Onko käytännössä työmarkkinoilla suurta ero? Eli sijoittuvatko insinöörit ja diplomi-insinöörit kuinka samantasoisiin tehtäviin?
Insinööri vs. DI
Huubabaaba
4314908
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Sanoisin että riippuu hyvin paljon opintojen suuntautumisesta, mutta kyllähän monissa työpaikkailmoituksissa lukee että haetaan joko DI tai ins. tutkinnon suorittanutta. Eiköhän molemmilla tutkinnoilla pääse niin pitkälle kuin haluaa, kunhan on itsellä taitoa ja halua. Ei tutkinto oikeuta suoraan pääsyä johtajapallille :)
Kannattaa valita sellainen tutkinto joka kiinnostaa, toiset tykkää enemmän tekemisestä ja toiset eri ilmiöiden teoreettisemmasta tarkastelusta.
"Ei tutkinto oikeuta suoraan pääsyä johtajapallille :) "
Ei oikeuta, ei, mutta tutkinnon puuttuminen voi sen estää. Dippana pääsee huomattavasti helpommin niille paremmille palleille. Perusinsinööri saa taistella paikkansa eteen - ja joissain tapauksissa taistelulla ei ole mitään merkitystä. Jotkut firmat pitävät sääntöä, että esimerkiksi johtoryhmään ei ole ilman akateemista tutkintoa asiaa. Samoin kuin konsulttifirmatkin pitävät imagosyistä asiakasrajapinnassa akateemista väkeä.
Kannattaa opiskella DI:ksi, jos vähänkään riittää nupissa potkua. AMK:ssa tuntee itsensä helposti liian fiksuksi siihen opinahjoon ja joutuu loppujen lopuksi kuitenkin opiskelemaan dipaksi...
Yhdyn edelliseen puhujaan.
Koulutus on yksi osa henkilön Curriculum Vitaeta. Siinä, missä toisen kielitaito yltää korkeammalle, toisen koulutustaso saattaa olla laajempi. Koulun kauttahan saadaan teoria, jota hyödynnetään käytäntöön - tämä on silkkaa perustietoa. Kuitenkin tiettyjä opintoja (tai kurssien sisällön syvyyttä), joita korkeakoulut tarjoavat, ei edes löydy AMK:sta - asia on myös osaltansa päinvastoin, sillä kun kaikkea ei ole tarve osata, ei niitä nähdä tarpeelliseksi opettaakaan. Näinollen insinööri saattaa olla jäävi useamminkin kuin kerran verraten DI:n, kuitenkin liittyen asiayhteydestä.
Tietyn kohdennetun alan tutkijaksi insinööri saattaa olla hyvin paljon osuvampi kuin DI - riippuen yhä tietenkin opintojen suunnasta ja täyteläisyydestä. Esim. tuotantotalouden DI, joka omaa sivuaineena energiatekniikan ei välttämättä ole läheskään yhtä pätevä toimimaan energiatalouteen liittyvän markkinointitutkimusprojektin johtajana kuin taaseen energiatekniikkaa päätoimisesti opiskellut insinööri.
Kuitenkin ongelmanratkaisukyky ja luovuus ovat päätekijöitä aina ja kaikkialla. Pakolliset matematiikan, fysiikan ja kemian kurssit auttavat vain työelämän tilanteissa selviämiseen - lukuunottamatta tietenkään erikoistuneita insinöörejä ja diplomi-insinöörejä. Ei edes tiedon määrä erota näitä kahta koulutusta - ennemminkin tiedon laatu - ja siltikin ero on hyvin pieni, marginaalinen jopa.
Suurin ero on itse tarkoitusperäinen erottelu, jotta ihmiset eivät olisi samanlaisia. Ihmisinä nämä kaksi eivät eroa lainkaan. Työelämä ja -kokemus ovat vaikuttavimpia tekijöitä sekä kokonaisvaltaisen yleissivistyksen omaaminen. Yksinkertaistettuna: samankaltaisten koulutusten käyneet insinööri ja DI hakevat samaa työtä, jolloin DI voi pyytää hieman enemmän palkkaa - tällöinkin riippuen työn laadusta työnantaja voi palkata DI:n uskoessaan häneltä löytyvä monipuolisempia ratkaisuvaihtoehtoja vaativampien ongelmien ratkaisuun tai vaihtoehtoisesti insinööri todetessaan, ettei ongelmat ole ylitsepääsemättömiä myöskään hänelle ja voivat palkata hänet tällöin huokeammalla. Kuitenkin pohjalla vaikuttaa vaakakupissa yhtä lailla työkokemus, joten on mahdotonta ratkaista yleiskuvana, kumpi koulutuksista on "parempi". Kaikkihan riippuu ihmisestä itsestään.
- DI-KTM (Tuotantotalous/Kansainvälinen markkinointi/Energiatalous/Rahoitus)
Aivan; varsin monessa työpaikkailmoituksessa haetaan insinööriä tai diplomi-insinööriä, ja molemmilla tutkinnoilla pääsee varmasti niin pitkälle kuin on kykyjä (toivottavasti).
Kuitenkin: useimmiten tuo vaatimus "DI tai insinööri" on luettavissa niin, että palkataan esim. vastavalmistunut DI, tai insinööri, jolla on runsaasti kokemusta vastaavanlaisesta tehtävästä. Tuskinpa koulutustaso on yhdentekevä tuollaisen ilmoituksen laatineelle rekrytoijalle.
Omien kokemusten ja seurannan perusteella voisin sanoa, että DI-tutkinto näyttäisi antavan ehkä ~10 vuoden etumatkan insinööriin nähden sellaisissa firmoissa, joissa työskentelee paljon molempia. Eli 25-vuotias DI työskentelee sellaisissa hommissa, joissa 10 vuotta talossa ollut noheva 35-vuotias insinööri voisi olla. Toki tämäkin nyrkkisääntö on viitteellinen - varmasti on olemassa epäonnistuneita DI:tä ja hyvin onnistuneita insinöörejä. Siinä missä teknikon hommia tekeviä insinöörejä.
Tulevaisuudessa tilanne saattaa olla toinen. Jos valmistuvien amk-inssien laatu jatkaa heikkenemistään, kuvio saattaa muuttua. Lisäksi: moniko oikeasti DI:ksi kykenevä ihminen valmistuu amk-insinööriksi, koska "tykkää enemmän tekemisestä"?
Lainaus ... Ei edes tiedon määrä erota näitä kahta koulutusta - ennemminkin tiedon laatu - ja siltikin ero on hyvin pieni, marginaalinen jopa. ...
Olen hieman eri mieltä. Teknillisissä yliopistoissa (ja korkeakoulussa) pureudutaan huomattavasti enemmän asioihin syvemmälle. Mietitään ilmiöiden syitä, ei pelkästään seurauksia (jos ymmärrätte mitä tarkoitan). Asiat käydään laajemmin läpi niin, että kukin voi itse todeta ja kokea ahaa elämyksen että näinhän se menee. Kun taa AMK:n puolella enemmän taivastaa tulevina totuuksina jota opettaja pudottelee valmiiksi purtuina opiskelijoille. Näin ollen yliopisto-opiskelijan tulee tehdä enemmän töitä opiskelun eteen. Kyllä se näkyy osaamisessakin myös työelämässä.
Tässä oli kyllä jo niin paksua tekstiä ettei voi olla muuta kuin trolli! :D
Trolli tosiaan.
Joo ei todellakaan vasta valmistunut DI mene usean vuoden kokemuksen omaavan inssin ohi! Ei sit millään! Vasta valmistunut DI ei tiedä käytännössä käytännöstä mitään ei sen enempää kun vasta valmistunut inssikään.
Missä firmassa 25v DI työskentelee samassa hommassa missä se 10v talossa ollut inssi? No tietysti sellasessa firmassa missä tämä DI.kin tekee samaa duunia 10v päästä.
Kuitenkin: useimmiten tuo vaatimus "DI tai insinööri" on luettavissa niin, että palkataan esim. vastavalmistunut DI, tai insinööri, jolla on runsaasti kokemusta vastaavanlaisesta tehtävästä. Katoppa sitä ilmoitusta niin siellä lukee se työkokemus 1-5v tai yli 5v...
Jos puhutaan molemmissa vastavalmistuneista niin melko samalla viivalla ovat. Jos taas puhutaan 5v kokemusta oleva inssi vastaan vasta valmistunut DI niin kyl se inssi vie sen työpaikan sen enempää miettimättä. Mutta molemilla 10v kokemusta niin sillon dippa menee ohi.
"Jos valmistuvien amk-inssien laatu jatkaa heikkenemistään,..." Mistähän tämä lähde on peräisin? Missä vaiheessa se on ruvennut heikkenemään?
Lisäksi: moniko oikeasti DI:ksi kykenevä ihminen valmistuu amk-insinööriksi, koska "tykkää enemmän tekemisestä"? No tuo tekeminen on täysin väärä sana kun jotkut haluavat nopeammin töihin eikä välttämättä halua yliopistomaista säätämistä. AMK.ssa ei tarvitse miettiä meneekö kurssit päällekkäin.
En pidä näistä vertailuista, koska niissä yleistetään aina jonkun henkilökohtaiset taidot johonkin arvioijan hattuvakiotasolle. Se onko henkilö AMK inssi vai DI on ihan triviaalia sen suhteen mitä joku voi päätellä hänen taidoista tai valmiuksista suoriutua jostain "etsitään AMK insinööriä tai DI:tä pyörittelemään kikkaireita CADillä" -tehtävästä.
Haluaisin itse vertailla ennemminkin vasenkätisiä ja oikeakätisiä insinöörejä. Yleisestihän vasenkätisiä pidetään luovempina ja ongelmanratkaisukykyisempinä ihmisinä. "Tosielämästä" voisin antaa myös esimerkkejä vasenkätisten paremmuudesta ja oikeakätisten heikoista kyvyistä suoriutua mitä yksinkertaisimmistakin tehtävistä.
Vastavalmistuneen säätämistä.
Moro!Ei rak.liikeissä tutkintojen perään paljon kyselty,ainakaan 80-luvun loppupuolella,kun oltiin vt4:lla Jämsästä Kumhoisiin olikohan v.-88.Silloisen maarak.firman rak.pääll.oli DI,työpääll.oli inssi ja sen työmaanpäällikkönä meikäl.ikäinen n.35v.DI.Meitä vuoropääll.oli 3, 2 inssiä ja 1-rkm. Hommat luisti hyvin ja urakka valmistui 2vkoa etuajassa,vaikka Jämsän illat ja yöt vaativat osansa!😄
Moi ! Ei sijoitu samantasoisiin tehtäviin ei ainakaan pitäisi mennä siihen että DI ins. palkoja teollisuus madaltaisi ottamalla halvempia ins. tehtäviin joissa ennen kovemmalla tuloilla DI ins. istui.
T:Marko
Hyvä esimerkki insinöörin ja DI:n erossa tuli esiin jutellessani kaverille, joka opiskeli DI:ksi automaation puolella sekä minä, automaatioinsinööri. Hän kysyi, että mitä ne käytännön työt ovat ja JOUDUTTEKO käyttämään työkaluja. Eli kaveri varmasti tiesi teoriassa piirikaaviot ja sen laskennan. Käytännön laitteita ei hän ollut koskaan nähnyt. Sellaista :)
Kuinka paljon johtotehtävissä joutuu työkaluja käyttämään? :)
Olenpa muutaman kerran ollut tilanteessa, jossa dippa on näyttänyt käytännössä amisjampoille, kuinka homma olisi pitänyt tehdä. Eli riippuu kokonaan tyypeistä.
Diplomi-insinöörin pitäisi periaatteessa kyetä nopeasti oppimaan ja selvittämään sellaiset asiat, jotka insinööri on opiskellut koulussa. DI:n pitäisi myös osata ratkoa ongelmia, joihin muut eivät työpaikalla pysty.
Toiset DI:t erottuvat selvästi tällaisilla kyvyillä, toiset painivat lähes samassa sarjassa AMK-insinöörien kanssa ja joutuvat panostamaan enemmän käytännön osaamiseen. Ketään tuottavaa työntekijää en lähtisi dissaamaan.
Yhtä tärkeä olisi kysyä, saako opiskelija itsellen DI-opinnoista erilaisia valmiuksia (jopa syvällisemmän ymmärryksen asioista) kuin insinööri-opinnoista. Nimittäin jos vain työllistyminen kinnostaa, niin oikea valinta yliopiston sijasta olisi ehdottomasti ammattikorkeakoulu.
Ja muistettava on myös se, että DI-tutkinnot ja eri yliopistotkin eroavat suunnattomasti toisistaan. Oman havaintoni mukaan esim. Lappeenrannan LUT:ista valmistuneet DI:t muistuttavat tietämystasoltaan useinkin lähinnä ammattikorkeakoulusta valmistuneita insinöörejä. Eli LUT tuskin antaa opiskelijoille amista parempaa pohjaa, mutta tämä ei kuitenkaan päde muihin teknillisiin yliopistoihn ei ainakaan Aaltoon, josta näyttäisi edelleenkin valmistuvan hyvinkin tasokasta väkeä.
Sinulta unohtui mainita, että Aallon tuta-DI on arvostuksessa jumalasta seuraava - ylöspäin.
Eiköhän DI-tutkinnot ole kuule suomessa aivan samantasoisia paikasta riippumatta. Mitä virkaa koko tutkinnolla on, jos sen taso vaihtelisi miten sattuu riippuen missä olet sen opiskellut. Tällöin työnantajapuoli joutuisi arpomaan onko kaverilla pätevyyttä DI-tutkinnon mukaisiin tehtäviin vai ei. Ihme aivopieruja.
Sehän on selvää, että pääkaupunkiseudun tiettyihin opiskelulinjoihin on huomattavasti vaikeampi päästä kuin vastaavaan paikkaan vaikka Lappiin. Ja tämähän johtuu sijainnista, koska suurin osa opiskelijoista on etelästä niin he myös haluaisivat etelässä opiskella haluamaansa ainetta. Tällöin sisäänpäässeet opiskelijat ovat myös tasokkaampia mutta ei se kuitenkaan nosta DI-tutkinnon tms. vaatimustasoa mihinkään - ei ylös eikä alas.
Ihan sama kuin Oulussa valmistunut lääkäri olisi jotenkin vajavaisimmilla tiedoilla varustettu kuin Helsingissä opiskellut. Haloo, miettikää nyt vähän mitä kirjoitatte!
Ei jää epäselväksi missä ylläoleva henkilö opiskelee... Ihme habitusta näillä Aalto tyypeillä... Mitä hienoo siinä on vaikkapa TTY.hyn verrattuna? Ite en edes hakennut Aaltoon ja kuka sinne Helsinki-Espooseen edes haluis muuttaa?
Heh, heh huu-haara. Pari tuta-dippaa viime yt:ssä pistin pihalle. Jonossa uusia portilla.
tiivistän edeltävän keskustelun
DI>amkinssi
Osaaminen > typerä, mitä tahansa koulua käynyt juntti.
Pätee erityisesti isoluuloisiin valmistuviin ja juuri valmistuneisiin urpoihin, kuten edelliseen.
Oli koulutus mikä tahansa, niin työelämässä sillä ei oikeasti ole paljonkaan väliä. Tärkeämpää on tuntea oikeat tyypit ja kasvattaa laadukasta verkostoa paskanjauhamisen sijaan.
En ole pajalla tai urakointipuolella kovin montaa DI:ä nähnyt, sitten liiketoimintaosaaminenkin on keskitasoa. Luulisin, että KTM vetäisi näissäkin asioissa pidemmän korren.
Suunnittelussa elää tällainen legenda, että AMK pesee DI:n sähköpuolen jutuissa, vaikka on silkkaa teoriaa.
Rakennusinsinöörit yleensä ovat järjestään fiksumpia, olivatpa kumpia hyvänsä kuin nämä erikoismammanpojat ja kukon pojat.
olisin varsin huolissani jos DI:t pyörisi siellä pajalla
tottakai KTM on myyntihommissa parempi, ei kuulu DIn ydinosaamiseen
rakennusinsinöörit on pohjasakkaa t: pisterajat
Pentumaiseta vastauksestasi voi aistia, että olet joku sivuhaarakonttorin oppipoika.
KTM parempi liiketoimintaosaamisessa? No shit sherlock...! Mutta sitten taas KTM ei yleensä ymmärrä tekniikasta saati ongelmanratkaisuista tuon taivaallista...
kun olet niin fiksu niin voitkin aloittaa argumentoimalla mikä noissa toteamuksissani on väärin
Olisiko olettamus kokonaiseen insinöörikuntaan liittyen? Rak.Insinä olen ainakin omalla työ urallani porskuttanut hyvin eeenpäin, vaikkakin nyt yliopistossa. Ainiin lause muuten aloitetaan isolla kirjaimella ja lopetetaan pisteellä, myös paskat provotrolliviestit olisi hyvä toteuttaa näin.
Asiaa ;)
Poizut te olette hakoteillä, jos haluaa palkkaa maksavan pomon, täytyy opetella paipattelemaan kehnot maksajat. Ei siinä dibloomeja tarvita. Jos et projektipäällikön ominaisuudessa halua tulla hulluksi tai maata sairaalassa joka kevät.
Liiketoimintaosaaminen on alkeita, ilman sitä ei ole mitään.
Liiketoimintaosaaminen pähkinänkuoressa: 1. Yrityksellä pitää olla tuote tai palvelu, josta asiakas on valmis maksamaan. 2. Yrityksen tulojen on pitkällä aikavälillä oltava suurempia kuin menot, jotta yritys pysyisi hengissä.
kyllä sillä nykyään on eroa. jos haluat isossa firmassa hyville liksoille, dippa vie aina kaiken päältä ennen inssiä. pienet firmat ja perheyritykset sitten erikseen, jossa hommat kulkee suvussa.
asiat saatto olla 50 vuotta sitten toisin, kun oikeastaan kellään ollut keskikoulua kummempaa koulutusta.
Varsinkin. jos siellä on petosmiehiä, jotka pitävät pentuja pilkkanaan eivätkä malsa palkkaa. Tehkää vain kakarat talkoilla, saatte keksin.
"jos haluat isossa firmassa hyville liksoille, dippa vie aina kaiken päältä ennen inssiä"
katkeraa AMisKoulu-ulinaa
Mokoma itsarinaukuja.
No näitä paljastelijoita nähneenä Otaniemessä housut kintuissa ja huuli pyöreänä, että meidän pojista tuli pervoja rantakemistejä.
Sinä olet lapsi ja pomosi on saatanan palvoja.
Uran alkuvaiheessa molemmat sijoittuvat usein samantyyppisiin tehtäviin.
Jos pääset hyvään yliopistoon opskelemaan DI:ksi eivätkä opinnot tuota vaikeuksia, olisit luultavasti pärjännyt elämässä hyvin myös AMK-papereilla. Toisaalta jos pelkäät vaikeita tehtäviä etkä halua harteillesi vastuuta yrityksen tuotekehityksestä, AMK-tutkinto riittää tuleviin työtehtäviisi täysin. Näistä voimme päätellä, että DI-tutkinto on tarpeen vain turhamaisille tilletelintavoittelijoille.
Olen eräässä suunnittelufirmassa jonka uusi tuleva jo julkaistu nimi on kuin teliasonera(ihan saatanan typerä), niin projektipäällikkö susta väännetään n. 4-5 vuodessa halusit tai et ja olit amk tai di. Itse ajattelin siinä vaiheessa vaihtaa firmaa, koska arvostan vapaa-aikaa.
Nykyisin työelämässä mennään raha edellä. DI:n täytyy osata myydä, omaa ja firman osaamista muuten olet heikoilla, vaikka tietäisit ja taitaisit kaiken muun mahdollisen. Osaaminen ja kilpailu menestyksestä alkaa vasta, kun tutkintopaperit on kourassa
Kannattaa viedä omena opettajalle ja työnantajalle tukku seteleitä tiskiin
Samat on hommat ja kumpiakin otetaan, toiselle vaan maksetaan alussa 600e enemmän lähtöpalkkaa ja toiselta odotetaan vähän enemmän tietotaitoa. Vuosien päästä ovat melko samalla viivalla.