Olen menettänyt uskon lahjan

"lahkolahjan", niin nopeasti etäisyyttä ja omaan elämään vaikka terapian kautta

Toivottavasti löydät jonkin sopivan onnellisuusyhdistyksen (oy), jossa pääset eroon rauhanyhdistyksen (ry) jäsenyyden aiheuttamista traumoista. Voisikohan Uskontojen uhrit -yhdistys auttaa? Sinne on ainakin kertynyt kokemusta vastaavista tapauksista.
Toivottavasti jaksat kirjoitella lisää kuulumisiasi.

Jokaisella täysin omanlaisensa henkinen kasvuprosessi uskon suhteen. Itse kielsin vl-uskon ns. tekojeni kautta parikymppisenä: minulla oli ei-vl-miessuhteita. Lisäksi halusin vähän meikata, laittaa korviksit, maistaa alkoholia. Nämä tavanomaiset asiat, jotka vl:suudessa pidetään syntinä. Itse vl-oppia en tässä vaiheessa kritisoinut ja koin ajoittain voimakastakin kaipuuta siihen vanhaan turvalliseen yhteisöelämään. Ja teinkin parannuksen vl-liikkeeseen. Kitkuttelin useamman vuoden taas vl-uskovaisena. Halusin osallistua mahdollisimman paljon kaikkeen seuratoimintaan, aikuisten leireihin jne. Halusin vakuuttaa itseni, että tämä olinyt kuitenkin oikea ratkaisu. Kuitenkin tässä vaiheessa alkoi vl-tapojen ja -syntien ja opillisten käsitysten ristiriita vaivata minua. Joskus vähän puhuinkin ajatuksistani vl-ystävilleni, mutta keskustelut päättyivät aina ilman vastausta "usko vain kaikki epäilyksesi anteeksi..". Aloin pikkuhiljaa enempi elää kaksoislämää. Kuljin seuroissa mutta kävin samalla myös yökerhoissa ja seurustelinkin taas ei-vl-miesten kanssa. Lopulta tapasin myös nykyisen avomieheni, jonka kautta löysin todelisen rakkauden ja ilon elämääni. Elin puoli vuotta erossa edes mahdollisuudesta osallistua seuroihin ja sain rauhassa aseteltua uskon asiat järjestykseen. En osallistunut seuroihin myöhemminkään vaikka olisi tuon puolen vuoden jälkeen ollut mahdollistakin. Vietin melko uskontovapaata elämää. Tarvitsin tällaista aikaa. Sitten yhtäkkiä uskonkaipuuni taas heräsi. Aloin lukea teologian oppikirjoja, aloin osallstua ortodoksiakerhoon ja vähitellen halusin osallistua myös ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksiin. Nyt olen valehtelematta onnellinen ja rauhallinen. En kaipaa enöö sekunttiakaan vl:suuteen. Eilen kun kävin erään vanhan-vl-sukulaiseni "ripitettävänä" ja hän luki yhtä Raamatun kohtaa minulle, ajattelin, että missä on tämän ihmisen ilo uskostaan. Missä on hänen rakkautensa minua sukulaistaan kohtaan? Sillä ne oli hyvin itseriittoista ja tuomitsevaa tekstiä millä hän minua puhutteli. Hänelle minä ole epäuskoinen, minä puolesani epäröin, että onko hän itse todella uskovainen, kun suhtautuu rakkaudettomasti toisiin uskovaisiin? Sanoin, että olen itse pian ortodoksi, minun on hyvä olla siinä yhteydessä ja turvata siihen uskoon, mutta en koskaan voi lähteä enkä halua lähteä arvioimaan toisten ihmisten uskon oikeellisuutta tai tapaa jolla pitäisi elää.

Minä menetin vanhoillislestadiolaisen uskon, jotta löytäisin todellisen uskon sydämeeni. Prosessiin voi kulua vuosia (niin minullakin), mutta kun on avoimella mielellä liikkeellä ja rukoilee Pyhän Kolminaisuuden johdatusta ja varjelusta elämäänsä, niin hän kyllä kuulee rukoukset. Muista myös se asia, että vaikka et olekaan vl, mutta jos USKOT, olet uskovainen. Siunausta ja kaikkea hyvää elämääsi!

On tuo käsittämätöntä, kuinka aivopestyjä te olette antikristuksessa. AIVAN PÖYRISTYTTÄVÄÄ.

Kun ihminen on löytänyt Jeesuksen, hakeutuu Hän luonnollisesti seurakuntaan, koska seurakunta on uskovien yhteyttä. Seurakunta ei pelasta, vaan se löytämäsi Kristus.

Käsitteelle palaamisien armo, ei ole perusteita. Miksi et rukoile, että JUMALAN TAHTO TÄSSÄ ASIASSA TOTEUTUU, KOSKA Palaamisen ARMO ON IHMISESTÄ, EI JUALASTA. Kukaan kristitty ei rukoile noin, vaan rukoilee sinulle voimia löytää Jeesus, jos se on hukassa, ja se, että tottuisi Jumalan tahto.

Kertoiko Jeesus joskus jollekin, joka hairahtui, kielitkö uskosi, ei se on vain näiden antikristuksien juttuja, sillä hehän ovat uskomassa, ei uskossa, siis laissa, sanan varsinaisella merkityksellä. Jos olet kieltänyt Jeesuksen, sitten olet väärällä palstalla, mutta jos olet kieltänyt VL opin, sitten sinulla on vielä mahdollisuuksia.

”””Sydämessäni on suuri katkeruus useitakin uskovaisia kohtaan,enkä hyväksy ulkokultaisuutta enkä mammonan palvontaa enkä kaksinaamaisuutta.”” Tarkoitatko uskomassa olevia vai uskovaisia??? siinä on suuri ero.

””Mutta kysysinkin neuvoa, miten voisin vapautua toisten vikomisesta, tuntuu kuitenkin olevan niin paljon uskomisen esteitä.”” Jätä ne sinne vikomaan niin paljon kun haluavat, muista, älä istu siellä, missä pilkkaajat istuu.

Älä Herran palvelua unohda, eihän koko seuroja ole Raamatussa, katsele paikka missä on kokous, ja mene sinne.

Tunnet varmasti joitakin uskovaisia, valitse heistä sinulle sopiva ja pura sydämesi taakkaa.
Sinulle annetaan Jeesuksen opetuksen mukaisesti kaikki synnit anteeksi (..niin uesin kun veljes palaa,anna hänelle anteeksi). Pääset synnit kuormasta ja sitten on helppo käsitellä muitakin sinun käsityksiä. Me saatamme ajatella omassa epävarmassa mielessämme toisista asioita, jotka ovat vain meidän omaa ajatteluamme. Jos on aihetta muuhun, niin siihenkin tutut uskovaiset ystäväsi antavat varmaan oikeat ohjee.
Voimia sinulle elämääsi ja ratkaisuihisi.

sinulle varmaan valkenee asioita. Jumalan sanassa on neuvon , nuhteen ja opetuksen sana ja myös armon äärettömyys syntistä, katuvaa ihmistä kohtaan. Oma järkemme asettaa uskolle esteitä.

Tökeröimpiä vl-feikkejä mitä täällä on aikoihin nähty. Hävettää lukeakin... Luulisi itseäsikin hväettävän - pelleily vakavalla asialla.

on maailman lohdullisin kertomus.

Usko ei ole vl-sidonnainen. Voit ja saat uskoa Jumalaan ja kaikkeen hyvään niin kauna kuin haluat. Uskon voi kyllä menettää ja se tapahtuu useimmiten silloin kun elämä läpsii märällä rätillä päin naamaa kerran toisensa jälkeen ja ihminen katkeroituu eikä löydä enää mitään hyvää mistään.
Mutta luulenpa, että ei sinulla ihan niin kovaa elämää ole ollut.
Mutta mieti tarkoin, kannattaako tuhlata elämää ahdistavassa ja sulkeutuneessa vl-lahkossa. Ympärilläsi on paljon ihmisiä, jotka ovat uskossaan vapaita. Älä siis kahlehdi itseäsi vl-patsaaseen.
Huomaat, että kohta sulla on niin paljon erillaisia tehtäviä, ettet ehdi vahtimaan muiden ihmisten asioita ja uskosi vain siitä lujittuu. Ja luonnossa kulkiessasi, esitä rukous Jumalalle ja rauhoitut kuuntelemaan, siellä se vastaus on.

niin kyllä se siitä, ei tee enää sitten mieli palatakaan takaisin. Löydän turvan ja tyytyväisyyden omasta itsestäsi ja ottamalla vastuun omasta elämästäsi, itse.

minä löysin uskomisen ilon ja vapauden, kun jätin vl-liikkeen syntilistan, armosta te olette uskomassa, ei töiden kautta. sitä ei voi käsittää niin kauan kun noudattaa vl-uskoa, koska vl-usko on sääntöjen noudattamista.

Niin kauna kun leikt noilla pakanoiden säännöillä ja nimillä, sekä asialla, joka ei Raamatusta löydy; Palaamisen armo, se on ainoastaan alku uudelle jäsenmaksulle pakanallisessa maallikko lahkossa.

Nyt Jeesus kutsuu Sinua ja Henki kertoo mitä se porukka on.

Katso seurakunta, joka kirkastaa Jeesusta, käy kasteella niin pelastut ja saat itsekin Pyhän Hengen, nyt Jeesus on sinusta todella huolestunut.

Ihmisten vikomiset ovat heidän ei sumu, lähde pois, ja karta sitä porukkaa.

Minulle ollaan yhteydessä viikoittain ja kaksi on ottanut jopa kasteenkin ja näin löytyi uusi elämä Jeesuksessa.
Pakanalliset seurakunnat voi jättää, mutta älä jätä tilaa sielunviholliselle, etsi Jeesus, joka pitää huolen omistaan, kun kerrot sen Hänelle.

Muista se, et ole heidän synneistä vastuulla, mutta pitää huomioida myös se, että synti tarttuu myös.

Ei uudessa liitossa ole mitään muita kuin ihmislakeja. Tai jos on niin kyseessä on harhaoppi, jossa ihminen pyrkii omavanhurskauttamaan itsensä noudattamalla muka jotain Jumalan lakeja joista jokaisella on oma käsitys ja jotka oikeasti ovat vain riidan ja kirouksen aihe eikä pelastus.

Uusi liito solmittiin Hengessä ja uuden liiton ihminen on Hengen ihminen, josta jo yhdellä silmäyksellä näkee onko hengen ihminen vai harhaoppinen kyylä.

Uskominen ja epäusko on sama asia. Totuudenmukaisuus on pelastus. Kutsutaan rehellisyydeksi, vilpittömyydeksi ja jopa viattomuudeksi. Ei meidän tarvitse kysellä toisilta miten tulee ajatella ja olla. Tai kenen kanssa ollaan.