Moi! On siis pian yhteishaun aika ja lukioon olen hakemassa. Nyt vain olen ajatellut ja lukenut paljon keskusteluja pitkästä matikasta. Kysymykseni onkin, että mikä oli matematiikan arvosanasi peruskoulun päättötodistuksessa, sekä millaisia arvosanoja olet sitten saanut lukiossa? Itselläni on 8:n arvosana ja mielestäni olisin ansainnut ysin ja pitkää matematiikkaa olisin ottamassa. Miten tuollaisella pärjäisi lukiossa pitkässä matematiikassa?
Pitkä/lyhyt matematiikka
165
33582
Vastaukset
- asjdjasdassd
Pitkä matematiikka on _Todella_ vaikeaa. Jo ensimmäinen kurssi muodosti omalle suulle ison aukon ja silmät jäivät tuijottamaan ihmetyksestä. Vaikka yläasteella olin hyvä matikassa (8-10) vaihdoin kolmannen kurssin jälkeen pitkän matikan lyhkäseen.
Pitkää matikkaa pitää oikeasti lukea, joka tuntia varten. Se ei ole enää samanlaista helppoa paskaa, mitä se oli yläasteella, jota ei tarvinnut _ikinä_ lukea. Pitkää matikkaa pitää lukea ja kunnolla, tai muuten voit jättää yli vitosen numerot haaveeksi.
Lyhyt matikka on helppoa.. ei tarvi lukea, ja numerot on sitä normaalia, mitä ne on yläasteelki ollu. Ja lyhyes matikas on vähemmän nörttejä tyyppejä :D- kertoo
Itse, jostain kumman syystä sain pitkästä matikasta 1. kurssista 10 ja kun minulla oli lyhyt sain 1. kurssista 9.
Sanoin oli, koska vaihdoin lyhyestä pitkään ja outoa on sekin, että vaihto käi kummallisen helposti. - johan pomppasi
Olisipa erikoinen asenne käydä lukiota tai edes peruskoulua, ellei lukisi läksyjä joka tunnille. Ei pitkä matematiikka siitä mitenkään eroa.
- Nimetön
Jos sulla olis kymppi joka kurssista, ja ne olisivat tuntuneet helpoilta, niin silloin voisit HARKITA.
Mutta toisaalta, jos et halua vapaa-aikaa, ja tyydyt pitkään riviin nelosia ja vitosia, niin mikä ettei.
Pitkä matikka vaatii aikaa ja paneutumista, ja ERITTÄIN hyvää matikkapäätä.
En siis sano että 8 olisi huono, mutta jos haluat siinä tasossa pysyä, niin ota lyhyt. Vaikka taso kyllä varmaan silloinkin tippuu...- LUE tämä!
Alkuperäinen postaaja: ÄLÄ nyt herran jestas missään tapauksessa kuuntele näitä esim. postaajan nimeltä "Nimetömän" neuvoja... Jos hänen väitteensä, että sinulla tulisi olla pelkkiä kymppejä jotta pärjäisit lukion pitkässä matematiikassa pitäisivät paikkaansa, niin eihän lukiossa olisi kuin muutama pitkän matematiikan lukija, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa!!!
Pitkän matematiikan (eli entisen ns. laajan matematiikan) alkuosa pitkä/laaja tuovat usein mielleyhtymiä, että tämä matematiikka on jotain erityisen vaikeaa, monimutkaista ja pitkälle vietyä. Tottakai asiat toki vaikeentuvat siirtyessäsi yläasteelta pitkään matematiikkaan, mutta siirtymä ei ole paljoa vaikeampi kuin siirtyminen kasiluokan matematiikasta ysiluokan matematiikkaan.
Pitkän matematiikan ensimmäinen-, toinen-, kolmas-, ja itseasiassas neljäskin kurssi ainoastaan syventävät jo yläasteella opittuja tietoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vanhoja asioita ei kerrata lainkaan. Vanhoja asioita käsitellään muistin virkistämiseksi, yrittäen palauttaa yläasteelta opitun tiedon.
Tämän vuoksi siirtyminen on toki helpompaa, mitä parempi numero yläasteella on tullut, sillä vanhan kertaamiseen ei tarvitse edes paljo keskittyä.
Esimerkiksi omasta koulusta (oppilaita noin 600) kerättyjen tietojen pohjalta ylivoimaisesti suurin osa lukee pitkää matemattiikkaa. Jo pelkästään yhtä ainoaa pitkän matematiikan kurssia on menossa samassa jaksossa jopa neljässä eri ryhmässä, kun taas lyhyttä ainoastaan yksi, eikä sekään ole edes täysi ryhmä. Kun otetaan huomioon eri vuositason opiskelijoiden kurssit, niin pitkän matematiikan kursseja on menossa omassa koulussani jopa 12per jakso kun taas lyhyttä vain 3 per jakso!!! Tämä tarkoittaa patsi sitä, että pitkä matematiikka on 4 kertaa suositumpaa { (12/3)=0,04 --> 400% } niin myös sitä että suurinosa valitsee pitkän matematiikan. Tästä porukasta suurinosa on siis tilastollisesta näkökulmasta tullut yläasteen matematiikan kursien keskiarvonumerolla eli kasilla (8) jakauman ollessa ylös ja alaspäin (eli numeroihin 6,7 ja 9,10).
Jos taas aletaan vertaamaan pitkää ja lyhyttä matematiikkaa keskenään, on niiden välillä todellakin SUURI tasoero. Tämä tasoero tulee hyvin esiin juuri siirtmisessä lukioon. Siinä missä pitkä matematiikka vaikenee suurinpiiretein samassa suhteessa, kuin yläasteen eri luokkienkin välillä, ei lyhyt matematematiikka vaikene juuri ollenkaan! Toki lyhyessäkin matematiikassa tulee melkein kaikki samat uudet asiat mitä pitkässäkin, mutta kaikki asiat ilmaistaan aina helpoimmassa ja yksinkertaisimmassa muodossaan eli itse vaikeustaso ei paljoa muutu vaikka uutta asiaa tuleekin.
Toki on kuitenkin totta, että pitkä matematiikka vaatii yleensä työtä. Työ ei kuitenkaan tarkoita pelkästään useiden tuntien läksyjen tekoa, vaan pikemminkin aktiivista tunnilla seuraamista, kuuntelemista, tekemistä sekä näiden lisäksi aktiivista kotiläksyjen tekoa. Kotiläksyihin meni itselläni yleensä 15-30min, mutta suurimmalla osalla yleensä 15-60min riippuen kurssista/määrästä.
On kuitenkin syytä muistaa, pitkän matematiikan lukemattomat eri hyödyt. Lähes kaikissa aloissa (jopa esim psykologiassa) pitkästa matematiikasta saa selkeästi enemmän arvokkaita aloituspisteitä kuin lyhyestä matematiikasta. Tämä on suurin syy, miksi pitkä matematiikka kannataa valita.
Huh kun tuli piiiitkä teksti, mutta lyhyesti sanottuna älä kuuntele näitä typeriä pitkää matematiikkaa ylivaikeana pitävien neuvoja, vaan valitse se ja huomaa itse, ettei se ole vaikeaa! -ja muista; ainahan voit siirtyä pitkästä lyhyeen, mutta et lyhyestä pitkään :D Tsemppiä! - Angus McDuck
Riittää että laskee vaikka 15 minuuttia joka päivä ja se ei ole pois kenenkään ajasta, varsinkin jos sattuu tykkäämään matikasta. Ei tarvitse rasittaa itseään liikaa, tärkeintä on että treenaa riittävän usein. Mä en ole mikään lahjakkuus, mutta tuloksia oon mäkin saanut tällä systeemillä. Jos sattuu olemaan vaikea asia, niin suosittelen 2 kertaa päivässä, lyhyitä sessioita, niin asiat on kokoajan tuoreessa muistissa.
- Hiivaton ruisleipä
LUE tämä! kirjoitti:
Alkuperäinen postaaja: ÄLÄ nyt herran jestas missään tapauksessa kuuntele näitä esim. postaajan nimeltä "Nimetömän" neuvoja... Jos hänen väitteensä, että sinulla tulisi olla pelkkiä kymppejä jotta pärjäisit lukion pitkässä matematiikassa pitäisivät paikkaansa, niin eihän lukiossa olisi kuin muutama pitkän matematiikan lukija, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa!!!
Pitkän matematiikan (eli entisen ns. laajan matematiikan) alkuosa pitkä/laaja tuovat usein mielleyhtymiä, että tämä matematiikka on jotain erityisen vaikeaa, monimutkaista ja pitkälle vietyä. Tottakai asiat toki vaikeentuvat siirtyessäsi yläasteelta pitkään matematiikkaan, mutta siirtymä ei ole paljoa vaikeampi kuin siirtyminen kasiluokan matematiikasta ysiluokan matematiikkaan.
Pitkän matematiikan ensimmäinen-, toinen-, kolmas-, ja itseasiassas neljäskin kurssi ainoastaan syventävät jo yläasteella opittuja tietoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vanhoja asioita ei kerrata lainkaan. Vanhoja asioita käsitellään muistin virkistämiseksi, yrittäen palauttaa yläasteelta opitun tiedon.
Tämän vuoksi siirtyminen on toki helpompaa, mitä parempi numero yläasteella on tullut, sillä vanhan kertaamiseen ei tarvitse edes paljo keskittyä.
Esimerkiksi omasta koulusta (oppilaita noin 600) kerättyjen tietojen pohjalta ylivoimaisesti suurin osa lukee pitkää matemattiikkaa. Jo pelkästään yhtä ainoaa pitkän matematiikan kurssia on menossa samassa jaksossa jopa neljässä eri ryhmässä, kun taas lyhyttä ainoastaan yksi, eikä sekään ole edes täysi ryhmä. Kun otetaan huomioon eri vuositason opiskelijoiden kurssit, niin pitkän matematiikan kursseja on menossa omassa koulussani jopa 12per jakso kun taas lyhyttä vain 3 per jakso!!! Tämä tarkoittaa patsi sitä, että pitkä matematiikka on 4 kertaa suositumpaa { (12/3)=0,04 --> 400% } niin myös sitä että suurinosa valitsee pitkän matematiikan. Tästä porukasta suurinosa on siis tilastollisesta näkökulmasta tullut yläasteen matematiikan kursien keskiarvonumerolla eli kasilla (8) jakauman ollessa ylös ja alaspäin (eli numeroihin 6,7 ja 9,10).
Jos taas aletaan vertaamaan pitkää ja lyhyttä matematiikkaa keskenään, on niiden välillä todellakin SUURI tasoero. Tämä tasoero tulee hyvin esiin juuri siirtmisessä lukioon. Siinä missä pitkä matematiikka vaikenee suurinpiiretein samassa suhteessa, kuin yläasteen eri luokkienkin välillä, ei lyhyt matematematiikka vaikene juuri ollenkaan! Toki lyhyessäkin matematiikassa tulee melkein kaikki samat uudet asiat mitä pitkässäkin, mutta kaikki asiat ilmaistaan aina helpoimmassa ja yksinkertaisimmassa muodossaan eli itse vaikeustaso ei paljoa muutu vaikka uutta asiaa tuleekin.
Toki on kuitenkin totta, että pitkä matematiikka vaatii yleensä työtä. Työ ei kuitenkaan tarkoita pelkästään useiden tuntien läksyjen tekoa, vaan pikemminkin aktiivista tunnilla seuraamista, kuuntelemista, tekemistä sekä näiden lisäksi aktiivista kotiläksyjen tekoa. Kotiläksyihin meni itselläni yleensä 15-30min, mutta suurimmalla osalla yleensä 15-60min riippuen kurssista/määrästä.
On kuitenkin syytä muistaa, pitkän matematiikan lukemattomat eri hyödyt. Lähes kaikissa aloissa (jopa esim psykologiassa) pitkästa matematiikasta saa selkeästi enemmän arvokkaita aloituspisteitä kuin lyhyestä matematiikasta. Tämä on suurin syy, miksi pitkä matematiikka kannataa valita.
Huh kun tuli piiiitkä teksti, mutta lyhyesti sanottuna älä kuuntele näitä typeriä pitkää matematiikkaa ylivaikeana pitävien neuvoja, vaan valitse se ja huomaa itse, ettei se ole vaikeaa! -ja muista; ainahan voit siirtyä pitkästä lyhyeen, mutta et lyhyestä pitkään :D Tsemppiä!Wanha viesti, mut pikku korjaus: -- { (12/3)=0,04 --> 400% } -- 0,04 on 4%, kun taas 12/3=4,00 --> 400% eli nelinkertainen. Nusnus..
- w23
LUE tämä! kirjoitti:
Alkuperäinen postaaja: ÄLÄ nyt herran jestas missään tapauksessa kuuntele näitä esim. postaajan nimeltä "Nimetömän" neuvoja... Jos hänen väitteensä, että sinulla tulisi olla pelkkiä kymppejä jotta pärjäisit lukion pitkässä matematiikassa pitäisivät paikkaansa, niin eihän lukiossa olisi kuin muutama pitkän matematiikan lukija, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa!!!
Pitkän matematiikan (eli entisen ns. laajan matematiikan) alkuosa pitkä/laaja tuovat usein mielleyhtymiä, että tämä matematiikka on jotain erityisen vaikeaa, monimutkaista ja pitkälle vietyä. Tottakai asiat toki vaikeentuvat siirtyessäsi yläasteelta pitkään matematiikkaan, mutta siirtymä ei ole paljoa vaikeampi kuin siirtyminen kasiluokan matematiikasta ysiluokan matematiikkaan.
Pitkän matematiikan ensimmäinen-, toinen-, kolmas-, ja itseasiassas neljäskin kurssi ainoastaan syventävät jo yläasteella opittuja tietoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vanhoja asioita ei kerrata lainkaan. Vanhoja asioita käsitellään muistin virkistämiseksi, yrittäen palauttaa yläasteelta opitun tiedon.
Tämän vuoksi siirtyminen on toki helpompaa, mitä parempi numero yläasteella on tullut, sillä vanhan kertaamiseen ei tarvitse edes paljo keskittyä.
Esimerkiksi omasta koulusta (oppilaita noin 600) kerättyjen tietojen pohjalta ylivoimaisesti suurin osa lukee pitkää matemattiikkaa. Jo pelkästään yhtä ainoaa pitkän matematiikan kurssia on menossa samassa jaksossa jopa neljässä eri ryhmässä, kun taas lyhyttä ainoastaan yksi, eikä sekään ole edes täysi ryhmä. Kun otetaan huomioon eri vuositason opiskelijoiden kurssit, niin pitkän matematiikan kursseja on menossa omassa koulussani jopa 12per jakso kun taas lyhyttä vain 3 per jakso!!! Tämä tarkoittaa patsi sitä, että pitkä matematiikka on 4 kertaa suositumpaa { (12/3)=0,04 --> 400% } niin myös sitä että suurinosa valitsee pitkän matematiikan. Tästä porukasta suurinosa on siis tilastollisesta näkökulmasta tullut yläasteen matematiikan kursien keskiarvonumerolla eli kasilla (8) jakauman ollessa ylös ja alaspäin (eli numeroihin 6,7 ja 9,10).
Jos taas aletaan vertaamaan pitkää ja lyhyttä matematiikkaa keskenään, on niiden välillä todellakin SUURI tasoero. Tämä tasoero tulee hyvin esiin juuri siirtmisessä lukioon. Siinä missä pitkä matematiikka vaikenee suurinpiiretein samassa suhteessa, kuin yläasteen eri luokkienkin välillä, ei lyhyt matematematiikka vaikene juuri ollenkaan! Toki lyhyessäkin matematiikassa tulee melkein kaikki samat uudet asiat mitä pitkässäkin, mutta kaikki asiat ilmaistaan aina helpoimmassa ja yksinkertaisimmassa muodossaan eli itse vaikeustaso ei paljoa muutu vaikka uutta asiaa tuleekin.
Toki on kuitenkin totta, että pitkä matematiikka vaatii yleensä työtä. Työ ei kuitenkaan tarkoita pelkästään useiden tuntien läksyjen tekoa, vaan pikemminkin aktiivista tunnilla seuraamista, kuuntelemista, tekemistä sekä näiden lisäksi aktiivista kotiläksyjen tekoa. Kotiläksyihin meni itselläni yleensä 15-30min, mutta suurimmalla osalla yleensä 15-60min riippuen kurssista/määrästä.
On kuitenkin syytä muistaa, pitkän matematiikan lukemattomat eri hyödyt. Lähes kaikissa aloissa (jopa esim psykologiassa) pitkästa matematiikasta saa selkeästi enemmän arvokkaita aloituspisteitä kuin lyhyestä matematiikasta. Tämä on suurin syy, miksi pitkä matematiikka kannataa valita.
Huh kun tuli piiiitkä teksti, mutta lyhyesti sanottuna älä kuuntele näitä typeriä pitkää matematiikkaa ylivaikeana pitävien neuvoja, vaan valitse se ja huomaa itse, ettei se ole vaikeaa! -ja muista; ainahan voit siirtyä pitkästä lyhyeen, mutta et lyhyestä pitkään :D Tsemppiä!paskaa sitä tässä suolletaan. 4 ekaa jaksoa muka yläasteen kertausta? Ei tosiaankaan ainakaan minulla.
- LYHYT!
Ite tulin 8:n matikalla ja luin 2 kurssia pitkää ja sain ekasta 4:n ja toisesta 5:n. Kasilla tulleista oppillasta ainakin puolet lopettaa pitkän jossain vaiheessa. Jos haluat pärjätä muissakin aineissa niin älä ota pitkää... Ja ei kannata kuunella noitten matikka nörttejen suosituksia. Lyhyestä on saanu tälläset arvosanat: 9,8,8,7. Eli lyhytkin on normaaleille opppilaille sopivaa...
- suoisituksia":
että tänne todennäköisesti tulee niitä itsekehujia, jotka sanoo ettö kuinka helppoa pitkäkin on yms...
- kyllä...
...se menee, ja todella kannattaa ottaa tuolla kasin arvosanalla, varsinkin jos et tiedä mihin haet lukion jälkeen. Yllättävän moniin ammatteihin vaaditaan hyvää matikkaa ( mm. psykologiaa lukemaan hakevan on hyvä osata pitkän matikan asiat jne.)
Itsellä arvosanana oli ysi, lukiossa putosi yhden pykälän, kun laskin suurinpiirtein samaa määrää kuin
yläasteella (mikä ei ole paljon). Kunhan yrittää tajuta asiat kokonaisuuksina niin selviää. Ja parin ensimmäisen kurssin jälkeen voi aina hypätä lyhyen puolelle jos tuntuu siltä, että haukkasi liian ison palan.
Suosittelen kyllä... - vähän puolustella
suoisituksia": kirjoitti:
että tänne todennäköisesti tulee niitä itsekehujia, jotka sanoo ettö kuinka helppoa pitkäkin on yms...
Itselläni oli yläasteella matematiikka todistuksissa aina seiskasta ysiin ja tein silti uhkarohkean valinnan ja otin pitkän matikan. Enkä hetkeäkään ole katunut! Ei se ylivoimaista ole, itselläni on keskiarvo jotain päälle 8 kursseista. Harkitse ainakin, vaikka täällä kaikki toitottavat ei:tä! Pitkällä matikalla et menetä mitään, sillä aina voit vaihtaa lyhyeen. ;)
- psykan opiskelija
kyllä... kirjoitti:
...se menee, ja todella kannattaa ottaa tuolla kasin arvosanalla, varsinkin jos et tiedä mihin haet lukion jälkeen. Yllättävän moniin ammatteihin vaaditaan hyvää matikkaa ( mm. psykologiaa lukemaan hakevan on hyvä osata pitkän matikan asiat jne.)
Itsellä arvosanana oli ysi, lukiossa putosi yhden pykälän, kun laskin suurinpiirtein samaa määrää kuin
yläasteella (mikä ei ole paljon). Kunhan yrittää tajuta asiat kokonaisuuksina niin selviää. Ja parin ensimmäisen kurssin jälkeen voi aina hypätä lyhyen puolelle jos tuntuu siltä, että haukkasi liian ison palan.
Suosittelen kyllä...psykologian opiskelussa ei todellakaan tarvitse pitkää matikkaa!!!
- pitkä ...
Huonommilla arvosanoilla suoritettu pitkä on arvokkaampi kuin hyvin suoritettu lyhyt, tietyille aloille, joille pitkän matematiikan tiedot ovat ehdoton välttämättömyys.
Oma ammatinvalinta vaikuttaa päätökseen.
Pitkä tietysti, ellet aio humanistiksi. - Sigmund Freud
psykan opiskelija kirjoitti:
psykologian opiskelussa ei todellakaan tarvitse pitkää matikkaa!!!
Tosiaankin, lyhyt matikka riittää ihan hyvin jos aikoo psykologiaa opiskella.
- jhg
Tyhmää edes kysyä, ja vastaukset typerimpiä.
Tottakai valitset pitkän, aina voi vaihtaa lyhyeen. Itsellä oli myös 8-9 yläasteella ja lukiossa 8-9. Muista vaan alottaa heti kunnolla vaikka ekat kurssit ovatkin sitä samaa ja helppoa.
Itse sain ensimmäisistä kursseista 7-8, mutta loppuvuosina parani. Enkä ole mikään "nörttihikke" - Zana
Mielestäni kyllä voi valita pitkän matikan jos arvosana on 8 (lähes ysi), nimittäin jos otat lyhyen matikan ja koet sen liian helpoksi - et pääse pitkälle. Jos otat pitkän ja ei onnistu, niin voit vaihtaa lyhyeen (valitettavasti todistusta koristaa sitten ne huonot arvosanat).
Itselläni oli 9.luokan jälkeen matikka 9 ja pitkässä matikassa en tajua mistään mitään, mutta olen saanut pidettyy pitkän matikan kasissa (HUOM! lukion matikassa oikea vastaus tuo kokeessa vain yhden pisteen kuudesta, vaikka kaikki olisi väärin voi saada ysin)
Nyt olen tokalla lukiossa ja olen huomannut että sieltä on tosiaan pudonnut kaikki normaalit ihmiset pois ja jäljellä vain näitä hikkejä joiden elämässä ei muuta ole kuin matikka :D Itse koitan roikkua siellä lukion loppuun, ja sitten kirjoitan LYHYEN matikan.
Lisäksi, joihinkin huom joihinkin 3.asteen jatkokoulutuksia ajatellen jopa 5 pitkästä matikasta on hyödyllisempi kuin 10 lyhyestä!- revisionismi
"Itselläni oli 9.luokan jälkeen matikka 9 ja pitkässä matikassa en tajua mistään mitään, mutta olen saanut pidettyy pitkän matikan kasissa --- Itse koitan roikkua siellä lukion loppuun, ja sitten kirjoitan LYHYEN matikan."
Voiko tyhmemmin enää tehdä? - Zana
revisionismi kirjoitti:
"Itselläni oli 9.luokan jälkeen matikka 9 ja pitkässä matikassa en tajua mistään mitään, mutta olen saanut pidettyy pitkän matikan kasissa --- Itse koitan roikkua siellä lukion loppuun, ja sitten kirjoitan LYHYEN matikan."
Voiko tyhmemmin enää tehdä?mitäs tyhmää mää nyt oon tekemäs? : )
- että...
Zana kirjoitti:
mitäs tyhmää mää nyt oon tekemäs? : )
Sitä tyhmää olet tekemmässä, että aiot vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeen vain siksi, että joku tietty kurssi tuntuu vaikealta.
Omasta tekstistäsi päätellen olet saanut kaseja todistuksiin, mutta kuitenkin samaan aikaan valitat, ettet ymmärrä mitään koko aineesta. En tiedä mitä "myötätuntopisteitä" yrität hakea tollasilla kommenteilla, mutta älä nyt ihmeessä vaiha mihinkään lyhyeen matematiikkaan. Kasi tarkoittaa "hyvää", eikä sitä edes saa jos ei matematiikasta/kursista mitään ymmärrä. Tuollaisilla kommenteilla annat vain yläastelaisillle vääristyneen ja typerän kuvan pitkän matematiikan vaikeudesta...
Alkuperäiselle postaajalle sen verran, että aktiivisesti tunnilla mukanaolevalle sekä läksyihin edes hiukan paneutuvalle ei pitkä matematiikka varmasti tuota ongelmia, mikäli yläastenumero on siinä 7 tai 8 pinnassa... Läksyihin ei yleensä sitä puolta tuntia - 45minsaa kauempaa aikaa kulu. Jos ei näin lyhyttä aikaa viitsi muutaman kerran viikossa käyttää matematiikkaan, niin menköön lyhyeen matematiikkaan. - siisjuujoo
että... kirjoitti:
Sitä tyhmää olet tekemmässä, että aiot vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeen vain siksi, että joku tietty kurssi tuntuu vaikealta.
Omasta tekstistäsi päätellen olet saanut kaseja todistuksiin, mutta kuitenkin samaan aikaan valitat, ettet ymmärrä mitään koko aineesta. En tiedä mitä "myötätuntopisteitä" yrität hakea tollasilla kommenteilla, mutta älä nyt ihmeessä vaiha mihinkään lyhyeen matematiikkaan. Kasi tarkoittaa "hyvää", eikä sitä edes saa jos ei matematiikasta/kursista mitään ymmärrä. Tuollaisilla kommenteilla annat vain yläastelaisillle vääristyneen ja typerän kuvan pitkän matematiikan vaikeudesta...
Alkuperäiselle postaajalle sen verran, että aktiivisesti tunnilla mukanaolevalle sekä läksyihin edes hiukan paneutuvalle ei pitkä matematiikka varmasti tuota ongelmia, mikäli yläastenumero on siinä 7 tai 8 pinnassa... Läksyihin ei yleensä sitä puolta tuntia - 45minsaa kauempaa aikaa kulu. Jos ei näin lyhyttä aikaa viitsi muutaman kerran viikossa käyttää matematiikkaan, niin menköön lyhyeen matematiikkaan.Noo en tarvi myötätuntopisteitä, mutta mielestäni en sanonu vaihtavani lyhyelle - vaan kirjottavan sen, vaikka käynkin pitkän oppimäärän :)
Ja sit tolla että en tajua mitään niin tarkotin, että ehkä ymmärrän laskukaavan, mutta vastaus ei ole koskaan oikea, mutta eipä sillä niin paljoo väliä ole. - Zana
että... kirjoitti:
Sitä tyhmää olet tekemmässä, että aiot vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeen vain siksi, että joku tietty kurssi tuntuu vaikealta.
Omasta tekstistäsi päätellen olet saanut kaseja todistuksiin, mutta kuitenkin samaan aikaan valitat, ettet ymmärrä mitään koko aineesta. En tiedä mitä "myötätuntopisteitä" yrität hakea tollasilla kommenteilla, mutta älä nyt ihmeessä vaiha mihinkään lyhyeen matematiikkaan. Kasi tarkoittaa "hyvää", eikä sitä edes saa jos ei matematiikasta/kursista mitään ymmärrä. Tuollaisilla kommenteilla annat vain yläastelaisillle vääristyneen ja typerän kuvan pitkän matematiikan vaikeudesta...
Alkuperäiselle postaajalle sen verran, että aktiivisesti tunnilla mukanaolevalle sekä läksyihin edes hiukan paneutuvalle ei pitkä matematiikka varmasti tuota ongelmia, mikäli yläastenumero on siinä 7 tai 8 pinnassa... Läksyihin ei yleensä sitä puolta tuntia - 45minsaa kauempaa aikaa kulu. Jos ei näin lyhyttä aikaa viitsi muutaman kerran viikossa käyttää matematiikkaan, niin menköön lyhyeen matematiikkaan.''Läksyihin ei yleensä sitä puolta tuntia - 45minsaa kauempaa aikaa kulu. Jos ei näin lyhyttä aikaa viitsi muutaman kerran viikossa käyttää matematiikkaan, niin menköön lyhyeen matematiikkaan.''
Onhan tuo todella lyhyt aika, mutta mää en yleensä jaksa laskea edes 15min kauempaa :D yleensä siinä vaiheessa jätän tehtävät kesken ja heitän kirjan pois :D
- vastauksiaaaaa
Siis aivan ehdottomasti OTA pitkä matematiikka lukioon noilla numeroillasi. Siirtyminen yläasteen matematiikasta lukion pitkään matematiikkaan ei ole mikään järkyttävä hyppäys. Itse olen sitä mieltä, että kaikkien joiden yläasteen matematiikan numero on 6 tai yli tulisi valita pitkä matematiikka myös lukioon.
Jos samalla tavalla luet/opiskelet kuin yläasteella, on todennäköistä että numerosi tulee kieuppumaan siinä 8-9 välillä. Paljon on ollut liikkeillä huhuja, että numerot tippuisivat jyrkästi, mutta ainakin omien ja kavereideni kokemuksien mukaan tuo on täyttä paskaa. Itselläni oli esimerkiksi yläasteen matematiikan keskiarvo 10, ja nyt kun lukion viimeinenkin pitkänmatematiikan kurssi on käyty niin se on edeleenkin 10.
Tiettyjä kursseja on toki olemassa missä monien kohdalla on suurehkoa heilahtelua (isompaan tai pienempään) numeroissa, kuten pitkän matematiikan kurssi 7, mutta on aika varmaa että numerosi tulevat pysymään suurinpiirtein samoina.
Eli lyhyesti, noilla numeroilla pärjää -helposti- lukion pitkässä matematiikassa, kunhan ei nyt mene liian ylimielisellä asenteella mukaan :D
Onnea!- Zana
kyllä se nyt peruskoulun matikkaan verrattuna vaikeutuu paljon! Mielestäni lyhyttä pystyisi vertaan paremmin peruskoulun matikkaan. Mun kavereilla on kaikilla tippunu peruskoulun kasi pitkässä matikassa neloseen ja ne on ny kaikki lyhyellä :D
Tottakai jos jaksaa tehdä sen matikan eteen edes jotain niin kyllä silloin pärjää helposti! - nörttiä!
Tollassia yli ihmisiä jotka tuhlaavat kaiken aikansa kouluun on erittäin vähän. Kasilla ei kannata mennä pitkään ellet todella halua,että numerot muissa aineissa olisivat paskoja. T:keskiverto oppilas
- on väliä.
Myös matikassa.
Itse koin suuren wtf-elämyksen siirtyessäni yläasteelta piktään matikkaan. Huomasin, että niitä asioita pitää oikeasti opiskella, jos jotain haluaa oppia. (Logical??) Voin tunnustaa, etten ole sisäistänyt puoliakaan käsitellyistä asioista, mutta numerot ovat olleet positiivisia yllätyksiä lähes poikkeuksetta (ka. 8), kokeeseen kun edellisenä päivänä vaan pänttää kaikki vihkoesimerkit ja tekee harjotustehtävät kirjan takaa (kyllä, siinä menee ne 5-7 tuntia, koeviikko- hyvänen aika
(12/3)=0,04 --> 400%
hienon laskutoimituksen olet ainakin siellä matikan tunneilla oppinut jos et muuta :)
Ei se mitään vaikeaa ole. Itelläni yläasteella tavallinen ja valinnaismatikka 10, nyt tippunut 9. Kympissäkin helposti olisi pysynyt, ärsyttää kun ekana vuonna tyytyi yseihin. Tuntuihan se hienolta saada ysi kun muut pääsivät rimaa hipoen kurssin läpi. No ei vaan.
Ole tunneilla mukana ja tee läksyt, kyllä sillä työllä sen ysin keskiarvon saa. Ja kannattaa muuten käydä niitä syventäviä kursseja, meidän koulussa ne eivät ainakaan ole herättäneet suurta mielenkiintoa -> pienet ryhmät -> opettaja rennompi -> tunnit rennompia -> helppo 10. - hasselnöt
hyvänen aika kirjoitti:
(12/3)=0,04 --> 400%
hienon laskutoimituksen olet ainakin siellä matikan tunneilla oppinut jos et muuta :)
Ei se mitään vaikeaa ole. Itelläni yläasteella tavallinen ja valinnaismatikka 10, nyt tippunut 9. Kympissäkin helposti olisi pysynyt, ärsyttää kun ekana vuonna tyytyi yseihin. Tuntuihan se hienolta saada ysi kun muut pääsivät rimaa hipoen kurssin läpi. No ei vaan.
Ole tunneilla mukana ja tee läksyt, kyllä sillä työllä sen ysin keskiarvon saa. Ja kannattaa muuten käydä niitä syventäviä kursseja, meidän koulussa ne eivät ainakaan ole herättäneet suurta mielenkiintoa -> pienet ryhmät -> opettaja rennompi -> tunnit rennompia -> helppo 10.Itse valitsisin nyt lukion käyneenä ja pitkän matikan lukeneena ennemmin lyhyen matikan. Yläasteella koin olevani vielä hyvä matikassa ja keskiarvona oli ysi, lukiossa pitkässä matikassa jouduin jatkuvasti turhautumaan ja näkemään PALJON vaivaa että sain kursseista pidettyä seiskan keskiarvon. Pidin matikasta yläasteella mutta lukiossa suhtautuminen matikkaan muuttui kokonaan inhoavaksi. Minulla ainakin toisinaan kului yli tunti tai jopa pari matikan kotitehtäviin. Kannattaa myös ottaa huomioon että jos matikasta ei mitenkään hirveästi pidä, pitkä matikka täyttää lukujärjestyksen sillä kursseja on paljon! Parina viimeisenä vuonna niitä oli joka jaksossa, abivuonna jopa 2-3 kurssia per jakso (kävin myös syventäviä kursseja, koska niistä oli muka luvassa helppoja tehtäviä ylkkäreihin).
Pitkästä matikasta kirjoitin lopulta b:n joka vastaa kutosta. Nyt kirjoitusten jälkeen olen huomannut että olisin saanut kaikkiin hakemiini paikkoihin paremmat pisteet lyhyellä matikalla. Kasvatuspsykologiaa hakiessani katsottiin neljä parasta kirjoitettua ainetta - eli matematiikan eri pituudet katsottiin samanarvoisiksi. Psykologiaa Tampereelle ja Helsinkiin hakiessani olisin myös saanut paljon paremmat lähtöpisteet lyhyen matikan kirjoittamalla, sillä lyhyellä luultavasti olisin kirjoittanut pari arvosanaa paremman kun pitkällä. Oulun Amkhon sosiaalialalle, maisemasuunnitteluun ja journalismiin hakiessani pitkästä ja lyhyestä matikasta sai samat pisteet.
Nyt suuntaan syksyllä kirjoittamaan lyhyen matikan jotta saisin paremmat lähtöpisteet korkeakouluihin ja voisin saada opiskelupaikan ensi vuonna! Minulle pitkästä matikasta ei ollut siis mitään hyötyä jatko-opiskeluhauissa ja koin sen lukemisen koko lukion aikana vastenmieliseksi ja aikaavieväksi. Suosittelen siis lyhyttä matikkaa jos tietää ettei ole hakemassa sellaisille aloille joille sitä ehdottomasti tarvii kuten lääkikseen, matemaattisille tai teknillisille aloille. - Överi
hasselnöt kirjoitti:
Itse valitsisin nyt lukion käyneenä ja pitkän matikan lukeneena ennemmin lyhyen matikan. Yläasteella koin olevani vielä hyvä matikassa ja keskiarvona oli ysi, lukiossa pitkässä matikassa jouduin jatkuvasti turhautumaan ja näkemään PALJON vaivaa että sain kursseista pidettyä seiskan keskiarvon. Pidin matikasta yläasteella mutta lukiossa suhtautuminen matikkaan muuttui kokonaan inhoavaksi. Minulla ainakin toisinaan kului yli tunti tai jopa pari matikan kotitehtäviin. Kannattaa myös ottaa huomioon että jos matikasta ei mitenkään hirveästi pidä, pitkä matikka täyttää lukujärjestyksen sillä kursseja on paljon! Parina viimeisenä vuonna niitä oli joka jaksossa, abivuonna jopa 2-3 kurssia per jakso (kävin myös syventäviä kursseja, koska niistä oli muka luvassa helppoja tehtäviä ylkkäreihin).
Pitkästä matikasta kirjoitin lopulta b:n joka vastaa kutosta. Nyt kirjoitusten jälkeen olen huomannut että olisin saanut kaikkiin hakemiini paikkoihin paremmat pisteet lyhyellä matikalla. Kasvatuspsykologiaa hakiessani katsottiin neljä parasta kirjoitettua ainetta - eli matematiikan eri pituudet katsottiin samanarvoisiksi. Psykologiaa Tampereelle ja Helsinkiin hakiessani olisin myös saanut paljon paremmat lähtöpisteet lyhyen matikan kirjoittamalla, sillä lyhyellä luultavasti olisin kirjoittanut pari arvosanaa paremman kun pitkällä. Oulun Amkhon sosiaalialalle, maisemasuunnitteluun ja journalismiin hakiessani pitkästä ja lyhyestä matikasta sai samat pisteet.
Nyt suuntaan syksyllä kirjoittamaan lyhyen matikan jotta saisin paremmat lähtöpisteet korkeakouluihin ja voisin saada opiskelupaikan ensi vuonna! Minulle pitkästä matikasta ei ollut siis mitään hyötyä jatko-opiskeluhauissa ja koin sen lukemisen koko lukion aikana vastenmieliseksi ja aikaavieväksi. Suosittelen siis lyhyttä matikkaa jos tietää ettei ole hakemassa sellaisille aloille joille sitä ehdottomasti tarvii kuten lääkikseen, matemaattisille tai teknillisille aloille."Suosittelen siis lyhyttä matikkaa jos tietää ettei ole hakemassa sellaisille aloille joille sitä ehdottomasti tarvii kuten lääkikseen, matemaattisille tai teknillisille aloille."
Lääkikseen ovat monet päässeet lyhyelläkin matematiikalla. Onpa sielä muutamia, jotka eivät ole edes lukiota käyneet. -Ja nykyisten pääsykokeiden kautta! Itse lääketieteen opinnoissa matematiikka ei ole ollenkaan niin keskeisessä asemassa. - lyhyestä matikasta...
Överi kirjoitti:
"Suosittelen siis lyhyttä matikkaa jos tietää ettei ole hakemassa sellaisille aloille joille sitä ehdottomasti tarvii kuten lääkikseen, matemaattisille tai teknillisille aloille."
Lääkikseen ovat monet päässeet lyhyelläkin matematiikalla. Onpa sielä muutamia, jotka eivät ole edes lukiota käyneet. -Ja nykyisten pääsykokeiden kautta! Itse lääketieteen opinnoissa matematiikka ei ole ollenkaan niin keskeisessä asemassa.tuntuu uskomattomalta lukea että ihmiset niin hanakasti suosittelee sitä pitkää matikkaa. mulla itellä oli peruskoulun päättötodistuksessa matikka 8 ja ajattelin et otan lyhyen että voisin ees pärjätä lukiossa. No nyt sitten matikan 1 kurssin käyneenä oottelen uusintakoepäivää ja tuskailen jo toisen matikan kurssin kanssa. Ekasta kurssista siis puhdas nelonen ja pelottaa miten tässä nykysessä käy...ja tuolla oli vielä joku sanonut että lukiossa saa vaan pisteen oikeasta vastauksesta ja loput tulevat siitä ratkaisutavasta nii itellä oli nimenomaan toisinpäin. jos vastaus oli väärin ja vaikka ois miten alottanut ratkasemaan oikeen ja saanu perusidean selville niin nollille kyllä jäi mun pisteet. ja meidän luokasta sai yli puolet ala-arvosen tästä kyseisestä kokeesta. Tää nainen joka meitä opettaa ei kyllä oo varmaa iha paras mahollinen, mut en ois ikinä uskonu et noin lähtee meneen tuo matikka, koska oon todellaki tehny läksyt ja mulla ei ollu ekassa kurssissa ainuttakaan poissaoloa. et suosittelen todellakin harkitsemaan. voi tulla yllätyksenä tuo vaikeustaso. Ja tuo yhytkään matikka ei oo mitään lastenleikkiä... jos saisin nyt päättää, jättäisin kaikki matikan opinnot tähän. ainut aine ikinä joka saa mut aivan epätoivoseksi
- Failbot
lyhyestä matikasta... kirjoitti:
tuntuu uskomattomalta lukea että ihmiset niin hanakasti suosittelee sitä pitkää matikkaa. mulla itellä oli peruskoulun päättötodistuksessa matikka 8 ja ajattelin et otan lyhyen että voisin ees pärjätä lukiossa. No nyt sitten matikan 1 kurssin käyneenä oottelen uusintakoepäivää ja tuskailen jo toisen matikan kurssin kanssa. Ekasta kurssista siis puhdas nelonen ja pelottaa miten tässä nykysessä käy...ja tuolla oli vielä joku sanonut että lukiossa saa vaan pisteen oikeasta vastauksesta ja loput tulevat siitä ratkaisutavasta nii itellä oli nimenomaan toisinpäin. jos vastaus oli väärin ja vaikka ois miten alottanut ratkasemaan oikeen ja saanu perusidean selville niin nollille kyllä jäi mun pisteet. ja meidän luokasta sai yli puolet ala-arvosen tästä kyseisestä kokeesta. Tää nainen joka meitä opettaa ei kyllä oo varmaa iha paras mahollinen, mut en ois ikinä uskonu et noin lähtee meneen tuo matikka, koska oon todellaki tehny läksyt ja mulla ei ollu ekassa kurssissa ainuttakaan poissaoloa. et suosittelen todellakin harkitsemaan. voi tulla yllätyksenä tuo vaikeustaso. Ja tuo yhytkään matikka ei oo mitään lastenleikkiä... jos saisin nyt päättää, jättäisin kaikki matikan opinnot tähän. ainut aine ikinä joka saa mut aivan epätoivoseksi
Ittellä on toi eka luokion vuosi nyt käyty niin täytyy sanoa että ei ollut NIIN vaikeata kuin ihmiset sanovat. Tunneille tein noin puolet kerroista läksyt, aloitin kokeisiin lukemisen aina noin. 3 päivää ennen koetta, on tullut tähän menessä 8,7,10,9,8,9
Eli jos luet edes vähän niin kyllä se 8 tulee.
Peruskoulussa oli matikka 9, lähinnä siksi että tuli opettajaa herjattua aina välillä - .-.-.-.-.-.-.
Failbot kirjoitti:
Ittellä on toi eka luokion vuosi nyt käyty niin täytyy sanoa että ei ollut NIIN vaikeata kuin ihmiset sanovat. Tunneille tein noin puolet kerroista läksyt, aloitin kokeisiin lukemisen aina noin. 3 päivää ennen koetta, on tullut tähän menessä 8,7,10,9,8,9
Eli jos luet edes vähän niin kyllä se 8 tulee.
Peruskoulussa oli matikka 9, lähinnä siksi että tuli opettajaa herjattua aina välilläPitkän matematiikan C on lähes aina parempi kuin lyhyen matematiikan L. Ihan sama miltä kantilta katsoo, niin se menee.
- yolupukki
Minun mielestä erittäin mukava mielipide :-)
Aloitin lukion tänä Oulunkylän yhteiskoulussa, jossa on erittäin korkea taso(ka. 8.7)
Ylä-asteella, läksyihin meni n. 5 min/päivä. Nykyään läksyihin saattaa mennä 1-2 tuntia. Numero matikassa oli ylä-asteella aina 9. Otin pitkän matikan ja numero tippui seiskaan. Samaan aikaan vanha peruskoulukaverini kertoi, että sai 10 lyhyestä matikasta eri lukiossa. Otti vähän päähän, mutta totesin että en saa lannistua huonoista numeroista ja jatkaa yrittämällä parhaani!
- Pitkä matemaatikko
Ja jos arvosanat eivät tyydytä tai et koe saavasi opetuksesta mitään irti, vaihda. Itselläni oli päästötodistuksessa 9 matematiikassa ja pitkästä tullut 9,9,8,8,9,10 eli aika samaa luokkaa ja samalla mukavalla tavalla haastavampaa ja mielenkiintoisempaa.
- abitlost
hmm, kyllä pitkää matikkaa kannattaa kokeilla. minusta se ei edes ollut erityisen vaikeaa, ainakaan niin vaikeaa kuin kuvittelin. ero yläasteen matikantunteihin oli oikeastaan siinä, että asiat käytiin huomattavasti nopeampaa. siinä kyydissä vain pitää pysyä. itse en lukenut koskaan matikkaa kotona, laskin kyllä laskut, mutta läheskään aina en osannut enkä jaksanutkaan niitä kauaa miettiä. kokeisiin luin yleensä kirjan, josta ei kyllä hirmusti mitään hyötyä ollut, sen verran vaikeasti oli asiat siellä selitetty. muistiinpanot oli se paljon parempi ja selkeämpi tapa kerrata. ja ehkä tutkailla joitain kurssin yleisimpiä laskutyyppejä. silti sain kokeista normaalisti ysiä, pari kertaa 10 ja 8, kerran pohjanoteerauksena kutosen, ne vektorinryökäleet...
kirjotuksiin luin ihan sikana matikkaa, enpä just muuta lukennukkaan...hieman oli mahtava fiilis kun oli saanu luettua ja tiesi matikasta samaisella hetkellä niiiiiin paljon :D meille sattu sen verran hyvä tuuri, et yo-koe oli tosi helppo. toisaalta se oli kyllä ikävää, sillä kaikista ihan pikkuruisistaki virheistä lähti reippaasti pisteitä pois... joka tapauksessa oli aika älyttömän hyvä fiilis sitä tehtäessä, kun oikeesti osas tehä niitä tehtäviä. typerät huolimattomuusvirheet vaan laski mun arvosanan sitte M:n... mutta joka tapauksessa olin tyytyväinen, koska en todellakaan oo mikään nero matematiikassa, ja usein pääsin eteenpäin kaverien siivillä.
mutta siis, kokeikaa pitkää, ette te siinä ainakaan mitään hirveitä menetä. älkääkä lopettako ekan kurssin perusteella, koska vauhti saattaa tyrmätä alussa, mut kyl siihen sit tottuu. - Niina1234
Itselläni oli 10 peruskoulussa ja tosiaan valitsin sen pitkän matematiikan.
Siitä puhutaan, että on vaikeaa, mutta kyseessa vain on oma motivaatiosi, kuinka paljon jaksat sen eteen tehdä töitä.
Tietenkin aikaa kuluu enemmän, mutta matematiikka on kuitenkin perusloogista; kun kerran opit niin on aina muistissa. Joten suosittelen, että otat pitkän matematiikan, koska siitä on todella monelle alalle hyötyä tulevaisuudessa!!
Ja tietenkin jos rupeaa tökkimään liikaa, niin vaihda lyhyeen. Kannattaa kuitenkin katsoa!! :)- bleddhh
Pitkä matikka on todella haastavaa, sain yläasteella matikasta ysin, mutta nyt pitkän matikan eka kurssi 5, ja vaihto lyhyeen!
"Lisäksi, joihinkin huom joihinkin 3.asteen jatkokoulutuksia ajatellen jopa 5 pitkästä matikasta on hyödyllisempi kuin 10 lyhyestä!"
- dasddadas
Vaikka olisi ollut 6, mutta haluat opiskella ja on motivaatiota niin pärjäät aivan hyvin.. Ei se ole sen pahempaa kun lyhytkään, mutta sitä on vaan paljon enemmän. Hiukan nopeemmin mennään, mutta jos et ajatellut lintsata ja jaksat laskea niin hyvin pärjäät..
- Angus McDuck
Jos yhtään matikka kiinnostaa ja on valmis paiskimaan töitä, niin ehdottomasti ota pitkä. Jatko-opiskelujenkin kannalta pitkä matikka on aika olennainen, kun ne asiat on loppujen lopuksi aika perusasioita.
- perusjamppa
Ilman muuta pitkä maikka jos vaan yhtään tuntuu siltä. Pitkältä lyhyelle vaihto on helppo jos alkaa myöhemmin kaduttaa, toisinpäin ei käytännössä onnistu.
Itsellä ole yläasteella matikka siinä 9 luokkaa. Nyt 11 kurssia pitkää matikkaa takana sarjalla 9,10,10,9,10,9,9,9,10,10,10. Ei se ihmeitä vaadi, kunhan tunneilla kuuntelee, tekee kotitehtävät ja vähän kertaa kokeeseen niin hyvä tulee. Laskurutiinin hankkiminen on tärkeää.
- pitkäs
Itselläni oli myös 8 peruskoulun päästötodistuksessa. Hyvin olen kuitenkin lukion pitkässä matikassa pärjännyt. olen 7 kurssia käynyt tähän mennessä . arvosanoin 9.10.10.10.10.10.10 en ole yhtään "hikipinkoillut" niinkuin voisi luulla. Kotitehtäviä en ole käytännössä tehnyt, mutta olen hyvin tunneilla kuunnellut ja kokeeseen olen kerrannut hyvin. Esim. Olen harjoitustehtäviä tehnyt ja esimerkit katsonut. Pitkä matematiikka vaati siis tietenkin paneutumista aiheisiin.
Eli ei tarvi olla 10 peruskoulun päästötodistuksessa matikassa, kun lukion pitkää matikkaa ajattelee. Ei pitkäs ne numerot aina pakosta tipu.- asdadadasd
teillä on sitten tosi helpot kokeet, jos läksyjä lukematta tulee kymppejä.
- Crotchum
asdadadasd kirjoitti:
teillä on sitten tosi helpot kokeet, jos läksyjä lukematta tulee kymppejä.
Jotkut ovat matemaattisesti lahjakkaita ja pärjäävät vähällä opiskelulla. Totuus on kuitenkin se, että pitkä matematiikka ei opeta muuta kuin tekemään töitä (koskien niitä, joille matematiikka ei ole itsestäänselvyys). Jos päädyt opiskelemaan teknilliseen yliopistoon, niin kyllä nuo matematiikan kurssit ovat jo ihan toista maata. Itselläni yläasteella matematiikka oli 8, lukiossa pitkän matematiikan keskiarvo alkoi pudota loppua kohti jo lähelle 5½, mutta kirjoituksista sain kuitenkin C:n. Nyt yliopistossa matematiikan kurssit tuottavat jonkinasteisia ongelmia, mutta ensimmäinen kurssi on jo takana ja eikä mennyt edes rimaa hipoen läpi. Työtä se teettää, mutta kaikessa pärjää. Nyt asiat, joita en lukiossa ymmärtänyt, tuntuvat suorastaan naurettavan loogisilta ja yksinkertaisilta.
- hjkhjk
Crotchum kirjoitti:
Jotkut ovat matemaattisesti lahjakkaita ja pärjäävät vähällä opiskelulla. Totuus on kuitenkin se, että pitkä matematiikka ei opeta muuta kuin tekemään töitä (koskien niitä, joille matematiikka ei ole itsestäänselvyys). Jos päädyt opiskelemaan teknilliseen yliopistoon, niin kyllä nuo matematiikan kurssit ovat jo ihan toista maata. Itselläni yläasteella matematiikka oli 8, lukiossa pitkän matematiikan keskiarvo alkoi pudota loppua kohti jo lähelle 5½, mutta kirjoituksista sain kuitenkin C:n. Nyt yliopistossa matematiikan kurssit tuottavat jonkinasteisia ongelmia, mutta ensimmäinen kurssi on jo takana ja eikä mennyt edes rimaa hipoen läpi. Työtä se teettää, mutta kaikessa pärjää. Nyt asiat, joita en lukiossa ymmärtänyt, tuntuvat suorastaan naurettavan loogisilta ja yksinkertaisilta.
sanoisin että lukion pitkässä matikassa lahjakkuus on aika pienessä osassa.. ja väitän, että jos ei koskaan tee läksyjä on käytännössä mahdotonta saada kymppiä, tai ainakaan kirjoittaa mitään C:tä tai M:ää parempaa, vaikka miten kuuntelisit tunnilla. Kuuntelusta ei jää samanlaista muistijälkeä kuin itse laskemisesta, jolloin ihan varmasti unohdat suurimman osan kolme vuotta sitten käymistäsi kursseista, joista ne yo-tehtävät tulevat! Tietysti voi tehdä lukulomalla hirveästi töitä, mutta helpommalla pääsee kun tekisi riittävästi töitä jo niiden kurssien aikana...
Lahjakkuuskin on usein sitä, että on laskenut ja kuunnellut kunnolla aiemmilla kursseilla, jolloin uudet asiat omaksuu nopeasti. monet matikan kurssit rakentuvat edellisten päälle, jolloin niillä, jotka saivat hyviä numeroita ekoista kursseista, on hyvät mahdollisuudet saada pienemmällä työllä hyvät numerot noistakin, mikä sitten tuntuu monista "lahjakkuudelta". - matematiikassa
hjkhjk kirjoitti:
sanoisin että lukion pitkässä matikassa lahjakkuus on aika pienessä osassa.. ja väitän, että jos ei koskaan tee läksyjä on käytännössä mahdotonta saada kymppiä, tai ainakaan kirjoittaa mitään C:tä tai M:ää parempaa, vaikka miten kuuntelisit tunnilla. Kuuntelusta ei jää samanlaista muistijälkeä kuin itse laskemisesta, jolloin ihan varmasti unohdat suurimman osan kolme vuotta sitten käymistäsi kursseista, joista ne yo-tehtävät tulevat! Tietysti voi tehdä lukulomalla hirveästi töitä, mutta helpommalla pääsee kun tekisi riittävästi töitä jo niiden kurssien aikana...
Lahjakkuuskin on usein sitä, että on laskenut ja kuunnellut kunnolla aiemmilla kursseilla, jolloin uudet asiat omaksuu nopeasti. monet matikan kurssit rakentuvat edellisten päälle, jolloin niillä, jotka saivat hyviä numeroita ekoista kursseista, on hyvät mahdollisuudet saada pienemmällä työllä hyvät numerot noistakin, mikä sitten tuntuu monista "lahjakkuudelta".lahjakkuus ilmenee esim. siinä kuinka kauan aikaa menee ymmärtämiseen. lahjakas siis oppii nopeammin.
pitkässä matematiikassa suht. paljon asiaa ja monet töitä tekevätkään eivät huippuarvosanoja saa. Toisaalta taas vähän töitä tekevät voivat saada huippuarvosanoja, jopa tekemättä läksyjä.
- 1+2=3
Moi Riippuu tietenkin ihmisestä miten oppii tai erityisesti haluaako oppia ja miten käyttää opittuja asioita.
Kaverini on laiska eikä jaksa tehdä läksyjä ja kuluttaa aikaa tietokoneella,mutta silti repii pitkästä matikasta 9-10. Kysyin siltä ,että miten se on mahdollista? Se vastasi mulle ,että mitä enemmän luet sitä nopeammin osaat asian. Lukeminen vain auttaa osaamaan asian nopeammin ,mutta ei välttämättä sitä ,että osaat ratkaista tehtävän. Lisäksi hän mainitsi ,että oppii kokeen aikana ikäänkuin vaikka ei olisi käynnyt tunnilla. Hän on tentinnyt muutaman pitkä matikan kurssin, hän oli samaan aikaa suorittamassa atk kurssia :D. - ota ihmeessä
Omien kokemusten mukaan pitkässä matikassa pärjää mainiosti kahdella tavalla:
1. Helvetinmoisella lahjakkuudella
2. Helvetinmoisilla istumalihaksilla
iteltä puuttuu kummatkin, joten tässä on 3 vuotta menny aikalailla hukkaan matikan osalta. Peruskoulussa matikka aina 10, lukiossa motivaatio nolla ja kursseista hikisesti 6-8. Jos oot valmis tekeen päivittäin töitä ja matikka kiinnostaa, tai tähtäimessä lääkis tms ota ihmeessä pitkä! aina voit vaihtaa. itseä harmittaa ku en tajunnu ajoissa vaihtaa lyhyeen, enemmän se lyhyen e tai l lämmittäis ku nyt pitkästä tulee varmaan joku b.. ja lyhyttähän en ala kirjoittamaan ku 13 kurssia pitkää takana! vaikka varmaan kannattais :D
mutta ei turhaa stressiä, lukio on loppujen lopuks aika läpihuutojuttu ja sen jälkeen se opiskelu ym tosihomma vasta alkaa! - mibo0vgpm.
Itse olen osa kaveripiiristä jossa kaikki on ihan helvetin laiskoja, kukaan ei eikinä lue kokeisiin tai tee läksyjä. Ei täällä voi hirveemmin keskiarvoilla voi kehua, mutta kaikilla menee silti pitkä matikka ihan hyvin.
Itte oon aina ollu matikassa ihan lahjakas, peruskoulussa oli aina 9-10, lukiossakin kokeisiin kertaamatta, tai läksyjä tekemättä 9-10, erona tosin on se, että nykyään tunneilla saatan kuunnellakkin, toisin kuin yläasteella.
Kavereilla on kanssa ollu 9-10 peruskoulussa, mutta monella on kyllä tippunu sinne 6-8 pintaan, mutta kyllä nekin hyvin ilman mitään lukematta pärjää. Ja hyvin pienellä lukemisella ahkerimmat kaveripiiristäni saavat matikan helposti sinne 8-9.
Ei se pitkä matikka oo hirveän vaikeeta, kyllä ne asiat oppii sielläkin ihan kertakuulemisella, sit vaan pitää soveltaa niitä samoja asioita miljoonalla eri tavalla, joka onnistuu ihan maalaisjärjellä.- eenpojkke
Tähän väliin: tämän keskustelun (ei läpikotainen) lukeminen aiheutti mulle sen, että kyllä ehdottomasti joo pitkää matikkaa lähdetään kokeilemaan.
Oon siis 15-vuotias poika ja viimeinen vuosi peruskoulua on jäljellä. Matikka on ollut minulle aina helppoa ja arvosanakin siitä aina kymppi. Mielipiteet on kuitenkin vaihdelleet rankasti: seiskalla vihasin matikkaa, kasilla rakastin sitä (yhtälöt - Lukio käyty
eenpojkke kirjoitti:
Tähän väliin: tämän keskustelun (ei läpikotainen) lukeminen aiheutti mulle sen, että kyllä ehdottomasti joo pitkää matikkaa lähdetään kokeilemaan.
Oon siis 15-vuotias poika ja viimeinen vuosi peruskoulua on jäljellä. Matikka on ollut minulle aina helppoa ja arvosanakin siitä aina kymppi. Mielipiteet on kuitenkin vaihdelleet rankasti: seiskalla vihasin matikkaa, kasilla rakastin sitä (yhtälötItellä oli peruskoulun jälkeen matikka 8. Sain lukiossa enimmäkseen kaseja, muutaman ysin ja yhden kympin. Kirjoituksista Laudatur ja päättöarvosana nousi kasista ysiin.
Eli kannattaa ottaa, ei ole vaikeaa. Tavallaan jopa helpompaa kun peruskoulussa opetettu, kun saa itse huomata asioiden välisiä yhteyksiä, joka helpottaa omaksumista. Lukiossa pitkässä myös kerrataan oikeastaan kaikki peruskoulussa opitut asiat, joten vaikket osaisi mitään, mutta motivaatiota löytyy pitkän matikan kurssien alussa, niin hyvää tulosta pitäisi tulla. Kaikkien läksyjen tekemisellä pitäisi taata jo varma 8.
- km
sano opelle turpa kii ni kyllä kymmppi hoituu
.........- Wolverine62731
Sain aina ala-asteella 10 kaverit haukkuu hikariks mut ei se mua mitenkää haittaa ootte tosi hidas älysiä kakaroita NOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB
- bluee
Wolverine62731 kirjoitti:
Sain aina ala-asteella 10 kaverit haukkuu hikariks mut ei se mua mitenkää haittaa ootte tosi hidas älysiä kakaroita NOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB
Pitkä matikka ei ole niin vaikeaa kuin itse odotin. Toki se vaati ajattelua ja laskemista, mutta jos teet useimmiten edes osan läksyistä ja ennen kaikkea panostat siihen, että TAJUAT asiat joita käsitellään tunneilla, tulet pärjäämään varmaan ihan hyvin. Ensimmäisellä kurssilla käytin paljon aikaa läksyjen tekoon ja siitä oli hyötyä myöhemmilläkin kursseilla.
- ep_ptikää
bluee kirjoitti:
Pitkä matikka ei ole niin vaikeaa kuin itse odotin. Toki se vaati ajattelua ja laskemista, mutta jos teet useimmiten edes osan läksyistä ja ennen kaikkea panostat siihen, että TAJUAT asiat joita käsitellään tunneilla, tulet pärjäämään varmaan ihan hyvin. Ensimmäisellä kurssilla käytin paljon aikaa läksyjen tekoon ja siitä oli hyötyä myöhemmilläkin kursseilla.
Täällä kans pitkänmatikan puolestapuhuja.. Itellä oli päättöarvosana 9 peruskoulusta, sitten kolme ekaa kurssia oli ysiä pitkäs matikas ja päättöarvosanaksi tulee nyt 8. Kirjoituksista en vielä tiedä, ja preliminäärinkin tuloksen saa tietää vasta huomenna.
Ei se kuitenkaan niin vaikeaa ole. Ja mikä tärkeintä: jos tulee pari huonompaa numeroa, ei saa lannistua siitä! Kokonaisuus ratkaisee. Kirjoituksissa on 15 tehtävää josta tehdään 10, eli 5 tehtävää saat unohtaa. Täten voit valita niitä tehtäviä jotka ovat vahvin osa-alueesi jne.
Esim. Itellä on derivointikurssista 8 mutta integraaleista 5. Kävin uusimassa integraalit hyväksyttyjen uusinnassa eikä noussut. Hassua. Kuitenkin on monia ysejäkin. - poika1994
ep_ptikää kirjoitti:
Täällä kans pitkänmatikan puolestapuhuja.. Itellä oli päättöarvosana 9 peruskoulusta, sitten kolme ekaa kurssia oli ysiä pitkäs matikas ja päättöarvosanaksi tulee nyt 8. Kirjoituksista en vielä tiedä, ja preliminäärinkin tuloksen saa tietää vasta huomenna.
Ei se kuitenkaan niin vaikeaa ole. Ja mikä tärkeintä: jos tulee pari huonompaa numeroa, ei saa lannistua siitä! Kokonaisuus ratkaisee. Kirjoituksissa on 15 tehtävää josta tehdään 10, eli 5 tehtävää saat unohtaa. Täten voit valita niitä tehtäviä jotka ovat vahvin osa-alueesi jne.
Esim. Itellä on derivointikurssista 8 mutta integraaleista 5. Kävin uusimassa integraalit hyväksyttyjen uusinnassa eikä noussut. Hassua. Kuitenkin on monia ysejäkin.Moi Eli oon nyt hakemas lukioon ja en yhtää tiiä otanko pitkän vai lyhyen matikan kaikki sanoo et pitkä on iha mahotonta ja siit saat munkilarvosanan 6 jos sun peruskoulun numero on ollu siin 8-9 . Voisko joku valasta mua et onko se vaan Jotain nörttejä varten ??? Ite oon kuitenki valmis tekee töitä ja paneutuu asiaan mut motivaatia vaan tuppaa aina kadota ku tulee nyt ysil 6 kokeest ku on jotain hemmetin Funktioita mis oon iha ulal ... Mut arvosanana on aina ollu vahva 8 matikasta !
Kumman otan ? :S - asdfaasdfasdgdfgs
poika1994 kirjoitti:
Moi Eli oon nyt hakemas lukioon ja en yhtää tiiä otanko pitkän vai lyhyen matikan kaikki sanoo et pitkä on iha mahotonta ja siit saat munkilarvosanan 6 jos sun peruskoulun numero on ollu siin 8-9 . Voisko joku valasta mua et onko se vaan Jotain nörttejä varten ??? Ite oon kuitenki valmis tekee töitä ja paneutuu asiaan mut motivaatia vaan tuppaa aina kadota ku tulee nyt ysil 6 kokeest ku on jotain hemmetin Funktioita mis oon iha ulal ... Mut arvosanana on aina ollu vahva 8 matikasta !
Kumman otan ? :Soot tyhmä ensinnäkin kun et tiiä mikä on nörtti. toisekseen, ota se lyhyt kun oot selvästi aika huono matikas.
- klick 9
asdfaasdfasdgdfgs kirjoitti:
oot tyhmä ensinnäkin kun et tiiä mikä on nörtti. toisekseen, ota se lyhyt kun oot selvästi aika huono matikas.
http://www.kauppatieteet.fi/valintamenettely/pisteitykset
tollasen linkin laitoin kun tääl jotku on kyselly lyhyen ja pitkän matikan vertailusta yliopistoihin hakiessa. eli tuohan on vaan esimerkki, en tiedä muista yliopistoaineista..
eli siis tuon mukaan lyhyen matikan L vastaa pitkän matikan M. olen vasta ysillä niin en osaa sanoa että onko vertailu tehty oikein - Ninne92
klick 9 kirjoitti:
http://www.kauppatieteet.fi/valintamenettely/pisteitykset
tollasen linkin laitoin kun tääl jotku on kyselly lyhyen ja pitkän matikan vertailusta yliopistoihin hakiessa. eli tuohan on vaan esimerkki, en tiedä muista yliopistoaineista..
eli siis tuon mukaan lyhyen matikan L vastaa pitkän matikan M. olen vasta ysillä niin en osaa sanoa että onko vertailu tehty oikeinMul oli 8-9 peruskoulus matikka ja pitkän valitsin. Meil on 2 pitkän matikan opee joist toinen täys idiootti ja toinen aivan loistava. Noh, tuurillani joutusin monis kursseis idiootin ryhmää ja lopulta vaihdoin lyhyeen (: 8 kurssii kävin siis pitkää matikkaa.
Yliopistoo hakies sen verra et jos kirjotat pitkäst matikast E:n tai L:n ni sul on suora yliopistopaikka. Se riippuu tosi paljo mitä haet opiskelemaa et vaikuttaaks toi matikka. Ite haen sosiaalityötä opiskelemaa mis ei oo mitää välii mitä oot kirjottanu kuhan tulee tarpeeks hyvät numerot. - kounai
Ninne92 kirjoitti:
Mul oli 8-9 peruskoulus matikka ja pitkän valitsin. Meil on 2 pitkän matikan opee joist toinen täys idiootti ja toinen aivan loistava. Noh, tuurillani joutusin monis kursseis idiootin ryhmää ja lopulta vaihdoin lyhyeen (: 8 kurssii kävin siis pitkää matikkaa.
Yliopistoo hakies sen verra et jos kirjotat pitkäst matikast E:n tai L:n ni sul on suora yliopistopaikka. Se riippuu tosi paljo mitä haet opiskelemaa et vaikuttaaks toi matikka. Ite haen sosiaalityötä opiskelemaa mis ei oo mitää välii mitä oot kirjottanu kuhan tulee tarpeeks hyvät numerot.Pitkän matikan parhaimmat arvosanat helpottavat opiskelupaikan saantia teknillisellä puolella (lyhyellä sinne ei olisi muutenkaan asiaa) , mutta esim. kauppa -ja oikeustieteitä ajatellen hyvästä pitkästä matikasta saa vain lisäpisteitä.
[aiheesta]
Menestyminen pitkässä matikassa on tarkkailujeni perusteella kiinni pitkälti opiskelumotivaatiosta (olettaen, ettei ysiluokan todistuksessa ole mitään kutosta tms). Monta tyyppiä yläasteelta meni ysin numeroilla pitkään matikkaan, mutta motivaationpuutteen vuoksi ekasta kurssista tippui vitonen ja tokalla kurssilla oltiinkin lyhyessä matikassa.
Jos tiedät, ettet ole kiinnostunut teknillisestä alasta ja että motivaatiosi saattaa koulun suhteen heittelehtiä niin ei kannata lähteä huijaamaan itsäsi sinne pitkään matikkaan. - noh jooo
kounai kirjoitti:
Pitkän matikan parhaimmat arvosanat helpottavat opiskelupaikan saantia teknillisellä puolella (lyhyellä sinne ei olisi muutenkaan asiaa) , mutta esim. kauppa -ja oikeustieteitä ajatellen hyvästä pitkästä matikasta saa vain lisäpisteitä.
[aiheesta]
Menestyminen pitkässä matikassa on tarkkailujeni perusteella kiinni pitkälti opiskelumotivaatiosta (olettaen, ettei ysiluokan todistuksessa ole mitään kutosta tms). Monta tyyppiä yläasteelta meni ysin numeroilla pitkään matikkaan, mutta motivaationpuutteen vuoksi ekasta kurssista tippui vitonen ja tokalla kurssilla oltiinkin lyhyessä matikassa.
Jos tiedät, ettet ole kiinnostunut teknillisestä alasta ja että motivaatiosi saattaa koulun suhteen heittelehtiä niin ei kannata lähteä huijaamaan itsäsi sinne pitkään matikkaan.Oikeustieteelliseen saat lähtöpisteitä äidinkielen kokeesta, toisen kotimaisen kielen kokeesta sekä kahdesta seuraavasta:
vieraan kielen koe, matematiikan koe tai reaalikoe, sen mukaisesti mitkä kaksi
koetta antavat korkeimman pistemäärän. Jos hakija on suorittanut ylioppilastutkinnossa
useamman kuin yhden ainereaalin kokeen, otetaan huomioon parempi
arvosana.
Eli matikan voi kirjoittaa pitkänä tai lyhyenä tai vaikka et ollenkaan. - pölöhölö
noh jooo kirjoitti:
Oikeustieteelliseen saat lähtöpisteitä äidinkielen kokeesta, toisen kotimaisen kielen kokeesta sekä kahdesta seuraavasta:
vieraan kielen koe, matematiikan koe tai reaalikoe, sen mukaisesti mitkä kaksi
koetta antavat korkeimman pistemäärän. Jos hakija on suorittanut ylioppilastutkinnossa
useamman kuin yhden ainereaalin kokeen, otetaan huomioon parempi
arvosana.
Eli matikan voi kirjoittaa pitkänä tai lyhyenä tai vaikka et ollenkaan.Itehhän tässä käyn pitkää matikkaa 9. kurssia. ekat jaksot oli kasia ja ysiä, sit muutama seiska ja nyt tippuu kutosta ja vitosta.. Ja voin sanoa että läksyjä en oo nyt tehny hyvin pitkään aikaan laisinkaa ja ykkösvuonnaki hyvin hyvin harvoin... Et kyllä siellä ihan kohtuullisesti pärjää vaikka oiski laiska ja pulskee...
- Joohssss
pölöhölö kirjoitti:
Itehhän tässä käyn pitkää matikkaa 9. kurssia. ekat jaksot oli kasia ja ysiä, sit muutama seiska ja nyt tippuu kutosta ja vitosta.. Ja voin sanoa että läksyjä en oo nyt tehny hyvin pitkään aikaan laisinkaa ja ykkösvuonnaki hyvin hyvin harvoin... Et kyllä siellä ihan kohtuullisesti pärjää vaikka oiski laiska ja pulskee...
Ite oon saanu matikasta 10,10,10,10,9,10,10,10,9,10, kokeisiin lukematta ja läksyjä tekemättä. Kuhan vaan kuuntelee tunneilla niin kyl pärjää.
- Ninne92
Joohssss kirjoitti:
Ite oon saanu matikasta 10,10,10,10,9,10,10,10,9,10, kokeisiin lukematta ja läksyjä tekemättä. Kuhan vaan kuuntelee tunneilla niin kyl pärjää.
Joohssss: Pärjää totta kai, jos on matikka nero ja kunnon opet ja tekee läksyt ja tosissaa kuuntelee ja miettii tunneil.
- lohikäärme
pölöhölö kirjoitti:
Itehhän tässä käyn pitkää matikkaa 9. kurssia. ekat jaksot oli kasia ja ysiä, sit muutama seiska ja nyt tippuu kutosta ja vitosta.. Ja voin sanoa että läksyjä en oo nyt tehny hyvin pitkään aikaan laisinkaa ja ykkösvuonnaki hyvin hyvin harvoin... Et kyllä siellä ihan kohtuullisesti pärjää vaikka oiski laiska ja pulskee...
korkeintaan, jos olet joku ylinero.
- oido
Joohssss kirjoitti:
Ite oon saanu matikasta 10,10,10,10,9,10,10,10,9,10, kokeisiin lukematta ja läksyjä tekemättä. Kuhan vaan kuuntelee tunneilla niin kyl pärjää.
niinhän te kaikki
- ammattivalinta
Ota pitkä. Pitkästä voi vaihtaa lyhyeen, lyhyestä ei pitkään. Et sulje mahdollisuuksia pois, ellet jätä ottamatta pitkää.
Ellet - varmasti tiedä, että aiot alalle, johon et tarvitse matematiikkaa, fysiikkaa jne. - lukiolainen123
ota vaa pitkä matikkA JA JOS JA JOS PITKÄ MATIKKA TUOTTA HANKALUUKSIA NIIN VOIT SITTENKIN VAIHTAA LYHYT MATIKKA RYHMÄLLE.
LUKIOSSA PITÄIS OPISKELLA JA VARSINKIN PITKÄssä MATIKASSA. OPISKELEE pitkän MATIKKAN 1,2,5 KURSSEJA KUNNOLLA JA JOS ET SAA NIISTÄ HYVIÄ NUMEROIT ESIM. 7,6 NIIN ÄLÄ VAIHTAA, NÄmä KURSSit OVAT MIELESTÄNI VAIKEIMPIA mulla JA JOS OLET oikeisti kiinostunut pitkästä matikasta ja haluat opiskella sitä niin harjoittelee koko ajan.
''Osaaminen on aina kehittynyt osaamattomuudesta''- keskivertoteinipoika
Jälleen sama ikuisuusaihe käynnissä :) laitetaas nyt omakin lusikka soppaan..
Miks täällä on kauheet huutelut aina "OTA PITKÄ IHMEESSÄ, ILMAN SITÄ EI PÄÄSE MINNEKÄÄN! PITKÄ ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ KAIKKIALLA" - Kumpikaan noista ei pidä paikkaansa.
Isäni, joka opettaa matikkaa lukiossa, sanoi kerran, että "matikasta pitää oikeasti tykätä jos pitkän ottaa" isäni myös sanoi että pitkässä pitää myös oikeasti tehdä töitä sen eteen että pärjää. Sekään ei pidä paikkaansa, että jos saa pitkästä 5 niin se on parempi kuin lyhyestä 10. Tuossa voi vähän käyttää omaa järkeä... kuka oikeasti uskoo tuon? Isäni sanoi että hänen käsityksensä mukaan lyhyestä 10 vastaa jotain 7 tai 8 pitkässä. Eikä kannata liikaa kuunnella näitä "mä en tee koskaan läksyjä ja saan aina 10, enkä mä myöskään lue kokeisiin" Voihan tuollainen olla toki mahdollista mutta kuinka moni keskiverto tai vähän keskivertoa parempi kykenee tuollaiseen? Taitaa olla sellaiset aika harvassa. Sekään ei pidä paikkaansa että pitkää matikkaa tarvii kaikkialla. Isäni oli kuullut lukion apulaisrehtorilta, että ammatit joissa pitkä on välttämätöntä, ovat vähentyneet entistä enemmän kun on alettu ajatella että ei pitkää kaikkialla todellakaan tarvitse. Lääkikseenkään ei nykyään oikeesti enää tarvi pitkää matikkaa edes. Ennen matikan numero oli ensimmäisiä numeroita, joita katsottiin, mutta nykyään katsotaan ensin kaikki biologiat, yms ja matikka ei ole enää siellä kärkipäässä. Apulaisrehtori sanoi myös, että lyhyt matikka on monipuolistunut kun vertaa siihen mitä se oli ennen.
Kaikki lukion käyneet, jotka vannovat pitkän nimeen että sitä tarvii kaikkialla, olette pahasti ajastanne jäljessä. Noin oli kyllä joskus, mutta ei ole enää. Ajat ovat muuttuneet!
Valitkaa ihmeessä matikka sen mukaan, miten tunnette osaavanne. Lyhyessäkin matikassa joutuu keskiverto oppilas tekemään töitä. Jos ei matikasta tykkää, kannattaako pitkää ottaa? Kun lyhyelläkin matikalla pääsee lähes kaikkialle. Kaikille jotka eivät matikasta niin paljoa pidä: Älkää välittäkö siitä vaikka kaikki sanoo että pitkää tarvii kaikkialla. Se ei yksinkertaisesti pidä enää paikkaansa. Voin taata tuon.
Ja muuten vaikka täällä väitetään myös että suurin osa lukee pitkää lukiossa, niin se ei pidä myöskään paikkaansa. Kyllä suurin osa lukee sitä lyhyttä. Ja nekin jotka pitkän valitsevat, niin monet heistäkin siirtyvät jossain välissä lyhyeen. Jos yläasteen matikasta tulee 9 tai 10 niin silloin pitkää voi alkaa miettimään. Harppaus yläasteen matikasta lukion pitkään on kyllä melkoinen. Varsinkin pitkän matikan kolmoskurssin jälkeen alkaa mennä vaikeammaksi.
Toivottavasti oli tyhjentävä vastaus kaikille, jotka miettivät kumman valitsevat. - trftyhuj
keskivertoteinipoika kirjoitti:
Jälleen sama ikuisuusaihe käynnissä :) laitetaas nyt omakin lusikka soppaan..
Miks täällä on kauheet huutelut aina "OTA PITKÄ IHMEESSÄ, ILMAN SITÄ EI PÄÄSE MINNEKÄÄN! PITKÄ ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ KAIKKIALLA" - Kumpikaan noista ei pidä paikkaansa.
Isäni, joka opettaa matikkaa lukiossa, sanoi kerran, että "matikasta pitää oikeasti tykätä jos pitkän ottaa" isäni myös sanoi että pitkässä pitää myös oikeasti tehdä töitä sen eteen että pärjää. Sekään ei pidä paikkaansa, että jos saa pitkästä 5 niin se on parempi kuin lyhyestä 10. Tuossa voi vähän käyttää omaa järkeä... kuka oikeasti uskoo tuon? Isäni sanoi että hänen käsityksensä mukaan lyhyestä 10 vastaa jotain 7 tai 8 pitkässä. Eikä kannata liikaa kuunnella näitä "mä en tee koskaan läksyjä ja saan aina 10, enkä mä myöskään lue kokeisiin" Voihan tuollainen olla toki mahdollista mutta kuinka moni keskiverto tai vähän keskivertoa parempi kykenee tuollaiseen? Taitaa olla sellaiset aika harvassa. Sekään ei pidä paikkaansa että pitkää matikkaa tarvii kaikkialla. Isäni oli kuullut lukion apulaisrehtorilta, että ammatit joissa pitkä on välttämätöntä, ovat vähentyneet entistä enemmän kun on alettu ajatella että ei pitkää kaikkialla todellakaan tarvitse. Lääkikseenkään ei nykyään oikeesti enää tarvi pitkää matikkaa edes. Ennen matikan numero oli ensimmäisiä numeroita, joita katsottiin, mutta nykyään katsotaan ensin kaikki biologiat, yms ja matikka ei ole enää siellä kärkipäässä. Apulaisrehtori sanoi myös, että lyhyt matikka on monipuolistunut kun vertaa siihen mitä se oli ennen.
Kaikki lukion käyneet, jotka vannovat pitkän nimeen että sitä tarvii kaikkialla, olette pahasti ajastanne jäljessä. Noin oli kyllä joskus, mutta ei ole enää. Ajat ovat muuttuneet!
Valitkaa ihmeessä matikka sen mukaan, miten tunnette osaavanne. Lyhyessäkin matikassa joutuu keskiverto oppilas tekemään töitä. Jos ei matikasta tykkää, kannattaako pitkää ottaa? Kun lyhyelläkin matikalla pääsee lähes kaikkialle. Kaikille jotka eivät matikasta niin paljoa pidä: Älkää välittäkö siitä vaikka kaikki sanoo että pitkää tarvii kaikkialla. Se ei yksinkertaisesti pidä enää paikkaansa. Voin taata tuon.
Ja muuten vaikka täällä väitetään myös että suurin osa lukee pitkää lukiossa, niin se ei pidä myöskään paikkaansa. Kyllä suurin osa lukee sitä lyhyttä. Ja nekin jotka pitkän valitsevat, niin monet heistäkin siirtyvät jossain välissä lyhyeen. Jos yläasteen matikasta tulee 9 tai 10 niin silloin pitkää voi alkaa miettimään. Harppaus yläasteen matikasta lukion pitkään on kyllä melkoinen. Varsinkin pitkän matikan kolmoskurssin jälkeen alkaa mennä vaikeammaksi.
Toivottavasti oli tyhjentävä vastaus kaikille, jotka miettivät kumman valitsevat.Kannattaa sekin muistaa että pitkä matikka vie sitten paljon aikaa ja tilaa muilta mielenkiintoisilta aineilta
- peruskoulusta
keskivertoteinipoika kirjoitti:
Jälleen sama ikuisuusaihe käynnissä :) laitetaas nyt omakin lusikka soppaan..
Miks täällä on kauheet huutelut aina "OTA PITKÄ IHMEESSÄ, ILMAN SITÄ EI PÄÄSE MINNEKÄÄN! PITKÄ ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ KAIKKIALLA" - Kumpikaan noista ei pidä paikkaansa.
Isäni, joka opettaa matikkaa lukiossa, sanoi kerran, että "matikasta pitää oikeasti tykätä jos pitkän ottaa" isäni myös sanoi että pitkässä pitää myös oikeasti tehdä töitä sen eteen että pärjää. Sekään ei pidä paikkaansa, että jos saa pitkästä 5 niin se on parempi kuin lyhyestä 10. Tuossa voi vähän käyttää omaa järkeä... kuka oikeasti uskoo tuon? Isäni sanoi että hänen käsityksensä mukaan lyhyestä 10 vastaa jotain 7 tai 8 pitkässä. Eikä kannata liikaa kuunnella näitä "mä en tee koskaan läksyjä ja saan aina 10, enkä mä myöskään lue kokeisiin" Voihan tuollainen olla toki mahdollista mutta kuinka moni keskiverto tai vähän keskivertoa parempi kykenee tuollaiseen? Taitaa olla sellaiset aika harvassa. Sekään ei pidä paikkaansa että pitkää matikkaa tarvii kaikkialla. Isäni oli kuullut lukion apulaisrehtorilta, että ammatit joissa pitkä on välttämätöntä, ovat vähentyneet entistä enemmän kun on alettu ajatella että ei pitkää kaikkialla todellakaan tarvitse. Lääkikseenkään ei nykyään oikeesti enää tarvi pitkää matikkaa edes. Ennen matikan numero oli ensimmäisiä numeroita, joita katsottiin, mutta nykyään katsotaan ensin kaikki biologiat, yms ja matikka ei ole enää siellä kärkipäässä. Apulaisrehtori sanoi myös, että lyhyt matikka on monipuolistunut kun vertaa siihen mitä se oli ennen.
Kaikki lukion käyneet, jotka vannovat pitkän nimeen että sitä tarvii kaikkialla, olette pahasti ajastanne jäljessä. Noin oli kyllä joskus, mutta ei ole enää. Ajat ovat muuttuneet!
Valitkaa ihmeessä matikka sen mukaan, miten tunnette osaavanne. Lyhyessäkin matikassa joutuu keskiverto oppilas tekemään töitä. Jos ei matikasta tykkää, kannattaako pitkää ottaa? Kun lyhyelläkin matikalla pääsee lähes kaikkialle. Kaikille jotka eivät matikasta niin paljoa pidä: Älkää välittäkö siitä vaikka kaikki sanoo että pitkää tarvii kaikkialla. Se ei yksinkertaisesti pidä enää paikkaansa. Voin taata tuon.
Ja muuten vaikka täällä väitetään myös että suurin osa lukee pitkää lukiossa, niin se ei pidä myöskään paikkaansa. Kyllä suurin osa lukee sitä lyhyttä. Ja nekin jotka pitkän valitsevat, niin monet heistäkin siirtyvät jossain välissä lyhyeen. Jos yläasteen matikasta tulee 9 tai 10 niin silloin pitkää voi alkaa miettimään. Harppaus yläasteen matikasta lukion pitkään on kyllä melkoinen. Varsinkin pitkän matikan kolmoskurssin jälkeen alkaa mennä vaikeammaksi.
Toivottavasti oli tyhjentävä vastaus kaikille, jotka miettivät kumman valitsevat.Jos vaan on motivoitunut matikan opiskeluun ja pitää siitä, niin ilman muuta voi ottaa pitkän, vaikka peruskoulusta ei kasia parempaa edes olisi. Ei se mitenkään mahdotonta ole nimimerkillä kokemusta on.
ja siis itse olen pärjännyt nyt erinomaisesti, siis kymppiä, kun kiinnostusta opetella asioita on vaan ollut. keskikoulussa matikka oli vielä kasin tuntumassa.
Mielestäni sellaista asennetta, että en voi osata matikkaa, on ihan liikaa. Tämä on sitten tavallaan itsensä toteuttava ennuste. Toki pätee muihinkin aineisiin tämä asenne. - kauraa
peruskoulusta kirjoitti:
Jos vaan on motivoitunut matikan opiskeluun ja pitää siitä, niin ilman muuta voi ottaa pitkän, vaikka peruskoulusta ei kasia parempaa edes olisi. Ei se mitenkään mahdotonta ole nimimerkillä kokemusta on.
ja siis itse olen pärjännyt nyt erinomaisesti, siis kymppiä, kun kiinnostusta opetella asioita on vaan ollut. keskikoulussa matikka oli vielä kasin tuntumassa.
Mielestäni sellaista asennetta, että en voi osata matikkaa, on ihan liikaa. Tämä on sitten tavallaan itsensä toteuttava ennuste. Toki pätee muihinkin aineisiin tämä asenne.Itsellä tais olla 9 peruskoulun matematiikasta. En sanois et pitkä matikka on mitenkää vaikeeta, tullut LUKEMATTA numeroita 9-6 väliltä eri kursseista. Jos meinaa jollekkin alalle jossa matikkaa tarvitaan niin kyl se kannattaa pitkä ottaa.
Ihme kirjotuksia, että keskiverto-oppilas joutus tekemään töitä lyhyessä matikassa. En tiedä missä koulussa porukka lukiotaan käy, mutta ainakin täällä Helsingissä päin, lyhyt matikka on suurimmalle osalle täysin läpihuutojuttu. Pitkässä matikassa pärjäämiseen vaikuttaa sitten täysin tuuri, motivaatio ja opettaja. Eli jos motivaatiota on, kuka tahanse keskiverto-oppilas voi saada kiitettävän tai paremman pitkästä matikasta, myös kirjoituksista. Jos taas opettaja saa aikaan oppilaissa motivaatiota, sekä saa oppilaat sisäistämään opetetut asiat jo tunnilla, silloinkin ollaan vahvoilla. Ja viime kädessä sitten tuurikin tekee osansa, eli aina joku pärjää hyvin kokeissa ja kirjoituksissa tuurin ansioista, kun on juuri tullut sen tyyppiset tehtävät joita on "tärppeinä" treenannut. - öiset mietteeet
kauraa kirjoitti:
Itsellä tais olla 9 peruskoulun matematiikasta. En sanois et pitkä matikka on mitenkää vaikeeta, tullut LUKEMATTA numeroita 9-6 väliltä eri kursseista. Jos meinaa jollekkin alalle jossa matikkaa tarvitaan niin kyl se kannattaa pitkä ottaa.
Ihme kirjotuksia, että keskiverto-oppilas joutus tekemään töitä lyhyessä matikassa. En tiedä missä koulussa porukka lukiotaan käy, mutta ainakin täällä Helsingissä päin, lyhyt matikka on suurimmalle osalle täysin läpihuutojuttu. Pitkässä matikassa pärjäämiseen vaikuttaa sitten täysin tuuri, motivaatio ja opettaja. Eli jos motivaatiota on, kuka tahanse keskiverto-oppilas voi saada kiitettävän tai paremman pitkästä matikasta, myös kirjoituksista. Jos taas opettaja saa aikaan oppilaissa motivaatiota, sekä saa oppilaat sisäistämään opetetut asiat jo tunnilla, silloinkin ollaan vahvoilla. Ja viime kädessä sitten tuurikin tekee osansa, eli aina joku pärjää hyvin kokeissa ja kirjoituksissa tuurin ansioista, kun on juuri tullut sen tyyppiset tehtävät joita on "tärppeinä" treenannut.mielestäni on virhe puhua pitkän matikan ''lukemisesta''. Pitkän matikan opiskelu vaatii jotain moninaisempaa kuin lukeminen. Mielestäni sitä oppii parhaiten tekemällä mahd paljon tehtäviä(tehtävien teko= tehtävänannon lukeminen,jokaisen vaiheen kirjoittaminen sanoin ja matemaattisin termein vastauspaperille,laskemista, kaavojen muokkaamisen täytyy näkyä paperilla, piirtäminen tärkeää geometriassa,mielluummin laitat näkyviin liikaa välivaiheita kuin liian vähän, vastaukset annettava oikealla tarkkuudella.)
Jos tehtävät ei suju niin kannattaa tarttua esimerkkitehtäviin ja kopioida niitä pilkuntarkasti paperille lukuisia kertoja ja avata itsellensä jokaikinen välivaihe. Osa vaan tarvitsee enemmän toistoja kuin toiset. Jossain vaiheessa homma alkoi viedä ittellä useita tunteja ja kaikki muut aineet alko kärsiä, niin oli sitten siirryttävä lyhyeen. - juhytgfr
kauraa kirjoitti:
Itsellä tais olla 9 peruskoulun matematiikasta. En sanois et pitkä matikka on mitenkää vaikeeta, tullut LUKEMATTA numeroita 9-6 väliltä eri kursseista. Jos meinaa jollekkin alalle jossa matikkaa tarvitaan niin kyl se kannattaa pitkä ottaa.
Ihme kirjotuksia, että keskiverto-oppilas joutus tekemään töitä lyhyessä matikassa. En tiedä missä koulussa porukka lukiotaan käy, mutta ainakin täällä Helsingissä päin, lyhyt matikka on suurimmalle osalle täysin läpihuutojuttu. Pitkässä matikassa pärjäämiseen vaikuttaa sitten täysin tuuri, motivaatio ja opettaja. Eli jos motivaatiota on, kuka tahanse keskiverto-oppilas voi saada kiitettävän tai paremman pitkästä matikasta, myös kirjoituksista. Jos taas opettaja saa aikaan oppilaissa motivaatiota, sekä saa oppilaat sisäistämään opetetut asiat jo tunnilla, silloinkin ollaan vahvoilla. Ja viime kädessä sitten tuurikin tekee osansa, eli aina joku pärjää hyvin kokeissa ja kirjoituksissa tuurin ansioista, kun on juuri tullut sen tyyppiset tehtävät joita on "tärppeinä" treenannut.Kyllä sen lyhyenkin kans töitä pitää tehdä. Taidat olla jossain lukios mis keskiarvovaatimus on jotain 9 ?
- Je ne sais pas.
juhytgfr kirjoitti:
Kyllä sen lyhyenkin kans töitä pitää tehdä. Taidat olla jossain lukios mis keskiarvovaatimus on jotain 9 ?
Kyllä pitkäki menee jos jaksaa laskea..
Itellä kursseista: 7, 4(uusia kurssi uusinta koe perseelleen), 7, 5, X kai 5 tulee.
- help!
apuaa, matikan numero keikkuu 9-10, mut en (kai?) aio alalle jossa pitkää matikkaa tarvis.. kannattaako se "varuiks" ottaa? en kyl tykkää matikasta sillei
- Plobbps
Mul oli ylä-asteen matikka 8 ja lukioon otin pitkän matikan. 4 kurssia melkeen käyty. Ekasta 7, tokasta 8, kolmosesta 9 ja nyt olis 4. kurssin koe tehty ja tarkastukses.
Ylä-asteen matikka tosiaan aika heleppoo verrattuna lukion pitkään. Vähäku siin olis korkee vuori kiivettävänä eli pitää tehä hommii et pääset eteenpäi. Alusta asti vaa kunnolla, tieto karttuu ku pyramidi: Pohjapalikat pitää olla paikallaan ennenku ruvetaan rakenetlee lisää. Alusta asti vaa ymmärryksellä mukana nii homma toimii ja muista aina tehä läksyt!- uos
aika jännää ett noi numerot menee tolleen eli taidat vaan jauhaa paskaa eli puhdasta peetä!
- Angus McDuck
Mun kurssiarvosanat meni tosi epäsäännöllisesti. Alussa oli ysiä ja kasia, keskivaiheilla vitosta ja kutosta ja yksi nelonen. Viimeisenä vuonna tsemppasin kovasti ja sain jopa kaksi kymppiä lisäkursseista. Kirjoituksiiin luin puoli vuotta todella intensiivisesti ja sain E:n pitkästä. Silloin harmitti, ettei tullut L:ää, mutta nyt olen tyytyväinen.
- Vuosi?
Voinko kysyä minä vuonna kirjoitit?
- Angus McDuck
Vuosi? kirjoitti:
Voinko kysyä minä vuonna kirjoitit?
Syksy 2011
- ~Matias
Tuo riippuu todella paljon koulusta. Joissain koulussa saa yläasteella sen ysin täysin heittämällä, joissain joutuu oikeasti tekemään jotain, mistä johtuu tämä, että jotkut eivät pidä tasoeroa yläasteen ja laajan matematiikan välillä kovinkaan merkittävänä, jotkut taas kauhistelevat jo suppeampaa.
Oma numeroni oli jokseenkin tasainen ysi yläasteen lopuksi, lukiossa olen saanut pitkästä ysiä ja kymppiä noin 60-40 -suhteessa, ja asiat tuntuvat vain helpottuvan. Nyt on 12 ensimmäistä kurssia käyty.
Neuvon siis ottamaan pitkän ja ainakin koettamaan, vaihtaminen on kuitenkin helppoa : ) - Jymyhunaja
Lyhyt riittää 8 numerolla. Laaja on jo avaruustiedettä.
- 2. vuosiluokalla
Mulla oli peruskoulun päättötodistuksessa matikka 9. Lukiossa olin pitkässä matikassa puoli vuotta, mutta sitten vaihdoin sen lyhyeen koska olis pitäny tehä ihan älyttömästi hommia että olis pärjänny... Mulla tuli pitkäs matikas kokeissa sellasta vitosta tai kutosta (5 kyllä yleisempi :B). Ja jos olisin halunnu matikasta parempia numeroita niin sitten se olis tarkottanu vähäisempää panostusta muihin aineisiin.
Täytyy kuitenkin muistaa että lyhyessäkin matikassa pitää tehdä töitä ettei tipu kärryiltä. - pitkämatikka-E-2011
Vanha ketju mutta todetaan silti että omien tarkkalujeni perusteella yläasteen matikan numerosta ei voi päätellä mitään vaan homma on itsestä kiinni. Jotkut 9-10 yläasteoppilaat lopettivat pitkän ja jotkut huonosti yläasteella pärjänneet pärjäsivät pitkässä hyvin.
Eli: se on itsestä aina kiinni. Pitkästä matikasta kyllä selviää kunhan vähän tekee töitä vaikka olisikin heikohko arvosanan yläasteelta; iso osa lyhyeen vaihtajista vaihtaa koska tottuivat saamaan yläasteella hyviä arvosanoja tekemättä mitään ja samaa halutaan jatkaa lukiossa eli ei viitsitä edes tunneilla keskittyä viittä minuuttia pidempään ja otetaan heti se asenne että "ei tätä voi kukaan osata". - F;F
Opiskelin lyhyen matematiikan lukiossa ja kiinnostuin tosissani teknillisestä alasta yliopistossa armeijan jälkeen pidetyn välivuoden jälkeen. Joku ketjuun vastannut sanoi ettei lyhyestä voi vaihtaa pitkään, ja toinen kertoi miten lyhyen matematiikan lukijalla ei ole asiaa teknilliselle puolelle. Opiskelin puoli vuotta matematiikkaa sekä fysiikkaa kotona niin, että pääsin teknilliseen korkeakouluun tietotekniikkaa opiskelemaan. Lukiossa lyhyen matematiikan arvosanat olivat välillä 8-9, fysiikan kurssit kävin kaikki. Olkoon tämä rohkaisuna jollekkin joka on mahdollisesti samassa tilanteessa kuin minä olin vuosia sitten.
- Lukiolainen.
Omassa koulussani monet opiskelijat putosivat kärryiltä jo ensimmäisen kurssin aikana, vaikka heidän päättötodistuksen arvosana oli kuulemma ollut 8-9. Nyt ensimmäisen vuoden jälkeen (4 pakollista kurssia takana) useat ovat lopettaneet pitkän matematiikan ja monet harkitsevat sitä.
Onko pitkä matematiikka vaikeaa?
Voin sanoa vain oman mielipiteeni asiasta. Numero riippuu siis henkilöstä itsestään. Kehotan kuitenkin valitsemaan pitkän näiden syiden takia:
1.) Voi aina vaihtaa.
2.) Pitkästä matematiikasta saa arvokkaita aloituspisteitä selvästi enemmän kuin lyhyestä melkein mihin tahansa pyrittäessä.
3.) Kurssit tulevat helpommin kokoon (pitkä: 10 pakollista ja lyhyt: 6 pakollista). - etä-aikuislukio-abi
Mulla oli kasin matematiikka yläasteella, en tehnyt aina läksyjä eikä aina kiinnostanut. Mutta otin pitkän ja ajattelin että kyllä sen sitten voi vaihtaa. Ykköskurssilla olin aika hukassa, koska yläasteella tuli tehtyä kaikkee muuta paitsi opiskeltua.. Mutta tein töitä ja kokeesta sainkin sitten ysin! Ysiä ja kasia on kurssiarvosanat olleet, vikat kurssit huonompia. Ihan hyvin kasin matematiikka riittää jos haluaa laskea?
- Yläasteen matikkapää
Mulla oli yläasteella matikka joka jaksossa 10, vaikka en lukenut _IKINÄ_ kokeisiin ja läksyt hutaisin aina kahdessa minuutissa. Kun tulin lukioon ja otin pitkän matikan, aloin lukemaan kunnolla ja opiskelemaan ahkerasti. Tästä huolimatta ensimmäiseksi pitkän matikan koenumeroksi tuli hikisesti 8 ja koko oppiaine tuntuu täysin mahdottomalta.
Ja yläasteella matikkamme ei ollut mitään palikkamatikkaa, vaan lähes kaikilla muilla oli matikan koenumerot 5-7 tienoilla. - matikankoe 5-on hyvä
Mulla oli matikka yäasteella 9. Otin pitkän matikan, ja nyt ekan jakson jälkeen numeroks tuli 5. Mietin tässä kuumeisesti pitäisikö vaihtaa. Ainakin tämän jakson käyn mutta en sitten tiedä miten siitä eteenpäin. Monilla aloilla saa pitkästä pisteitä, mutta en itse ole hakeutumassa matemaattisille aloille. Minulla ei kuitenkaan ole mitään tarkkaa tietoa mihin hakisin, ja sitten jos vaihtaa lyhyeeseen ja myöhemmin keksii mihin aikoo hakea ja sinne tarvittaisiinkin pitkää, niin kyllä harmittaisi. Toisaalta en ole varma pystynkö suorittamaan pitkää hyväksytysti ja pelko ettei pääse kursseja läpi on ikävä. 4 tai 5 pitkästä on sitten A tai I kirjotuksissa, niin siitä ei hirveästi hyödy (vaikka olenkin kuullut jotain huhua että jossain hyötyisi). En kuitenkaan tahdo venyttää vaihtamista liikaa, koska se voi olla myöhäistä jossain vaiheessa. Kauhean ongelmallista! Ja kun ei matikka kiinnostakkaan ihmeemmin..
- jeeehahfs
Yläasteella 10 ja lukiossa 7. Eipä se yläasteen numero kerro paljoakaan. Meidän yläasteen kokeet oli sen verran simppeleitä, että selvisin niistä hyvin. En kuitenkaan koskaan ole ollut oikeasti mikään nero matikassa.
Viimesiä kursseja viedään (13 abikurssi) ja numerot on ollu 6-9. - JokuVaan010
Kirjoitin aikoinaan ylioppilaskokeissa pitkästä matematiikasta B:n, se tuntui kovin hankalalta silloin, tosin en minä osannut sitä oikeasti opiskellakaan eikä ollut oikein ketään kuka oisi matikkaa minulle osannut opettaa...
Lukion jälkeen aloin lukemaan itsenäisesti matikkaa sellaisista kirjoista, joita olivat pedagogiaan erikoistuneet ihmiset kirjoittaneet ja yhtäkkiä asiat alkoivatkin tuntumaan todella kivoilta ja mielenkiintoisilta (vaikka edelleenkin vaikeilta). Pikkuhiljaa kuitenkin kun alkoi käyttämään aikaa matikan opiskeluun OIKEILLA menetelmillä, matikka alkoi tuntua jo sujuvalta ja suhkot helpolta.
Lopulta päädyin yliopistoon ja luin ensimmäisen vuoden lähinnä pelkkää matikkaa, ja hyvinhän nuo kurssit menivät.
Pointtini on siis: kysymys ei ole ollenkaan siinä, miten hyvin osaat tällä hetkellä matikkaa ja kuinka paljon taso muuttuu peruskoulusta lukioon siirtyessä, vaan siitä onko sinulla itselläsi motivaatiota hommaan ja pystytkö löytämään oikeanlaisia tukimateriaaleja jotka selventäisivät mahdollisimman hyvin tunneilla ja kurssikijoissa opiskeltuja asioita. Sillä kyllä miun täytyy sanoa, että matikan opetuksen taso on aika leväperällä: Sitä abstraktin matemaattisen ajattelun kehittämistä - jota 'tosi matematiikassa' ehdottomasti tarvitaan - ei juuri oikeasti opeteta lukiossa, vaan oletetaan että ne luonnostaan lahjakkaat oppilaat oivaltavat homman itse ja muilla ei ole väliäkään sitten kun "ei niitten kuitenkaa tartte"... näin riistetään suurelta osalta lapsia/nuoria se uskomaton riemun tunne mitä matemaattisten lauseiden, lemmojen, teoreemojen, lainalaisuuksien oivaltaminen parhaimmillaan tuottaa.
Tässä vain omia mielipiteitäni nimimerkillä matemaattisesti lahjaton yliopiston matematiikan opiskelija... - heheee
Mitä te täällä itkette että lyhyt matikka on ainut oikee ellei haluu koko aikaa nenä kirjassa istuu. en lue ees joka viikko pitkää matikkaa ja silti keskiarvo kokeista on 9,4
- perkele
voi vittu toto omakehun määrää, häpee ittees
- :(
hitto ärsyttäää!!! oon hyvä matikassa, mut viime kokeest tuli 7 hittoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo lol ja kaiketi tää oli viel lyhyt matikka :O stn
- Mitä teen........
En tiiä et vaihtaisinko lyhyen matikan, kun yläasteelta lähettyäni matikka oli 8-9. Otin pitkän matikan ja ensimmäisten kolmen kurssin numerot ovat 6,5, ja 4. Eli nyt ollaan uusintaan menossa joka ei luultavasti mene läpi. Eli en tiiä että jatkaisinko pitkää, kun kovasti haluaisin ja olen aina iloinen siitä jos läpi pääsen. Mutta nyt en enää tiiä. Onko pitkästä matikasta mitään hyötyä tulevaisuudessa joissakin pisteytyksissä tai jossakin vai mitä teen!??!!!? Haluaisin jatkaa, mutta taidot eivät riitä..
- sfdfsew
Riippuu ihan, miten paljon aikaa olet käyttänyt ja valmis käyttämään.. Kolmos kurssi on geometriaa, josta itselleni napsahti koko lukioajan huonoin matematiikan numero. Ainakin teknilliselle puolelle pitkästä matematiikasta saa paremmat pisteet, kuin lyhyestä, mutta riippuu juuri paljon alasta. Mikäli alalla ei sitä tarvitse ja se ei suju vaikka yrittää, niin sitten kannattanee jo oman hyvinvoinnin takia vaihtaa lyhyeen. Silloin on ihan turha hakata päätä seinään kolmea vuotta..
Jos taas haaveissa teknillinen ala, niin toki siitä on hyötyä. Myös jos lukeminen on ollut vähäistä, niin lukemista voi lisätä.
- kirjoituksethuomenna
Ite oon pitäny itseäni lahjakkaana matikassa, mutta se kostautui kun menin pitkään matikkaan kaksoistutkinnossa.. tunteja on reilusti vähemmän kun mitä lukiossa olisi ja oletin pärjääväni ilman lukemista. Vasta 4kk aikaisemmin tajusin että kannattaa oikeasti panostaa siihen opiskeluun, koska se ei yleensä käydä kuin kerran.
Kyllä niitä kiitettäviäkin tuli, mutta yhtälälailla tuli niitä kohtalaisia ja tyydyttäviäkin. Hakuilin laudaturia, mutta nyt se sitten kostautui. :c- 1321221
turha se on jälkeenpäin itkee tostakaan asiasta
- ei kaikille
Lahjakkaat ja AIDOSTI kiinnostuneet on ainoita jotka siellä pärjää. Aivan turhaa sinne mennä, ellei entudestaan pelkkiä 10 lukematta tai erityisen kiinnostunut matematiikasta. Itse olin kiinnostunut matematiikasta, fysiikasta, kemiasta ja biologiasta. Helpostihan ne meni, kun kerta kiinnosti ja lahjakaskin olin. Hyvä olohan siellä matikassa tuli kun alko ihmiset tippumaan heti toisen kurssin jälkeen ja itelle ei tuottanut minkäänlaista ongelmaa. Oli ihan kiva päästä jo vähän hastaavempia tehtäviä tekemään. Kaikki muu sitten itellä luokiossa meni vähän huonommin kun ei kiinnostanut tippaakaan.
- A
Pakko kommentoida tuota aikaa, joka menee pitkän matikan läksyjen tekoon. Siis 15-45min?! No pitää aika matikkapää olla jos niin nopeesti tekee, itellä menee se väh. tunti ja jopa 3 tuntia pitkän matikan 6 tehtävään ( joka on monessa lukiossa tehtävien perusmäärä ) ja yleensä käy niin että en soveltavimpia tehtäviä saa edes tehtyä. Ja 9 pitkästä matikasta saavat käyttävät useimmin läksyihin yli tunnin , helposti kaksikin tuntia kuin alle tunnin...
lähes KAIKKIEN kannattaa kuitenkin koittaa pitkää matikkaa ainankin yli 7 arvosanan omaavien henkilöiden, koska jos pitkä tuntuu liian vaikealta on mahdollisuus vaihtaa lyhyeeseen ( kuten minäkin lukion ykkösen jo kohta 5 pitkän matikan kurssin käynyttä aion tehdä. )
Lukion pitkä matikka on työlästä ja TODELLA vaikeaa vaikka olisi ollut yläasteella aina 9 kuten minulla. Numero on tippunut 9 -> 6 pitkässä matikassa, vaikka läksyjä olen usein tehnytkin. Mutta lukion työmäärä on yleensäkin PALJON suurempi kuin yläasteen, joten Ellei halua tehdä hitonmoista duunia kannattaa valmistautua
numeroiden putoamiseen 1-2 numerolla etenkin pitkässä matikassa.
lukion pitkä matikka on myös YLIARVOSTETTUA, sillä vain Teknilliseen korkea kouluun ja lääkikseen se on edellytyksenä ja lääkikseenkin vain sisäänpääsyyn. Toki voi olla että siitä saa hieman enemmän lähtöpisteitä moneen muuhunkin paikkaan kuin lyhyestä. Silti esim kauppikseen pitkän C antaa vähemmän pisteitä kun lyhyen E. Ja tilastotiede on kauppikseen ja psykologian opiskeluun tärkein juttu ja myös lyhyessä on tästä kurssi!!- älä naurata
Urbaanilegenda, että joku laskis tuntikaupalla joka päivä. Täällä ne jotka saa huippu numeroita tekee töitä tunneilla ja se riittää
- 4
Mitä te ihmettelette jos joku on saanuy 8 pitkän matikan kurssista eikä ymmärrä asisa. Helposta kurssista pelkästään monipuolisesti laskuja tekemällä voi "oppia" asiat muttei kuitenkaan kykene ymmärtämään niitä syvällisemmin, jotta pystyisi tekemään vaativia soveltavia tehtäviä tai muistamaan opitun asian pitkään. Joten on hyvin mahdollista että saa 7/8 pitkän matikan kurssista muttei siltikään ymmärrä käytyjä asioita.
- tietää_
Tuo johtuu siittä, että opettajan on täytynyt laskea kokeen tasoa. Hyvät saavat silloin kymppejä ja huonot nipin napin vitosen. Jos koe olisi tavallisen vaikea, niin monet lopettaisivat ja siirtyisivät lyhyen matikan puolelle, eikä sitä tietenkään kukaan halua.
- Z
Toki kursseista pääsee läpi pitkässäkin matematiikassa lukematta paljoa, mutta hyvää arvosanaa on turha odottaa opiskelematta. Monesti kotitehtävät ovat todellakin MAHDOTTOMIA, erityisesti joidenkin kirjasarjojen syventävät tehtävät. Itse olen joskus joutunut miettimään monta tuntia, enkä ole silti saanut läksyjä tehtyä.
- Haloo!!!
{ (12/3)=0,04 --> 400% } Nyt vähän valoja päälle kun lähdetään kumoamaan toisten kommentteja ja laitetaan tämmöstä vastineeksi.
- kzsjdhnxls
Mulla on matikka 9. (ja jos koikeiden keskiarvosta laskettaisiin numero suoraan, niin olisi se yli 9) onko mun järkeä ottaa pitkä matematiikka?
- hahaha
miksiköhän kaikki sanoo ettei pärjää itellä on matikan keskiarvo 8.5 aina ollut eikä se mihinkää ole muuttunut. Jos jaksaa keskittyä ei ole mitään hätää, kirjotan jotai M:stä L:ään sain prelistä E
- Hyvin menee
Yläasteella matematiikan numero pomppi siinä 8-9 rajoissa nollan kieppeissä olevalla vaivannäöllä kuten muutkin numerot. Lukiossa kohosivat kasista yseihin ja kymppeihin pitkällä matikalla, varsinkin kun alkoi lukea ja tehdä läksyjä jonkin verran. Hauskempaa on ollut kuin yläasteella, jotenkin on vain matikka itsellä naksahtanut paikalleen ja sitä osaa ja ymmärtää ja jopa nauttii siitä. Riippuu ihan omista ainemieltymyksistä ja taipumuksista miten hyvin menee :) Ei kannata heti lannistua jos läksyt ja tuntitehtävät vaikuttavat ylivoimaisilta, ne pitää vain ymmärtää ja sitten ne sujuvat helposti.
- sello123
lahjoja siihen tarvii ja TYÖTÄ. laiskat karsiutuu nopeasti, "lahajattomatkin" voi pärjätä, kunhan tekee töitä, mutta se on sitten monia tunteja päivässä! jos siihen on valmis panostamaan, se todennäköisesti palkitaan. kovaa työtä ja vähän hyvää tuuriakin (itselle sopivat opettajat, ei sairasteluja, kokeisiin sopivat kysymykset...). vaikka alottajalle nämä neuvot tuskin tulevat enää tarpeeseen (itse olen häntä nuorempi ja lukio jo suht pitkällä mullakin), niin suosittelen pitkää matikkaa, jos intoa löytyy.
- Randomi1231313
Itellä onk keskiarvo 9,666 pakollisissa nyt ja yhteens 9 kurssia suoritettu. Pitkässä siis ja läksyihin menee 0-1h /pv yleensä 30min ainakin viimeisillä kursseilla tai niillä joissa pitkiä tehtäviä.
- tavallinen heebo
4 kurssia takana pitkää pelkkiä 10. MAA5 odotan 10. EI se niin hankalaa ole jos kiinnostaa, sillä en käytä läksyihin (en jaksa edes aina tehä) puolta tuntia paljoo enempää. Teknillisille aloille halajan. ps : ajan lyhyt historia mielenkiintoista luettavaa :)
- tosiasia!
Jos on normaali ihminen pitkästä matikasta selviää helposti kunhan tekee töitä!Ei se voi olla tehty niin vaikeaksi,että normi ihminen ei ymmärtäisi! Mitä järkeä siinä olisi!?
- 2lk lukiolainen
Olen lukiolainen, joka käy nyt seitsemättä lukion pitkän matematiikan kurssia. Kaikki kurssit ovat olleet 6 arvosanana.. Töitä teen paljon, läksyjä mietin ja lasken ja ennen koetta monta päivää lasken monta tuntia päivässä, mutta ei näytä tuottavan tulosta.. Minulla ei näytä olevan minkäänlaista matemaattista lahjakkuutta. Kirjoitan kuitenkin pitkän matematiikan ja toivottavasti pääsen siitä läpi :/
- jojojooj
Haluan nyt jakaa kokemukseni täällä. En yritä sapotoida ketään, käykää ite testaamassa.
Itellä tosiaan heti peruskoulun kertauskurssin jälkeen eli ensimmäisessä oikeassa pitkän matikan kursissa tuotti vaikeuksia. En osannut tunnilla mitään, ja meillä ei oikein tehtäviäkään käydä tunnilla paljon. Kotitehtävät jää paljon omalle vastuulle, tarkoitan siis tarkistaminenkin. Koe on ihan pian ja en varmaan pääse edes läpi. Yläasteella matikkani oli 7-8, ja olin tottunut, että yläasteen kirjasta lähes kaikki tehtävät sujuu hyvin. Tuosta en osaa puoliakaan, millään. Kakkoskurssi matikkaa starttaa lyhyenä ja en kadu kyllä yhtään. Ei mua vaan luotu sinne pitkää matikkaan. Ja vaikka kirjottaa lyhyen matikan niin ei se oikeesti oo semmonen juttu, että ei oo mitää asiaa tietyille aloille, kun ei ollu pitkänä.
Mut ihmettelen sitä, miten jollain on numerot pitkäs matikas noussu verraten yläasteeseen. Ehkä ne pääsee käyttää niitten jotain vahvuusalueita matikas tai jotai? - lyhytvaipitkä?
Yläasteella matikkani oli sellaista 8-9 numeroa, mutta valitsin kuitenkin lyhyen matikan lukioon, josta sitten napsahti 10 ekasta kurssista melko vähäisellä läksyjenluvulla. Olisko mulla mahkuja ton pitkän suhteen?
- paddappa
Hei menee ny pikkusen hermo :D Ettekste oikeesti älyy sitä et pitkässä ja lyhyessä matikassa tehään IHAN ERI juttuja, ei tarkota et pitkässä olis vaikeempaa, vaan ku ne on eri jutut ku lyhyessä :D hitto soikoon. ja pitkässä juttuihin syvennytään vähä enemmän. haloo hei!
- kysyvä D:
Hei, olen nyt 15 ja kohta yhteishaun aika. tarkotus ois lukioon niin sellasta kysyn: kannattaako mielummin kirjottaa pitkä matikka kuin ruotsi jos ei ole kamalan vahva kielissä ja matikka semmonen 9?
- 2vuodenopiskelija
Tottakai kannattaa itellä oli yläasteella matikka 9 ja nyt olen 2 vuoden opiskelija ja 7 kurssia pitkää käynny numerot ollu 8,9,7,9,10,9,10 = K.a 9. Itsekkin olen paska kielissä ruotsi on 6 joten tottakai matematiikka on parempi ja tärkeämpi loppupelissä kun turha ruotsi
- 14+15
Matikka on sellainen aine jossa menestys riippuu omasta lahjakkuudesta. Jotkut syntyvät matikkapäänä ja jotkut eivät. Ite vedin kurssit 1-5 ekana vuonna puhtaasti 10 tekemättä ollenkaan läksyjä. Tarvii vain osata. Omasta mielestäni tärkeintä on teorian ymmärtäminen, eli kirjojen teoriat kannattaa lukea hyvin huolellisesti läpi niin, että kaikki tieto jää kunnolla päähän. Tehtäviä ei tarvitse välttämättä tehdä, tarvitsee vain lukea niitä ja miettiä päässään, kuinka tehtävää ratkaistaan. Näin säästyy paljon aikaa ja vaivaa. Toki vaikeimmissa tehtävissä saattaa pieni muistiinpano olla ihan hyödyllinen, ettei mene ihan sekaisin omissa ajatuksissaan
- jep7654
Noh itselläni on lyhyt matematiikka, mutta mitä olen kavereiltani kuullut jotka ovat pitkässä matikassa, he sanovat tekevänsä joskus pelkkiä matematiikan läksyjä n. 4h. Riippuu tietenkin tuntiaktiivisuudesta.
- lyhyt kannattaa
Minä olin yläasteella luokkani parhaita matikassa vaikken koskaan suonut ajatustakaan läksyille, enkä tehnyt tunneilla käytännössä muuta kuin istunut. Sama linja jatkui lukiossa tosin sillä erotuksella, että numerot tippuivat. Pitkän matikan pari ekaa kurssia selvitin hyvin arvosanoin ilman koulun ulkopuolista työskentelyä, mutta sen jälkeen jouduin uusimaan jokaisen kokeen todennäköisyys&tilastot -kurssia lukuunottamatta. Töitä tekemättä ei pärjää jossei todellista lahjakkuutta löydy, se on varmaa.
Jos olisin tehnyt tunneilla töitä juttelemisen sijaan ja edes avannut kirjat ennen koetta ei ongelmaa todennäköisesti olisi ollut. Pienellä lukemisella uusinnoista pääsi helposti läpi, vaikka ne olivat varsinaisia kokeita vaikeampia. Kerran erehdyin oikeatsi opiskelemaan ja sain kasin. Todennäköisyys ja tilastot -kurssi oli ykkös- ja kakkoskurssin jälkeen ainoa minkä pääsin suoraan läpi, vaikken ollut ymmärtänyt tunneilla mitään. Viimeiset kolme kurssia olisivat kaikki menneet nelosiksi, jollei opettaja olisi päästänyt viimeisestä läpi lisätehtävillä - muuten olisi lukio jäänyt läpäisemättä.
Varsinaista matemaattista kyvykkyyttä ja ymmärrystä ei minulta löydy, mutten ole koskaan joutunut tekemään mitään koulun eteen ja valmistuin silti kiitettävän paperein. Olisin kyennyt parempaankin, mutta koska matematiikka ei kiinnosta en vaivautunut. Mitä yritän tässä sanoa on, että jos peruskoulussa joutuu tekeään minkäänlaista työtä matikassa pärjäämisen eteen ei pitkä matikka kannata, jossei halua päivittäin käyttää vähintään tuntia laskujen laskemiseen. Sillä ei tee mitään, jossei hae matemaattiselle alalle opiskelemaan. Turha rääkätä itseään.
Vaikken pitkässä matikassa loistanutkaan (lopullinen arvosanarivi 9,8,6,6,6,8,5,4,4,5) tuli lyhyen matikan kertauskurssista ysi ja Laudaturin kirjoitin lyhkäsestä.- lyhyt kannattaa
Ja piti vielä sanoa, että jos pitkän matikan alkupäänkurssit tuottavat vaikeuksia teorian osalta kannattaa samantien vaihtaa lyhyeen. Viimeistään vitosen kohdalla vaikeustaso kohoaa todella ja siinä vaiheessa on ikävämpi enää vaihtaa lyhyeen.
- juupelisjuu1
Älkää heti masentuko siellä. Itsellä starttasi hyvin 8,8,9,9 ilman suurta yritystä. Sitten tulikin ne oikeasti vaikeet kurssit vektorit, derivaatta ja mikä lie 8 kurssi on. Vektorit vituilleen, derivaatasta 4, 8 kurssista 6. Päätimpä alkaa panostaa tuon jälkeen ja kyllä noi derivaatat sun muut oppii ku kaikki loput kurssit on niitte hakkaamista. Nyt uusin derivaatasta 10, 8 kurssista 9, 12 kurssista sain 9, 13 kurssista 10 ja 9 kurssista 9. Olen vaan nii helvetin ilonen etten lopettanut muutaman huonosti menneen kurssin takia ja otin itteäni niskasta kiinni.
- näin on
Itselläni oli pitkä matikka lukion alussa, koko ensimmäisen vuoden. Sain kursseista arvosanoiksi 9, 7, 6 ja 5 ja lopulta vaihdoin lyhyeen matikkaan.
Huonontuneet kurssiarvosanat olivat periaatteessa omaa laiskuuttani, kun lukio alkoi olin ''intoa' täynnä ja ekasta kurssista tulikin 9, toisaalta eka kurssi olikin mielestäni suurimmaksi osaksi peruskoulun kertausta (prosenttilaskuja ja muuta).
Lyhyt matikka on paljon helpompaa, kurssien keskiarvo on itselläni 8,5 (pyöristyy 9). - Pitkällä pärjää
Itselläni oli ensimmäiset kurssit vaikeita, mutta siitä on lähteneet numerot parantumaan. Jos matikka kiinnostaa edes pikkuisen silloin kannattaa kokeilla pitkää. Opiskelua se vaatii, muttei mitään 24/7 hikupänttäystä. Teet jokaiselle tunnille niin paljon tehtäviä kuin osaat ja lukiessa kokeisiin luet teorian ja teet tehtäviä etkä vain silmäile niitä
- Humanisti12
Tämä. Ellet ole poikkeuksellisen lahjakas matemaattisesti, on vain hyväksyttävä se tosiasia että töitä pitää tehdä. Tehtävien tekeminen on ainoa tie.
Itse olen toisen vuoden lukiolainen ja takana neljä kurssia lyhyttä matematiikkaa. Siisti rivi kutosia on todistuksessa. En tee töitä matematiikan eteen, sillä motivaationi on täysi nolla. Ei vaan nappaa. En omaa mielestäni yhtään päätä matemaattisille aineille ja onhan se jo täsä nähty (fysiikan 1.kurssistakin puolella pisteellä minimiä paremmalla tuloksella läpi ;S). Tiedostan kyllä, miten ehkä saavuttaisin matematiikassa parempia tuloksia, mutta en ole valmis tekemään asian eteen mitään.
Jännä.
- asdfg4
Minulla oli yläasteen päättärissä matikka 5. Sain matikasta jopa 2 nelosvaroitusta. Lukiossa otin sitten tietenkin lyhyen matikan ja sekin pelotti aivan hemmetisti. Kävin ensimmäisen kurssin vähän niin ja näin, keskityin tunnilleilla ja tein välillä läksyjä. Sain kurssista seiskan.
Päätin sitten, että kyllä mun rahkeet riittää pitkäänkin matikkaan ja jatkoin suoraan MAA2:sta. Kuuntelin tunneilla opetusta enkä rupatellut kavereiden kanssa sekä tein kaikki läksytehtävät(joita ei loppujenlopuksi ollut paljoa). Sain tästä kurssista 9. Lopulta pitkän matikan keskiarvoni pyöristyi 8:aan 11 kurssin jälkeen. Sain jopa muutaman kympinkin.
Pointtini on siis, että kannattaa todellakin ottaa pitkä matikka jos luulee olevansa valmis tekemään töitä numeroidensa eteen. Etenkin ne joilla on yläasteella matikan numero 7 tai parempi; valitkaa se pitkä matikka! Ei se loppujen lopuksi niin vaikeata ole ... - Nykyinen abi
10:n matematiikalla lukioon tullut pojankloppi joka lähti pitkään matematiikkaan, jota ollaan nyt "opiskeltu" 13 kurssin verran, KA noin 6,1. Kun taas vastaavasti jopa 7:n oppilailla on, ainakin meidän lukiossa, on ollut yli 8:n keskiarvoja.
Pointtini siis on, että pitkä matematiikka on hankalaa jos sinne lähtee sillä asenteella että se on vaikeaa ja eikä tee mitään. Itse olin TODELLA laiska tekemään läksyjä ja nyt siitä sitten kärsitään kun 53 päivän päästä pitäisi kirjoittaa ja käytännössä kaikki asiat ovat outoja. Yhtään nelosta en ole saanut, joten on suorastaa ihme että minun opiskelullani en saanut yhtään hylättyä. - 12211
Oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että pitkä matematiikka on niin sanotusti normaali matematiikka ja lyhyt on sitten siitä karsittu versio. Pitkässä pärjää ihan normaali fiksu ihminen, mutta jos on varma, ettei pitkästä matikasta ole minkäänlaista hyötyä tulevaisuuden ammatissa (mitenpä tästäkään varmistut 100%:sesti?), niin lyhyt käy.
Suosittelen ehdottomasti pitkää matikkaa, se ei nyt niin vaikeaa ole kuin täällä annetaan ymmärtää!
Itselläni pitkän matikan keskiarvo 9, käytyjä kursseja se 13. Kun teet vain kovasti töitä, kyllä se siitä. Ei läksyittä tätä ainetta voi hoitaa, mutta toisaalta ei lukiota muutenkaan kannata suorittaa juuri vain läpipäästen. Tietenkin turhille aineille ihan sama, mutta nämä matikat ja kumppanit kannattaa hoitaa suosiolla kunnolla. :)- ähhh
Ensi vuonna lukioon olisi tarkoitus mennä, ja olen alkanut pähkäilemään matikkavalinnan kanssa. Pitkään olisi tarkoitus mennä, mutta en ole varma tulenko pärjäämään siellä hyvin. 10 on matikka ollut kauan, mutta nyt ysillä on alkanut tökkimään. sain joulutodistukseenkin kympin, mutta olisin omasta mielestäni ansainnut kasin. Uusien asioiden oppiminen ei ole enää lainkaan yhtä helppoa kuin esimerkiksi kasiluokalla. Lisäksi pitkä matikka vie enemmän kursseja kuin lyhyt, eikä "mukavemmille" kursseille jää niin paljon varaa.
Joten kumpi kannattaa ottaa? Onko se pitkä matikka hirveän vaikeaa? - joopajoo...
ähhh kirjoitti:
Ensi vuonna lukioon olisi tarkoitus mennä, ja olen alkanut pähkäilemään matikkavalinnan kanssa. Pitkään olisi tarkoitus mennä, mutta en ole varma tulenko pärjäämään siellä hyvin. 10 on matikka ollut kauan, mutta nyt ysillä on alkanut tökkimään. sain joulutodistukseenkin kympin, mutta olisin omasta mielestäni ansainnut kasin. Uusien asioiden oppiminen ei ole enää lainkaan yhtä helppoa kuin esimerkiksi kasiluokalla. Lisäksi pitkä matikka vie enemmän kursseja kuin lyhyt, eikä "mukavemmille" kursseille jää niin paljon varaa.
Joten kumpi kannattaa ottaa? Onko se pitkä matikka hirveän vaikeaa?Pitkä ehdotomasti.
Se avaa ovia moneen paikkaan lukion jälkeen, minne muuten on vaikea päästä. Paikoissa jonne odotetaan pitkän matikan osaamista, voi olla pitkän matikan tehtäviä vaikka pääsykokeissa.
Sinulla on väärä asenne, jos pääasia on, että numero on 10, eikä se, että osaat asiat.
Lukiossa on selvästi työläämpää(yhdessä kurssissa käydään saman paksuinen kirja mitä peruskoulussa saatettiin tankata koko lukukausi). Mutta harjoittelemalla niistä selviää. Eikä sen pidä antaa haitata jos numero vähän putoaa. Tosin, saat sen kyllä pidettyä korkeanakin jos harjoittelet.
- qewrsetdrytuy
Pitkässä ekat kurssit on yläastematikan kertausta.
- lukiomenijo
Oma matikannumeroni oli yläasteella 9. Epäilyksien täyteisen harkinnan jälkeen valitsin lukioon pitkän matematiikan, enkä koskaan joutunut katumaan sitä hetkeäkään. Opettajamme oli loistava, opin useita peruskoulussa oppimatta jääneitä asioita kertaavien kurssien aikana ja innostuin matematiikasta aivan eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin. Lopputuloksena päättötodistuksessa komeilee kaikista kolmestatoista pitkän matikan kurssista 10 ja yo-todistuksessa L. :) Mutta tästä huolimatta en laske itseäni miksikään matikkanörtiksi; nykyään opiskelen yliopistossa humanistisessa tiedekunnassa.
Mielestäni pitkässä matikassa pärjääminen riippuu kahdesta asiasta. Ensinnäkin opiskelijasta itsestään: töitä täytyy tehdä! Läksyt kannattaa ehdottomasti tehdä ja laskut laskea (tai edes yrittää, vaikkei oikeaan vastaukseen päätyisikään). Ja toiseksi opettajan merkitys on aivan valtava. Oppiminen on vaikeaa, jos ei ole lainkaan samalla aaltopituudella opettajan kanssa. Itsekin olin yläasteella matikan asioista välillä pihalla, mutta lukiossa pysyin kärryillä opettajan ansiosta, sillä hän todella sai meidät oppimaan.
Kaikille pitkän matematiikan valitsemista harkitseville suosittelisin sen ottamista ja kokeilemista. Se voi yllättää positiivisesti, kuten minulle kävi, tai jos ei pärjää, aina voi vaihtaa lyhyeen. Lyhyestä pitkään vaihtaminen on huomattavasti vaikeampaa. - -97 poika
Mulla on matikka ollu 9 koko yläasteen ajan (oon nyt ysillä) ja aattelin ottaa pitkän matikan. Mutta kaverit sanoo ettei kannata ja että en mä kumminkaan siellä pärjää ku lasken viekäki sormilla (joo tiedän! Paha tapa :D). Mutta mulle matikka on aina ollu helppoa. En tiiä kannattaako sitä ottaa ja kirjottaa sitte.
- kaalimaan lukiolaine
Minulla matikka yläkoulussa meni vaihtelevasti, yksi 7, yksi 8 loput ysejä ja kymppejä. Nyt lukion toisella ja opiskelen pitkää matikkaa ja numerot tullut seuraavasti. 1:9, 2:8, 3:9, 4:8, 5:8, 6:9, 7:7, 12:7. Eli ihan hyvin mielestäni on mennyt, varsinkin kun kuuntelen kaikki tunnit musiikkia samalla ja kopioin kotiläksyt aina kaverin vihkosta :D Ei pitkä matikka ole mitenkään erityisen vaikeaa kunhan vaan opiskelumotivaatio säilyy edes jotenkin. Itse en oikeastaan edes tarvitse matikkaa, sillä kirjoitan äikän, ruotsin, enkun, saksan, uskonnon, terveystiedon, filosofian, psykologia ja kai sen pitkän matikankin kun olen opiskellutkin.
- Ei ole niin vaikeaa
Pitkän matikan C on saman arvonen kuin lyhyen L. Meillä ainakin lasketutettiin ysillä jo lyhyen matikan ylppäritehtviä, ja olis sieltä se C ainakin irronnut jo pelkällä peruskoulumatematiikalla. Itselläni oli kymppi matikka, tippui siihen kasin tuntumaan kun menin lukioon. Kertaakaan en ole jaksanut kokeisiin lukea ollenkaan ja Vektoreita en ole vieläkään ymmärtänyt, mutta kaikki muu mitä on opetettu on ollut ihan helppoa. Jos haluaa niin kyllä ne asiat tajuaa, ei ne mitään rakettitiedettä ole >____>. Ja tosiaan, ainahan lyhyeen voi vaihtaa jos hankalalta tuntuu, mutta itse en näe miksi joku hakee lukioon ja suoraan lyhyeen matikkaan (paitsi tietysti ne ketkä selvästi aikovat lukea psykologiaa ja filosofiaa niin paljon kuin irti saavat).
- APUA:KAIPAAVA
HEIPPA! Mulla olis yks kysymys. Ottaako pitkä vai lyhyt matikka? Lukion jälkeen olen miettinyt eläinlääkistä, hevosopistoa, hotellialaa tai semmosta josta voi päästä yläasteen opettajaksi. Vaihtoehdot ovat toki uusille asioille avoinna mutta etenkin nuo kiinnostavat. Olen aina luullut, että eläinlääkikseen on lähes ehdotonta opiskella ja kirjottaa pitkä matikka, nyt olen kuullut että se EI ole niin, vaan eläinlääkikseen tarvii vaan bilsan, fysiikan ja kemian opintoja ja mahdollista kirjoittamista. Eli onko "turhaa" (eihän se ikinä turhaa ole mutta siis niin) ottaa pitkä matikka? Vai otanko suosiolla lyhyen? Uskon pärjääväni lyhyessä matikassa todella hyvin, pitkässä huonommin. En koe olevani enää järin kiinnostunut matikasta (ennen olin, en enää Ennen oli matikka myös helppoa, nyt vähän tökkii oppimisen innon puutteessa) ja en haluaisi että pitkä matikka vie kaikki "mehu" opiskelusta.
Eli suositteletteko minulle pitkää vai lyhyttä? Lyhyellä nykyään pärjää yhtä hyvin kuin pitkälläkin?- Niin--
Totta on ettei juuri minnekkään VAADITA pitkää matikaa.
Mutta sitten kun menet pääsykokeeseen, tehtävät kumminkin sisältävät kysymyksiä joissa on pitkää matikkaa. Näin on aika monessa paikassa, en tiedä onko eläinlääkiksen matikan koe minkälainen, muta yleensä lääkiksiin on matikan koe ja yleensä näihin kouluihin on muutenkin paljon halukkaita, joten varmasti pitkän käyneet lostavat pääsykokeissa.
Eli, kyllä sanoisin, että pitkä on se varma vaihtoehto, eikä missään nimessä "turha", jos vähänkään kiinnostaa. Kuten joku tuossa jo sanoikin, pitkän C on saman arvoinen lyhyen L haettaessa seuraavaan kouluun.
Itselläni meni pitkä lukiossa aika huonosti koska olin laiska. Nyt silti opiskelen yliopistossa, alalla jonne pitkää vaaditaan ja matikkaa on paljon, eikä matikka ole minkäänlainen ongelma, erittäin tyytyväinen olen, että pitkä tuli käytyä, hyvin on pohjatiedoiksi riittäneet. :) - Zadamm!
Niin-- kirjoitti:
Totta on ettei juuri minnekkään VAADITA pitkää matikaa.
Mutta sitten kun menet pääsykokeeseen, tehtävät kumminkin sisältävät kysymyksiä joissa on pitkää matikkaa. Näin on aika monessa paikassa, en tiedä onko eläinlääkiksen matikan koe minkälainen, muta yleensä lääkiksiin on matikan koe ja yleensä näihin kouluihin on muutenkin paljon halukkaita, joten varmasti pitkän käyneet lostavat pääsykokeissa.
Eli, kyllä sanoisin, että pitkä on se varma vaihtoehto, eikä missään nimessä "turha", jos vähänkään kiinnostaa. Kuten joku tuossa jo sanoikin, pitkän C on saman arvoinen lyhyen L haettaessa seuraavaan kouluun.
Itselläni meni pitkä lukiossa aika huonosti koska olin laiska. Nyt silti opiskelen yliopistossa, alalla jonne pitkää vaaditaan ja matikkaa on paljon, eikä matikka ole minkäänlainen ongelma, erittäin tyytyväinen olen, että pitkä tuli käytyä, hyvin on pohjatiedoiksi riittäneet. :)Lääkiksen yleisellä- ja eläinpuolella on täysin sama pääsykoe, eikä siihen sisälly lainkaan matematiikan osuutta. Tosin etenkin fysiikassa sitä matematiikkaa tarvitsee ja kemiassakin kohtuudella. On siis syytä opetella.
- joohoo...
Yläasteen päättötodistuksessa oli 9.
Lukiossa pitkä matikka, aluksi taisi olla 9 tai 8, sitten se vaihteli välillä 4-8, lopussa ne oli ehkä 5-6:ia suurin osa. :)
No, johtuu kylläkin siitä, että laiskuus iski loppua kohti. Uskon, että matikka tuossa vaiheessa on sellainen aine, että siinä 90% merkitsee ahkeruus ja kiinnostus, 10% älykkyys/lahjat.
Mitä enempi harjoittelet ja lasket, sitä paremmin pärjäät. - ElämäOnTäynnäValinto
Yläasteen päättärissä 8.
Pitkämatikka ka 6 (en tehnyt läksyjä, enkä suostunut ostamaan graaffistalaskinta)
Ylppäreistä C aika kevyellä effortilla.
TKK:lla jatkui opinnot. En ole vieläkään mikään haka matematiikassa, mutta insinööri vailla vertaa! - Mylada
Matikka aina ensimmisistä luokista asti 10. Lukioon, kun menin odotin haastetta, kun valitsin pitkän matikan. No läksyjä en tehnyt ja kokeisiin en kerrannut. Jokainen kurssi tähän mennessä 10. Tällä hetkellä 6 kurssia eli todennäköisyys laskentaa suorittelen.. liian helppoa, mutta monille se on kuulma suuri ongelma.
- urlada
samma homma rahikaisella
no itsellä ollut joukossa joku yksittäinen ysi mutta muuten
itselleni ainakin oli derivaattakurssi (7) vaikea, en tiedä miksi
monelle muullekin tuntui se olevan kompastuskivi
joten panosta siihen kunnolla
itse tsemppasin myöhemmillä kursseilla ja sain onnellisesti L:n :) - opinto-ohjausta
Onneksi yliopistossa tilanne korjaantuu, ja joudut ainakin matematiikassa ja matemaattisissa luonnontieteisessä panostamaan opiskeluun. Valitettavasti taidat olla liian vanha oppimaan opiskelun vaatimaa työntekoa ja loppututkinto jääneekin osaltasi pelkäksi haaveeksi.
- ....................
Vanha ketju, mutta hämmennyin tästä niin paljon, että päätin jättää oman kommentin.
Eli unohda ne peruskoulun numerot ja mieti, haluatko ja jaksotko opiskella matikkaa. Jos kyllä, valitse pitkä. Jos ei, valitse lyhyt. Niin yksinkertaista se on.
Yleinen harhaluulo on, että matikkaa osaa tai ei osaa, mutta se ei pidä paikkansa. Matikkaakin voi oppia.
Terveisin peruskoulun päättötodistuksessa matikka 6, lukiokurssien keskiarvo 9.3, yo-kokeissa E. - unwqeiwueqebuwucn
Näin matimatikan opettajani aloitti MAA1-kurssin:
Lukion pitkä matematiikka on tietylainen elämäntapavalinta. Siinä pärjätäkseen on laskettava, laskettava ja laskettava. Jokainen tästä selviää, jos vain on tahtoa.
Ja voin sanoa, että en ole koskaan tavannut asiantuntevampaa ja mielyttävämpää opettajaa. Antaa tukiopetusta vaikka viikonloppuisin ja on aina valmis jäämään tunnin jälkeen auttamaan, jos joku asia ei selvinnyt.- unwqeiwueqebuwucn
*matematiikan
- MA8 kuittaa
Sanoisin kyllä että pitkästä matikasta EI selviä pelkällä kovalla työskentelyllä ja tahdonvoimalla. Myös matemaattisia lahjoja ja avaruudellista hahmotuskykyä täytyy löytyä. Ei nyt erityisen paljon, mutta jonkin verran. Toisin kuin reaaliaineissa, puhtaalla pänttäämisellä ei pärjää, vaan asiat pitää oikeasti sisäistää.
Oikeastaan yläasteen numero ei juurikaan kerro opiskelijan lahjakkuudesta. Yläasteella matemaattisesti lahjakas oppilas voi saada numeron 6 todistukseen esim. jos on alisuorittaja ja ei jaksa keskittyä tunneilla.
Päinvastoin taas 9 matematiikasta kovalla pänttäämisellä ja työnteolla saanut oppilas ei välttämättä hahmota matematiikkaa lainkaan.
Lukiossa matematiikka kuitenkin vaikeutuu, ja jyvät karsitaan akanoista.
Suosittelen kuitenkin kaikkia epävarmoja edes kokeilemaan pitkää matematiikkaa, koska sen voi aina vaihtaa lyhyeen kun siltä tuntuu. - :---D
Vitut. Tuo on opettajien tapa saada oppilaat laskemaan niitä laskuja. En koko lukioaikana koskaan laskenut kotona mitään ja melkein kaikista kursseista ≥9. YO-kokeesta sitten L, kun siihen ei enää vaikuttanut tuntiaktiivisuudet, poissaolot ynnä muut shaibat.
Matikan osaaminen arvosanaorientoituneesti vaatii ainoastaan sen symbolisen laskimen ja MAOL:in, jotka saa ottaa kokeeseenkin mukaan.
Ensi vuoden junnut, älkää pelätkö! Pitkä matikka on juuri niin vaikeaa, kun kuvittelette sen olevan, joten luottakaa itseenne on omiin kykyihinne. Te olette luultavasti kuulleet kaikenlaisia tarinoita arvosanojen romahtamisesta, mutta vähemmän puhutaan niistä päinvastaisista kertomuksista. Esimerkiksi yksi kaveri, jolla on peruskoulun päättötodistuksessa matikka 6, sai yo-kokeesta laudaturin. Asenteen vaihtaminen ja kokonaisvaltaisen ymmärtämiskyvyn kehittäminen on mahdollista. Ette voi tietää, miten teille käy, joten teidän pitää kokeilla itse.
Tiivistettynä: ottakaa pitkä matikka!
- MAB1-MAB8
Tässä on muuten lukion lyhyen matematiikan kurssien MAB1-MAB8 sisältö:
- suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus
- ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
- yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen
- 2. asteen polynomifunktio ja 2. asteen yhtälön ratkaiseminen
- erilaisten kuvioiden/kappaleiden pinta-alojen/tilavuuksien määrittäminen
- kuvioiden yhdenmuotoisuus
- suorakulmaisen kolmion trigonometria
- Pythagoraan lause
- potenssiyhtälön ratkaiseminen
- eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla
- polynomifunktion derivaatta
- polynomifunktion kulun tutkiminen
- polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen
- klassisen todennäköisyyden perusteet
- normaalijakauma ja jakauman normittaminen
- keskiarvon, moodin ja mediaanin määrittäminen
- kahden muuttujan yhtälöparit
- kahden muuttujan lineaariset yhtälöt
- kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen
- lineaarinen optimointi
- aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa
- indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
- taloudellisten tilanteiden mallintaminen aritmeettisten ja geometristen lukujonen avulla
- radiaani
- trigonometristen funktioiden määrittäminen yksikköympyrän avulla
- tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
- muotoa f(x) = Asin(bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina
- vektoreiden perusominaisuudet
- kaksi- ja kolmiulotteisen avaruuden vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo - Tiedoksi
No ihan vaan infotakseni vaikka keskustelu onkin aloitettu jo aikoja sitten niin itselläni oli peruskoulun päättötodistuksessa matikka 8, nyt olen lukion ensimmäisellä, opiskelen lyhyttä matikkaa ja ekan kurssin arvosana oli 5.
- tiedoksi myöskin
Tiedoksi myöskin, että itellä oli peruskoulun päättötodistuksessa 8 ja pitkän matikan ekoista kursseista arvosanoja seiskasta ysiin.
Että riippuu ihan omasta opiskelu tyylistä ja opettajasta millaisia numeroita saa. Pitkää ei tarvitse pelätä. Kaikki ysikasit nyt rohkeesti vaan yrittämään, pitkästä on helpompi vaihtaa lyhyeen kuin toisinpäin.
- tyttö 16-v
IHAN KAIKILLE TIEDOKSIPMATIKASTA:
Itselläni oli matikka kasi kun pääsin yläasteelta- en todellakaan ollut mikään järjen jättiläinen ja hyvä matikassa. Pitkän matikan kuitenkin aloitin, ja ekasta kokeesta 7 . Vaikka tein 300 tehtävää (oikeasti, sen ansioista sain numeroni numerolla ylöspäin eli ekasta kurssista 8), niin ei se auttanut kun ei laskenut ajatuksella. Tokalla kurssilla panostin sitten siihen että oikeasti tajuaa ne asiat, ja sain 10. Enkä edelleenkään ole mikään matikkanero, tein vaan suoraan sanottuna helvetisti hommia tuon eteen. Ja kun kerran kunnolla panostaa niin alkaa olla helpompaa laskea, sillä numerot ovat sen jälkeen olleet 3. kurssista 9 ja 4. kurssista 10. 5. kurssin ekasta välikokeesta täydet, vielä kaks pikkukoetta siitä näin vikassa jaksossa, ens vuonna jatkuu sitte muut kurssit:)
Itse siis oikeasti huomasin,että kun laskin ekan kurssin aikana paljon (tosin en oppinut mitään ja kurssi täytyy kyl kerrata kesäl uudestaa), niin sain laskurutiinia, ja tokalla kurssilla kun oikeasti näin vaivaa oppimiseni eteen, niin ymmärsi ne asiat. Ja olen myös alkanut tajuta, millaisia tehtäviä opet laittaa yleensä kokeisiin,eikä sitten ole niin paniikissa kokeessa, esimerkiksi maa4 kurssilla laskin ympyrän tangetti tehtäviä niin kauan että osasin ne ulkoa - jos annetaan esim suoran kulmakeroimeksi ja suunnaksi vaikkapa y=2x tai ympyrälle pitää piirtää tangentit pisteestä (3,2). Ja kappas, tuollainen tehtävähän siellä kokeessa odotti muun muassa.
Tsemppiä siis teille pmatikkaan, valitkaa ihmeessä - se ei ole niin vaikeaa kuin luullaan, ellei itse tee sitä vaikeaksi! ;) - Kaikistakursseista10
Älä ajattele yläasteen arvosanaa. Yläasteen matematiikalla ei ole mitään tekemistä ns. oikean matematiikan kanssa. Se on vain laskentoa. Lukiossa ja yliopistossa selviää ihmisestä, että onko hänellä tätä matemaattista, loogista ja numeraalista käsityskykyä.
Yläasteen matematiikan arvosana voi olla monesta eri syystä huono, eikä se kerro välttämättä siitä oletko sinä kykenevä oppimaan matematiikka. Jos sinusta tuntuu, että haluat haastetta, yritä, mutta jos haluat keskittyä vaikka enemmän yhteiskunnallisiin aineisiin voi olla matematiikan opiskelu vain ajanhaaskausta riippuen tietenkin siitä mihin aiot suuntautua. - Liian helppoa
Lukion pitkä matematiikka on aivan liian helppoa. Ensimmäisestä kurssista sain 10 käymättä yhdelläkään tunnilla. Kurssikokeen tein ilman laskinta. Toinen kurssi menossa, ja en ole törmännyt tehtävään, jota en osaisi ratkaista.
En voi käsittää sitä, että miten joku ei pärjäisi pitkässä matematiikassa.- 123123
Älä kuule yhtään puhukkaan, että olisi helppoa, kun olet käynyt lukion helpoimman kurssin vasta. Lukion matikan ensimmäiset 4 kurssia voi vetää yläastetasolla. Itse vedin lukiossa ensimmäiset kaksi kurssia ilman Maolia ja paskalla laskimella ja helposti 10 näistä vedin.
- Liian helppoa
123123 kirjoitti:
Älä kuule yhtään puhukkaan, että olisi helppoa, kun olet käynyt lukion helpoimman kurssin vasta. Lukion matikan ensimmäiset 4 kurssia voi vetää yläastetasolla. Itse vedin lukiossa ensimmäiset kaksi kurssia ilman Maolia ja paskalla laskimella ja helposti 10 näistä vedin.
Taidat vain itse olla huono matematiikassa, jos tuo on mielipiteesi. Se on totta, että olen vasta suorittanut yhden, ja helpoimman kurssin. Olen kuitenkin tutustunut jokaiseen pitkän matematiikan kurssiin, ja laskenut niistä perustehtäviä useita. Toki se vaatii sen, että selailee läpi uuden asian. Vaikeatkin tehtävät sujuvat ongelmitta. Opettajani suosittelee minulle, että siirtyisin jo seuraavaan kurssiin.
- poikkeilijjhvbfnyx
Taisit tarkoittaa lukion sijasta yläastetta
- Liian helppoa
poikkeilijjhvbfnyx kirjoitti:
Taisit tarkoittaa lukion sijasta yläastetta
En, tarkoitin lukion pitkää matematiikkaa. Yläasteen matematiikka on täysin turhaa, siellä ei opi yhtään mitään.
- maa7 on perseestä
maa1:9
maa2:9
maa3:10
maa4:10
maa5:10
maa6:10
2,5viikkoa niin maa 7 koe enkä osaa vielä paskaakaan noist tehtävistä:D Noh nyt 247 panostus ettei mee penkin alle se koe- maaata
no jos osaat sen maa7 kohtuullisesti niin maa8 ja maa9 onkin melkein pelkkää lomailua, kun niillä ei tule juuri mitään uutta
- WinterFar
vastaa tohon, niin tiedät: http://auskummitus.blogspot.fi/2010/08/1995-taitaa-olla-tutumpi.html
- 15+17
Noh mulla oli ylä asteella matikka 7----> pitkämatikka mennyt näin
MAA1: 9 varmaan vaikein, koska en osannut lukioon tulleessani laskea 1.asteen yhtälöitä, mutta selvisin kovalla panostuksella
MAA2: 9
MAA3:10
MAA4:10
MAA5:10
MAA6:10 tämä oli itselleni vaikein
MAA7: sain juuri kokeen takaisin ja 10 - logaritmi
Älkää kuuntele näitä pelotteluja,
itselläni oli ylä-asteella aina 8 matikka todistuksessa, paraabeleja en tajunnut en ollenkaan ja sain siitä kokeestakin sitten seiskan.
Lukioon tultuani ja enemmän tai vähemmän pohdittuani pitkän matikan kuitenkin valitsin, nollakurssin S-merkinnän jälkeen pam kaikki kurssit kymppejä viitoskurssia lukuunottamatta, josta tuli 9... abivuoden viimeistä jaksoa vedellään, matikan kymppiriviä rumentaa edelleenkin vain yksi ysi, lukion jälkeen matemaattisia tieteitä yliopistoon :)
Matematiikka on sellainen aine että se joko nappaa tai sitten ei. Jos osaat "nauttia" (hirveä sana joka ei sovi asiayhteyteen) siitä, erittäin vähäisellä työllä saa jo kympin... Työtä en ole nähnyt sen enempää kuin muissa aineissakaan, tähänkin mennessä kaikista työläin lukioasia oli se uskonnon 20 sivun tutkielma :D
Suosittelen, että otat sen pitkän matikan ja parin ensimmäisen kurssin jälkeen katsot tilannettasi uudelleen. Vaikka itse en ensimmäisenä vuotenani IKINÄ tehnyt läksyjä, SUOSITTELEN sinua tekemään toisin, sillä SE KOSTAUTUU YO-KIRJOITUKSIIN KERTAAMISESSA.
Ja nyt tässä vaiheessa saarnaani huomasin että tämä ketju on aloitettu vuonna 2008... *aloitus muutettu "älä"stä "älkää"ksi*
Jos opit matematiikkaa, mikään ei enää ole ylitsepääsemättömän vaikeaa
Itselläni todistuksen KA nousi peruskoulun 8.8:sta 9.2:een - Anonyymi
No ei ole pitkä matikka mitenkään vaikeaa ainakaan ekalla kahella kurssilla ekasta kurssista helppo ysi ilman lukemista ja toisesta 10 ilman lukemista
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik185223MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1152714- 102234
Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5872006Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1221729Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s411299Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja691299Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill31078Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641037Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt2211028