Nöyryys on välttämätöntä ihmiselle

Eräs urheilija kertoi suuren kisan voitettuaan tuntevansa nöyryyttä (vetää nöyräksi).
Aloin ajatella asiaa.

Kun kuuntelee esimerkiksi mäkihyppääjien haastatteluja, huomaa, että tie huipulle
kulkee yrityksen ja erehdyksen kautta. Urheilija on siinä onnellisessa asemassa, että
hän saa jatkuvasti palautetta virheistään ja puutteistaan valmentajalta. Vaatii nöyryyttä
ottaa ne vastaan ja toimia niiden mukaan. Tämä on välttämätöntä, jotta kehitystä
tapahtuisi. Kunnianhimo luo painetta, mutta ei edistä suoritusta. Suorituspaineen
voittaminen päinvastoin kuluttaa energiaa. Ehkä urheilija voiton hetkellä näkee myös
tien, jota on kulkenut.

Nöyryys on ihmiselle välttämätön asenne. Joskus sen oppii vasta kovien elämäkokemusten
jälkeen. Ihmisellä on taipumus idealisoida itseään ja olla näkemättä ongelmiaan. Siksi
meidän on vaikea nähdä virheitämme, puutteitamme, ”syntejämme ”. Tarvitsemme
nöyryyttä pitääksemme jalkamme maan pinnalla. Tässä voi auttaa esimerkiksi luotettava
ystävä, joka kertoo sen, mitä emme itse huomaa.

Virheiden takia ei kuitenkaan kannata tuomita itseään. Hyväntahtoinen suhtautuminen
niihin johtaa anteeksiantoon ja kehittymiseen.
Hyvä muistaa myös Dostojevskin sanat: vihollisesi on paras opettajasi.

7

746

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nainen ilman digiboxia

      Urheilussa korostuvat narsistiset ihanteet. Tunnistan ne, koska oman ammattini piirissä ne ovat myös olemassa turhan korostuneina. Voitonriemun tunnetta on kuvattu ilon ja vihan kombinaationa. Jos urheilija ei tavoittelisi voitonriemua, hän ei voittaisi. Olisi hyvä tunnistaa näiden tunteiden takana viihtyvät motiivit. Minusta niistä on aika kaukana nöyryys. Nöyryyttä urheilija voi ehkä kokea sietäessään puuduttavan pitkästyttäviä harjoitusjaksoja ilman glamouria.

    • Olet oikeassa!

      Luin tekstisi mielihyvällä. Viisaita sanoja.

      • Psykopatologia

        -
        tänne mitään kirjoittaa, kun asiaketjuistakin lähtee hännät pois.


      • Psykopatologia kirjoitti:

        -
        tänne mitään kirjoittaa, kun asiaketjuistakin lähtee hännät pois.

        En ole ymmrrä tätä poistamista.

        En kyllä pidä ilmauksia "tuhti olo", "ähä kutti" jne. todennäköisinä. Tämä on tietenkin eri asia.
        Halusin keskustella nöyryydestä, koska siitä ei koskaan näe mitään tekstiä.


      • Psykopatologia kirjoitti:

        -
        tänne mitään kirjoittaa, kun asiaketjuistakin lähtee hännät pois.

        Pyysin poistamaan von Haisulin ja jonku muun, jota en muista asiattoman vastauksen, veististä "Kysymys Psykopatologialle" 2.02. Koko ketjun loppupää oli myös poistettu. En tiedä tietenkään, aiheutuiko se kehoituksestani. Nyt siellä on vain sinun tekstisi.
        Toivottavasti vastaat.


    • Nimetön

      Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Toivon, että olet oikeassa. Nöyryys on varmasti jatkumo niinkuin elämä yleensä koska koin itse olevani enemmän nöyrä ennen kuin nyt. Tästä muutoksesta en jälkikäteen pidä ja haluaisin asian muuttuvan takaisin parempaa ja entistä nöyrempään suuntaan.

      Mielestäni nöyryys on todellakin tie onneen. Ylimielisyys, joka on ajoittain vallannut alaa mielessäni, ei ole tuonut tullessaan positiivisia asioita, vaan pelkkiä negatiivisia. Ymmärrän nyt paremmin kuin ennen, ettei kukaan pidä siitä. Kukaan ei katso ylöspäin sellaista käytöstä. Jossain vaiheessa elämässäni meni niin kovaa "hyvin", että en yksinkertaisesti voinut asialle mitään.

      Huomasin myös, että ylimielisyys ja tuomitseminen kulkee käsi kädessä. Nöyryys on myös toisten ihmisten hyvien ja pahojen tekojen hyväksymistä. Itse olen kompensoinut omaa huonoa käyttäytymistä toisten tuomitsemisella. Tämä tuntuu varmasti aivan absurdilta asialta monelle, mutta ehkä oma itsetuntoni ei olekaan ollut kohdallaan ja materialististen saavutusten voittokulkua ei ole seurannut yhtä nopea itsetunnon kehitys.

      Nyt kysynkin alkuperäiseltä kirjoittajalta ja muilta vastaajilta/lukijoilta mikä auttaa palauttamaan nöyryyden? Millä tavalla saa takaisin sen työmoraalin, mikä on ollut silloin kun ensi kertaa astui esimerkiksi työelämään tai luokan eteen pitämään esitelmää? Mielestäni tämän nöyryyden löytäminen, arvostaminen ja jatkuva terve itsekriittisyys/-ironia on ainoa tie todelliseen onneen. Vain tällä tavalla voi olla oikeasti rehellinen itselleen ja muille.

    • Nimetön

      ja ilmoittaisin, että oman mieleni tilanteesta ja ajatuksista kirjoitin hieman lisää otsikossa "lievän narsismin hoito"

    Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa

      En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod
      Ikävä
      22
      5514
    2. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      32
      4830
    3. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      28
      2761
    4. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      34
      2354
    5. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2058
    6. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      15
      2018
    7. En ole koskaan kokenut

      Ennen mitään tällaista rakastumista. Tiedän että kaipaan sinua varmaan loppu elämän. Toivottavasti ei tarvitsisi vain ka
      Ikävä
      19
      1657
    8. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      12
      1601
    9. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      23
      1482
    10. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      26
      1456
    Aihe