kaloriina

Yleensä täällä ongelma on kun ei voi olla syömättä, mä taas en voi syödä, en edes halua. Tulee niin mielettömän hyvä mieli kun skippaa aterian. Sitten toinen ääripää on se jatkuva pelko kun pitäisi lihoa ja en mä kuolla halua. Te yritätte pakottaa ittenne paastoon mutta koettakaapa pakottaa syömään normaalisti.
Huono omatunto tulee, teki sitten mitä vain. Lihoaminen tuntuu painajaiselta ja laihuus voi tappaa.
Kun vois pysyä tällaisena, ei lihotusta. Mä tykkään laihduttaa, ihanaa laskea kalorit, miettii mitä syön tänään ja mitä en. Tutkia mikä on terveellisintä ja missä on kaikkee turhaa. En haluais tukkia napaan mitää mikä ei ole terveellistä ja "hyödyllistä", mitä järkeä syödä pastaa kun siinä loppujen lopuksi on niin vähän hyvää? mielummin pelkkää vähärasvaista kanaa ja kalaa. Sokerisia ja rasvaisia herkkuja en voi sietää. Eikö kellään ole tällaista ajatusmaailmaa? Liian laiha mutta ei voi lihottaa koska se vaatis epäterveellisen ruokavalion?
Onko teillä ongelmia ruuansulatuksessa tai meneekö paikat "tukkoon"? herkkämahaisia?