Ensiksi pahoittelut rajusta ilmaisutyylistäni otsikossa. Toisaalta en voi juuri mitään muutakaan ilmaisua käyttää OP:n "pankkitilin vastine"-lyhenkoron rahastojen menestystä. Katsokaa huviksenne tuottoja ja verratkaa kilpailijoihin, heillä sentään -ainakin useimmilla- tuotot ovat olleet kohdallaan. Liekö kyseessä vain se, että OP:n salkunhoitajalla on tullut liian iso paine saada rahasto tuottamaan kilpailijoita paremmin ja sitten on sijoitettu yrityslainoihin, joissa piilee aina riskiä?
Osanottoni Suomen suurimpaan sijoittaneille. Onneksin en itse kuulu heihin.
http://www.taloussanomat.fi/porssi-ja-raha/2008/02/15/Suomen suurin korkorahasto kompuroi/20084838/103?rss=2i
Osanottoni Suomen suurimpaan sijoittaneille. Onneksin en itse kuulu heihin.
http://www.taloussanomat.fi/porssi-ja-raha/2008/02/15/Suomen suurin korkorahasto kompuroi/20084838/103?rss=2i
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllähän se on aika yllättävää löytää lyhyen koron rahaston suurimpien sijoitusten joukosta kymmenen vuoden pituisia yrityslainoja. No, tällaista tämä rahastokilpailu on. Pitäisi näyttää riskittömässäkin sijoituksessa parempaa tuottoa kuin naapuri, ja sehän onnistuu vain riskiä ottamalla.
Ongelma OP:lla ei muuten ole pahin lyhyessä vaan pitkässä korossa. Siellä on aivan karmeita suorituksia samalta riskinottopohjalta. Tosin pitkässä korossa tällaiset markkinavaihtelut ovat jollain tavalla ymmärrettävämpiä ja salkkukin luonnostaan riskipitoisempi. Ja onhan aina se toivo, että notkaus on psykologista liioittelua ja rahastot korjaavat aikanaan.
Etsi tässä nyt sitten 3,8 prosentin inflaation vallitessa turvallista kohdetta rahoille.
No kyllä ne "pitkät" yrityslainat sinne lyhyen koron salkkuun kuuluvat, koska ne ovat kuitenkin vaihtuvakorkoisia. Ongelmana tässä nyt on se luottoriski... Nähtävästi yrityslainoista on vaikeassa markkinatilanteessa päästy pankkilainojen puolelle, muttei ole tuntunut auttavan...
Mihin viittaat OP:n kehnolla esityksellä pitkien korkojen puolella? High Yield nyt sukeltaa, mutta onko tuo ihme? Obligaatiot näyttäisivät olevan ihan vertailuindeksinsä tuntumassa. Kyllä nuo Euro ja Euro Plus ovat se murheenkryyni OP:lla.
Katsopas OP-vaihtovelkakirjalainan kehitystä. Tietysti voi kysyä, pitääkö tällaisesta edes puhua korkorahastona, kun siinä on yritysriski mukana ja osakekurssi vaikuttaa olennaisesti. Kuitenkin 12 prosentin lasku neljässä kuukaudessa on aika tyly tulos. Vaan onpa noita kupruja kieltämättä muillakin.
Mielenkiintoinen on myös ero High Yieldin ja USA High Yieldin tuotossa. Edellinen on syksystä 11 % tappiolla, mutta jälkimmäinenhän on jopa plussalla. Ja luulisihan luottokriisin iskeneen nimenomaan USA:ssa pahimmin.
Nämä pahiten siipeensä saaneet rahastot alkavat kiinnostaa siksi, että epäilen niiden arvostuksessa olevan psykologista ylilyöntiä. Vaikuttaa siltä kuin markkinoilla arvioitaisiin jokainen AAA-luokitusta huonompi yhtiö nyt konkurssikypsäksi ja velkakirjat siksi tarpeettoman alas. Osittainenkin korjausliike tässä arviossa antaisi mukavan ylimääräisen tuoton lähivuosille. Jospa vain joku osaisi kertoa korkojen kehityssuunnan.
No toi vaihtovelkakirjalaina on kyllä ottanut köniinsä varmasti osakemarkkinoiden sukelluksen seurauksena. Noitahan on vähemmän markkinoilla, joten vaikea sanoa miten muut ovat selvinneet samassa markkinatilanteessa.
"Mielenkiintoinen on myös ero High Yieldin ja USA High Yieldin tuotossa. Edellinen on syksystä 11 % tappiolla, mutta jälkimmäinenhän on jopa plussalla. Ja luulisihan luottokriisin iskeneen nimenomaan USA:ssa pahimmin."
Muuten, OP:n High Yieldissä on myös USA melko isolla painolla. Itse USA High Yield on taas ulkopuolisen hallinnoima ja saanut ihme "piristysruiskeen" tuossa marraskuun lopulla 2007 (päivässä +6%!) Ilman tuota "kvanttihyppyä" kehitys olisi ollut negatiivista, tiedä sitten mistä johtui. USAn yrityslainamarkkinat ovat varmaankin hyötyneet sielläpäin tehdyistä elvytystoimenpiteistä, joten ovat pysyneet subprime myllerryksessä jotenkin pinnalla. Valuuttakurssimuutokset on syytä myös huomioida, kun noita vertailee. Voihan se olla kaikkinensa, että USAn markkina seuratunpana on tarkemmin hinnoiteltu ja pudotukset (ja vastaavasti nousut) eivät ole niin rajuja. Eli jos amerikkalaiset yrityslainat eivät ole laskeneet viime aikoina niin paljoa kuin eurolainat, voi se johtua siitä, että ne eivät ole nousseet aiemmin niin paljoa.
"Nämä pahiten siipeensä saaneet rahastot alkavat kiinnostaa siksi, että epäilen niiden arvostuksessa olevan psykologista ylilyöntiä. Vaikuttaa siltä kuin markkinoilla arvioitaisiin jokainen AAA-luokitusta huonompi yhtiö nyt konkurssikypsäksi ja velkakirjat siksi tarpeettoman alas. Osittainenkin korjausliike tässä arviossa antaisi mukavan ylimääräisen tuoton lähivuosille. Jospa vain joku osaisi kertoa korkojen kehityssuunnan."
Ihan hyvää päättelyä, mutta muista, että nyt puhumme ns. aktiivisista rahastoista, eli salkunhoitaja tekee ratkaisuja koko ajan. Voihan olla, että salkunhoitajan kantti pettää ja hän myy heikkolaatuiset yrityslainat juuri pohjalla ja näin ollen rahasto ei pääse hyötymään nousupotentiaalista. Jospa vain joku osaisi kertoa salkunhoitajan aivoitukset.
Imago ja mainokset vetävät rahaa puoleensa,
2000 luvun alussa vuosia tuottivat kaikki,
toiset enemmän, toiset vähemmän,
nyt on aika jolloin kaikki eivät tuota kuin miinusta,
kyllä pitäisi antaa rahan ratkaista,
eikä rakkauden "omaa pankkia" kohtaan.
OP on tosiaan imagoltaan hyvä. Lienee mainoskampanjat sen saaneet aikaiseksi? Itse en löydä OP:n rahastoista kuitenkaan kovin hyviä joka nostaisi OP-rahastojen imago arvoa todellisen imagon suhteen.
Itse koen päinvastoin. Aikoinaan minulla oli Pohjolalla muutamia hyviä rahastoja. Pohjola Venäjä ja pohjola korko plus. Venäjä tuotti hyvin ja korko plus oli lyhyen korkorahaston rahasto joka oli vielä jokunen vuotta sitten parhaimpia rahastoja Suomessa.
Kun OP osti Pohjolan niin Pohjolan rahastotkin sulautuivat OP:hen. Korko plus rahatosta on tullut yhdistelmärahasto. Vedin kaikki pois joku aika sitten. Venäjän rahasto kuuluu nyt huonoimpiin suomen Venäjän rahastoista.
En ymmärrä miksi OP:tä kehutaan? Toisaalta on hyvä että joku on huono jotta toinen voi olla parempi. Rahastoissa toimii kuitenkin nollasumma peli. Toinen voittaa ja toinen häviää. Keskiarvo on nolla.
Kun OP-Euro ja monet muutkin ovat jääneet indeksiviivansa alapuolelle, niin paikkaantuuko tuo lovi joskus vai jääkö pudotus pysyväksi. Mikä on peruslogiikka? Riippuu varmaan sisällöstä, mutta aiheuttaako juuri vaihtuvakorkoiset sen, ettei lovet mahdollisesti paikkaannu. Onko vaihtuvan vastakohta näissä yhteyksissä kiinteä korko. Jos ajatellaan pitempiä korkoja (ja oletetaan, että rahastossa on vain valtion obligaatioita) ja ne pidetään juoksuaikansa loppuun, niin eikö rahaston käyttäytyminen ja tuotto ole jotenkin ennustettavaa. Pilaako nuo vaihtuvakorkoiset yrityslainat ennustettavuuden pitkissäkin koroissa. Toki pitkissä tuottokäyrä on "röpelöisempi", kun juoksuajan välillekin on laskettava jälkimarkkinoilta arvoja vaikka väkisin. Mutta logiikka periaatteessa on että korkojen laskiessa pitkät korot tuottaa, noustessa ei. Hukuttaako liiallinen riskinotto ja rahaston alkuperäisluonteeseen sopimattomat lainat perusmekanismin näkymättomiin. Eikö euriborit lähitulevaisuudessa ole laskevalla linjalla (ohjauskorot) niin myös pitkän koron rahastojen pitäisi myös alkaa tuottaa jotakin.
oli minulle 0,96%. Loput menivät OP:lle. Heidän paljon turvalliseksi kehuma yhdystelmärahasto oli puhtaasti miinuksella.