikoja ja kuolevat pois ne eivät
olekkaan niin kivoja. Siinä vasta kysymys mitä
tehdään sille toiselle isolle möllikälle, jota
tuskin kukaan haluaa.
Sama kohtalo kohtaa esim. haimonneja, jotka
tarvitsisivat minimissään tuhatlitraisen
akvaarion muutamaksi vuodeksi. Ja mitäs sitten
tehdään kun kalat eivät pysty enää kääntymään?
Miksiköhän kultakaloja edes tuodaan Suomeen, kun
vain muutamalla on mahdollisuus tarjota tälle
hyvin yleiselle kalalajille oikeanlaiset oltavat?
Paula: Kultakaloja valitettavasti tuodaan ja
myydään eteenpäin sen takia että se on
legendaarinen akvaariokala. Ensikertalaiset eivät
välttämättä osaa nimetä kaloista muita kuin sen
ja jotkut kauppiaat myyvät ihan mitä tahansa,
mitä ostajat haluavat. valitettavasti.