Tämänpäiväisessä Nykypäivässä on Ilkka Suomisen kolumni kirjasta.
" AVATTU PALAPELI
Juhani Suomen Kohti sinipunaa 1986-1987 pyrkii loksauttamaan paikoilleen niin laajan palapelin osaset, että kirjan yksityiskohtia ei kannata yrittää käsitellä. Hyvin persoonallisena mielipiteenäni sanoisin kirjan olevan tervetullut ja hillitty katsaus sen poliittisen valtapelin yksityiskohtiin, josta presitentti Mauno Koivisto sai muisteloissaan aiheen teilata eräät meistä mukana olleista tavalla, joka ei ollut teilaajalle kunniaksi. Juhani Suomi palauttaa asiat puitteisiinsa: Kysymys oli valtapolitiikasta, jossa toiset saivat hetken voittoja, toiset tappioita.
KAKSI VUOTTA kansien sisään kirjoitettuna saattaa antaa ulkopuoliselle lukijalle kuvan tarkoista suunnitelmista ja vastasuunnitelmista jo ennen eduskuntavaaleja 1987. Niistä sitten paremmat toteutuivat. Näinhän ei kuitenkaan ole , vaan paljon jäi riippumaan sattumasta ja vaalituloksesta. Poliittisena johtajana ainakin minun oli tehtävä suunnitelmia ja pari varasuunnitelmaaa, ja niin uskon muidenkin tehneen.
JUHANI SUOMEN läpikäyvä teesi, jota hän kirjaa esitellessäänkin toi esiin, on että sinipuna tehtiin Koiviston toisen kauden varmistamiseksi. En usko tuohon ainakaan pääjuonena. Silloin unohdetaan Koiviston vankka kansansuosio, joka tammen lailla kohosi sen ajan muiden presitentiksi aikovien yli.
SINIPUNAN synnytti lopullisesti sosialidemokraattien katastrofaalinen tappio. Kun porvaripuolueilla oli sopimuksensa, vain kokoomuksen houkutteleminen ohi SUOMISEN sinipunaan antoi mahdollisuuden demareille säilyä vallassa. Kynnysmatto oli enemmän Kokoomus kuin Suominen. Eihän sitä käy kiistäminen: Kyllä sinipuna monessa, esimerkiksi nimityspolitiikassa, tanssi demarien pillin mukaan.
KUN KATSOO tämän päivän ministeri Väyrystä, naurattaa se demonisointi, jonka sinipunan arkkitehdit häneen kohdistivat. Keskeiset poliittiset avustajani tietävät, että en koskaan uskonut Väyrysestä tulevan presitenttiä. Kansakunnan enemmistö ei hänestä pitänyt, se oli riittävä syy.
SILLOISESTA idänkaupasta Väyrynen varoitti oikein, mutta väärällä tavalla. Miksi ihmeessä vetää syylliseksi tasavallan presitentti? Kyllä KAlevi Sorsan olisi luullut riittävän. Niin tai näin, Sorsan hallitus teki virheen, kun se joko punaisten vuorineuvosten tai Neuvostoliiton pelosta ei pistänyt pistettä neuvostoliittolaisten velkaantumiselle. Kun itse sen Holkerin hallituksen aikana tein, sain kavereilta teollisuudessa monet haukut.
EI SINIPUNAA vielä vaalien jälkeenkään ollut kiveen hakattu. Muitettakoon, että kiukkuilevissa hallitusten vaihdospuheissaan Koivisto haikaili, miksi kukaan ei puhunut punamullan puolesta.
MAUNO KOIVISTON suhteet kokoomukseen on hyvin tiivistänyt minulle ministeri Toivo Pohjala: Mauno pitää keskustapuolueesta, mutta inhoaa eräitä sen henkilöitä. Hän inhoaa kokoomusta, mutta pitää eräistä siinä toimivista ihmisistä.
MIKÄ OLISI ollut toisin, jos olisi syntynyt porvarihallitus? Markan arvo oli jakava kysymys. Porvarihallituksen Suomi olisi devalvoinut ennen vuottaa 1989 eikä revalvoinut. Olisiko lama lieventynyt. En tiedä.
SUOMEN KIRJA kanattaa lukea. On niitä huononpiakin jännitysnäytelmiä. Vai pitäsikö vuonna 2008 sanoa komedioita? "
" AVATTU PALAPELI
Juhani Suomen Kohti sinipunaa 1986-1987 pyrkii loksauttamaan paikoilleen niin laajan palapelin osaset, että kirjan yksityiskohtia ei kannata yrittää käsitellä. Hyvin persoonallisena mielipiteenäni sanoisin kirjan olevan tervetullut ja hillitty katsaus sen poliittisen valtapelin yksityiskohtiin, josta presitentti Mauno Koivisto sai muisteloissaan aiheen teilata eräät meistä mukana olleista tavalla, joka ei ollut teilaajalle kunniaksi. Juhani Suomi palauttaa asiat puitteisiinsa: Kysymys oli valtapolitiikasta, jossa toiset saivat hetken voittoja, toiset tappioita.
KAKSI VUOTTA kansien sisään kirjoitettuna saattaa antaa ulkopuoliselle lukijalle kuvan tarkoista suunnitelmista ja vastasuunnitelmista jo ennen eduskuntavaaleja 1987. Niistä sitten paremmat toteutuivat. Näinhän ei kuitenkaan ole , vaan paljon jäi riippumaan sattumasta ja vaalituloksesta. Poliittisena johtajana ainakin minun oli tehtävä suunnitelmia ja pari varasuunnitelmaaa, ja niin uskon muidenkin tehneen.
JUHANI SUOMEN läpikäyvä teesi, jota hän kirjaa esitellessäänkin toi esiin, on että sinipuna tehtiin Koiviston toisen kauden varmistamiseksi. En usko tuohon ainakaan pääjuonena. Silloin unohdetaan Koiviston vankka kansansuosio, joka tammen lailla kohosi sen ajan muiden presitentiksi aikovien yli.
SINIPUNAN synnytti lopullisesti sosialidemokraattien katastrofaalinen tappio. Kun porvaripuolueilla oli sopimuksensa, vain kokoomuksen houkutteleminen ohi SUOMISEN sinipunaan antoi mahdollisuuden demareille säilyä vallassa. Kynnysmatto oli enemmän Kokoomus kuin Suominen. Eihän sitä käy kiistäminen: Kyllä sinipuna monessa, esimerkiksi nimityspolitiikassa, tanssi demarien pillin mukaan.
KUN KATSOO tämän päivän ministeri Väyrystä, naurattaa se demonisointi, jonka sinipunan arkkitehdit häneen kohdistivat. Keskeiset poliittiset avustajani tietävät, että en koskaan uskonut Väyrysestä tulevan presitenttiä. Kansakunnan enemmistö ei hänestä pitänyt, se oli riittävä syy.
SILLOISESTA idänkaupasta Väyrynen varoitti oikein, mutta väärällä tavalla. Miksi ihmeessä vetää syylliseksi tasavallan presitentti? Kyllä KAlevi Sorsan olisi luullut riittävän. Niin tai näin, Sorsan hallitus teki virheen, kun se joko punaisten vuorineuvosten tai Neuvostoliiton pelosta ei pistänyt pistettä neuvostoliittolaisten velkaantumiselle. Kun itse sen Holkerin hallituksen aikana tein, sain kavereilta teollisuudessa monet haukut.
EI SINIPUNAA vielä vaalien jälkeenkään ollut kiveen hakattu. Muitettakoon, että kiukkuilevissa hallitusten vaihdospuheissaan Koivisto haikaili, miksi kukaan ei puhunut punamullan puolesta.
MAUNO KOIVISTON suhteet kokoomukseen on hyvin tiivistänyt minulle ministeri Toivo Pohjala: Mauno pitää keskustapuolueesta, mutta inhoaa eräitä sen henkilöitä. Hän inhoaa kokoomusta, mutta pitää eräistä siinä toimivista ihmisistä.
MIKÄ OLISI ollut toisin, jos olisi syntynyt porvarihallitus? Markan arvo oli jakava kysymys. Porvarihallituksen Suomi olisi devalvoinut ennen vuottaa 1989 eikä revalvoinut. Olisiko lama lieventynyt. En tiedä.
SUOMEN KIRJA kanattaa lukea. On niitä huononpiakin jännitysnäytelmiä. Vai pitäsikö vuonna 2008 sanoa komedioita? "
Vastaukset 2
Vanhimmat
kirja kertoo enemmän Juhani Suomesta kuin Suomen historiasta. Saattoipa olla oikeassakin......
Ilkka Suomisen myötävaikutuksella Wärtsilän Meriteollisuus oy ajautui konkurssiin ja syntyi Masa Yards oy. Ilkka Suomisella näyttäisi olevan taipumus suuriin munauksiin.
Aina kun kaupalliset sopimukset tehdään poliittisella tasolla, Suomisen kaltaiset poliitikot menestyvät muiden mukana. Väyrysen kassakaappisopimus oli kaupallispoliittisen sopimuksen kaltainen. Ensin katsotaan mitä halutaan ja sitten yritetään runnoa asiat sopimukseen sopiviksi. Erittäin epädemokraattinen tapa toimia. Miehiä varjoissa.