Asiatietoa lääkkeellisestä abortista

Arvoisat naiset jotka satutte tämän lukemaan: kun kirjoitatte julkisille nettipalstoille aborttikokemuksistanne, olkaa hyvä ja laittakaa sinne viestiin myös raskauden kesto. (Pitäisi olla itsestäänselvää joka leidille.)

Ei paljon naurata tuollainen yksisilmäinen vuodatus, missä kauhistellaan lääkkeellisen abortin "hirveyttä". Tyhmyyksissäni menin uskomaan ja pelkäsimme miehen kanssa yötä päivää mitä tästä tulee.

Mifepristonivaiheessa rv 6 5, alle normiajan, pieni osa kohdun sisällöstä poistui jo ennen misoprostolia, loput seuraavana päivänä runsaamman vuodon kanssa, pahin kipu kesti puoli tuntia. Ei tästä kauhuelokuvaa saa. Eikä kaikkia abortteja tehdä 13. viikolla.

On netissä asiaakin:
http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00025

Ei mulla muuta. Näkemiin.
22796
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

ei lapsen ikä/koko ratkase tässä sitä kauheutta mitä sille teit..

Äänestä
  • jos olisit nainen joka kirjottaa nettiin vastauksia "neuvoakseen" muita raskauden keskeytyksessä, niin sitten se koko ratkasee ja PALJON!

    Sori vaan.

    Äänestä

Itse olen kyllä pyrkinyt kertomaan ihan rehellisesti mitä tapahtui.Ei siitä mitään kauhutarinaa saa ellei ala ihan satuja kertoilemaan.Lääkkeellisen abortin ollessa kyseessä kaikki tapahtuu niin aikaisin ja kaavinnassa taas et ole itse näkemässä sitä.

rv13 jälkeen tilanne onkin jo aivan toinen,mutta kun ja jos joku tekee myöhäisen raskaudenkeskeytyksen niin eiköhän ne omat syyt peittoa sen "hirveyden".

Äänestä
  • täältä on luettu tositarnoita pönttöön ja siteeseen valahtaneista 8rv alkioista, ja kuinka ne on aikas paljo aiemmin kuin 13 viikkosina ulkosestikin minikokosia ihmisiä ja pienet kädet ojossa, ..kun hoitajat ei aina "muista" kieltää kattelemasta.. hyshys vaan!!

    Äänestä

  • ..... kirjoitti:

    täältä on luettu tositarnoita pönttöön ja siteeseen valahtaneista 8rv alkioista, ja kuinka ne on aikas paljo aiemmin kuin 13 viikkosina ulkosestikin minikokosia ihmisiä ja pienet kädet ojossa, ..kun hoitajat ei aina "muista" kieltää kattelemasta.. hyshys vaan!!

    näin lapseni abortin jälkeen
    Kirjoittanut: äiti70 9.6.2006 klo 16.58

    Minulle tehtiin lääkkellinen keskeytys 8 6, sen seurauksena minut päästettiin sairaalasta heti, kun verta alkoi vuotamaan. En päässyt pitkälle kun, tunsin jonkin isomman siteessäni. Menin lähimpään vessaan, ja siinä hän oli. Minun tuleva vauvani, pienet kädet sormineen, jalat, pää. Menin shokkiin välittömästi, minä olin tappanut hänet. Vain minä tein sen ratkaisun.En vieläkään pysty hyväksymään asiaa. Olisin antanut mitä vain jotta olisin saannut asian tekemättömäksi. Mitä helvettiä ajattelin...
    Muistan vain sen kuvottavan olon ja ahdistuksen tunteen ja paniikin odottaessani häntä. En osannut ajatella järkevästi. En anna tätä itselleni ikinä anteeksi ja se on rangaistukseni loppu elämäni.
    En tuomitse muita, tämä on minun tarinani.



    mulle kävi niin myös
    Kirjoittanut: memmu 26.6.2006 klo 22.31

    tein lääkkeellisen abortin, luullessani sen olevan ainoa vaihtoehto. Ja *piip* sanon mä.
    otin ensimmäisen pillerin sairaalassa ja toiset emättimeen laitettavat laitoin kotona. kivut alkoi puolen tunnin sisällä ja olivat AIVAN KAMALAT!!! sitten meni muutamia tunteja, menin vessaan koska tunsin että nyt tulee jotain suurempaa ja siinä se oli.. elämäni järkyttävin kokemus ja silloin oikeasti ajatteli että mitä mä taas tajuan!! oli silloin ja on edelleen vakaa parisuhde, tosin ollaan opiskelijoita, mutta olisi sitä jollain ilveellä pärjätty. itselleni en anna ikinä anteekis enkä anna myös miehellenikään.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000017074094



    Intina 7.12.2007 14:55 (18 / 98)
    "Dulia: Vauvoja ei abortoida. Ne on solumöykkyjä, jotka sieltä abortoidaan. Se ei ole elävä ihminen. Se solumöykky menee roskiin."

    kyllä se mun oli ihan pienen vauvan näkönen,tai no ei sillä kyllä ollut ihon pigmenttiä ja sillä oli pieni musta silmä ja tooosi pienet kädet.

    http://demi.fi/forum/lue/Mita_abortoidulle_vauvalle_tehdaan/468405

    Äänestä

  • lääk. abortissa! kirjoitti:

    näin lapseni abortin jälkeen
    Kirjoittanut: äiti70 9.6.2006 klo 16.58

    Minulle tehtiin lääkkellinen keskeytys 8 6, sen seurauksena minut päästettiin sairaalasta heti, kun verta alkoi vuotamaan. En päässyt pitkälle kun, tunsin jonkin isomman siteessäni. Menin lähimpään vessaan, ja siinä hän oli. Minun tuleva vauvani, pienet kädet sormineen, jalat, pää. Menin shokkiin välittömästi, minä olin tappanut hänet. Vain minä tein sen ratkaisun.En vieläkään pysty hyväksymään asiaa. Olisin antanut mitä vain jotta olisin saannut asian tekemättömäksi. Mitä helvettiä ajattelin...
    Muistan vain sen kuvottavan olon ja ahdistuksen tunteen ja paniikin odottaessani häntä. En osannut ajatella järkevästi. En anna tätä itselleni ikinä anteeksi ja se on rangaistukseni loppu elämäni.
    En tuomitse muita, tämä on minun tarinani.



    mulle kävi niin myös
    Kirjoittanut: memmu 26.6.2006 klo 22.31

    tein lääkkeellisen abortin, luullessani sen olevan ainoa vaihtoehto. Ja *piip* sanon mä.
    otin ensimmäisen pillerin sairaalassa ja toiset emättimeen laitettavat laitoin kotona. kivut alkoi puolen tunnin sisällä ja olivat AIVAN KAMALAT!!! sitten meni muutamia tunteja, menin vessaan koska tunsin että nyt tulee jotain suurempaa ja siinä se oli.. elämäni järkyttävin kokemus ja silloin oikeasti ajatteli että mitä mä taas tajuan!! oli silloin ja on edelleen vakaa parisuhde, tosin ollaan opiskelijoita, mutta olisi sitä jollain ilveellä pärjätty. itselleni en anna ikinä anteekis enkä anna myös miehellenikään.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000017074094



    Intina 7.12.2007 14:55 (18 / 98)
    "Dulia: Vauvoja ei abortoida. Ne on solumöykkyjä, jotka sieltä abortoidaan. Se ei ole elävä ihminen. Se solumöykky menee roskiin."

    kyllä se mun oli ihan pienen vauvan näkönen,tai no ei sillä kyllä ollut ihon pigmenttiä ja sillä oli pieni musta silmä ja tooosi pienet kädet.

    http://demi.fi/forum/lue/Mita_abortoidulle_vauvalle_tehdaan/468405

    Olet sitten päättänyt spämmätä tätä joka väliin

    Äänestä

kirjoittaa tähän rimpsuun oman kokemukseni tästä lääkkeellisestä keskeytyksestä. Raskausviikkoja oli 8. Torstaina iltapäivällä otin ensimmäisen tabletin, mitään ei tuntunut mutta perjantai aamuna piti mennä kyykkyyn koska huimasi ja oli paha olo..se mahtoi johtua älyttömästä nälästäkin. Lauantai aamuna hyvin vaaleaa vuotoa, ihan vähäsen sitäkin. Kahdeksan jälkeen tänä samaisena päivänä menin osastolle (onneksi oli tyhjä huone, muissa oli tuoreita äitejä). Puoli yhdeksän aikoihin laitettiin emättimeen tabletit, sanottiin että niin kauan aikaa makaat kunnes alkaa tuntua vuotoa..sitten vessaan.
Tunteroisen päästä alkoi paleltamaan kauheasti vaikka minulla oli pitkikset, farkut sekä villapaita: tärisin monta tuntia, en kehdannut polvia koukistaa koska sänky alkoi natisemaan kauhiasti. Yhdentoista aikaan kävin pissillä, verta ihan vähän mutta side puhdas -> taas makaamaan. Mahassa tuntui pienoista mutta siedettävää kipua, välillä kuin supisteli (olen synnyttänyt) .
Ääh..tästä tulee liian pitkä nyt...3.5 tuntia meni että pääsi kunnolla vuotamaan..inhottavinta oli tuntea että nyt tulee jotain möykkyä ja se että ne plompsahteli pönttöön niin että roiskui. Istuin kauan, pyyhin välillä (että paperia menee pönttöön) piti pinnistelläkkin koska välillä sitä jotain jäi roikkumaan. Yhtäkään särkylääkettä en ottanut koko aikana. Ehkä lähdin sairaalasta liian pian (puoli yhdeltä) koska kotona huomasin että sairaalan paksu side oli vuotanut läpi..kuten kaikista housuistakin.
Kotonakin tuli paljon möykkyjä pönttöön. Tänään on sunnuntai , ei vuotoa, ei kipua..ne loppuivat eilen.
Reilun kuukauden päästä pitää viedä pissinäyte labraan ja sitten soittaa tuloksesta poliklinikalle..siis onko raskaustesti negatiivinen...jos ei niin taas pitää tehdä jotain.

Äänestä
  • Miten voit nyt?
    Henkisesti?
    Tuntuuko, että selviät tästä asiasta?
    Kuinka kauan jouduit odottamaan, että pääsit keskeytykseen?
    Mulla kyllä vähän pelottaa tuleva keskeytys ja se miten siitä selviän, mutta kun lisää lapsiakaan en ole ollenkaan valmis tekemään....

    Äänestä

  • tuleva kohtalotoveri kirjoitti:

    Miten voit nyt?
    Henkisesti?
    Tuntuuko, että selviät tästä asiasta?
    Kuinka kauan jouduit odottamaan, että pääsit keskeytykseen?
    Mulla kyllä vähän pelottaa tuleva keskeytys ja se miten siitä selviän, mutta kun lisää lapsiakaan en ole ollenkaan valmis tekemään....

    Maanantaiaamu..töihin menossa seittemäksi. Tulen kyllä muistamaan milloin laskettuaika olisi ollut, haluan kovasti vielä pikku vauvelin..tyttö olisi ihana. Erosin samana päivänä "ukosta" koska sain selville hänen pettäneen minua ainakin yhden kerran. Vielä kait tässä kerkee sopivan miehen löytää mutta kello käy...
    Tämä koko rulianssi kävi suhteellisen sutjakasti: viime viikon maanantaina oli varattuna aika terveyskeskukseen jossa ei mennyt varmaan kymmentä minuuttia..kirjoitti vain lausunnon jonka kanssa kävelin naistentautienpolille sairaalaan.
    Tänne sain ajan ystävänpäiväksi.oli sisätutkimus, raskausviikot kohillaan, "lapsi" ok, sydän löi (se on niin kaunista). Lyhyesti: viikon sisällä meni kaikki. Ehkä kannattaa ottaa mukaan jotain naposteltavaa..minä en hoksannut ottaa mutta join kannullisen niitten mehua. Pahinta on vessaan meno sairaalassa&kotona sinä päivänä..pahinta on möykkyjen tulo -henkisesti- Jos sinulla on jo lapsi..olet vahva,järkevä&ajatteleva, pystyt siihen hyvin. Osta lähtiessä suklaata automaatista:)

    Äänestä

  • taasen minä kirjoitti:

    Maanantaiaamu..töihin menossa seittemäksi. Tulen kyllä muistamaan milloin laskettuaika olisi ollut, haluan kovasti vielä pikku vauvelin..tyttö olisi ihana. Erosin samana päivänä "ukosta" koska sain selville hänen pettäneen minua ainakin yhden kerran. Vielä kait tässä kerkee sopivan miehen löytää mutta kello käy...
    Tämä koko rulianssi kävi suhteellisen sutjakasti: viime viikon maanantaina oli varattuna aika terveyskeskukseen jossa ei mennyt varmaan kymmentä minuuttia..kirjoitti vain lausunnon jonka kanssa kävelin naistentautienpolille sairaalaan.
    Tänne sain ajan ystävänpäiväksi.oli sisätutkimus, raskausviikot kohillaan, "lapsi" ok, sydän löi (se on niin kaunista). Lyhyesti: viikon sisällä meni kaikki. Ehkä kannattaa ottaa mukaan jotain naposteltavaa..minä en hoksannut ottaa mutta join kannullisen niitten mehua. Pahinta on vessaan meno sairaalassa&kotona sinä päivänä..pahinta on möykkyjen tulo -henkisesti- Jos sinulla on jo lapsi..olet vahva,järkevä&ajatteleva, pystyt siihen hyvin. Osta lähtiessä suklaata automaatista:)

    Minulle tuli tänään kutsu sairaalaan melkein kahden viikon päähän... Gynellä kävin viikko sitten...
    Aika pitkä aika odottaa ja mieli on muuttunut tässä välillä monta kertaa. Ihan pakokauhukin välillä meinannut iskeä. Pelkään sairaaloita!

    Mietin myös, että lapsihan on jo aika iso sitten (8 vk), kun keskeytys olisi ajankohtainen. Eilen oli mieli herkässä koko päivän.

    Minulla on jo lapsia, enempää en ollut suunnitellut tekeväni, mutta ongelmallisen ehkäisyn (kaikki mahdollinen kokeiltu ja todettu, ettei onnistu) seurauksena ja liian varomattomana olen nyt raskaana... Mieheni tukee minua siinä päätöksessä minkä teenkin, ei painosta suuntaan eikä toiseen...

    Sinulla kuitenkin vauvatoiveita vielä, toivon sydämestäni, että vielä saat pienokaisen. Ja löydät ihanan ja kunnollisen miehen! :)

    Äänestä

  • edellinen kirjoitti:

    Minulle tuli tänään kutsu sairaalaan melkein kahden viikon päähän... Gynellä kävin viikko sitten...
    Aika pitkä aika odottaa ja mieli on muuttunut tässä välillä monta kertaa. Ihan pakokauhukin välillä meinannut iskeä. Pelkään sairaaloita!

    Mietin myös, että lapsihan on jo aika iso sitten (8 vk), kun keskeytys olisi ajankohtainen. Eilen oli mieli herkässä koko päivän.

    Minulla on jo lapsia, enempää en ollut suunnitellut tekeväni, mutta ongelmallisen ehkäisyn (kaikki mahdollinen kokeiltu ja todettu, ettei onnistu) seurauksena ja liian varomattomana olen nyt raskaana... Mieheni tukee minua siinä päätöksessä minkä teenkin, ei painosta suuntaan eikä toiseen...

    Sinulla kuitenkin vauvatoiveita vielä, toivon sydämestäni, että vielä saat pienokaisen. Ja löydät ihanan ja kunnollisen miehen! :)

    Paperia pönttöön ja kylmää järkeä päälle, sillain ne lapset tapetaan eikä tarvi tekonsa karmeita jälkiä kattella..

    Äänestä

  • edellinen kirjoitti:

    Minulle tuli tänään kutsu sairaalaan melkein kahden viikon päähän... Gynellä kävin viikko sitten...
    Aika pitkä aika odottaa ja mieli on muuttunut tässä välillä monta kertaa. Ihan pakokauhukin välillä meinannut iskeä. Pelkään sairaaloita!

    Mietin myös, että lapsihan on jo aika iso sitten (8 vk), kun keskeytys olisi ajankohtainen. Eilen oli mieli herkässä koko päivän.

    Minulla on jo lapsia, enempää en ollut suunnitellut tekeväni, mutta ongelmallisen ehkäisyn (kaikki mahdollinen kokeiltu ja todettu, ettei onnistu) seurauksena ja liian varomattomana olen nyt raskaana... Mieheni tukee minua siinä päätöksessä minkä teenkin, ei painosta suuntaan eikä toiseen...

    Sinulla kuitenkin vauvatoiveita vielä, toivon sydämestäni, että vielä saat pienokaisen. Ja löydät ihanan ja kunnollisen miehen! :)

    haluat itsesi:

    http://www.tukiasema.net/keskustelu/show.asp?id=28437&c=11&p=1&pm=1

    Heillä ei ole enää mahdollisuutta päästä ulos, mutta sinulla on vielä mahdollisuus olla menemättä sisälle..!

    Äänestä

  • edellinen kirjoitti:

    Minulle tuli tänään kutsu sairaalaan melkein kahden viikon päähän... Gynellä kävin viikko sitten...
    Aika pitkä aika odottaa ja mieli on muuttunut tässä välillä monta kertaa. Ihan pakokauhukin välillä meinannut iskeä. Pelkään sairaaloita!

    Mietin myös, että lapsihan on jo aika iso sitten (8 vk), kun keskeytys olisi ajankohtainen. Eilen oli mieli herkässä koko päivän.

    Minulla on jo lapsia, enempää en ollut suunnitellut tekeväni, mutta ongelmallisen ehkäisyn (kaikki mahdollinen kokeiltu ja todettu, ettei onnistu) seurauksena ja liian varomattomana olen nyt raskaana... Mieheni tukee minua siinä päätöksessä minkä teenkin, ei painosta suuntaan eikä toiseen...

    Sinulla kuitenkin vauvatoiveita vielä, toivon sydämestäni, että vielä saat pienokaisen. Ja löydät ihanan ja kunnollisen miehen! :)

    Hei!

    Kerron tämän meidän asian päätöksen: kovan prosessoinnin ja mietinnän tuloksena olemme päättäneet pitää lapsen.

    Aina ei elämä vaan mene suunnitelmien mukaan. Nyt sitten mietitään meidän tulevaisuutta uudelleen :)

    Olo on nyt helpottunut ja ahdistus poissa. Abortin suunnittelu oli kovin ahdistavaa. En olisi uskonut sen aiheuttavan niin voimakkaita tunteita. Ei voi vaan päättää, että sen tekee ja lakata sitten vaan asiaa.

    Vaikka en lasta halunnutkaan, nyt sen odottaminen tuntuu jo oikeastaan luonnolliselta ja olo on loistava!

    Nyt ilmeisesti täytyy soittaa sinne sairaalaan ja perua se aika...

    Äänestä

  • ei sittenkään keskeytystä kirjoitti:

    Hei!

    Kerron tämän meidän asian päätöksen: kovan prosessoinnin ja mietinnän tuloksena olemme päättäneet pitää lapsen.

    Aina ei elämä vaan mene suunnitelmien mukaan. Nyt sitten mietitään meidän tulevaisuutta uudelleen :)

    Olo on nyt helpottunut ja ahdistus poissa. Abortin suunnittelu oli kovin ahdistavaa. En olisi uskonut sen aiheuttavan niin voimakkaita tunteita. Ei voi vaan päättää, että sen tekee ja lakata sitten vaan asiaa.

    Vaikka en lasta halunnutkaan, nyt sen odottaminen tuntuu jo oikeastaan luonnolliselta ja olo on loistava!

    Nyt ilmeisesti täytyy soittaa sinne sairaalaan ja perua se aika...

    tunnistaa jo niin kilometrien päästä että :D Mutta ihan hyvä yritys kuitenkin, hieman liian läpinäkyvä mutta alat kuitenkin kehittyä pikkuhiljaa ;)

    Äänestä

  • provot kirjoitti:

    tunnistaa jo niin kilometrien päästä että :D Mutta ihan hyvä yritys kuitenkin, hieman liian läpinäkyvä mutta alat kuitenkin kehittyä pikkuhiljaa ;)

    vituttaahan se kun taas jäi vetämättä yksi onnekas mukanasi sinne syyllisyyden ja seli-selitysten syövereihin :D

    Äänestä

jolla oli jo elintoimintojakin:


Elinten muodostuminen alkaa kolmannesta viikosta eteenpäin, ja kahdeksannella viikolla lähes kaikki elimet aivoja ja selkäydintä lukuun ottamatta ovat pääosin valmiit. Keskushermosto ja keuhkot jatkavat kehittymistä syntymään saakka.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raskaus


Alkiosta muodostuu sikiö: pää, aivot ja vartalo, jossa on pienet alut käsille ja jaloille. Kehittyvä sydän lyö jo. Sikiö on kahvipavun kokoinen.

Sydämen toiminta ultraäänellä
Jo 6. raskausviikolla sikiön kehittyvä sydän lyö, ja 8. raskausviikolla sen toiminta näkyy ultaäänessä. Ultraäänitutkimus tehdään näin aikaisin kuitenkin vain esimerkiksi silloin, jos ei olla aivan varmoja raskauden alkamisajankohdasta.
http://www.vauva-lehti.fi/odotusjasynnytys/default_alasivu.asp?f=25



17 päivän ikäisenä sikiöllä on omat verisuonet
24 päivän ikäisenä sikiön sydän sykkii säännöllisesti
6 viikon ikäisenä sikiön luusto on täysin kehittynyt, sen refleksit toimivat ja sen aivotoimintaa voidaan rekisteröidä.
8 viikon ikäisenä sikiön vatsa, maksa, munuaiset ja aivot ovat toiminnassa.
12 viikon ikäisenä sikiö nielee ja oksentaa lapsivettä.
4 kuukauden ikäisenä sikiön sukupuoli on selvästi nähtävissä, se pystyy tarttumaan käsillään, uimaan, potkimaan ja tekee kuperkeikkoja.
(muok.)
http://foorumit.fffin.com/archive/index.php/t-745.html



Hermojen kehitys on edellytyksenä sille, että sikiö voi alkaa harjoitella liikkeitä. Vauva voi tehdä satunnaisia raajaliikkeitä jo viidennellä raskausviikolla. Nämä eivät ole vielä merkki varsinaisesta aivotoiminnasta, vaan niitä pidetään selkäytimen välittäminä reflekseinä. Ne kuitenkin osoittavat, että liikekäskyn lihakseen välittävät kontaktit, hermo-lihasliitokset kehittyvät toimintakykyisiksi jo raskauden varhaisvaiheessa.
http://www.tyoterveyskirjasto.fi/tyoterveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=aja00162&p_ylataso=&p_osio=6


Sikiön ympäristöä rekisteröivät aistit käynnistyvät yksitellen. Ensimmäisenä pääsee töihin tunto. Jo kahdeksannella viikolla tuntosolut toimivat sikiön suun ympärillä niin, että sikiö reagoisi jopa hiuksen kosketukseen poskellaan.
http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=719&vl=

Äänestä
  • kehittyny kun se ei oo sitä ees kuusvuotiaalla :D
    Hieman sekavaa sotkua muutenkin ja kaikki ristiriidassa keskenään, yhden linkin takana sit sanotaankin et "sisäelimet kehittyvät kolmannesta kuusta eteenpäin." :D

    En tiiä miten paljon noi kehitysasiat vaikuttaa kenelläkin, ite tekisin abortin vaikka se alkio osais soittaa viulua ja tanssia ripaskaa.

    Äänestä

  • Puhut totta siinä, että 6. raskausviikolla alkavat putkitason sydämenlyönnit. Alkio on noin 4-5 -millinen.

    Jos joku päätyy keskeyttämään raskauden lääkkeellisesti 6 x vaiheessa, lopputulos muistuttaa teini-ikäisen PMS-oireita ja sinne pönttöön ei tipahda mitään ihmisen näköistä, vaan muutaman supistuksen saattelema kuukautisvuoto.

    Tähän palstalla kirjoittavat miehet eivät yleensä viittaa, koska aihe on heille tuntematon.

    Äänestä

Suuri päätös
Harvalle naiselle päätös raskauden keskeyttämisestä on selvä alusta lähtien. Tilanne altistaa psyykkisille häiriöille erityisesti hyvin nuoret tai masennuksesta kärsineet naiset. Aikaisempi hedelmättömyyshoito, keskeytyksen myöhäinen ajankohta ja lääketieteellisestä syystä tehtävä keskeytys ovat nekin naiselle vaikeita asioita. Myös ne naiset, joiden taloudellinen tilanne on hankala, joilla on huonot asunto-olot tai joiden kumppani painostaa aborttiin, tarvitsevat tukea muita keskeytyspotilaita enemmän. Keskustelu puolueettoman ammattilaisen, esimerkiksi sairaanhoitajan, sosiaalihoitajan tai psykologin kanssa on usein tarpeen.

http://www.kaypahoito.fi/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=khp00025



Abortti ahdistaa pidempään kuin keskenmeno [Miia Soininen 12.12.2005, 09:53]

Abortin kokeneet naiset kärsivät viiden vuoden päästä pahemmasta ahdistuksesta kuin keskenmenon kokeneet, kertoo uusi tutkimus.

Keskenmenon kokeneet ovat ahdistuneempia noin puoli vuotta tapahtuneen jälkeen. Abortin kokeneiden henkinen kärsimys kuitenkin jatkuu pidempään.

Tutkimuksen mukaan abortin läpikäyneillä oli paljon ahdistusta, syyllisyydentunteita, häpeää ja helpotusta. Heidän piti ponnistella ollakseen ajattelematta aborttia. He olivat myös ahdistuneempia kuin kaikki naiset keskimäärin.

Norjalaistutkimus käsitti 40 keskenmenon saanutta ja 80 abortin kokenutta naista. Heitä haastateltiin ja pyydettiin täyttämään kyselykaavakkeet 10 päivää, puoli vuotta, kaksi vuotta ja viisi vuotta raskauden päättymisen jälkeen.

Tarkoituksena oli arvioida naisten tuntemuksia, stressiä, ahdistusta ja elämänlaatua tapahtuneen jälkeen.Tutkimus julkaistiin BMC Medicine-lehdessä.   

http://www.mediuutiset.fi/doc.ot?f_id=822218

Äänestä
  • kokevat tai mitä kukakin kokee. Riittää vain kun omat tuntemuksensa tietää ja on varma abortista. Ei minua pelota se että joskus surisin tai asia vaivaisi, teen silti abortin. Uskallan aivan hyvin ottaa sen riskin, otanhan muutenkin riskejä elämässä.

    Äänestä

  • Tutkimusten mukaan abortin jälkiahdistus on suoraan verrannollinen päätöksen tekemisen vaikeuteen. Jos abortti on alusta asti ollut itsestään selvä vaihtoehto, se yleensä kestetään ongelmitta. Sen voin omasta ja ystävieni puolesta allekirjoittaa, vaikka me emme ole virallisiin tutkimuksiin toistaiseksi osallistuneet.

    Tuossa mainitussa tutkimuksessa ei millään tavoin täsmennetty, miksi ja missä elämäntilanteessa kyseiset 80 aborttia oli tehty. Muita tuloksia odotellessa.

    Äänestä

Näin lääkäriliitto kertoo julkaisussaan:

”Eräs tunnettu yhteentörmäyskohta oli aborttilain säätäminen, joka käänsi myös yhteiskunnan aikaisemman kannan päälaelleen. Vielä 1960-luvulla sikiön lähdettäminen oli rangaistava rikos, nyt abortista tulikin yhteiskunnan hyväksymä toimenpide, ja suorittajiksi määrättiin julkinen terveydenhoitojärjestelmä ja lääkärit. Lääkärin etiikka määrittelee lääkärin tehtäväksi sairauksien parantamisen ja terveyden ylläpitämisen, ja se on Hippokrateen ajoista alkaen kieltänyt elämän tuhoamisen ja abortin. Oli selvä, että kitkapinta oli kuuma.

Yhteiskunnallisen asennemuutoksen liikkeellepanevana voimana oli epäilemättä ollut voimistuneen feministisen liikkeen argumentti naisen oikeudesta päättää itsestään jopa sikiön hengen kustannuksella. Toinen argumentti oli terveydenhoidollinen ja liittyi laittomien aborttien aiheuttamaan riskiin. Katsottiin, että kun näitä toimenpiteitä kuitenkin tehdään, on parempi että niitä tekevät ammattilaiset, jolloin vältytään puoskarien toimenpiteiden aiheuttamilta komplikaatioilta. Maailma ja maailmassa vallalla olleet moraalikäsitykset olivat muuttuneet, ja lääkärit Suomessa, samoin kuin muuallakin, ottivat lopulta lusikan kauniisti käteensä ja pääsääntöisesti nielivät uudet tehtävänsä.”

http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=1401/news_db=web_sll2005/type=2


Lääkärit siis pääsääntöisesti nielivät heidän tehtäväkseen määrätyn aborttien suorittamisen!!!

”-Anna-Stina Jääskeläinen:
Kuulin tietysti monenlaisia mielipiteitä ja ajatuksia. Yks joka mulle jäi semmosena terävämpänä mieleen, oli varsin korkeassa, päättävässä asemassa oleva henkilön kommentti, jonka hän mulle sanoi, että kaikkihan me tiedämme, et aborttien tekeminen on väärin, mutta me teemme niin, koska eduskunta niin määrää.”

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000031713259

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ei löydä ainakaan täältä kirjoitti:

Arvoisat naiset jotka satutte tämän lukemaan: kun kirjoitatte julkisille nettipalstoille aborttikokemuksistanne, olkaa hyvä ja laittakaa sinne viestiin myös raskauden kesto. (Pitäisi olla itsestäänselvää joka leidille.)

Ei paljon naurata tuollainen yksisilmäinen vuodatus, missä kauhistellaan lääkkeellisen abortin "hirveyttä". Tyhmyyksissäni menin uskomaan ja pelkäsimme miehen kanssa yötä päivää mitä tästä tulee.

Mifepristonivaiheessa rv 6 5, alle normiajan, pieni osa kohdun sisällöstä poistui jo ennen misoprostolia, loput seuraavana päivänä runsaamman vuodon kanssa, pahin kipu kesti puoli tuntia. Ei tästä kauhuelokuvaa saa. Eikä kaikkia abortteja tehdä 13. viikolla.

On netissä asiaakin:
http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00025

Ei mulla muuta. Näkemiin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu