Olen jo useamman vuoden ihmetellyt naakkojen arvoitusta. Se on, millä ihmeellä ne elävät talvella?
Kesän kyllä ymmärtää, onhan luonnossa syötävää, maaseudulla varsinkin, vaikka kaupungissa asuvatkin, mutta entä talvella, jolloin maassa saattaa olla paksu hanki.
Illan pimetessä tuhatpäinen naakkaparvi kotiutuu kaupungin katoille ja puihin - jostain, mutta mistä?
Kaatopaikatkin nykyään peitetään samantien, kun jätteitä tuodaan. Toreilla näkee muutaman, mutta se ei selitä sitä määrää, joka iltaisin jostain muonanhankintareissulta kotiutuu.
Olisiko kenelläkään vahvaa teoriaa tai jopa todisteita?
Kesän kyllä ymmärtää, onhan luonnossa syötävää, maaseudulla varsinkin, vaikka kaupungissa asuvatkin, mutta entä talvella, jolloin maassa saattaa olla paksu hanki.
Illan pimetessä tuhatpäinen naakkaparvi kotiutuu kaupungin katoille ja puihin - jostain, mutta mistä?
Kaatopaikatkin nykyään peitetään samantien, kun jätteitä tuodaan. Toreilla näkee muutaman, mutta se ei selitä sitä määrää, joka iltaisin jostain muonanhankintareissulta kotiutuu.
Olisiko kenelläkään vahvaa teoriaa tai jopa todisteita?
Vastaukset 8
Vanhimmat
valaisee wikipedia:
Ravinto
Kaikkiruokainen. Kaatopaikat, torit, puistot, ankkalammikot, satamat, pellot, kasteiset nurmikot, laitumet, tienvarret… Naakat löytävät ruokaa lähes kaikkialta. Toisin kuin useimmat muut varislinnut, naakka ei ole erikoistunut syömään toisten lintujen munia ja poikasia. Jotkut yksilöt voivat sitä kuitenkin harrastaa.
mutta tuo selittää paremminkin kesäistä tilannetta, mutta ei mielestäni talvea, eli varsinaista ongelmaa.
täynnä jätettä vuoden ympäri! Jos linnut eivät saa riittävästi ruokaa yhdeltä alueelta, ne muuttavat toisaalle. Kaupunkilinnuistahan on tullut paremminkin ongelma, ja se on kyllä ihan ihmisten oma vika, eli roskaaminen.
Ongelmana on se, että meillä naakat lähtevät aamulla kaupungista sankoin joukoin ikään kuin töihin ja palaavat illalla hämärän aikoihin yöpymään kaupungin lämpöön ja puistopuiden turvaan. Eli ei niitä näy talvipäivinä kaupungin roskikisia tonkimassa.
Meillä naakat lähtee aamulla sellaiseen suuntaan, että ei siellä mitään kaatopaikkoja ole lähimmän sadan kilsan säteellä. Maanviljelystä kyllä, mutta pellot on talvella paksun lumen peitossa. Kesällä nuo pellot ovat selittävä tekijä ja kyllä niitä silloin siellä näkyykin. Ehkä ne lentää murkinoimaan yli sadan kilsan päähän jonkin toisen kaupungin kaatikselle, mutta enpä osaa sanoa mihin.
Joskun nuorena bongailin parilla kaatopaikalla lintuja. Variksia, korppeja, valtavasti lokkeja ja jopa kahlaajia oli paljon, mutta ei naakkoja. Toisaalta naakkoja oli siihen aikaan paljon vähemmän kuin nykyään.
mielenkiintoinen tutkimusaihe väitöskirjaan asti jollekulle biologille. On monia ihmisiä askarruttava asia, jolle ei löydy ilmeistä selitystä. Opiskelijat, aihe vapaana.
asiantuntijoille vaikkapa sähköpostilla tai soita, jos pääset läpi.
Tänään katselin satapäistä naakkalaumaa ruokailemassa vanhan 3-tien sivussa sänkipellolla. Ja paikka oli Hyvinkään eteläpuolella.
Samoin kuunnellut useasti naakkojen mekkalat naapurin pelloilla. Eli yöpymiset pesintä taajamissa, ja talvieväät ympäröiviltä pelloilta.
jossa normaalitalvina sänki on hangen peitossa? Maalle matkaavat naakat aamula siitä huolimatta.