Ei näy sinistä taivasta. Ei näy aurinkoa. Näkyy vain tasaisen harmaata sumupilveä. Samaa sumupilveä on näkynyt pari viikkoa.
Sumupilveä on päässyt jo korvien väliin asti.
"Vittusaatanaperkele! Miksei se aurinko voi paistaa!", huutaa Arska parvekkeelta. Loskassa kahlaavat ihmiset vilkaisevat kerrostalon kolmannen kerroksen parvekkeella elämöivää Antero Jalmari Kannista ja jatkavat elämäänsä.
Antero perääntyy parvekkeen nurkkaan, painaa selkänsä kylmään betoniseinään, ja ponkaisee vauhtiin. Muutaman juoksuaskeleen jälkeen Arska hyppää parvekkeen reunalle, levittää kätensä ja lähtee putoamaan kiihtyvällä vauhdilla.
Juuri ennen kuin Arska mäjähtää asfalttiin, Arskan mieleen juolahtaa matkia lintua ja räpyttelee ojennetuilla käsillään.
Arska huomaa yhtäkkiä kohoavansa. Arska katselee kerrostalon parvekkeilta sisään asuntoihin kohotessaan ylöspäin.
Pian Arska on korkealla kerrostalon yläpuolella ja sukeltaa harmaaseen sumupilveen. Kiihdyttäen räpyttelyä, koska kylmä sumu kastelee Arskan t-paitaa ja verkkareita, Arska alkaa näkemään kirkasta valoa yläpuolellaan.
Valo kirkastuu ja kirkastuu. Yhtäkkiä Arska on sinisen kaarevan kauniin taivaan alla, missä aurinko lämmittää mukavasti.
Räpytteleminen on jo alkanut tuntumaan lihaksissa ja Arska lopettaa räpyttelyn.
Mitään ei tapahdu. Aurinko paistaa lämpimästi. Parvi variksia lentää ohi. Liikenteen melu kuuluu kirkkaan valkoisena hohtavan pilvipeitteen alta.
"No voi vittu!", karjaisee Arska.
Yhtäkkiä kaukaisuudesta lähestyy jotain. Arska miettii sen muistuttavan jääkaappipakastinta. Esine lähestyy edelleen. "Vittu se on jääkaappipakastin", ajattelee Arska.
Jääkaappipakastin pysähtyy Arskan eteen. Arska aukaisee jääkaapin oven, vilkaisee täynnä ruokaa olevaa jääkaappia, ottaa lasihyllyllä olevan veitsen, puukottaa veitsellä nakkipaketin auki, ja syö yhden nakin.
Arskan seikkailut, osa 1.
3
467
Vastaukset
- scarabaeus
Jääkaapin valo himertelee vain tosi himmeästi ruokaröykkiöiden tiukkaan tupattujen pakettien väleistä. Arska paiskaa oven kiinni voimallisesti, sillä kuntosalilla on tullut viime aikoina ravattua aika kiivaaseen tahtiin. Käsivarsiin on tullut jokseenkin kovia patteja. Karttunutta lihasmassaa.
Niin kaarevan sininen taivas, nämä leppeät tuulet. Föhn. Arska leijailee yhä jokseenkin raskaansarjan hippuna yhä voimallisemmaksi muuttuvan musiikinjytkeen ja kirjavan sataman näytelmässään, yrittäen etsiä silmiensä iloksi jotakin piristävää, mutta korvien välit alkavat täyttyä yhä enemmän musiikista... bailabailabaila... sambakarnevaalikulkueet etenevät Rion yössä... Rio de Janeiro... ooh, tämä valtameren kohina korvissaan, ooh, Atlantti, tuo kelluva amme... ooh, Etelä-Amerikka ja Rio de Janeiro. Sinä ”tammikuun joki”, ja Copacabana, sinä puolikuu, ja Ipanema ”tiidittiidiitiiditdidiidii... muistathan tytöt tuliset ja nuo kuumat hiekkarannat... ” nuo alastoman julkeat rannat taskuvarkaineen ja kerjäläisineen.
”Ooh, varo Arska, äläpä nyt vaan polta näppejäsi Arska! ... ja varo varo varo ottamasta liikaa aurinkoa Arska!”
Aurinko tosiaan paistaa lämpimästi ja parvi papukaijoja lentelee äänekkäästi häntä kohti keskenään puhua pulisten, ja yksi kovanokka lähes törmäten Arskan kipeään liikavarpaaseen, saaden kuitenkin siipensä viimetinkaiseen ojennukseen ja uuden kurssin kohti alhaalla törröttävää... alhaalla törröttäviä hiekkarantojen tissilaumoja, vai olisiko sittenkin sissi... miten siellä nyt näyttääkin sitä näppylää ja nappulaa olevan jokseenkin tiuhassa kropparivistössä. ”Mitä ne siellä oikein puuhastelevat keskellä kirkasta päivää.” Arska ihmettelee ja kääntyilee kuin kumipatjana, ilmavana massana.
”Ooh, varo Arska...”
... kuului taas kuin kaikuna korvissaan. "Kuka kumma siellä kailottaa?"- B.B.
...Arska avasi hitaasti silmänsä, valo tuntui kuin teräviltä veitsiltä.
Päässä jyskytti armottomasti ja mielen perukoilla oli jumalaton krapulahässi:nyt olisi saatava naista ja äkkiä!
Huoneessa haisi vanhan viinan ja kusen mojova aromi, olikohan Arska laskenut alleen jumalaisessa tilassaan.
Ei v-u!Ylös vaan ja paanalle, krapula lähtee sillä millä tulikin.
Arska noisi ylös ja päästi pukeutuessaan ankarasti peräilmaa ja röyhtäisi, suussa oli kissanp-an makua.
Kaikkea sitä näkee kun on täysseilissä, tuumi Arska, jotkut vaan näkee pikku-ukkoja mutta mä vaan s-na lentelen sirllä täällä.
Arska könysi eteiseen ja soitti...
"Arska aukaisee jääkaapin oven, vilkaisee täynnä ruokaa olevaa jääkaappia, ottaa lasihyllyllä olevan veitsen, puukottaa veitsellä nakkipaketin auki, ja syö yhden nakin." :D
Tässä oli jo käytetty mielikuvitusta :P Ei hele :P Kiva lukee välillä vaihteeks vähän omalaatuisempaa tekstiä :D Hauska tarinan alku :D
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Helena Koivu menettänyt lapsensa. Onko Mikko Koivulla oma laki?
Voiko olla totta että äidiltä viedään lapset ja ei mitään syytä ole edes kerrottu äidille itselleen.?4586021Hannu Pikkarainen ehdottomaan vankeuteen
KKO tuomitsi 1 v 9 kk. Tämä ei ole Hannulle ilon päivä.2222171Pikkunaiselle terkkuja
Olet parasta koko maailmassa! Kaikkein ihmeellisin. Olisitpa täällä. 🧡 harmaasusi3831950- 1231130
Kuvataiteilija Johanna Oras lataa mielipiteensä Miina Äkkijyrkästä Farmilla: "Miinahan oli..."
Oho! Johanna Oras ottaa kantaa kollega-Äkkijyrkän Farmi-puuhiin. Farmi Suomi -realityssä koettiin v. 2024 todellinen yl51064- 281021
- 77882
Olet vieläkin täällä
Tunnen energiasi. Tunnen että ajattelet minua. En aio koskaan enää ottaa sinuun yhteyttä. Voit ottaa minuun, jos itse h60874- 39754
Oishan se coolia
Kun sais maistaa sun huulia 😘 Mukavaa päivää Hei, just sulle miehelle, josta haaveilen ❤️55743