Haluaisin kysyä,mitä olette mieltä.Siskoni on hyvin pahassa huumekoukussa.Hän oli jo pääsemässä parempaan jamaan,mutta nyt erosi miehestään,ja löysi uuden miehen,ja sama rumba jatkuu.Tuntuu todella pahalta katsoa sivusta,varsinkin kun itse saattaisin olla samassa tilanteessa kuin hän,ellen olisi saanut lasta.
Tuntuu pahalta myös kieltää siskoa näkemästä tyttöäni,koska kuitenkin sisko on yksi tärkeimmistä lähimmäisistäni, ja hänestä näkee kuinka hän todella haluaisi olla tytön kanssa.Koko pienen ikämme olemme olleet samoissa piireissä,tiet muuttuivat kun sain lapsen.
Pitisikö minun vain sanoa,että ei ole asiaa meille,ennenkuin on täysin raitis, tai jos ei,niin onko mitään keinoa millä voisi yrittää auttaa?Puhuminen ei tunnu auttavan,ja alan jo pikkuhiljaa vaipua epätoivoon.Joka päivä pelkään,että hänelle käy jotain.
ja syyllisyydentunnot nousevat siitä,etten silloin auttanut,kun vielä oli mahdollisuus,samoissa piireissä kun liikuin,ja kuulin ,kun hän oli ensimmäisen kerran suoneen vetänyt.Vanhemmat sanovat,että minun on turha syyttää itseäni,silti tuntuu pahalta.
Onko jo myöhäistä?
Tuntuu pahalta myös kieltää siskoa näkemästä tyttöäni,koska kuitenkin sisko on yksi tärkeimmistä lähimmäisistäni, ja hänestä näkee kuinka hän todella haluaisi olla tytön kanssa.Koko pienen ikämme olemme olleet samoissa piireissä,tiet muuttuivat kun sain lapsen.
Pitisikö minun vain sanoa,että ei ole asiaa meille,ennenkuin on täysin raitis, tai jos ei,niin onko mitään keinoa millä voisi yrittää auttaa?Puhuminen ei tunnu auttavan,ja alan jo pikkuhiljaa vaipua epätoivoon.Joka päivä pelkään,että hänelle käy jotain.
ja syyllisyydentunnot nousevat siitä,etten silloin auttanut,kun vielä oli mahdollisuus,samoissa piireissä kun liikuin,ja kuulin ,kun hän oli ensimmäisen kerran suoneen vetänyt.Vanhemmat sanovat,että minun on turha syyttää itseäni,silti tuntuu pahalta.
Onko jo myöhäistä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
vähän peloissasi,mutta missään nimessä käyttäminen ei ole sinun vikasi.etkä olisi voinut auttaa edes sillon kun kuulit siitä rännittämisestä ensimmäisen kerran.siinä vaiheessa mennään semmosen rajan yli mistä ei ole paluuta.olen itse joskus rännittänyt 3-4 vuotta.perhe ja läheiset ystävät yrittivät auttaa.turhaan.mikään ei auta ennen kuin itse haluaa lopettaa.siinä vaiheessa kun läheiset antavat tukensa,niin silloin siinä voidaan onnistua.itse onnistuin.
Jokuhan teillä on kotona mennyt todella pipariksi, jos siskoksista kumpikin on ollut IV käytön riskiryhmässä.
Keskity siskosi sijaan itseesi, ja siihen, miten saat pidettyä elämäsi mielestäsi elämisen arvoisena.
Siskosi liittyy seuraasi mikäli niikseen tulee. Toivottavasti hän saa tarvitsemaansa apua terveydenhuollosta.
Tilanteesi on vaikea siitä syystä kun, "löysi uuden miehen" Todennäköisesti tämä uusi kaveri on se joka vie häntä huumeiden käytossä eteenpäin.
Niin kauan kun huumeitten käyttäjällä "menee lujaa", eli fyysiset ja psyykiset olotilat ovat helpottavampia aineen vaikutuksen alaisena, kun ilman ainetta.
Kun käytäjä itse tajuaa tilanteensa, ja sitä se ei monesti tajua vasta kun on pohjalla, niin sitten on toiveita paranemisesta ja silloin hän tarvitsee tukea läheisiltään ja mahdollinen hoitopaikka on hyvin tärkeä ja että hoito on tarpeeksi pitkä.
Aineisiin houkettelevaa kaveria ei saisi olla lähistöllä.
Pidä kuitenkin yhteys siskoosi läheisenä, käytti Hän aineita tai ei.
Hän tarvitsee vielä sinua ja muitakin läheisiään.
Toivoa on niin kauan kuin on elämää.
Tilanteesi on varmasti mitä tuskallisin. Mutta mieti mitä siskosi ajattelee? Kyllä sekin ihan vähän joskus miettii et on menettäny kaikkee tärkeetä ton asian takia ja sillon voi tulla niitä itsetuhoisia ajatuksia jotka voi helposti toteuttaa pahimpina olo päivinä.
Mitä haittaa siitä on jos siskosi tulee luonasi käymään ja saatte jutella asioista, ehkä hän huomaa kyläilykäynneillä että ei haluakkaan omaa elämäänsä vaan samanlaisen kun sinulla.
Sun pitää nyt olla oikeesti tukena siskolles eikä MISSÄÄN nimessä kieltää tätä tulemasta tykösi!!
Oma on päätöksesi mutta parhaiten autat häntä tukemalla, kuuntelemalla, juttelemalla ( ei syyllistämällä)asioista ja välittämällä. Parhaitet onnistut jos siskosi kävisi luonasi selvin päin..toinen vaihtoehto on kuvata tätä kamoissa niin että ympärillä on selviä ihmisiä..niin eiköhän kellot ala soimaa ku siskos näkee ittensä siitä sitten joskus selvinpäin.
Parannettua hän ei saa kun itse itsensä mutta auttaa häntä tekemään tämä päätös voi salavihkaa avittaa.
Koskaan ei ole liian myöhäistä. Jopa tämän kirjan kirjoittaja elää tänäpäivänä, vaikka tyttö veti heroiinia 13v:nä.
Kirja:
http://de.wikipedia.org/wiki/Wir_Kinder_vom_Bahnhof_Zoo
Tyyppi:
http://en.wikipedia.org/wiki/Christiane_F.
Elokuva:
http://www.imdb.com/title/tt0082176/
(elokuvaa on yksi parhaista saksalaisista pätkistä ikinä)
olen, tai olin aika lailla samassa tilanteessa.. veljeni on kovassa huumekoukussa, välillä nousee ylös mutta sitten taas romahtaa alas.
miten kauan siskosi on käyttänyt? onko suvulta ollut "voooi, koita nyt vähän ryhdistäytyä" käyttäytymistä? meillä oli nimittäin tätä veljeni pumpulilla pitoa joka suunnalta paljon, etenkin äiti ja minä annoimme kaiken anteeksi.
olen eri mieltä tämän henkilön kanssa joka kirjoitti "herraijumala älä vain kiellä siskoa tulemasta luoksesi"... minun mielestä taas kiellä. ajattele itseäsi ja sinun lastasi! mitä jos siskosi "napit" unohtuu taskuun teillä ollessa - lapsesi löytää ne "-karkkia -maistan"?! tai siskosi saa jonkin vieroitus kohtauksen? älä päästä narkomaania lapsesi lähelle. nää häntä halutessasi jossain muualla kun teillä kotona ja ilman lastasi.
meillä veljeni alkoi ryhdistäytyä sen jälkeen kun hänet kylmästi suljettiin kotoa pois -ovi meni kiinni, takasisin älä tule ennen kun jaloillasi olet. äiti näki häntä kyllä säännöllisesti kodin ulkopuolella. ja tämä nimenomaan pienempien sisarusten takia (2 ja 7 vuotiaat). nyt veljelläni on asunto ja työpaikka, toivottavasti parempi suuntaus jatkuu vastasuudessakin.
neuvoni siis on että pehmoilu pois (pahalta tuntuu) ja ajattele oman lapsesi turvallisuutta!!! tsemppiä!!!! :)