Kasvissyöjäksi ryhtyminen on iso ympäristöteko
Vaikka ei välittäisi pätkän vertaa eläinten kohtelusta eikä omasta terveydestään, kannattaa kasvisruokaa valita ympäristösyiden vuoksi.
Maapallolla ei ole koskaan ollut niin paljon sikoja, nautoja, kanoja ja lampaita kuin nykyisin. Lihaa tuotetaan vuosittain viisinkertainen määrä verrattuna vuoteen 1950, asukasta kohden määrä on kaksinkertaistunut. Suomalainen söi lihaa 1930-luvun alussa keskimäärin 25 kg henkeä kohden vuodessa, 50 kg vuonna 1970 ja 73 kg vuonna 2005. Nykyisistä maapallon asukkaista kaksi miljardia käyttää ruokavaliossaan runsaasti eläinkunnan tuotteita ja neljä miljardia elää pääasiassa kasvisruoalla.
Kasvisruoka on yleisesti ottaen huomattavasti sekaravintoa ekotehokkaampaa purtavaa. Lihan, kalan, maidon ja munien tuottaminen tuhlaa energiaa, aiheuttaa suuret kasvihuonepäästöt, vie kohtuuttomasti pinta-alaa ja rehevöittää vesistöjä. Worldwatch Instituutin mukaan yhden naudanlihakilon tuottaminen vastaa kasvihuonekaasupäästöiltään noin sadan kilometrin autolla ajamista.
Jos eläinkunnan tuotteiden kulutus vähenee, pienenevät maatalouden aiheuttamat ympäristöongelmat olennaisesti. Reilu neljäsosa maapallon maapinta-alasta on tällä hetkellä valjastettu eläintalouden tarpeisiin - joko laitumeksi tai rehun kasvattamiseen. Länsimainen teollinen maatalousjärjestelmä on ekologisesti kestämätön. Lihan ja muiden eläinkunnan tuotteiden halpuus on illuusio, sillä tuotannon todelliset kustannukset, kuten ympäristölle aiheutetut vahingot ja maataloustuet, eivät näy jauhelihapaketin hinnassa
Lihansyönnin vähentäminen tai lopettaminen on tehokas keino vähentää ilmastorasitusta. Yhdysvaltalaisen sekasyöjän ruokavalion on laskettu tuottavan vuodessa 1500 kg enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin vegaanien. Vastaava määrä hiilidioksidia vapautuu noin 8600 km ajamisesta tyypillisellä suomalaisautolla. Ruokavalioiden ero on merkittävämpi kuin ero eri autotyyppien välillä, sillä vaihtaminen normaalista bensiiniautosta hybridiautoon säästäisi vuodessa tonnin hiilidioksidia.
FAO:n julkaiseman selvityksen mukaan karjankasvatus on maailmanlaajuisesti kaikkiaan liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen (hiilidioksidi, typpidioksioksidi, metaani) lähde. Tulokseen päästiin ottamalla karjatalouden kontolle myös siihen liittyvän viljelyn vaatima energiankulutus, tuotteiden kuljetus sekä karjatalouden vuoksi hakattavien metsien aiheuttamat päästöt.
Suomen metaanipäästöistä reilu kolmannes on peräisin karjataloudesta: metaania syntyy lehmien märehtimisen seurauksena ja sitä vapautuu myös eläinten lannasta. Maailmanlaajuisesti karja on merkittävin metaanilähde.
Vaikka ei välittäisi pätkän vertaa eläinten kohtelusta eikä omasta terveydestään, kannattaa kasvisruokaa valita ympäristösyiden vuoksi.
Maapallolla ei ole koskaan ollut niin paljon sikoja, nautoja, kanoja ja lampaita kuin nykyisin. Lihaa tuotetaan vuosittain viisinkertainen määrä verrattuna vuoteen 1950, asukasta kohden määrä on kaksinkertaistunut. Suomalainen söi lihaa 1930-luvun alussa keskimäärin 25 kg henkeä kohden vuodessa, 50 kg vuonna 1970 ja 73 kg vuonna 2005. Nykyisistä maapallon asukkaista kaksi miljardia käyttää ruokavaliossaan runsaasti eläinkunnan tuotteita ja neljä miljardia elää pääasiassa kasvisruoalla.
Kasvisruoka on yleisesti ottaen huomattavasti sekaravintoa ekotehokkaampaa purtavaa. Lihan, kalan, maidon ja munien tuottaminen tuhlaa energiaa, aiheuttaa suuret kasvihuonepäästöt, vie kohtuuttomasti pinta-alaa ja rehevöittää vesistöjä. Worldwatch Instituutin mukaan yhden naudanlihakilon tuottaminen vastaa kasvihuonekaasupäästöiltään noin sadan kilometrin autolla ajamista.
Jos eläinkunnan tuotteiden kulutus vähenee, pienenevät maatalouden aiheuttamat ympäristöongelmat olennaisesti. Reilu neljäsosa maapallon maapinta-alasta on tällä hetkellä valjastettu eläintalouden tarpeisiin - joko laitumeksi tai rehun kasvattamiseen. Länsimainen teollinen maatalousjärjestelmä on ekologisesti kestämätön. Lihan ja muiden eläinkunnan tuotteiden halpuus on illuusio, sillä tuotannon todelliset kustannukset, kuten ympäristölle aiheutetut vahingot ja maataloustuet, eivät näy jauhelihapaketin hinnassa
Lihansyönnin vähentäminen tai lopettaminen on tehokas keino vähentää ilmastorasitusta. Yhdysvaltalaisen sekasyöjän ruokavalion on laskettu tuottavan vuodessa 1500 kg enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin vegaanien. Vastaava määrä hiilidioksidia vapautuu noin 8600 km ajamisesta tyypillisellä suomalaisautolla. Ruokavalioiden ero on merkittävämpi kuin ero eri autotyyppien välillä, sillä vaihtaminen normaalista bensiiniautosta hybridiautoon säästäisi vuodessa tonnin hiilidioksidia.
FAO:n julkaiseman selvityksen mukaan karjankasvatus on maailmanlaajuisesti kaikkiaan liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen (hiilidioksidi, typpidioksioksidi, metaani) lähde. Tulokseen päästiin ottamalla karjatalouden kontolle myös siihen liittyvän viljelyn vaatima energiankulutus, tuotteiden kuljetus sekä karjatalouden vuoksi hakattavien metsien aiheuttamat päästöt.
Suomen metaanipäästöistä reilu kolmannes on peräisin karjataloudesta: metaania syntyy lehmien märehtimisen seurauksena ja sitä vapautuu myös eläinten lannasta. Maailmanlaajuisesti karja on merkittävin metaanilähde.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Enemmän joskus vähemmän,kun hiihän hirven kiinni.
toinen vaihtoehto olisi, että jos suomalaiset ja muut söisivät vain omassa maassa tuotettuja eläinkunnan tuotteita, niin päästöt vähenisivät reippaasti! ja tietenkin oman maan kasviksia :) silloin ei tarvitsisi ryhtyä 100%kasvissyöjäksi, eikä silti tarvitsisi tuntea syyllisyyttä. ja itse en ole kasvissyöjä, mutta yritän parhaani mukaan säästää luontoa. kotimaista kannattaa suosia. kun miettii, että jos vaikkapa liha tuotetaan tuolla jossain ulkomailla ja sitten raahataan tänne, niin jo sillä kuljetuksella tulee kamalasti päästöjä.
Katselin tuossa hiljan luonto-ohjelmaa, jossa valtaisat Gnu-laumat vaelsivat Afrikassa. Ne pitäisi heti lahdata, voi sitä metaanin määrää minkä aiheuttavat. Samalla loppuisi leijonilta ja krokotiileiltä se ilmastoa tuhoava lihansyönti.
et edes ymmärrä luonnonvaraisen ja kasvatetun eläimen lihan ekotaseen eroa.
Kaltaisiltasi typeryksiltä pitäisi lisääntymiselimet tukkia, ettei typeryys enää lisääntyisi...
Minä olen lihansyöjä ja pysyn lihansyöjänä. Pureksi sinä ituja, minä en näe siinä mitään itua.
Toisekseen tällainen vaihtoehto tulee siinä kohtaa ensimmäisen kerran edes vaihtoehdoksi, kun turhat työmatkat, lentokoneet, autolla ajelut jnejne..ovat historiaa. Sen jälkeen voidaan avata tämä keskustelu uudestaan.
kun maailmassa käydään ihmiskauppaa, minä voin hakata, raiskata ja tappaa. Joku tekee sen kuitenkin, eikä minun tapojen parantamisella ole merkitystä maailmanlaajuisesti...
niin helvetin pahoja. Hirvi (toki porkkanalla ja perunalla höystettynä) maistuu paljon paremmalta.
Maapallon liikakansoitus on se varsinainen ongelma, ei lihansyönti.
Nyt pitäisikkin miettiä keinoja millä ihmismäärää maapallolla vähennettäisiin. Pentti Linkola on tästä kirjoittanut ja puhunut jo kymmeniä vuosia.
Vihreiden ja monien muiden maapallonpelastajien ajatusmaailman heikko kohta on katsoa vain omaan napaansa ja lautaselle. Ei suomalaisen kuluttajan ratkaisuilla ole käytännössä mitään merkitystä koko maapallon kulutukseen.
Väestönkasvu Afrikassa ja Aasiassa on se ongelma. Suomen kehitysapu vain kasvattaa ongelmaa pitkällä tähtäimellä.
ostin joulun jälkeen halvalla 12.5 kg painavan kinkun. viime viikolla sulatin sen ja paistoin to-pe välisenä yönä. sunnuntaina klo 15.00 söin viimeisen palan, pystyin siis yksin viikonlopun aikana syömään koko kinkun, syötävää lihaa oli varmaan noin 10 kiloa. mielestäni söin hyvin ja olihan siinä muutakin; leipää, olutta, maitoa, perunoita, valtavasti tuoremehua kun tykkään siitä.
hieman heivuun varaa.
minä söin joulun aikaan 6,3 kiloisen kinkun viikossa, ja täkkä mahan kohdalla kasvoi ikäväksi
panssariksi. ei ole sikaa haluttanut sen jälkeen yhtään.
ja olen ylpeä siitä että mulle ruoka maistuu. tuli syötyä kyllä yölläkin kinkkua kun heräsi kuselle tai kaljoille, se paistetun kinkun tuoksu ,tiedäthän...mutta totuuden nimissä oli kyllä välillä ähky olo..
Niin, vettäkin tarvitaa lihatuotantoon. Rehun kasvattaminen, esimerkkinä maissi, vaatii n. 6500 litra vettä per lihakilo. Sen lisäksi tule tietysti karjan oma vedenkulutus jne..
Onko sitä vettä siihen tarkoitukseen vielä kuinka kauan?
Vettä kyllä riittää, ei se mihinkään häviä. Se kiertää vain. Ja on koko ajan vetenä, oli se sitten maaperässä, meressä, joessa, järvessä, kasvissa, lihassa tai vesihöyrynä taivaalla.
Toki olisi hienoa, jos se kiertokulussaan hajoaisi välillä hapeksi ja vedyksi. Saisi sitten poltettua takaisin vedeksi ja samalla otettua energian talteen.
Kyllä vettä riittää maailmall, ongelman on vain siinä, että lisääntyvässä määrin se ei ole siinä, missä sitä tarvitaa ja toisin apikoin sitä on liika.
Esim. Afrikassa on laajoja alueita joiden maaperä on niin hedelmällinen, että täällä voi sitä vain unelmoidaa, se on aivan mielikuvitksellinen kasvualusta. Tarkoitan esim ne aluet, jotka ovat joskus olleet vulkaanisen toiminnan piirissä.
Lisääntyvänä ongelmana on vain veden puute.
Juuri tässä aletaan liityä lihansyöntiin: Kun esim. Eteläamerikassa mutta ihan samalla tvalla muualla, kaadetaan sademetsät soja- ja maissiviljelyn tieltä (tai vaikkapa öljypalmuviljelyksen), muutuu ilmasto aivan toisella taholla maapalloa. Eli kaiken parhaimmat viljelyalueet kärsivät jatkossa suuresta kuivuudesta tai ylenpaltisista sateista, jotka vievät kaiken ruokamullan.
Tämä on suunnaton vaara maailman ruokatuotannolle ja suurin yksittäinen ihmisten hallinnassa oleva tekijä on lihansyönti ja lihan tuotannon tavattoman huono hyötysuhde, niin pinta-alan kuin veden käytön kannalta.
Siis jos ostan Citymarketista paketin Atrian (suomalaista) jauhelihaa, syyllistynkö siihen että Afrikan savannilla on kuivaa vaikka maaperä olisikin hedelmällistä ?
Kyse on lähinnä siitä, että vaikkapa esim. jenkit ovat ruokatottumuksissa siirtynyt yhä suurempaan lihakulutukseen, nyt n. 70 kg/v, mitä on maailman huippu, muut siten vähän vähemmin ja Afrikassa syödään liha korkeintaan kerran kuukaudessa. Eli tämä lihansyönnin aiheuttama ekokatastroofi on lähinnä näiden ylenplatisten lihasyöjien vastuulla. Tällä lihamässeilyllä ei ole edes ravintotieteellisia perusteita, päinvastoin, mutta näin lihateollisuus on saanut liikevaihtoaan ja kateitaan parannetuiksi.
Mitä suomalaiseen lihaan tule, on tämä suurelta osalta kasvatettu tuontirehulla, eikös vain? Eli nuo samat metsiä tuhoavat sojaviljelmät ruokivat myös tätä "kotimaista" lihantuotanto.
Olisinko alustavasti oikeassa?
kunnon vitsi
Tämä sama valheeksi osoitettu viesti on keskusteltu puhki jo lukemattomissa ketjuissa, mutta kerrataanpa lyhyesti perusasioita aikaisemmista keskusteluista:
-karja muuttaa ihmisravinnoksi sellaista kasvillisuutta, jota ihminen ei voi syödä ja jonka tilalla ei voi viljellä ihmisravintoa. Maapallolla on laajoja alueita joissa ei voida viljellä mitään ihmisravinnoksi kelpaavaa, mutta jossa voidaan tuottaa ravintoa karjanhoidolla, laidunnuksella ja rehukasveja, viljelemällä. Nämä alueet siis lisäävät ihmiskunnan ravinnontuotantoa vähentämättä viljan tai ravintokasvien tuotantoa. Esimerkiksi useissa kehitysmaissa karjatalous ja maitotuotteet ovat merkittävä ravinnon lähde: http://www.fao.org/docrep/003/t0251e/T0251E00.HTM
Lisäksi: http://www.news.cornell.edu/stories/Oct07/diets.ag.footprint.sl.html "Diet for small planet may be most efficient if it includes dairy and a little meat, Cornell researchers report
- monet kasvi- ja eläinlajit elävät vain karjatalouden ja laidunnuksen muokkaamassa elinympäristössä. Niiden säilyminen on riippuvaista laiduntavasta karjasta. Jos sitä ei olisi, katoaisi monta lajia. Näin ympäristön kestokyvyn huomioonottava karjatalous edistää luonnon monimuotoisuutta ja eläinlajien säilymistä.
-fossiilisia polttoaineita kuluu eniten karjattomassa monokulttuuriviljelyssä. Karjataloudessa sitä kuluu siis silloin, kun eläimille syötetään monokulttuuriviljelyn tuotteita, esim. soijaa. Kuitenkin suomalaiset naudat syövät lähinnä korsirehua (laidunta, kuivaheinää ja säilönurmea) ja lisäksi kotimaista rehuviljaa ja melassia (sokerintuotannon sivutuote). Suomalainen liharotuisten nautojen kasvatus kuluttaa öljyä vähän, kenties jopa vähemmän kuin vaikkapa vastaavan ruokamäärän tuottaminen juurikaspellolla, jota harataan ja myrkytetään monta kertaa kasvukauden aikana.
Karjan tuottama metaani on peräisin eloperäisen hiilen kierrosta http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_cycle
joten se vapautuisi ilmaan joka tapauksessa ilman karjaakin kasvien lahotessa ja mädäntyessä. Karja ei lisää tämän metaanin määrää. Märehtimisestä syntyvällä kaasulla ei siis ole mitään tekemistä ilmaston lämpenemisen kanssa. Risipellot ja vegaanin suolisto tuottavat yhtä lailla metaania. Sitä muodostuu aina kun eloperäinen aines mätänee tai lahoaa, söipä sen sitten vegaani tai nauta tai vaikka sitä ei kukaan söisikään. Karja ei lisää tämän metaanin määrää.
-Suomalaiset naudat syövät lähinnä korsirehua (laidunta, kuivaheinää ja säilönurmea) ja lisäksi kotimaista rehuviljaa ja melassia (sokerintuotannon sivutuote).
Luonnonmukaista maataloutta ei voi harjoittaa ilman karjaa, koska luomussa lanta on ainoa sallittu lannoite viherkesannon ja typpikasvien lisäksi. Jos ruokaa yritettäisiin tuottaa luonnonmukaisesti ilman karjaa, nälkäkatastrofi olisi valmis ja se koskettaisi koko maailmaa
kommentoida sen verran, että kyllä ihmislantakin
soveltuisi aivan yhtä hyvin lannoitteeksi pelloille.
> -karja muuttaa ihmisravinnoksi sellaista kasvillisuutta, jota ihminen ei voi
> syödä ja jonka tilalla ei voi viljellä ihmisravintoa. Maapallolla on laajoja
> alueita joissa ei voida viljellä mitään ihmisravinnoksi kelpaavaa, mutta
> jossa voidaan tuottaa ravintoa karjanhoidolla, laidunnuksella ja rehukasveja,
> viljelemällä. Nämä alueet siis lisäävät ihmiskunnan ravinnontuotantoa
> vähentämättä viljan tai ravintokasvien tuotantoa. Esimerkiksi useissa
> kehitysmaissa karjatalous ja maitotuotteet ovat merkittävä ravinnon lähde:
> http://www.fao.org/docrep/003/t0251e/T0251E00.HTM
Eri asia. Nyt puhuttiin teollisesta lihantuotannosta ja ylenmääräisestä
lihankulutuksesta. Ei kehitysmaiden maitotuotteista.
> Lisäksi: http://www.news.cornell.edu/stories/Oct07/diets.ag.footprint.sl.html
> "Diet for small planet may be most efficient if it includes dairy and a
> little meat, Cornell researchers report
Ei tuollakaan yritetä puolustella nykyisenkaltaista teollista tehotuotantoa. Se
mitä siellä sanotaan on, että kasvisruokavalio on erittäin tehokas käytetyn
pinta-alan suhteen mutta pieni määrä maitotuotteita ja lihaa saattaa
itseasiassa kasvattaa tehokkuutta.
> - monet kasvi- ja eläinlajit elävät vain karjatalouden ja laidunnuksen
> muokkaamassa elinympäristössä. Niiden säilyminen on riippuvaista
> laiduntavasta karjasta. Jos sitä ei olisi, katoaisi monta lajia. Näin
> ympäristön kestokyvyn huomioonottava karjatalous edistää luonnon
> monimuotoisuutta ja eläinlajien säilymistä.
Väitätkö että ympäristön kestokyky sitten on otettu huomioon? Vai oletko
sittenkin samoilla linjoilla aloitusviestin kirjoittajan kanssa ja haluaisit
muuttaa maataloutta kestävämpään suuntaan?
> -fossiilisia polttoaineita kuluu eniten karjattomassa
> monokulttuuriviljelyssä. Karjataloudessa sitä kuluu siis silloin, kun
> eläimille syötetään monokulttuuriviljelyn tuotteita, esim. soijaa. Kuitenkin
> suomalaiset naudat syövät lähinnä korsirehua (laidunta, kuivaheinää ja
> säilönurmea) ja lisäksi kotimaista rehuviljaa ja melassia (sokerintuotannon
> sivutuote). Suomalainen liharotuisten nautojen kasvatus kuluttaa öljyä vähän,
> kenties jopa vähemmän kuin vaikkapa vastaavan ruokamäärän tuottaminen
> juurikaspellolla, jota harataan ja myrkytetään monta kertaa kasvukauden
> aikana.
Tuo öljynkulutus nyt on vain sinun omaa arvailuasi. Lisäksi kun puhutaan
lihantuotannon ympäristövaikutuksista niin pitää ottaa huomioon paljon muitakin
asioita kuin öljynkulutus, ja naudan lisäksi vähintäänkin sika ja siipikarja.
> Karjan tuottama metaani on peräisin eloperäisen hiilen kierrosta
> http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_cycle
> joten se vapautuisi ilmaan joka tapauksessa ilman karjaakin kasvien lahotessa
> ja mädäntyessä. Karja ei lisää tämän metaanin määrää. Märehtimisestä
> syntyvällä kaasulla ei siis ole mitään tekemistä ilmaston lämpenemisen
> kanssa. Risipellot ja vegaanin suolisto tuottavat yhtä lailla metaania. Sitä
> muodostuu aina kun eloperäinen aines mätänee tai lahoaa, söipä sen sitten
> vegaani tai nauta tai vaikka sitä ei kukaan söisikään. Karja ei lisää tämän
> metaanin määrää.
Kasvit eivät useimmissa tapauksissa mätäne luonnossa, eikä niistä siten
myöskään muodostu metaania vaan hiilidioksidia, joka on paljon metaania
pienempi paha. Karja siis lisää metaanin määrää. Vegaani ei eroa biologisesti
muista ihmisistä mitenkään, eikä se siis märehdi ruokaansa. Ruuan ei
tietääkseni myöskään pitäisi mädäntyä suolistossa, jos suolisto vain on
kunnossa.
Siinä olet oikeassa, että riisi on huono valinta ruokakoriin.
> -Suomalaiset naudat syövät lähinnä korsirehua (laidunta, kuivaheinää ja
> säilönurmea) ja lisäksi kotimaista rehuviljaa ja melassia (sokerintuotannon
> sivutuote).
Nauta onkin sikäli huomattavasti parempi eläin kuin possu. Nokkelasti jätit
kertomatta mitä possujen ruokalistalle kuuluu.
Pitänee vääntää sitten rautalangasta:
-Sekaruokavaliolla voidaan saada aikaan aivan yhtä pieni ekologinen jalanjälki kuin kasvisruokavaliollakin. Ekologisuutta ei siis voida käyttää kasvissyönnin paremmuuden perustelemiseen.
-Ekologisesti kestävällä sekaruokavaliolla voidaan ruokkia suurempi määrä ihmisiä kuin vastavan ekologisen jalanjäljen jättävällä kasvisruokavaliolla. Sekaravinto on siis globaalisti parempi ratkaisu ihmiskunnan ravinto- ongelmiin.
Kehitysmaiden ruokaongelmat kuuluvat tähän hyvinkin olennaisesti. Miksi muuten luulet että ihminen alun perin alkoi pitää karjaa (luen tähän myös siat ja siipikarjan)? Juuri siksi, että se muuttaa ihmisravinnoksi sellaista kasvillisuutta jota ihminen ei voi syödä. Vain ympäristön kestokyvyn huomioonottava sekaruokavalio voi ratkaista kehitysmaiden ravinto-ongelmat.
Jokin aika sitten televisiosta tuli dokumentti, jossa haastateltiin erästä afrikkalaista naista jonka suurin haave oli hankkia lehmä, jotta hän saisi maitoa...
"Kasvit eivät useimmissa tapauksissa mätäne luonnossa, eikä niistä siten
myöskään muodostu metaania vaan hiilidioksidia, joka on paljon metaania
pienempi paha."
Kasvien mätäneminen on yleisempää kuin yrität uskotella. Lisäksi kannattaa muistaa että puuta ravinnokseen käyttävien hyönteisten (esim. termiittien) metanipäästöt ovat paljon suurempia kuin märehtijöiden. Pitäisikö siis aloittaa termiittien vähentämisestä jos metaania halutaan vähentää?
Eloperäisen hiilen kierrossa ilmakehässä auringonvalon vaikutuksesta nopeasti hajoava metaani ja biosfäärissä kiertävä hiilidioksidi eivät ole se paha, vaan fossilisen hiilen käyttö joka tuo lisää hiiltä kiertoon.
Alkuperäinen aloitusviesti on muuten aika mielenkiintoinen. Aloitusviesti on kierrellyt eri keskustelupalstoilla jo kauan. Tässä ketjussa on näköjään uusi "lievennetty" versio. Viestiä on "lievennetty" sen verran, että nyt puhutaan lihansyönnin vähentämisestä kun lihansyöntiä alkuperäisessä viestissä vaadittiin kokonaan lopetettavaksi ja karjataloutta hävitettäväksi maapallolta... Se siitä "kestävämpään suuntaan muutettavasta maataloudesta". Odotan innolla seuraavaa versiota, jokohan siinä jo suorastaan suositellaan sekaruokavaliota? Suunta on oikea.
> -Sekaruokavaliolla voidaan saada aikaan aivan yhtä pieni ekologinen
> jalanjälki kuin kasvisruokavaliollakin. Ekologisuutta ei siis voida käyttää
> kasvissyönnin paremmuuden perustelemiseen.
>
> -Ekologisesti kestävällä sekaruokavaliolla voidaan ruokkia suurempi määrä
> ihmisiä kuin vastavan ekologisen jalanjäljen jättävällä kasvisruokavaliolla.
> Sekaravinto on siis globaalisti parempi ratkaisu ihmiskunnan ravinto-
> ongelmiin.
Ekologisuutta voi hyvin käyttää kasvissyönnin perustelemiseen. Pelkkä
kasvisruokavalio olisi ekologisesti huomattavasti nykytilannetta kestävämpi
vaihtoehto.
Nyt en ymmärrä. Millä logiikalla puhut jatkuvasti ekologisesti kestävän
sekaruokavalion puolesta, mutta samalla olet kuitenkin sitä mieltä, ettei
lihansyöntiä pitäisi nykytasosta lainkaan vähentää?
> Kehitysmaiden ruokaongelmat kuuluvat tähän hyvinkin olennaisesti. Miksi
> muuten luulet että ihminen alun perin alkoi pitää karjaa (luen tähän myös
> siat ja siipikarjan)? Juuri siksi, että se muuttaa ihmisravinnoksi sellaista
> kasvillisuutta jota ihminen ei voi syödä. Vain ympäristön kestokyvyn
> huomioonottava sekaruokavalio voi ratkaista kehitysmaiden ravinto-ongelmat.
Joo, mutta tuo on hirveän kaukana siitä, mitä nykyinen teollinen lihantuotanto
on.
> Kasvien mätäneminen on yleisempää kuin yrität uskotella. Lisäksi kannattaa
> muistaa että puuta ravinnokseen käyttävien hyönteisten (esim. termiittien)
> metanipäästöt ovat paljon suurempia kuin märehtijöiden.
Anteeksi, tarkoitukseni ei ollut yrittää uskotella mitään. Pyrin jatkossa
olemaan tarkempi kun siirrän ajatuksiani kirjoitukseksi.
Termiitteihin liittyen, sinua ehkä kiinnostavat tiedot vuosittaisista
metaanipäästöistä. Tässä joitakin poimintoja sivulta
http://www.iti.fi/ilmasto/i2b3.htm :
metaanipäästöt kaikkiaan 535 Mtonnia/a
---ihmisen toimista aiheutuvat metaanipäästöt 375 Mt/a
------nautojen märehtiminen 85 Mt/a
------eläinten lanta 25 Mt/a
---termiitit 20 Mt/a
> Eloperäisen hiilen kierrossa ilmakehässä auringonvalon vaikutuksesta nopeasti
> hajoava metaani ja biosfäärissä kiertävä hiilidioksidi eivät ole se paha,
> vaan fossilisen hiilen käyttö joka tuo lisää hiiltä kiertoon.
Samoin märehtijät tuovat lisää metaania kiertoon. Ja märehtijöiden määrän
kasvaessa metaania syntyy jatkuvasti vain nopeammin.
> Alkuperäinen aloitusviesti on muuten aika mielenkiintoinen. Aloitusviesti on
> kierrellyt eri keskustelupalstoilla jo kauan. Tässä ketjussa on näköjään uusi
> "lievennetty" versio. Viestiä on "lievennetty" sen verran, että nyt puhutaan
> lihansyönnin vähentämisestä kun lihansyöntiä alkuperäisessä viestissä
> vaadittiin kokonaan lopetettavaksi ja karjataloutta hävitettäväksi
> maapallolta...
Ja nyt siis olet lähtenyt taistoon jotain "viestin alkuperäisversiota" vastaan,
etkä piittää hevon paskaakaan siitä mitä sinulle vastataan?
Jep!
Asiasta voi olla monella tavalla huolissaan. Keskustelua voi aloittaa ihan puhtaalta pöydältä
http://www.margaritifera.com/
Hieman menee mainonnan puolelle, muuta ajatus kaunis. Katsotaan herääkö rakkaan pallomme ja kotimaamme puolesta enemmänkin keskustelua.