Olemme ollet mieheni kanssa yhdessä jo muutaman vuoden. Viimeisen puolen vuoden aikana romanttisuus ja muut pienetkin rakkauden eleet on hävinnyt suhteestamme. Tai ei ne hävinnyt ole, ne ovat vaan niin yksipuoleisia. Minä olen tehnyt milloin kynttiläillallisia kotona ja milloin mitäkin pientä.
Olen tästä miehelle sanonut ja olen luullut asian olevan selvä.
Paitsi sitten eilen ystävänpäivänä.
Lähetettiin pojan kanssa isille kirje. (Mies armeijassa) Kirjoitin vanhan kunnon rakkauskirjeen, poika piirsi kuvan ja teimme ystävänpäiväkortin.
Eilen olimme kahteen otteeseen puhelimessa. Heti mies alkoi selittämään, kuinka mukavaa oli saada kirje näin yllätyksenä. Selitti vielä pitemmän kaavan mukaan miten oli kirjeensä saanut. Ihanaa, kun saatiin yllätettyä hänet noin.
Mutta: Ei ystävänpäivä toivotusta. Ei minkäänlaista "hyvää ystävänpäivää"-lausetta. Kun toisella kertaa olimme illan aikana puhelimessa ja olimme lopettamassa mies sanoi "Kiitos kortista". Kiitos kortista?! No, ole hyvä vain.
Että sellasta.
Olen tästä miehelle sanonut ja olen luullut asian olevan selvä.
Paitsi sitten eilen ystävänpäivänä.
Lähetettiin pojan kanssa isille kirje. (Mies armeijassa) Kirjoitin vanhan kunnon rakkauskirjeen, poika piirsi kuvan ja teimme ystävänpäiväkortin.
Eilen olimme kahteen otteeseen puhelimessa. Heti mies alkoi selittämään, kuinka mukavaa oli saada kirje näin yllätyksenä. Selitti vielä pitemmän kaavan mukaan miten oli kirjeensä saanut. Ihanaa, kun saatiin yllätettyä hänet noin.
Mutta: Ei ystävänpäivä toivotusta. Ei minkäänlaista "hyvää ystävänpäivää"-lausetta. Kun toisella kertaa olimme illan aikana puhelimessa ja olimme lopettamassa mies sanoi "Kiitos kortista". Kiitos kortista?! No, ole hyvä vain.
Että sellasta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
nii se on: miehet ei vaan tajuu!! ei ne kai aattele. mut aika kivan jutun teitte hänelle :)
...veikkaan, että sillä sun miehellä on siellä armeijassa paljon muutakin mietittävää, kuin ystävänpäivä.
Mulla mies oli armeijassa viisi vuotta sitten(meillä ei ollut lapsia vielä silloin), enkä todellakaan odottanut mitään rakkauden tunnustuksia ja ystävänpäivä tervehdyksiä. Olin onnelinen, kun sain väsyneen miehen aina lomilla kotiin. Armeijassa ei tunnetusti ole minkäänlaista yksityisyyttä, eli puhelimessakin joudut yleensä puhumaan niin, että joku on kuuntelemassa.
eukkoseni ja pikku-ukolle terveisiä?
Mitä hävettävää?
Näin kokeneempana vaimona ja äitinä voisin kertoa hiukan omaa näkökantaani tuohon.
Harvassa ovat ne miehet, joille ystävänpäivä yleensäkään merkitsee mitään. Ei mies siitä loukkaannu, jos hälle ei toivottele hyvää ystävänpäivää, tuskinpa moni heistä edes noteeraa koko juttua. Ja kun sillä päivällä ei ole heille mitään merkitystä, eivät he tajua mitään toivotellakaan. (Ei se vain tule heille mieleen!) Ei todella edes vastaukseksi toisen hyvän ystävänpäivän toivotuksiin. Miehet ovat rakennettu niin eri tavalla kuin me naiset... Miehesi varmaan arvosti elettänne ja halusi vakuuttaa sitä teille - niinkuin tekikin.
Kun suhde arkipäiväistyy, monen miehen romanttisuus laskee aika nopeasti sadasta sinne aika lähelle nollaa - ainakin, jos mittarina käytetään näitä meidän naisten laatimia mittareita. Silti he arvostavat näitä pikku huomaavaisuuksia, joita me naiset vuodesta toiseen jaksamme väkästää armaittemme eteen (esim. kynttiläillallinen hääpäivänä), silloinkin, kun he unohtavat jopa ilmaista sen arvostuksensa. TOSIN ei heitä haittaa sekään, jos me naisetkaan emme enää järjestä sitä yllätystä esim. hääpäivänä, sellainen ei vain välttämättä ole miehelle niin tärkeää.
On sitten ihan pariskunnasta kiinni, miten semmoisista tilanteista jatketaan - joku nainen pitää huolen siitä, että mies huomioi (mies otsa tuskanhiessä pakon edessä stressaantuneena miettien, mitä ihmettä keksisi nyt sille vaimolle lahjaksi/yllätykseksi, jokainen voi mielessään miettiä, kuinka paljon iloa tuollainen lahjan anto tai yllätyksen järjestäminen tekijälleen tarjoaa tai edes sille saavalle osapuolelle) ja toinen vaimo taas yksinkertaisesti luovuttaa, ja järjestää ne hääpäivä- sun muut yllätykset (jos siis semmoista itse haluaa) itse ja lakkaa odottamasta ihmeitä ja lisäämästä stressiä miehelle asioissa, jotka vain eivät välttämättä miehisessä arvomaailmassa nouse kovin korkealle.