Broilereita ja keltuaisia
18.2.2008
--------------------------------------------------------------------------------
Nyt se on kuultu. Keskustan kenttäväki ei puoluesihteeri Jarmo Korhosen mukaan luota omistajaohjauksesta vastaavan puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) sekä opetusministeri Sari Sarkomaan (kok.) toimintaan. Kyse on luonnollisesti Stora Ensosta ja korkeakouluverkosta. Jos tämä "Kokoomuksen broileripolitiikka" jatkuu, Korhosen mukaan on selvää, ettei hallitusyhteistyö jatku koko vaalikautta.
Korhosen mukaan kokoomuslaiset ovat vältelleet vastuunkantoa Stora Enson Kemijärven ja Summan tehtaisiin liittyvien asioiden hoidossa. Korhoselta on ilmiselvästi jäänyt jokunen asia noteeraamatta.
Jos Korhonen aidosti on sitä mieltä, että Kokoomus toimii jotenkin sovitusta poikkeavasti valtion omistajapolitiikassa, miksi hän ei nostanut sormeaan jo silloin, kun valtionyhtiölakia käsiteltiin viime syksynä eduskunnassa, kahteen kertaan täysistunnossa ja vielä perusteellisessa valiokuntakäsittelyssä.
Eri hallitukset ovat linjanneet omistajapolitiikkaa neljästi vuosina 1994, 1999, 2004 ja 2007 samansisältöisin periaattein. Kaikki merkittävät poliittiset puolueet ovat olleet eri hallituksissa näitä periaatteita laatimassa ja siunaamassa, ne eivät ole Kokoomuksen keksintöä.
Nykyhallitus on omissa omistajapoliittisissa periaatelinjauksissaan sitoutunut noudattamaan edellisten hallitusten perintöä ja vahvistanut samansisältöiset omistajalinjaukset kesäkuussa 2007. Istuvan hallituksen sisälläkään periaatteet eivät siis ole vain Kokoomuksen keksimiä ja siunaamia tai kääntäen – vain jonkun osapuolen noudatettaviksi säädettyjä.
Häkämies muistutti viime viikolla, että kaikki edelliset hallitukset – keskusta yhtenä hallitusosapuolena – ovat pörssilistautumisten jälkeen noudattaneet selkeätä pelisääntöä, jonka mukaan pörssilistatun yhtiön hallitus vastaa yhtiön liiketoiminnallisista päätöksistä. Vuonna 2005 Matti Vanhasen (kesk.) punamultahallituksen oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) johdolla valmisteltu ja eduskunnan sittemmin hyväksymä osakeyhtiölaki velvoittaa yksiselitteisesti samaan.
Arvopaperimarkkinakäytäntö ei muuta mahdollistaisikaan. Oikeuskansleri päätyi vuonna 2002 niin sanotussa Sonera-jutussa johtopäätökseen, jossa valtion puhevaltaa osakkeenomistajana tulee käyttää yhtiökokouksessa. Valtion omistajaohjauksen edustajat eivät siksi ole siunanneet Stora Enson tekemiä päätöksiä tuotannon supistamisesta lokakuussa etu- tai jälkikäteen, koska päätös ei kuulu yksittäisen osakkeenomistajan toimivaltaan.
Korhosen mielestä alueiden ja elinkeinojen kehittäminen maanlaajuisesti ei tapaus Stora Enson valossa näytä olevan kovinkaan korkealla Kokoomuksen politiikan asialistalla. Jo samana päivänä kun yhtiö ilmoitti aikeestaan supistaa tuotantoaan, hallitus päätti 15 miljoonan euron rakennemuutosrahan ohjaamisesta näille alueille. Kaikkiaan käytettävissä on yli 50 miljoonaa euroa rakennemuutospaikkakunnille. Viime torstaina valtioneuvosto myönsi noin 40,4 miljoonaa euroa äkillisten rakennemuutosalueiden elinkeino- ja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.
Se Kokoomuksen osallisuudesta ja "syyllisyydestä" tapahtuneeseen. Korhosenkin muistin virkistämiseksi kannattaa kuitenkin verestää, mitä hänen esimiehensä, puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen on asian tiimoilta muun muassa lausunut.
Esitellessään hallituksen tämän vuoden politiikkaa Vanhanen totesi eduskunnassa Stora Ensoonkin viitaten, ettei valtio voi pelastaa yksittäisiä työpaikkoja tai tehtaita. - Mutta valtio voi luoda edellytykset uuden kilpailukykyisen työn syntymiselle. Tässä tarvitaan jatkuvaa panostusta yrittäjyyteen ja osaamiseen sekä rakennemuutosalueita tukeviin aluepoliittisiin erityistoimiin, Vanhanen muistutti.
MTV3:n Talviareena-tapahtumassa Vanhanen avasi käsityksiään lisää. - Miten seikka, että valtio omistaa yhtiöstä 12 prosenttia, tekisi siitä avoimessa kilpailussa muiden yhtiöiden kanssa vahvemman ja kyvykkäämmän ottamaan lisäkustannuksia yhteiskunnallisten tavoitteiden ajamisesta verrattuna ei-valtio-omisteisiin vastaavan alan yhtiöihin, hän ihmetteli.
Vanhanen kohdisti sanansa eduskunnan oppositiolle kysyen, ulottuisiko sama vaatimus valtion puuttumisesta yritystoimintaan vain valtion omistuksiin, pitäisikö valtion pyrkiä hankkimaan omistusta myös muista yhtiöistä "turvataksemme" työpaikat ja eikö myös muun yhteiskunnallisen rahan eli eläkerahojen käyttöä pitäisi ohjata samalla tavalla? Tätä samaa Vanhanen voinee kysyä Apollonkadun puoluetoimistossa omalta oppositioltaan Korhoselta.
Sarkastisesti Vanhanen totesikin, että maailma olisi helppo, kun valtio hankkisi verovaroin siivuja kaikista keskeisistä yhtiöistä ja kävisi yhteistyöhön vielä suuremmat kassat omistavien eläkeyhtiöiden kanssa "pelastaakseen" yhtiökokouspäätöksin kaikki työpaikat Suomessa.
Ja se Korhosen mainitsemasta broileripolitiikasta. Mutta keltuaisellakin on toki oikeus ajatella.
18.2.2008
--------------------------------------------------------------------------------
Nyt se on kuultu. Keskustan kenttäväki ei puoluesihteeri Jarmo Korhosen mukaan luota omistajaohjauksesta vastaavan puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) sekä opetusministeri Sari Sarkomaan (kok.) toimintaan. Kyse on luonnollisesti Stora Ensosta ja korkeakouluverkosta. Jos tämä "Kokoomuksen broileripolitiikka" jatkuu, Korhosen mukaan on selvää, ettei hallitusyhteistyö jatku koko vaalikautta.
Korhosen mukaan kokoomuslaiset ovat vältelleet vastuunkantoa Stora Enson Kemijärven ja Summan tehtaisiin liittyvien asioiden hoidossa. Korhoselta on ilmiselvästi jäänyt jokunen asia noteeraamatta.
Jos Korhonen aidosti on sitä mieltä, että Kokoomus toimii jotenkin sovitusta poikkeavasti valtion omistajapolitiikassa, miksi hän ei nostanut sormeaan jo silloin, kun valtionyhtiölakia käsiteltiin viime syksynä eduskunnassa, kahteen kertaan täysistunnossa ja vielä perusteellisessa valiokuntakäsittelyssä.
Eri hallitukset ovat linjanneet omistajapolitiikkaa neljästi vuosina 1994, 1999, 2004 ja 2007 samansisältöisin periaattein. Kaikki merkittävät poliittiset puolueet ovat olleet eri hallituksissa näitä periaatteita laatimassa ja siunaamassa, ne eivät ole Kokoomuksen keksintöä.
Nykyhallitus on omissa omistajapoliittisissa periaatelinjauksissaan sitoutunut noudattamaan edellisten hallitusten perintöä ja vahvistanut samansisältöiset omistajalinjaukset kesäkuussa 2007. Istuvan hallituksen sisälläkään periaatteet eivät siis ole vain Kokoomuksen keksimiä ja siunaamia tai kääntäen – vain jonkun osapuolen noudatettaviksi säädettyjä.
Häkämies muistutti viime viikolla, että kaikki edelliset hallitukset – keskusta yhtenä hallitusosapuolena – ovat pörssilistautumisten jälkeen noudattaneet selkeätä pelisääntöä, jonka mukaan pörssilistatun yhtiön hallitus vastaa yhtiön liiketoiminnallisista päätöksistä. Vuonna 2005 Matti Vanhasen (kesk.) punamultahallituksen oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) johdolla valmisteltu ja eduskunnan sittemmin hyväksymä osakeyhtiölaki velvoittaa yksiselitteisesti samaan.
Arvopaperimarkkinakäytäntö ei muuta mahdollistaisikaan. Oikeuskansleri päätyi vuonna 2002 niin sanotussa Sonera-jutussa johtopäätökseen, jossa valtion puhevaltaa osakkeenomistajana tulee käyttää yhtiökokouksessa. Valtion omistajaohjauksen edustajat eivät siksi ole siunanneet Stora Enson tekemiä päätöksiä tuotannon supistamisesta lokakuussa etu- tai jälkikäteen, koska päätös ei kuulu yksittäisen osakkeenomistajan toimivaltaan.
Korhosen mielestä alueiden ja elinkeinojen kehittäminen maanlaajuisesti ei tapaus Stora Enson valossa näytä olevan kovinkaan korkealla Kokoomuksen politiikan asialistalla. Jo samana päivänä kun yhtiö ilmoitti aikeestaan supistaa tuotantoaan, hallitus päätti 15 miljoonan euron rakennemuutosrahan ohjaamisesta näille alueille. Kaikkiaan käytettävissä on yli 50 miljoonaa euroa rakennemuutospaikkakunnille. Viime torstaina valtioneuvosto myönsi noin 40,4 miljoonaa euroa äkillisten rakennemuutosalueiden elinkeino- ja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.
Se Kokoomuksen osallisuudesta ja "syyllisyydestä" tapahtuneeseen. Korhosenkin muistin virkistämiseksi kannattaa kuitenkin verestää, mitä hänen esimiehensä, puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen on asian tiimoilta muun muassa lausunut.
Esitellessään hallituksen tämän vuoden politiikkaa Vanhanen totesi eduskunnassa Stora Ensoonkin viitaten, ettei valtio voi pelastaa yksittäisiä työpaikkoja tai tehtaita. - Mutta valtio voi luoda edellytykset uuden kilpailukykyisen työn syntymiselle. Tässä tarvitaan jatkuvaa panostusta yrittäjyyteen ja osaamiseen sekä rakennemuutosalueita tukeviin aluepoliittisiin erityistoimiin, Vanhanen muistutti.
MTV3:n Talviareena-tapahtumassa Vanhanen avasi käsityksiään lisää. - Miten seikka, että valtio omistaa yhtiöstä 12 prosenttia, tekisi siitä avoimessa kilpailussa muiden yhtiöiden kanssa vahvemman ja kyvykkäämmän ottamaan lisäkustannuksia yhteiskunnallisten tavoitteiden ajamisesta verrattuna ei-valtio-omisteisiin vastaavan alan yhtiöihin, hän ihmetteli.
Vanhanen kohdisti sanansa eduskunnan oppositiolle kysyen, ulottuisiko sama vaatimus valtion puuttumisesta yritystoimintaan vain valtion omistuksiin, pitäisikö valtion pyrkiä hankkimaan omistusta myös muista yhtiöistä "turvataksemme" työpaikat ja eikö myös muun yhteiskunnallisen rahan eli eläkerahojen käyttöä pitäisi ohjata samalla tavalla? Tätä samaa Vanhanen voinee kysyä Apollonkadun puoluetoimistossa omalta oppositioltaan Korhoselta.
Sarkastisesti Vanhanen totesikin, että maailma olisi helppo, kun valtio hankkisi verovaroin siivuja kaikista keskeisistä yhtiöistä ja kävisi yhteistyöhön vielä suuremmat kassat omistavien eläkeyhtiöiden kanssa "pelastaakseen" yhtiökokouspäätöksin kaikki työpaikat Suomessa.
Ja se Korhosen mainitsemasta broileripolitiikasta. Mutta keltuaisellakin on toki oikeus ajatella.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.