taas ja jälleen kerran. Kepulaisten ei pitäisi sotkeutua pääkaupungin asioihin. Ymmärrys ei yksinkertaisesti riitä. Lintupönttöjen nikkarointi ja pääkaupungin energiahuolto on eri asioita. Vanhanen voisi alkaa lämmitelemään vanhoja suhteitaan;-)))
Hanasaareen öljyllä käyvä lämpövoimala
15.2.2008 07:08
Hanasaaren vanhojen piippujen kutistuessa sentti kerrallaan, Helsingin Energia on kaikessa hiljaisuudessa pystyttänyt satametrisen piipun uuden lämpökeskuksen merkiksi. Raskaalla polttoöljyllä käyvä laitos aloittaa toimintansa vajaan kahden vuoden kuluttua.
Lämpökeskusta tarvitaan tasaamaan kaukolämmön kulutuksen piikkitilanteita.
- On tietysti aika huimaa, että me rakennamme 20 miljoonan euron ja 280 megawatin laitoksen varavoimaksi. Mutta kulutus vaihtelee Helsingissä todella paljon. Aamut, jolloin liikelaitokset ja toimistot aloittelevat päiväänsä ja samaan aikaan vielä kodeissa käydään suihkussa, tekevät todellisen kulutuspiikin, selvittää johtaja Veikko Hokkanen Helsingin Energiasta.
Pienillä pakkasilla uusi lämpökeskus ei käynnisty. Lämpöasteiden painuessa nollaan, otetaan käyttöön ensin Katri Valan jäteveden lämpökuormalla toimiva laitos ja sitten kolme maakaasulla pyörivää voimalaa. Hanasaaren lämpökeskus olisi siten järjestyksessä vasta viidennellä sijalla. Öljykäyttöisenä se saadaan nopeasti toimintaan.
- Pakkasta pitää silloin olla yli viisi astetta. Todennäköisesti laitosta käytetään muutama sata tuntia vuodessa, laskee Hokkanen.
Investoinnillaan Helsingin Energia haluaa varmistaa kantakaupunkiin liittyvien uusien asuinalueiden Kalasataman ja Jätkäsaaren kaukolämmön saannin.
Hanasaareen öljyllä käyvä lämpövoimala
15.2.2008 07:08
Hanasaaren vanhojen piippujen kutistuessa sentti kerrallaan, Helsingin Energia on kaikessa hiljaisuudessa pystyttänyt satametrisen piipun uuden lämpökeskuksen merkiksi. Raskaalla polttoöljyllä käyvä laitos aloittaa toimintansa vajaan kahden vuoden kuluttua.
Lämpökeskusta tarvitaan tasaamaan kaukolämmön kulutuksen piikkitilanteita.
- On tietysti aika huimaa, että me rakennamme 20 miljoonan euron ja 280 megawatin laitoksen varavoimaksi. Mutta kulutus vaihtelee Helsingissä todella paljon. Aamut, jolloin liikelaitokset ja toimistot aloittelevat päiväänsä ja samaan aikaan vielä kodeissa käydään suihkussa, tekevät todellisen kulutuspiikin, selvittää johtaja Veikko Hokkanen Helsingin Energiasta.
Pienillä pakkasilla uusi lämpökeskus ei käynnisty. Lämpöasteiden painuessa nollaan, otetaan käyttöön ensin Katri Valan jäteveden lämpökuormalla toimiva laitos ja sitten kolme maakaasulla pyörivää voimalaa. Hanasaaren lämpökeskus olisi siten järjestyksessä vasta viidennellä sijalla. Öljykäyttöisenä se saadaan nopeasti toimintaan.
- Pakkasta pitää silloin olla yli viisi astetta. Todennäköisesti laitosta käytetään muutama sata tuntia vuodessa, laskee Hokkanen.
Investoinnillaan Helsingin Energia haluaa varmistaa kantakaupunkiin liittyvien uusien asuinalueiden Kalasataman ja Jätkäsaaren kaukolämmön saannin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kissan kusialustaksi.
...johtaa tuollaisiin todella mitättömän käyttöasteen kalliisiin investointeihin. Energiankulutus ja tuotanto olisi jaettava selvästi pienempiin lohkoihin jolloin kulutusvaihtelut ja investointitarpeet olisivat pienempiä.
Tukholma käyttää yli puolet enrgiastaan uusiutuvia energialähteitä.
Fortum rakentaa tukholmaan valtava metsäenergiaa käyttävää lämpölaitosta.
Helsinki turvaa vielä toistaiseksi fossiilisiin energiamuotoihin, kivihiileen jä öljyyn.
Suunta on muuttumassa.
Kaupunginvaltuuston päätöksellä.
Pääministerin puheet eivät ole menneet hukkaan.
lue rauhassa ja huolella. Saatat ymmärtää sitten asiasta jotakin. Huhhailut ja uunipotut erikseen. Vanhasen kannattaisi keskittyä vanhojen nais-sotkujensa hoitoon. Osaa paremmin ne asiat. Tästä sitten ammattimiesten tekstiä ja Mattikin saa keitettyä uunipottunsa paremmin:
Helsingin lämpö tulee Venäjältä
[Kuva: Antti Mannermaa]
Helsingin ja Espoon rajamailla, Länsiväylän kupeessa sijaitseva Salmisaaren voimalaitos Helsingissä ei muutu helposti jos lainkaan kivihiilivoimalasta pellettejä tai haketta polttavaksi voimalaksi, vaikka poliitikot niin päättäisivätkin.
Innokkaalle insinöörille tehtävä olisi mahdollinen, mutta varsin vaikea. Vaihtoehdoksi jää rakentaa kokonaan uusi voimala.
Näin sanovat Helsingin Energian voimalainsinöörit, jotka esittelivät Salmisaarta toimittajille maanantaina Helsingissä.
Ongelmia on monia. Pellettien tilavuus on yli kolminkertainen ja metsähakkeen kymmenkertainen kivihiileen verrattuna, joten tontti varastoineen käy nopeasti liian pieneksi. Maanalaiset valtavat varastotilat otettiin käyttöön vasta kesällä 2004.
Pelletit ovat tuoretavaraa toisin kuin hiili, joten varastointi olisi ongelma. Suuri ongelma olisi turvallisuus, sillä pelletit syttyvät helposti tuleen. Ne myös vettyvät helposti.
”Salmisaaren kattila on rakennettu hiilipölylle. Pelletit ovat pitkälle jalostettuja tuotteita mieluummin omiin kohteisiinsa kuin massapolttoon”, ympäristöjohtajaMartti Hyvönen Helsingin Energiasta tiivistää.
Hyvösen mukaan lähes koko Suomen nykyinen pellettitarjonta kuluisi Helsingissä, jos Helsingin Energian käyttämästä polttoaineesta 15 prosenttia olisi pellettejä.
”Jos pellettejä halutaan polttaa isoja määriä, täytyy rakentaa kokonaan uusi kattila jonnekin. Helsingissä ei ole kuitenkaan hirveästi voimalaitospaikkoja”, johtaja Veikko Hokkanen toteaa.
Hiiltä jopa Huippuvuorilta asti
Salmisaari sijaitsee Ruoholahdessa läntisessä Helsingissä. Voimalan näkee helposti Länsiväylältä, jos ajaa Espooseen päin tai Espoosta Helsinkiin.
Salmisaaren satamassa Eira-niminen alus purkaa hiililastia. Kauhurit syöttävät hiilen suppiloihin, joista se kulkee liukuhihnalla neljään valtavaan, maanalaiseen siiloon.
Kilometrejä pitkät liukuhihnakuljettimet vievät hiilen edelleen kattiloihin. Hiili pölyää matkan varrella yllättävän vähän.
Salmisaari polttaa hiilipölyä. Kolme–neljä kertaa kuukaudessa Salmisaaren satamaan saapuu laivalastillinen kivihiiltä. Yhdessä lastissa on 30–40 000 tonnia hiiltä.
Hiili saapuu yleensä Venäjältä tai Puolasta, joskus jopa Huippuvuorilta. Puolalainen hiili olisi salmisaarelaisille mieluisampaa, sillä Salmisaari on suunniteltu puolalaiselle hiilelle. Puolan hiili on kuitenkin kiven alla, sillä Puola on ajamassa tuotantoaan alas.
Venäjällä hiiltä vielä riittää. Usein hiilen lähtösatama on Ust-Luga Pietarin lähistöllä. Viime aikoina hiiltä ei ole saatu enää Virosta Muugan tai Tallinnan kautta.
Salmisaaren maanalaiset varastot ovat valtava rakennelma. Kukin siilo on 65 metriä korkea ja halkaisijaltaan 40 metriä. Lähes siilon huipulla sijaitseva silta ei sovellu korkeanpaikan kammoiselle.
Silta on yhteydessä jättikokoiseen ympyränmuotoiseen laitteistoon, joka annostelee ja tasoittaa hiilen siilojen pohjalle.
Varastojen alimmat osat ovat 120 metriä merenpinnan alapuolella. Varastoihin mahtuu lähes 250 000 tonnia hiiltä, mikä on puolet Salmisaaren vuodessa tarvitsemasta hiilestä.
Salmisaaren voimala tuottaa sekä sähköä että lämpöä toisin kuin suurin osa maailman hiilivoimaloista.
Sähkön tuotannosta syntyvä lämpö kuumentaa kaukolämpöveden 110-asteiseksi. Vesi jatkaa lämmittämään kotitalouksia ja palaa 50-asteisena.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on paljon tehokkaampaa kuin pelkän sähkön tuottaminen hiilellä niin sanotuissa lauhdelaitoksissa. Lauhdelaitoksista ylijäävä lämpö päästetään ilmaan, mereen, jokiin tai muihin vesistöihin.
Lauhdevoimaloiden tuottamasta energiasta peräti 60–70 prosenttia joutuu hukkaan, mutta yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa kymmenisen prosenttia.
Puhdas voimala tulee vielä
Salmisaaren kahden kattilan nimellisteho on yhteensä 580 megawattia. Suurin osa tehosta kuluu lämmöntuottamiseen.
Jos laitoksen hiilidioksidipäästöt ryhdyttäisiin ottamaan talteen, nykytekniikalla siitä 60 megawattia kuluisi prosessin pyörittämiseen.
Hokkanen ja muut laitoksen voimalainsinöörit uskovat kuitenkin, että jonakin päivänä myös Salmisaaren hiilidioksidipäästöt kerätään talteen, sillä hiilidioksidin talteenotto kehittyy kovaa vauhtia.
”Maakaasun hiilidioksidipäästöjen talteenotto on kuitenkin helpompaa”, Hyvönen sanoo.
Että taas yksi kepulaisten hupihanke ammutaan alas, kuin vanhasen rakkaussuhde..