KaurisM:het pärjänneet kasvattajina, isinä, isoisinä jne. Olisi kiinnostavaa kuulla?
Enpä miten ovat
Vanha Kauris
10
1238
Vastaukset
- Tammikuun Tarzan
En oo vielä tohon ruljanssiin lähtenyt mukaan eikä kuulu perheen perustaminen vielä lähivuosien suunnitelmiin =)
Oon mm. ollu koulunkäyntiavustajana aikoinaan viitisen kuukautta. Aloitin harjoittelijana, mutta jo parin viikon päästä sain "vakipaikan" talosta vaikka mulla ei siis ollu minkäänlaista koulutusta alalle. Tulin todella hyvin toimeen semmoisten 8-15 vuotiaiden lasten ja nuorten kanssa. itse olin tuolloin 22-vuotias. Eniten tykkäsin niistä eka ja toka luokkalaisista. Oon vissiin sitte itsenkin sen verran lapsenmielinen että yhteinen sävel löytyi aina helposti pikkuihmisten kanssa. Ja pari kertaa olen saanut niitä "susta tulee hyvä isä" kommentteja kun joskus oon kattonu jonkun tuttavaperheen lasten perään esim. yhden illan.
Mutta ei se nyt vielä tee kenestäkään hyvää isää, jos tulee hyvin lasten kanssa toimeen muutaman tunnin päivässä. Isyys on kuitenkin kokopäivähommaa ja elinikäinen sitoutuminen. Mutta kyllä mä varsinkin pienistä lapsista pidän ja he tuntuvat pitävän musta. Jos sitä perhettä jonain päivänä on, niin uskon kyllä selviäväni kunnialla. - odottaakaan.
molemmat vanhemmat on kauriita.
Kerran tytön isoäiti ihmetteli, miten
tuosta L:sta on tullutkin noin avuton
ja epäitsenäinen.
Mitä muuta siihen olisi voinut vastata
kuin että jos molemmat vanhemmat
ovat kauriita, ei paljon muuta
voi...- -niin
Kauriit on hyviä organisoimaan ja saa yleensä hommat luistamaan sekä töissä että kotona. Ne tietää sen itsekin. Toisaalta ne on melko joustamattomia ja yksoikosia eikä paljon muitten mielipiteitä tosissaan kuuntele ja niin sitä mennään kauriin pillin mukaan. Lapsukaisten on siis paras/helpoin jättää "ajattelut" kauriin huoleksi. Ei ihme jos itsenäistyminen viivästyy.
- isin, isoisänä
No ainakin kauris-naisen (äiti/mummon) mielestä täys paska!
Kun niillehän ei riitä vaikka hakis kuun taivaalta.
Minusta ei ainakaan tuo kauris-nainen tehnyt puoliakaan siitä mitä sai minulta, siis meidän virmassa.
Mitä on saanut nyt aikaan, on et en saa edes olla tuo isoisä.- Vanha Kauris
mutta jaksamisia ja toivotaan, että aika korjaa välejä lapsiisi ja saat nauttia isoisän päivistä. Eron jälkeen on aina rankkaa, mutta yrittänyttä ei laiteta.
Pärjäilehän! - Kauris M
Vanha Kauris kirjoitti:
mutta jaksamisia ja toivotaan, että aika korjaa välejä lapsiisi ja saat nauttia isoisän päivistä. Eron jälkeen on aina rankkaa, mutta yrittänyttä ei laiteta.
Pärjäilehän!Nyt oli kirje postilaatikossa exältä.
Jossa valitti kun en ole käynyt katsomassa lapsenlasta. Vaikka kuukausi taaksepäin huutamalla uhkasi lähestymiskiellolla jos varpaallakin astun tyttären ja hänen tontille ?
Siis meillä on välimatkaa vaivaiset 250 metriä. ;)
Haloo naiset onko kaikki kotona.
Itse kun en edes ryyppää, tai jotain muita aineita käytä.
Aion nyt ilmoitta exälle postin kautta tietenkin. Et kertoo vaarin kuolleen, odottavalle tyttärentytölle. Kun muutenkin osaa tuon valehtelun niin viattomalta näyttäen. - Vanha Kauris
Kauris M kirjoitti:
Nyt oli kirje postilaatikossa exältä.
Jossa valitti kun en ole käynyt katsomassa lapsenlasta. Vaikka kuukausi taaksepäin huutamalla uhkasi lähestymiskiellolla jos varpaallakin astun tyttären ja hänen tontille ?
Siis meillä on välimatkaa vaivaiset 250 metriä. ;)
Haloo naiset onko kaikki kotona.
Itse kun en edes ryyppää, tai jotain muita aineita käytä.
Aion nyt ilmoitta exälle postin kautta tietenkin. Et kertoo vaarin kuolleen, odottavalle tyttärentytölle. Kun muutenkin osaa tuon valehtelun niin viattomalta näyttäen.sanoisi eräs hyvä ystäväni - älä anna periksi - taistele! Osoita olevasi todellinen jukuripää - lähesty rakkaitasi ja älä anna exsäsi uhkailun vaikuttaa - uhatkoon lähestymiskiellolla - ei sitä perusteettomasti myönnetä!
- Vanha Kauris
Olen aina pitänyt lapsista - heidän aitoudestaan, kyvystä oppia uusia asioita jne. Itselläni on neljä aikuista lasta ja yksi lastenlapsi. Onneksi oli aikaa antaa lapsille omaa aikaani, kun olivat lapsia. Yhäkin nuo ajat lämmittävät mieltäni muistoineen. Kun lapset tulivat murrosikään he itsenäistyivät vauhdilla ja löysivät omat elämänpolkunsa varhain kahdenkympin molemminpuolin. Olen tyytyväinen, että näin on käynyt - lasten kuuluukin kasvaa ja irtaantua vanhemmistaan ja aloittaa oma elämänsä!
Lastenlapseni on vielä kovin nuori, mutta papan pikku silmäterä jo nyt. Odotan tulevia vuosia innolla ja toivoisin näkeväni lastenlapsienikin määrän kasvan vuosien saatossa!- Kauris 30.1.2008 :
"Eikä meistä työnarkomaaneista ole mitään iloa kumppanillekkaan - hyvä, että aamulla
moikataan huomenet ja illalla lyhyesti ja ytimekkäästi, että "öita".
Itseä oikeasti harmittaa, että miksen osannut painaa ajoissa jarrua - helpottaa työnteko - kyllä ne työt olisi tulleet ilman minuakin tehdyksi. Noh, nyt toivon jotain oppineeni - ainakin kovat oppirahat on maksettu. Muistakaapa levätä, antaa aikaanne lapsillenne ja toisillenne,"
Onks täällä kaks Vanhaa Kaurista liikkeellä. Jutut alkavat olla ristiriitaisia.? - Vanha Kauris
Kauris 30.1.2008 : kirjoitti:
"Eikä meistä työnarkomaaneista ole mitään iloa kumppanillekkaan - hyvä, että aamulla
moikataan huomenet ja illalla lyhyesti ja ytimekkäästi, että "öita".
Itseä oikeasti harmittaa, että miksen osannut painaa ajoissa jarrua - helpottaa työnteko - kyllä ne työt olisi tulleet ilman minuakin tehdyksi. Noh, nyt toivon jotain oppineeni - ainakin kovat oppirahat on maksettu. Muistakaapa levätä, antaa aikaanne lapsillenne ja toisillenne,"
Onks täällä kaks Vanhaa Kaurista liikkeellä. Jutut alkavat olla ristiriitaisia.?Eikä jutuissa ole ristiriitoja - tuossa ylempänä kirjoitin, että onneksi minulla oli aikaa lapsilleni, kun he olivat lapsia eli alle murrosikäisiä. Toimin silloin opettajana, mutta kouluttauduin EU projektien erityisasiantuntijaksi. Ja aloitin armottoman työputkeni, jota kesti kymmenisen vuotta. Nuo vuodet tosiaan omistin sitten 110 prosenttisesti työlleni, armottomille projekteille, joita vedin välillä pitkään useampaakin yhtäaikaa. Projektityö ei katsonut normaaleja työaikoja, vaan usein illatkin istuin kokouksissa tai esitelmöimässä milloin mistäkin esillä olevasta aiheesta.
Väsymys/uupumus tuli salakavalasti. Totta on, että avioliittoni kariutui työelämän paineissa ja kiireissä. Onneksi lapset olivat jo niin vanhoja ja itsenäisiksi kasvatettuja, että löysivät polkunsa omaan elämäänsä ja säästyivät pahimman näkemiseltä. Lopulta en enää jaksanut sekä psyyke että fysiikka olivat pettäneet minut. Kun uuvuttaa itsensä totaaliseen loppuun työelämässä, niin siitäpä ei hetkessä edes toivu. Nyt alan olla taas kunnossa ja valmiina aloittamaan viimeistä jaksoani - elämänarvot ovat käyneet kovassa myllyssä, nykyinen työni onkin enemmän juuri terapeutin työtä - auttaa ihmisiä heidän kriiseissään. Sairastan itse sepelvaltimotautia ja joudun syömään kourallisen lääkkeitä aamuisin, että se pysyisi kurissa. Nyt minulla on taas aikaa lapsilleni, mikä käytännössä minun iässäni tarkoittaa lastenlapsia.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta643305Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh433117- 432498
Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1082356- 311923
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271820- 481626
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä851425- 391300
- 821159