näin tehdään laatua
nykyaikana
10810952
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 108
Vanhimmat
onko kölipulteissa riittävän suuret prikat rungon ja mutterin välissä!!!!
ja vakuutus voimassa!!!
moni asia. Puutyön osaltakin laatu suorastaan rävähti silmille...
Videopätkästä tuli kummasti mieleen nykyajan huonekalu valmistus. lastulevykaapit joiden ei ole tarkoituskaan kestää, ja joita saa halvalla....
Sama tuli mieleen messuilla kun katsoi Najadia.
Tosin hinta oli vaan jostain ihan muuta kuin samanlainen bavaria.
Ihan ymmärrettävää että nykyään tehdään lykytaikaisempia ja laadullisesti heikompia tuotteita, se takaa kauppaa tulevaisuudessakin.
Ylilaatu on tyhmää, se on teknistä taitamattomuutta.
Mutta sillon pitää hintakin olla kohdillaan.
Veneellä on nyt 8 purjehduskautta ja yli 40.000 mailia takanaan. Sisustus on mielestäni edelleen lähes kuin uusi, ei kulumisia eikä vaurioitumisia. Yksi murtunut sarana on vaihdettu uuteen, siinä kaikki. Kestää varmasti vielä ainakin toisen mokoman ongelmitta.
Selittäisitkö tarkemmin väitettäsi Bavarian kalusteista "joiden ei ole tarkoituskaan kestää".
40000 mailia kahdeksassa kaudessa, eli yli viisinkertainen määrä normipurjehtijaan verrattuna! Tarkoitat kai kahdeksassa vuodessa, sillä purjehduskautesi tuskin on se normaali kesäkausi Suomessa. Joka tapauksessa upea suoritus - Bavaria tai ei - tuossa ajassa purjehtia kaksi kertaa pallon ympäri vastaava matka! Sallikaa kuitenkin HIEMAN epäillä...
Jos purjehdit 2 ketaa maapallon ympäri tavanomaista reittiä, ja maileja tulee vain 40 tuhatta.
Taidat omata yleisen Suomi24-nettipurjehtijan vakaan "tiedon" Bavariasta. Mukava sillä on purjehtia ja maileja kertyy, kun ahkerasti kiertelee meriä. Tässä hiukan listaa veneemme reissuista:
Kreikassa v. 2002, 2003, 2004, 2005, 2006 ja 2007.
Messinan salmen läpi joka vuosi 2002-2006.
Gibraltarin salmen läpi 2003, 2004, 2005 ja 2006.
Afrikassa käväisty v. 2003, 2004 ja 2006.
Atlantin ylitys 2003 ja 2004, Atlantilla myös 2005 ja 2006.
Karibialla 2003 ja 2004
Kanarialla 2003, 2005 ja 2006
Kerran tai useammin myös Bermudalla, Azoreilla, Madeiralla, Espanjassa, Marokossa, Ranskassa, Italiassa, Turkissa.
Kap Hornin kiertosi itä-lansisuuntaan.
... mutta 40 tuhatta meripeninkulmaa on silti helevetin paljon. Itse olen päässyt viimeisten viiden vuoden aikana purjehtimaan yli 4 kuukautta vuodesta, matkaa kertynyt tuona aikana lokikirjan mukaan hiukkasta alle 20 tuhatta mpk. Eläkeläisenä minun ei tarvitse välittää lomista, mutta kyllä tuollaisia matkoja pitää jo tehdä ympärivuotisesti, tai ainakin yli puolet vuodesta jokaisen vuotena. Niinhän se kaiketi onkin, koska olet saman vuoden aikana purjehtinut Afrikassa, Karibialla, Kreikassa, Messinan salmessa ja Atlantilla ilmeisesti useammassakin paikassa. Kirjoittaisit matkoistasi jossain, niin tulisi ehkä "lihaa luiden päälle"... Minkä niminen veneesi on?
BTW: Bavariasta en sanonut mitään.
http://www.purjelaiva.fi/penelope/
Välimerellä ja yksi Karibian retki. Nettisivujen tiedoilla se kehuttu mailimäärä tuntuu yläkanttiin arvioidulta. Samaa yliarviovaa tyyliä taitaa edustaa pikkubavan kutsuminen "purjelaivaksi"!
Kyllähän tuo jo jotain selittää, että hommaa tehdään ammatinharjoittamiseksi!
Mielenkiintoista sinänsä, että -06 keskustelin Kroatiassa (Krk) charter-toimintaa pitkään harjoittaneen kipparin kanssa. Heidän firmassaan veneiden "elinikä" oli neljästä kymmeneen vuoteen (Gibsea, Moody, Bavaria), yksilöstä ja käytöstä riippuen. Hämmästyttävämpää oli tietää, että elinkaarensa aikana veneiden mailimäärä vaihteli noin 30000 mailista lähes sataantuhanteen. Selittävänä tekijänä luonnollisesti se, että toiminta-alue on pelkkä Välimeren itäosa ja saaristo. Monet tekevät pitkiäkin, usean viikon mittaisia purjehduksia vain muutaman sadan mailin saldolla, eli oleskelevat saarilla pitkiä aikoja.
Vuokraveneen elinkaari ei tietenkään ole faktisesti veneen elinikä, mutta kävimme katsomassa firmalla myynnissä olevia veneitä, jotka molemmat olivat Bavarioita, toinen vuodelta -01 ja toinen -00. Aluksi hämmästelin edullisia hintoja, mutta nähtyäni veneet sisältä en ihmetellyt enää lainkaan. Tuo oli ainoa kokemukseni vuokraveneistä, mutta ei kovin mairitteleva kyseisten veneiden kohdalla. Joku täällä kehui puuosien hyvää laatua, mutta näiden kahden kohdalla tilanne oli suorastaan järkyttävä. Myönnettäköön, että kyse oli vain kahdesta esimerkistä, enkä mitenkään voi tietää, millaista sakkia siellä oli rymistellyt, mutta kuitenkin. Toisessa veneessä mm. portaiden alustan turkkilevyllä oli "kynnysmatto", jonka alta löytyi loppuun kulunut lakkapinta, vesi oli imeytynyt puuhun, ja kun levy oli peitetty liukuestematolla (=kumipinta), turkki oli tuolta täysin kunnostuskelvoton. Pentterin reunakaide oli ilmeisesti pariin otteeseen repeytynyt. Se oli korjattu liimaamalla kertaalleen, minkä jälkeen korvattu kromatulla teräsputkella. Salongin sohvien reunalistat olivat rikkoutuneet, ja hiottu alas siten, että patjat eivät pysyneet paikoillaan. Vessan oven ylempi sarana oli repeytynyt irti, vieden mukanaan aimo palan seinälevyn pinnasta. Korjattu epoksiliimauksella. Paapuurin puolen takahytin bunkan aluslevyt oli korvattu kolmella erillisellä vanerilevyllä, koska alkuperäiset kaksi levyä olivat katkenneet keskeltä (melkoista menoa lienee ollut...). Sisäänkäynnin kynnyslista oli kuin ankkurikettingin jäljiltä - siinä lienee joskus ollut metallinen suojalevy... Ja niin edelleen.
Mutta onnea Penelopelle! Pitäkää huoli veneestä ja katsokaa, millaista sakkia sinne päästätte!
että on todellakin noin vaikeaa uskoa Bavarialla purjehdittavan enemmän kuin sillä omalla "laatuveneellä".
Tässä valokuvassa on lukema 2 purjehduskautta sitten (sen jälkeen on tullut vain n. 4.000 nm / kesä).
http://www.purjelaiva.fi/penelope/kanaria/lukema.jpg
"Aika tavanomaista kruisailua". :)
Millaista extremeä sen purjehduksen pitäisi olla? Minulle 20 maata ja 14.000 nm Atlantilla on riittävää, mutta en olekaan varsinainen nettipurjehtija. Mielestäni purjehduksen pitää olla lähinnä mukavaa.
Missä itse purjehdit?
Muuten, missä päin Välimerta luulet niiden Kanarian saarten olevan?
tuo vene (Penelope) on yksityinen kimppavene, sillä nyt vaan useampi omistaja, ulkopuoliset eivät veneellä purjehdi.
Isommat veneet on aika usein kimppaveneitä sekä täällä Suomessa että Välimerellä. Totta kai niiden omistajat pitävät omasta veneestään huolta ihan eri lailla kuin vuokraveneistä.
Bavarian runko ja kansi liimataan ja ruuvataan toisiinsa, paitsi peräpeili lisäksi laminoidaan. Esim. HR:ssä koko kansi laminoidaan runkoon. Veneestä tulee näin väkisin kalliimpi, kun kaapistot voidaan asentaa vasta kannen alla. Onko sellainen turhaa touhua, ylimitoitettua vahvuutta? Videossa Bavarian liimapinnat näyttivät aika kapeilta ja työntekijät tuntuivat jopa esittelyvideossa (lyijykölikin oli ikään kuin vakiotavaraa) läpsivän liimat epämääräisesti runko-osaan. Onko liitos Bavarialla kuitenkin riittävän hyvin tehty, vai onko kyseessä tuote, jonka laskettu elinkaari on esim. 20 vuotta. Sen jälkeen sitä sitten hoidetaan kuin rakkaita puuveneitä, eli viidenkymmenen vuoden kuluttua vanhasta alkuperäisestä on veneessä vielä selvästi löydettäviä kokonaisuuksia!
osta se HR ja unohda Bavariat
Se tarkoittanee, että peräännyit 40.000 mailin epäilyistä :)
Unohdit vastata niihin 3 kysymykseen.
Bavarian liimasaumat on ihan Ok nyt 40.000 mailin jälkeen. Tuon mailimäärän kerääminen kestää useimmilta lomaveneilijöiltä sen vaatimasi 50 vuotta. Siis huolesi veneen uusimistarpeesta on turha eikä varmaan nyt enää vie yöuniasi.
kuin halvan tuotteen? Tämän keskusteluketjun otsake johti harhaan, tarkoituksellisesti. Luultavasti kaupalliset intressit taaskin takana ja hoetaan "laadusta". Sanan merkityskin on muuttumassa, kun se tarpeeksi kauan yhdistetään halpaveneeseen.
tekee Karibian kierroksen. Katso ARC:n osallistumislistoja. Ei se todellakaan ole ainutlaatuinen meriitti paitsi ehkä halpisveneelle, josta ei sattunut peräsin irtoamaan tai köli tipahtamaan. "Purjelaiva"!
köliongelmista.enempi nitä sattuu niille sun laatuveneille.tssä kopio lista
Sweden Yacht 70, Paper Moon, ARC-2003 Atlantilla
Cruiser, ei raaseri, kölin kiinnityksessä vuoto, lähetti maydayn, onnistui palaamaan Las Palmasiin
http://www.caribbeanracing.com/artman/publish/article_385.shtml
Sweden Yacht 42, Caliso, ARC-2005 Atlantilla
Cruiser, ei raaseri, köli irtoamassa, hylättiin merelle
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20051101130243ywarc05.html
Sweden Yachtin veneistä toisessa epäiltiin osasyyksi aiempaa karilleajoa ja korjausta, ei varma juttu.
SuperMaxi, Skandia, Tasman Sea 2004
Raaseri
http://www.sailingscuttlebutt.com/photos/04/sh1228/
Baltic Yacht, Martela, Atlantilla
Aikanaan kovakin raaseri. Nykymittapuun mukaan kai nopea cruiser-racer kisakäyttöön, köli nyt vaan putosi
http://www.boats.com/boat-articles/General News-121/Scuttlebutt Europe: January 20/18684.html
Rabin 41, Mazianna, Ranskan rannikolla, 2001(?)
Köli irtosi, arvellaan osuneen johonkin kelluvaan esineeseen, konttiin, ei varmaa.
Suunniteltu kilpakäyttöön soveltuvaksi nopeaksi perheveneeksi
Siis lähes kuin Bavaria Match 42
(sivu poistettu netistä)
Farr 38, Rising Farrster, Australia 2001
2 menehtyi (yht. 6 crew) kölin irrotessa 5,5 mm ohuesta rungosta, suunnittelu- ja valmistusvirhe.
Nopea cruiser-racer
http://www.sailing.org.au/default.asp?Page=6916
Alumiinivene 50 ft, Excalibur, Australia 2002
4 kuoli kölin pettäessä, valmistus- ja asennusvirhe kölissä
http://news.syd.ninemsn.com.au/article.aspx?id=77913
Fast 42, Moquini, Etelä-Afrikan edustalla
6 kateissa / hukkunut kölin irrottua
Suunniteltu kilpakäyttöön soveltuvaksi nopeaksi perheveneeksi
http://www.sundayindependent.co.za/index.php?fArticleId=3107423
Bavaria Match 42, Adrian merellä, 2005
1 hukkui, köli putosi, esitetty epäily aiemmasta kivelle ajosta
Suunniteltu kilpakäyttöön soveltuvaksi nopeaksi perheveneeksi
http://www.morsko-prase.hr/2006/
Max Fun 35, Hooligan V, Englannin kanaalissa, 2007
Cruiser-racer, köli putosi. Köli oli rakennettu suunnittelijan piirustuksista poiketen.
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20070105125210ywnews.html
One Off 55 ft, Bounder, Englannin kanaali, 2007
Köli vaan putosi. Epäillään suunnitteluvirhettä, raportti ei vielä valmis.
http://media-newswire.com/release_1053245.html
One Off 54 ft, GiGo2, Intian Valtameri, 2007
"a 54-footer made of light carbon, designed as a competitive racer". Köli irtosi, omistaja epäilee kölipulttien pettäneen.
http://www.sail-world.com/index.cfm?SEID=2&Nid=39585&SRCID=0&ntid=0&tickeruid=0&tickerCID=0
http://www.haaretz.com/hasen/spages/927186.html?nid=39585
Taitaa olla niin, että köliongelmat tulee oleellisesti suuremmalla todennäköisyydellä pienissä sarjoissa valmistetuille. Bavarioita on valmistettu luokkaa 30.000 kappaletta, mutta Match 42 mallia vain hyvin vähän. Kuten listan muitakin köliongelmaisia.
Pikkusarjoissa tehtävissä veneissä kölin tekijä voi olla vailla aiempaa kokemusta asiasta. Varminta on pysyä suurten valmistajien suosikkimalleissa.
----------------------------------
Suomi24-palstoilta poimittua:
"Pitäisikö muuten listaan lisätä se Navigaressa esitelty Guy, josta köli ruostui irti? Ja muut vastaavat paikalliset jutut?"
Ainakin neljä kertaa ennenkin tämä on tullut copypastena ja yhtä monta kertaa kommentoitu, keksi jo jotain uutta.
listassa on 12 pahaa köliongelmaa ja nistä 5 skandeissa.Huonoa tuuria vai mistä kyse.ei skandien laatu ole noin heikko.
Vain 4 kertaa?
Fifit on räksyttänyt täällä Bavarian kölistä jo 101 kertaa, vaikka se on vain 1 vene tuolla pitkällä listalla.
toimii kiitettävän hyvin, mutta mitään oikeastaan oleellista veneen kestävyyteen liittyvää ei näytetty.
Ammatikseen veneitä tekevä ei esityksestä saanut mitään uutta.
Esityksellä ei ollut kovin paljon tekemistä laadun kanssa.
oli tuo kaikki sinulle aivan uutta! Paitsi, jos teet moottoriveneitä Kuopiossa.
Kokkolassa.
Hienot on tuotantolinjat. Ihmetyttää vain kovasti miten lopputulos on mitä on? Jos tuotanto on noin pitkälle automatisoitua luulisi että työn jälki olisi erittäin laadukasta, miten ne voi olla niin huonosti kasattuja???
tuosta huonosta kasauksesta. Esimerkkejä?
tuon katsottuaan, miksi Bavaria pystyy myymään veneensä paljon pieniä skandirakentajia halvemmalla.
Automaatti on tarkka ja nopea, miestyötunteja tulee tuskin kolmannesta suomalaiseen verrattuna. 3.000 Volvoa vuodessa ostava saa moottorit aivan eri hintaan kuin 13 moottorin ostaja.
Suomalaisvalmistajien onneksi on vielä ostajia, jotka uskovat käsityön ylivoimaiseen laatuun. Ja ovat valmiit siitä maksamaankin. Taitaa kehityksen valtavirta kuitenkin mennä edelleen jo pitkään jatkuneeseen suuntaan.
kuin Eiraan ja Kaivopuistoon.
vähenee.
Mitä yhteistä em. bava-kasaajilla ?
No, kumpikaan ei välitä pikkumokista :)
paikallista väkeä. Työvoimasta selvästi pienempi osuus vierasmaalaisia kuin autoteollisuudessa.
Omassa Bavariassani ei ole merkittäviä kasaus- tai laatuongelmia. Mikään paikka ei ole prakannut hänen viiden ensimmäisen elinvuotensa aikana. Erityisesti pintakäsittelyn laatua olen hämmästellyt suomalaisen huonekaluteollisuuden edustajana.
Minäkin olen ihmetellyt pintakäsittelyn laatua. Ja ylipäätään viimeistelyä, josta Bavaria on maailmankuulu. Mitä suomalaista huonekalumerkkiä meidän pitäisi osata varoa?
mutta yksikään suomalainen huonekaluvalmistaja ei saa aikaiseksi niin kestävää/naarmuuntumatonta lakkapintaa esimerkiksi pöytien kansiin kuin Bavarialla tekevät. Käsittelen Bavariani salongin pöytää varsin kovakouraisesti, mutta useamman vuoden jälkeen se on kuin uusi. Sama koskee kaikkia ovia ja luukkuja, yhdenkään kohdalla ei ole ollut ensimmäistäkään ongelmaa. Bavarian puutyö on käytännöllistä, toimivaa ja kestävää. Se ei pyrikään sen enempään. Se on kuitenkin kaikki mitä minä veneeltäni odotan.
jotkut pirulaiset haluavat veneeltään kauneutta, sielua...
Bavariathan lakataan vain kahteen kerrokseen. Sekin paljolti selittää halpaa hintaa. Käykääs pavapojat katsomassa LAATUmerkkien puutyötä ! ( Ai joo, eihän aloittelija ole muussa veneessä ikinä käynytkään...)
kerrottiin, että puuosat lakataan 2 erilaisella lakalla yhteensä 4 2 kerroksella.
Laatumerkkien puutyöstä muistui mieleen messuilla se FG 46 vessan ovi, joka ei pysynyt kiinni kun oli niin surkean pieni lukko ja liian suuri oven ja kehyksen väli. Samassa veneessä vielä portaikossa oleva konetilan rämisevä tarkistusluukku. Ei olisi odottanut tuon hintaisessa veneessä noita mokia.
meikäläisiä lujitemuovikorjaamoita. On tullut seurattua läheltä. Ihmettelin laituriin kolauttaneen keulavauriota. Oli yllättävän ohut laminaattipaksuus! Sitä ennen 37:n peräsinkorjaus, 42:n kölikiinnityksen korjaus...Korjattavia on jonossa. Kesän kolhut tuottavat töitä koko talvikaudeksi.
Hyvä, että Bavaria työllistää!
Kun FG saa kosteutta niin se ovi on jämpti, joku tenunokka sen on kuitenkin lakkaillu vaan näkyviltä osiltaan hätäpäissään pariin kertaan.
Ei tarvi edes olla tilastomatemaatikko, että voi tuon todentaa.
Maailman eniten myyty vene työllistää eniten korjaajia.
Ihan kuin toyota on automaalaamon/peltikorjaamon yleisin asiakas.
Tyhmäkin tuon tajuaa, mitä se siis kertoo?
Eniten tällä hetkellä myyty ei tarkoita sitä, että olisi yleisin. Jos myynti jatkuu seuraavat kymmenen vuotta samanlaisena, alkaa osuus koko venekannastakin olemaan jo merkittävä, nyt se ei sitä ole. Lisäksi voisi tarkastella sitäkin, millaisia vaurioita mistäkin veneestä korjataan.
Kun on myyty 30 tuhatta kappaletta.
Mitä suomalaisia veneitä on myyty noin monta? jos ei soutuveneitä lasketa, vaan siis oikeen veneitä.
Eikä bavaria nyt ihan uusi merkki ole, 30 vuotta sitä on nyt myyty.
...joka on mielestäsi purkkareissa yleisin, jos se ei ole Bavaria. En väitä, että Bavaria olisi yleisin Suomessa tai maailmassa, mutta jokseenkin varma, että mahtuu Top5 -listalle molemmissa. Folkkareita ja H-veneitä saattaa olla kumpiakin olla Suomessa enemmän, mutta en enää uskaltaisi lyödä siitäkään vetoa.
Lisäksihän on muistettava, että folkkari ja H eivät oikeastaan ole venemerkkejä vaan -tyyppejä, joita on valmistanut useampi kuin yksi veistämö. Eli jos pysymme tiukasti merkkimäärittelyssä, niin enää ei tule mieleen kuin yksi potentaalinen venemerkki, joka olisi Suomessa bavoja yleisempi eli Sunwind. Lieneekö sekään?
Minulla skandissa on lakkauksessa jotain röpöjä, liekkö maalarin otsasta tippuneita hikipisaroita vai onko kesken urakakkaa alkanu sattaa, kuinkahan on.
Eihän tässä ole kyse siitä, mikä on yleisin venemerkki. Kyse on siitä, tuleeko korjattavaksi jotain merkkiä enemmän kuin sitä osuutena koko venekannasta pitäisi. Ei tilastotiede noin vaikeaa voi olla.
...oli tuossa kohdassa kysymys. Suora lainaus tekstistä, jota kommentoin kysymykselläni: "Eniten tällä hetkellä myyty ei tarkoita sitä, että olisi yleisin. Jos myynti jatkuu seuraavat kymmenen vuotta samanlaisena, alkaa osuus koko venekannastakin olemaan jo merkittävä, nyt se ei sitä ole."
Bavarian osuus matkavenekannasta on ainakin Suomessa jo nyt varsin merkittävä. Kun matkapurjeveneitä on kaikkiaan ehkä 10 000 ja merkkihajonta on melkoinen, niin 200-300 venettä vie hyvin lähelle merkkitilaston kärkeä. Ilmeisesti Bavaa on myyty viimeisten 5-6 vuoden aikana Suomeen vähintään 200 kpl ja vanhempiakin malleja löytyy muutama kymmenen.
Ei kannattaisi ruveta esittämään väitteitä, joita ei pysty perustelemaan.
Juurihan esitit ne perustelut. 200-300 Bavariaa 10000:n koko määrästä on minun laskutaitoni mukaan 2-3 %. Tilastoa minulla ei tietenkään ole, mutta jos Bavarioita on korjaamoille tulevista veneistä vaikkapa 5 %, voi jo pohtia mistä moinen epäsuhta. Ja tuossa edellä joku antoi epäsuorasti ymmärtää, että tämä olisi tilanne. Aivan saman tekevää, miten ne loput 97 % jakautuvat eri merkkien välillä. Vieläkö paksummasta rautalangasta pitäisi vääntää?
...kiemurrella eroon epätodesta väitteestä. Puhe oli nyt merkkien yleisyydestä. Väitit (ilmeisesti siis sinä), ettei Bava olisi jo yleisin venemerkki. Tätä väitettä et ole onnistunut perustelemaan.
Mitä tulee merkkien korjamotiheyksiin, niin tuollaisilla numeroilla ei vielä saa aikaan pohtimisen arvoista epäsuhtaa, kun kappalemäärätkin ovat suhteellisen pieniä. Jos korjaamoilla olisi vuosittain 100 muunmerkkistä venettä ja 100 tai vaikkapa 50 Bavaa, alkaisi kysymys olla jotenkin relevantti.
En ota suuremmin kantaa Bavan puolesta tai sitä vastaan, ei ole ko. merkistä kokemusta muuten kuin vierestäkatsoen ja messuilla tutkaillen. Mutta eipä ole luotettavaa näyttöä esitetty sitä vastaankaan ainakaan tällä palstalla.
2-3 %:n osuus tarkoittaa suunnilleen joka viidettäkymmentä korjaamon asiakasta. Ei pitäisi juuri erottua erikseen. Ja sinun mielestäsi kysymys olisi relevantti vasta kun osuus yli kymmenkertainen. Minä en ole mikään tilastomatemaatikko, mutta peruskurssillakin kerrottiin paljon pienemmän poikkeaman olevan tilastollisesti merkitsevä.
Eikä minullakaan ole sen suurempaa kantaa bavan puolesta tai vastaan. Herätti vain huomiota jonkun puolustautuminen ammattilaisen väitteeltä merkityksettömällä tilastoperusteella. Osuus markkinoista ja osuus venekannasta ovat edelleen hyvin kaukana toisistaan.
ammattilaiseksi?
Mutta tuolla oikeassa maailmassa tunnen pari ammattilaista ja yksi korjaamopäällikkö asuu naapurissa.
Mullekkin sais laittaa yhden kärryyn ja tuoda rantaan...
No tai kyllä kai, ilmaiseksi...
Kyllähän noillakin voi purjehtia, mutta alkää helevetissä B-fanaatikot alkako vertaamaan niitä muihin UUSIIN veneisiin ! Tai korkeintaan muihin halpisveneisiin) Ero käsityönä tehtyihin yksilöihin on melkoinen sekä laadussa että hinnassa.
70-80 luvun homeskandijutut vielä menee...
Käsityönä tehtäviin tulee herkästi noita inhimillisiä virheitä.
Kyllä se B viellä kasataan käsipelillä ja ongelmia on ollut melkoisesti. Esim läpivientien klemmarit asennettu väärin jne jne. Hyvä vene tuo taitaa olla mutta ei se nyt miteenkään laadullisesti parempi ole kuin kilpailiansa.
Periaatteessa olen samaa mieltä bavaristien kanssa siitä, että mitä teollisempi valmistusprosessi, sitä laadukkaampaa tavaraa. Toisin sanoen en usko siihen, että käsityö on mikään laadun tae. Minulla ei myöskään ole mitään syytä epäillä Bavarian laatua.
On kuitenkin silti vähän paradoksaalisesti mahdollista, että juuri kehittyneet valmistusmenetelmät ja lujuuslaskenta ovatkin riski juuri sen vuoksi, että osataan ja uskalletaan mennä lähemmäs sitä minimivahvuuden rajaa. Toinen kysymys on se, että Bavarioiden tärkein markkinasegmentti ovat chartervenelafkat, jotka kai tyypillisesti uusivat veneensä 4-5 vuoden välein. Ei ole täysin mahdoton ajatus, että tehtaan kestoikäsuunnitelmat ovat vähän erilaiset kuin ensisijaisesti yksityishenkilöille veneitään markkinoivilla pajoilla.
Ja sitten vielä yksi äskeisille vastakkainen argumentti: lujitemuovi sinänsä on hyvin kestävää materiaalia ja nykyisillä tekniikoilla toteutettuna vielä parempaa. Ei ole siten oikeastaan mitään syytä olettaa, etteivätkö Bavat olisi yhtä lailla aikaa kestäviä kuin tällä hetkellä 20-30 -vuotiaat venhot, joita on sentään valtaosa kannasta.
Ei se lujuuslaskenta ihan uusi juttu ole, on sitä kouluissakin opetettu jo vuosikymmenet.
Se että sitä ei ehkä suomalaiset veistämöt tunne, ei tarkota että se olisi maailmalla uusi juttu, täällähän laitetaan varmuuden vuoksi se 30 mm. laminaattia, jotta varmasti kestää.
Sitten ihmetellään kun vene on hidas ja raskas.
Ihan tunnetun veistämon systeemi "lujuuslaskennalle" oli vielä 90-luvulla, "Mattokerros per pituusmetri."
Veneen lujuuslaskenta on silti hyvin komplisoitu juttu ja virheitäkin sattuu. Monet varmaan muistavat vaikkapa katkenneen AC-veneen, jota varmasti oli laskettu ja optimoitu. Toisaalta lujuuslaskennassa piilee selvä yhteys käyttöikään. Mitä tarkemmin rajoille mennään, sitä enemmän rakenteet notkuvat, mikä taas lyhentää ikää takuuvarmasti.
Kilpaveneissäkin on jo pitkään lujuuksien osalta kysytty tilaajalta, halutaanko vene, joka voittaa varmasti yhden kisan, pärjää hyvin koko kauden, vai jotain jolla pärjää kohtalaisesti useamman vuoden. Sitä saa, mitä tilaa.
Käsityössä virhe tulee yhteenn yksilöön, sarjatuotannossa koko sarjaan.
Kokoonpanolinja on suunniteltu ajan säästämiseksi ei laadun takeeksi.Kasattaessa 40 jalan pursi kolmessa päivässä mitään ei laminoida kiinni kaikki vain liimataan,vähänkin normaalia isompi tärähdys aiheuttaa koko systeemin hajoamisen.Tätä ei välttämättä edes huomaa silmämääräisessä tarkastelussa paikallaan olevassa veneessä.Viat ilmenevät rungon muodon muutoksena esim.ovet eivät toimi kunnolla köli heiluu aallokossa takila tuntuu tiukalta rannassa mutta on samoilla säädöillä purjehdittaessa yllättävän löysä,koneella ajettaessa kuuluu ylimääräisiä ääniä osittain irronneiden osien täristessä.Vene saattaa tosiaankin näyttää päällisin puolin ihan ehjältä,mutta on "parin"vuoden käytön jälkeen käytännössä ongelmajäte!
Bavariaa valmistetaan näin 3500 vuodessa.
Ilmeisesti yksikään niistä ei ole aallokossa tärähtänyt vielä kunnolla kun vat kasassa edelleen.
Olisiko aika herätä jo nykyaikaan?
Tuotantotavat muuttuu ja kehittyy.
Auton tuulilasi on liimaamalla kiinni, irtoaako se tärähdyksestä?
Lentokoneen monet osat liimataan nykyään, irtoaako nekin tärinästä?
HERÄTYS
mitä mieltä ovat nykyisistä autojen liimalaseista,lasien halkeilu lisääntynyt huimasti.
Minä liimaan työkseni laseja, niin autojen kuin rakennusten.
Ja mikään ei ole niin hyvä tapa laittaa lasia, kuin liimaus.
Julkisivulaseja en suosittele millään muulla kuin sg-kittauksella.
Auton voi nostaa vaikka ilmaan tuulilasista, eikä se irtoa.
noviisi alalla.
Vasta 17 vuotta.
Kauanko sinä olet alalla ollut?
Ai niin, sinä vaan kyselet liimaajilta.
Voin sanoa että olen suunnitellut ja toteuttanut monia lasirakenteita, joita sinä olet vain ihmetellyt.
Auton tuulilasin ja veneen eron.Varmuudenvuoksi voin selittää.Tuulilasiliima on elastista ts.venyy vaan ei pauku.Veneenrungon jäykkäreiden liimaukseen tämä ei sovi koska liitos ei saa elää,vaikka liimaukseen käytettäisiin vaikka epoksia liimaus kyllä pitää,mutta laminaatin päällimmäinen kerros repeytyy irti jommasta kummasta rungosta tai jäykkäristä,tämä taas johtuu surkean pienestä tartuntapinnasta verrettuna kiinnitykseen laminoimalla.
Niiden hirvitysten takana. Olipa hyvä, että nyt tiedämme.
Olisko kannattanut jättää tekemättä?
Vinssit ruuvataan (!) kiinni kanteen pikkuriikkisellä ruuvinvääntimellä.
Skandeissa ne onneksi pultataan vaikka viekin ajallisesti hieman kauemmin.
väärin. Tai sitten et erota ruuvia ja pulttia.
tosiaankin kehittyneet aika lailla niistä puusepän käsityökaluista! Siellä vinssin sijoituspaikan alla on aivan riittävästi metallia, johon ne vinssivalmistajan määrittelemät koneruuvit kierretään. On nopeaa asentyaa ja pysyy varmasti kiinni.
Toivottavasti skandiveistämötkin omaksuvat pian nämä uudet tuotantomenetelmät ennen kuin menevät nurin.
Ei koskaan korvaa pulttia mutterilla,aikaa varmaan menee kiinnityksessä 10 kert enemmän.
Ainakaan minulla ei vinssin alapuolella ole mitään metallia, vaan kiinni liimattu vanerilevy. Ruuvit eivät ole koneruuveja, vaan haponkestäviä puuruuveja. Hyvin on pysynyt...
vaihtaa Bavariaan. Sellaisessa minulla on lasikuidun sisään laminoitu metallilevy, johon vinssi on kiinnitetty. Vastaava levy on myös köysilukkojen kohdalla.
Tuollaisen ratkaisun tekijä pitäisi saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen teostaan.
En sitä nyt viitsinyt heti kättelyssä selväksi tehdä, mutta minulla on Bavaria 340 (-88). Ymmärtääkseni ei tällainen käytäntö mitenkään vieras ole, eikä varsinkaan minkään rikosilmoituksen aihe. Itse asiassa olisin enemmän huolissani muovin sisälle piilotetusta metallilevystä (eikös sellainen sieltä delaminoidu helposti läpi), kuin paksusta vanerilevystä, jonka näkee (ts. kunnon voi tarkistaa) alakautta.
Katselkaa nyt niiden omien veneiden vinssien alustoja (jos teillä vene ylipäätään on). Onko todella minulla sellainen harvinaisuus, että on käytetty puuta!
on laminoitu kannen alle, kyllä myös sen näkee alapuolelta.
Osaan sitten olla käyttämättä vinssejä kiinnitykseen, jos sattuu naapuriksi sellainen puuruuvien varassa oleva. Vinssien pitäisi olla se ehdottoman varma piste, johon voi vaikka hinausköyden laittaa pahassa paikassa.
Meidän veneessä (tanskalainen) on myös epoksimaalattu vanerilevy, mutta vinssi on kyllä kunnolla pultattu kiinni. Taatusti pysyy, ei siinä mitään metallilevyjä tarvita.
edullisemmaksi. Itse ainakin valitsisin metallin puun sijaan vaikka itse rakentaisin.
Bavariallahan on ollut useita innovatiivisia kiinnitysratkaisuja.
ongelmia
Sweden Yacht 70, Paper Moon, ARC-2003 Atlantilla
Cruiser, ei raaseri, kölin kiinnityksessä vuoto, lähetti maydayn, onnistui palaamaan Las Palmasiin
http://www.caribbeanracing.com/artman/publish/article_385.shtml
Sweden Yacht 42, Caliso, ARC-2005 Atlantilla
Cruiser, ei raaseri, köli irtoamassa, hylättiin merelle
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20051101130243ywarc05.html
Baltic Yacht, Martela, Atlantilla
Aikanaan kovakin raaseri. Nykymittapuun mukaan kai nopea cruiser-racer kisakäyttöön, köli nyt vaan putosi
http://www.boats.com/boat-articles/General News-121/Scuttlebutt Europe: January 20/18684.html
Rabin 41, Mazianna, Ranskan rannikolla, 2001(?)
Köli irtosi, arvellaan osuneen johonkin kelluvaan esineeseen, konttiin, ei varmaa.
Suunniteltu kilpakäyttöön soveltuvaksi nopeaksi perheveneeksi
Siis lähes kuin Bavaria Match 42
(sivu poistettu netistä)
Suomi24-palstoilta poimittua:
"Pitäisikö muuten listaan lisätä se Navigaressa esitelty Guy, josta köli ruostui irti? Ja muut vastaavat paikalliset jutut?"
jolla ei liene elämässään muuta missiota, kuin bavarian puolustaminen suoli24:ssa! säälittävä otus...
että Bavaria-Matchin köliongelman esillä pitäminen on oikein, mutta vastaavista skandien köliongelmista ei saa muistuttaa :)
Miksi raivoat?
Jaha, yksi reply tänne näköjään sai aikaan raivoajan maineen! Jesss!
Sen verran olen lukenut näitä viestejä, että kaltaisesi Sherlock Holmesit tunnistan. Lainauksia lainauksien perään. Osoitus siitä, että maailmaan ei paljon muuta mahdu, kuin tämän palstan seuraaminen ja siteeraaminen.
Niin, ja sitten se vakavin juttu:
Mieti, mitä saa aikaan ihmisessä se, että uskoo jonkun asian olevan täysin tahrattoman? Historia tuntee jo nimeltäkin muutaman. Älä hyvä mies/nainen eksy tuohan synkkään joukkoon!
Mielestäni asioita pitää katsoa tasapuolisesti.
Tämä pätee vaikkapa koulussa oppilaisiin, opettajan puolueellisuus on pahinta.
Samoin työpaikalla, pomon suosikkijärjestelmä saa paljon pahaa aikaan.
Sama oikeuslaitoksessa, puolueettomuus ja tasapuolisuus on kaiken A ja O.
Samaa asioiden objektiivista käsittelyä kannatan täälläkin.
Taas kerran. Et taida tosissaan haluta, että nämä kommentoitaisiin taas kerran. Siinä kun jälleen menisi pohja tuolta listalta.
Bavaria Match köliongelman toistosta? Sitä on toistettu jo 102 kertaa.
Vieläkään ei valmistaja suostu ottamaan tapauksesta minkäänlaista vastuuta.
tuossahan tehtiin Bavariaa. Laitatko oikean linkin kiitos.
Kehityksestä, ja ennemmin tai myöhemmin kehityksestä pois jäävien veistämöiden kuolemasta.
Tilanne on niinkuin aikoinaan sinkkiämpäri, oli liian hyvä tuote, kesti liian kauan.
Sitten tuli markkinoille halpa muoviämpäri, joka ei kestänyt pitkään, sitä haukuttiin moitittiin, eikä se ollut edes kaikkien mielestä halpa siihen aikaan.
Niin vaan kävi, sinkkiämpärinen valmistus loppui, ja ne katosivat periaatteessa täysin markkinoilta.
Muoviämpäri löytyy joka kodista, useampikin kappale, ei se ole toki niin hyvä ja kestävä kuin sinkkiämpäri, mutta ei niin kallis eikä raskaskaan, helppo puhdistaa jne.
Ei todellakaan niin hyvä kuin sinkkiämpäri, mutta tarpeeksi hyvä tuohon hintaan, niin että kukaan ei enää sinkkiämpäriä tahdo ostaa, kuin ehkä ammattimiehet, kuten nuohoojat.
Näin käy venepuolella nyt, kalliit skandit ovat näitä sinkkiämpäreitä, halvat muoviämpärit tulevat tällä kertaa saksasta sekä ranskasta, ja tuhoavat sinkkiämpärin markkinat täysin.
Tätä nykyä sinkkiämpäri on maailmalla edelleen käytössä. Se on paitsi parempi (=kestävämpi) myös paremman näköinen. Maksaa tosin enemmän kuin muoviämpäri. Kun luultiin, ettei sinkkiämpäreitä enää kukaan tarvitse, niitä alkoikin mennä kaupaksi. Suurin osa tuottajista kaiketi luopui, mutta uusia tuli tilalle. Perinne jatkuu. Muoviämpäri on ihan hyvä, mutta on tilanteita ja paikkoja, joissa sellaista ei kannata edes harkita.
On muuten olemassa myös design-ämpäreitä. Ovatkohan ne muovia...
Nyt niitä myydään ämpärien koko määrästä laskettuna ehkä 0,1 %. Ennen varmaankin 99 %.
Toivottavasti skandiveneillä tulevaisuus on edes hieman valoisampi.
Minusta vanhaa skandia pitäisi verrata paremminkin puukiuluun kuin sinkkiämpäriin. Ahdas, hankala käyttää yksikorvaisena, raskas, haisee hapantuneelle piimälle sun muille entisille aineille, vuotaa, rapistuu, kaipaa jatkuvaa hoitoa, että toimittaa asiansa edes jotenkuten, silti omistajansa mielestä se maailman paras, josta olut maistuu kaikkein makoisammalta. Syynä pelkästään se, että ei ole varaa ostaa uutta, ei edes sitä muoviämpäriä.
Tuo oli ehkä kaikkien aikojan surkein vertaus! Puukiulu! No, jos mennään puuveneiden puolelle, ei kannata edes vertailla muoviveneisiin. Kokonaan eri planeetalta. Harrastus sinänsä.
Tämä oli kyllä tämän palstan ehdoton pohjanoteeraus!!!
eivät voi haista koska ovat merenpohjassa.
viestiisi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000032990577
Vilkaisin noiden vanhojen Bavarioiden hintapyyntöjä. Siinä moni vanha skandi kalpenee.
1988 87,000 € Bavaria 44 Nieuwpoort, Belgium
1986 97,000 € Bavaria 42 Modif.. Ostsee, Germany
1989 91,250 € Bavaria 390 Hamble Point Marina, United Kingdom
1990 64,500 € Bavaria 390 Caribic Verkoophaven Willemstad, Netherlands
1990 55,000 € Bavaria 390 Caribic Croatia
1989 124,033 € Bavaria Caribic 390 New Zealand
1989 75,000 € BavariaCustom 39 Balearic Islands, Spain
1990 120,000 € Bavaria Lagoon 390 Spain
1990 81,622 € Bavaria 390 Lagoon Phuket, Thailand
1987 77,000 € Bavaria 38 E Morbihan, France
1986 42,000 € Bavaria Bavaria 1060 Sukosan, Croatia
1989 70,000 € Bavaria 340 Lagoon 2 . Spain
1989 43,000 € Bavaria Caribic 340 Israel
1988 44,996 € Bavaria 340 Lagoon Greece
1990 49,500 € Bavaria 320 Lemmer, Netherlands
1985 30,574 € Bavaria 960 Oriental, NC, United States
1986 34,000 € Bavaria 960 Greece
1986 43,750 € Bavaria 30 Friesland, Netherlands
1990 52,871 € Bavaria 300 Eastbourne, United Kingdom
1990 52,871 € Bavaria 300 Sussex, United Kingdom
En ymmärtänyt mitä johtopäätöksiä vanhojen bavojen pyyntöhinnoista taulukon perusteella pitäisi tehdä.
15-20-vuotiaita veneitä on markkinoilla runsaasti, joten valinnan varaa on - varsinkin, jos venettä katselee Uutta-Seelantia myöten niinkuin Bavaria-listassasi oli.
Jos vanhaan veneeseen aikoo sijoittaa jopa yli 100k e ja etsiä maailmanlaajuisesti, valinnan varaa todellakin on. Sillä hinnalla löytää paljon muutakin kuin ikääntyneitä halpisveneitä tai jotain tiettyjä scandeja. Laita yachtworldin hakuehtoihin haluamasi hintarajat ja katso!
tuossa vuodatuksessa? Eiköhän tämän palstan lähes jokainen lukija jo tunne Yachtworldin. Miksi tuohon olisi pitänyt sotkea kaikki maailman venemerkit, kun kyse oli vanhoista Bavarioista?
Vai saitko näppylöitä skandi-maininnasta? Sorry, jos ennestäänkin korkea verenpaine nousi.
Se oli minun pointtini. En saa "näppylöitä skandi-maininnasta" enkä kärsi verenpaineesta, vaikka olen joskus omistanutkin skandin (Balticin). Sorry, etten arvannut Bavaria-omistajan olevan noin herkkä kritiikille!
"Ketä nyt vanhat
Kirjoittanut: bavat kiinnostaisivat?"
Jos ei kiinnosta niin miksi ihmeessä sotkeennuit juttuun, jossa puhuttiin nimenomaan vanhoista Bavarioista?
Puukiulun ottaminen vertauskohteeksi skandille on vähintään yhtä oikea kuin sinkkiämpärinkin. Rautapaatitkin ovat kokonaan eri planeetalta, ei niitä kannata verrata muoviveneisiin sen paremmin. Vastauksesi oli ehdottomasti vielä huonompi perusteiltaan kuin luokittelemasi pohjanoteeraus.
Ehkä venemarkkinoiden vertaaminen ämpärimarkkinoihin ei ole kaikkein onnistunein tapa analysoida venemarkkinoiden tulevaisuutta vaikka molempia voisi kutsua kestokulutushyödykkeiksi. On tuotemarkkinoita, joilla on vaikea erottautua ja saada korkeampaa hintaa, mutta venemarkkinoilla ei toistaiseksi ole näkynyt tällaista kehitystä. Sama koskee autoja ja monia muita kalliita hyödykkeitä. Jos seuraa skandinaavisten purjevenevalmistajien kasvua voi nähdä että kasvu on toistaiseksi jatkunut keskimäärin ihan kohtuullisena (vaikka ei yhtä nopeana kun halpavalmistajien), suuria lopettajia ei ole paljon ollut ja uusiakin tulee vielä koko ajan lisää. Löytyy kyllä paljon kuluttajia lähes kaikilla markkinoilla joille vain hinta ratkaisee mutta ei näytä siltä että purjevenemarkkinat ovat sellaisiksi muuttumassa.
Laatua se on huonokin laatu.
että huumori jaksaa kukkia vielä näin pitkän viestiketjun lopussa :)
Laitettiinko se kansi kiinni runkoon liimalla ja kaiketi peltiruuveilla? Sitten vaan merelle??? Kuinka pitkäikäinen mahtaa tuo massa/liima siinä saumassa olla? Ei ole kehittynyt minnekään 70-luvusta tuo muoviveneen eriosien toisiinsa liittäminen näköjään.
Laitettiinko se vinssikin siihen kanteen samalla tavalla peltiruuveilla kiinni vai näinkö väärin??? Alla on tietysti joku lahoava materiaali, kuten puu, joka sitten ajan oloon lahoaa/homehtuu sinne paikalleen ...?
Lujuuslaskennassa ei ilmeisesti tarvitse ottaa huomioon sellaista tekijää kuin sää ja sen vaikutukset ... Miten tuollainen kestää hätätilanteessa merellä kun se hakkautuu aallokossa ...?
Eikös se niin ollut että ketju on niin kestävä kuin sen heikoin lenkki on ...
Tätä tämä ekonomien luoma systeemi voiton maksimoinnissa sitten parhaimmillaan on! Suurkiitos suuret aivot.