Kävin joulukuussa lääkärissä jokapäiväisen keinuttavan olon takia.
Pääsin neurologille mitään ei löytynyt. Magneetti kuvaukset ovat toukokuussa, sain sinne ajan, mutta sinne on vielä aikaa.
Minun olo on kokoajan sama kuin olisin laivalla, keinuttaa edestakaisin, välillä jopa todella rajusti. Nukkumaan kun menen niin se tuntuu kuin leijailisi.
Minulla on myös paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden kammo. Kävin sen takia lääkärissä ja sain lääkitykset siihen.
Olen syönyt sitä nyt 7 päivää ja viimeiset 3 päivää olo on ollut huimauksen takia ihan sadistinen, en kärsi lukea ja tai olla koneella kun se tuntuu lisäävän tätä huomattavasti. Ainoastaan nuukumisen jälkeen herättyä olo on hyvä, mutta huimaus lisääntyy ihan sadistiseksi illaksi, tuntuu että tulee ihan paniikkikohtaus sen takia. Tuntuu että maa häviää alta ja ajatukset katoaa.
Onko tämä tuttua, mistä helvetistä tämä voi johtua? voiko olla lääkkeiten sivuvaikutusta, kun nämä 3 päivää on ollut pahempia kuin ikinä? Muistutan vielä että tämä ei juuri vaikuta tasapainoon. Kävellessä olo on paras mahdollinen, mutta kun seisoo tai istuu niin se on kamala, erityisesti jos tekee jotain tarkkaa, lukee tai kirjoittaa.
Pääsin neurologille mitään ei löytynyt. Magneetti kuvaukset ovat toukokuussa, sain sinne ajan, mutta sinne on vielä aikaa.
Minun olo on kokoajan sama kuin olisin laivalla, keinuttaa edestakaisin, välillä jopa todella rajusti. Nukkumaan kun menen niin se tuntuu kuin leijailisi.
Minulla on myös paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden kammo. Kävin sen takia lääkärissä ja sain lääkitykset siihen.
Olen syönyt sitä nyt 7 päivää ja viimeiset 3 päivää olo on ollut huimauksen takia ihan sadistinen, en kärsi lukea ja tai olla koneella kun se tuntuu lisäävän tätä huomattavasti. Ainoastaan nuukumisen jälkeen herättyä olo on hyvä, mutta huimaus lisääntyy ihan sadistiseksi illaksi, tuntuu että tulee ihan paniikkikohtaus sen takia. Tuntuu että maa häviää alta ja ajatukset katoaa.
Onko tämä tuttua, mistä helvetistä tämä voi johtua? voiko olla lääkkeiten sivuvaikutusta, kun nämä 3 päivää on ollut pahempia kuin ikinä? Muistutan vielä että tämä ei juuri vaikuta tasapainoon. Kävellessä olo on paras mahdollinen, mutta kun seisoo tai istuu niin se on kamala, erityisesti jos tekee jotain tarkkaa, lukee tai kirjoittaa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Hei!
Huimaus kuuluu paniikkihäiriöön. Varmaan sinua huimaa vielä enemmän sosiaalisissa tilanteissa? Onko olosi koko ajan jännittynyt ja ahdistunut, ja ilmeisesti tuolloin myös huimaa koko ajan. Nukuttuasi ja levättyäsi olosi on hyvä, koska mieli ja olo on rento. Minkä lääkityksen sait? Koska olet syönyt sitä vasta noin vähän aikaa, lääkkeen vaikutus ei ole vielä ennättänyt alkaa. Lääkkeen aloituksen yhteydessä tulee yleensä ikäviä oireita, mitkä menevät kyllä ohitse parin viikon kuluessa. Koita jaksaa odotella, luulisin että huimaus alkaa parin viikon kuluessa helpottaa!
ei mikään painiikkihäiriö huimaus kestä tuollaisia aikoja (huom ed.kirj).
pyydä vaan lisää tutkimuksia lääkäriltä,esim sisäkorvaongelma voi aiheuttaa huimausta..arvailuksi menee... ei kun lekuria pommittamaan lisätutkimuksiin.
viimeiset 25 v, olen käynyt useaan eri otteeseen mm. neuroliget tutkimukset, tarkat sellaiset, lävitse. Samoin korvapuolen, ym.ym.ym. Huimaukseni on "vain" ja ainoastaan psykosomaattista=)
Ja en suinkaan ole ainut jonka ns. paniikkihuimaus kestää tai kuten tapauksessani, jää päälle.
Kenkku vaivahan tämä on, mutta kaikkeen tottuu...
Ja olen sairastanut elämäni aikana muutaman tasapainoelimen tulehduksen, siinä huimaus on aivan toisen tyyppistä kuin mitä tämä jatkuva paniikkihuimaus on.
Itseäni ainakin on tutkittu, on CT:ä, on PET-kuvantaa ym.
Uskon aivan 100%:sti tämän oman huimaukseni olevan psykosomaattista, niin paljon ja niin usein minua on tutkittu.
Kyllä se on totta että sosiaalisissa tilanteissa ja muutenkin tukalissa tilanteissa se lisääntyy, siihen tulee sitten myös muita oireita kuten hikoilua ahdistuneisuutta ja todella heikkoa oloa ja parhaimillaan pakokauhun tunnetta.
Näitä oireita ei sitten ole muuten kuin vain tukalissa tilanteissa ja erityisesti väsyneenä.
Huimaus kuitenkin on aivan koko ajan päällä, joskus enemmän joskus vähemmän. Aamulla tilanne tosiaan on paras, samoin kävellessä, mutta aina rentona istuessa tai nykyisin jopa seisoessa olo on kamala. Minulla on ollut pientä keinutusta yli vuoden, joulukuussa se lisäänty huomattavasti ja nyt 3 päivää sitten ja siitä lähtien tämä olo on ollut kamalampi kuin ikinä.
Tutkimuskia on nyt käyty. Tavan lääkäri ja neurologi teki samalaisia tutkimuksia mutta sanoivat että ei mitään huolestuttavaa, mutta antoivat ajan pään magneetti kuvaukseen toukokuun loppuun. Eipä tässä oikein keksi mitään syytä tähän. Silmiäkin olen epäillyt ja niskatkin ovat varmaan jumissa, mutta mikään ei täysin selitä tätä. Tämä kun ei vaikuta tasapainoon, joten sen ei kai pitäisi olla aivoperäistä kiertohuimaustakaan.
Ainoa unen lisäksi mikä poistaa tätä huimausta on tietty määrä alkoholia (noin 6 pulloa), nyt tosin on lääkitys niin en ole kamalasti ottanut sitä, mutta se toimi ainakin aikaisemmin melko hyvin.
Niin ja lääke jonka lääkäri kirjoitti on sertralin, tosiaan 2 viikkoa sitä pitäisi syödä että alkaa tapahtua muutoksia. ITse popsinut 7 päivää ja olo on enemmänkin huonompi.
Löyty siis joku toinenkin jolle alkoholi auttaa
huimaukseen. Minulla se on ainut lääke mikä auttaa ja tätä menoa minusta tuleekin alkoholisti. Jännityksestä kai kaikki johtuu, vaikka niitä huimauskohtauksia tulee ihan yllättäen ihan missä vaan, vaikka kotona yksin ollessa eikä pitäisi jännittää mitään. Mutta niin se vaan on, että kun oikein huimaa ja ottaa vaikka pari konjakkia tai muutaman kaljan niin johan helpottaa. Ei ole huimauksesta tietoakaan mutta ei myöskään tunnu että olisi viina noussu
päähän vaan on ihan hyvä ja rauhallinen olo.
Ajattelen aina, että muilla ihmisillä on luonnostaan tuommoinen olo, että voi mennä ja olla ihan vaan rentona missä vaan. Kyllä ihan
kateeksi käy. Mutta kai tästä huimauksesta ei pääse ikinä eroon, on se sellainen seuralainen, että hautaan asti se pitää viedä mukana.
Ette varmaan usko, mutta tätä huimausta on kestänyt jo kolmekymmentä vuotta, välillä
vähän vähemmän ja sitten taas enemmän. Ja yritäpä
siinä sit työterveyslääkärille tai hoitajalle selittää että pyörryttää, niin saa kuulla että
yritä nyt pärjätä sen kanssa kun ei kerran mitään
vakavaa ole kaikista tehdyistä tutkimuksista löydetty, luulosairaana vaan pidetään. Helppo sanoa jos ei itsellä ole tämmöstä. Työt pitäis
jaksaa hoitaa, mut päivät taitaa mennä pöydän reunalla "roikkuessa" ja yrittäessä pysyä tuolilla (siis tuntuu, että tippuu). Että semmosta, mutta alko auttaa jos ei lääkäriltä
apua saa.
Mulla lähes sama tilanne kun sulla.Se lisää ahdistusta kun ei tiedä millon tää loppuu.Lääkkeitä en huoli enkä tiedä mitä tehdä.
Jos otan desinkin kaljaa niin päässä pyörii entistä enemmän, vai onko vain kuvitelmaa?Mutta en pysty juoda.
Niskajännitys voi olla syynä. Vaihda tyynyä. Hieronta voi auttaa, mutta ei välttämättä. Keppijumppa sopivilla liikkeillä rentouttaa niskan ja hartiat. Jos painelet sormilla niskanikamia ja löydät kipetä kohtia niin silloin syy on takuulla huonossa tyynyssä ja huonosta ergonomiasta työpaikalla.
tosi voimakasta ja keinuttavaa oloa minulla oli 3vkoa lääkkeen aloituksesta.Oireet pahenee alussa voimakkaasti ja panikointi lisääntyy mutta kyllä helpottaa vaikka toivottomalta välillä tuntuu.
Se on paljon mahdollista että niska jännitys lisää tai muuten pahentaa tätä, kun on kerta panikki häiriötä ja lääkkeetkin voivat lisätä tätä. Kuka todella tietää.?
Jotenkin tuntuu kun painaa kädellä selästä, niin tämä huimaus lisääntyy kummasti. Kipeitä kohtia ei kuitenkaan löydy. Mutta huimaavia kyllä. Tai sitten se vaan tuntuu siltä.
Tässä kun voi olla vaikka mitä taustalla. Ärsyttää kun ei keksi mitään mitä tämä voisi olla. Katsompa nyt muutaman viikon lääkkeeillä, että onko huimaus psykoottista. Jos ei niin täytynee varata hierontaan aikaa. Mikään jumppa/verryttely ei tähän ole tehonut vaikka sitä joulukuusta tehnyt.
Paniikki häiriötä on ollut jo 4 vuotta mutta tätä huimausta ei läheskään niin kauan.
Keinuttava olo on joka päivä. Tosin se on ollu kohta vasta viikon, mutta kuitenkin.
Aamulla on aina hyvä olo ja kävellessä myös, mutta just istuessa, telkkaria katsellessa ja koneella ollessa huimaus pahenee.
Paniikkihäiriötä olen myös epäillyt. Välillä ahdistaa ja tuntuu siltä kuin olisi ahtaassa tilassa eikä saisi happea.
Niskat on aika jumissa, vois varmaan johtua siitäkin, mutta en tiedä..
Olis kiva löytää tähän joku selitys.
se, missä tilanteissa se huimaus tulee, kertoo mitkä asiat ahdistavat ja sitä kautta pitäisi selvittää itselleen mitkä asiat elämässä ovat positiivisia ja mitkä negatiivisia ja yrittää saada ne keskenään tasapainoon ennen kuin alkaa psyyke rakoilla.
heips,
itse kärsin samoista oireista ja myös paniikkihäiriöstä. huimaus vain lisäsi paniikkia, kun tietysti olin aivan varma, että taustalla on joku vakava sairaus. Hammaslääkärikäynnin yhteydessä kuitenkin tuli puhetta hampaiden yhteenpuremisesta ja leukojen jännittämisestä mikä aiheuttaa niskanpohjanlihaksien jumituksen, mikä oli huimauksen syynä.
Ensin oli vaikea uskoa, että kyse olisi näin "harmittomasta" vaivasta, ja epäilin, olisiko hlääkärin määräämästä fysioterapiasta mitään apua, mutta n. 5 fysioterapiakerran jälkeen huimaus loppui.
Eli niskajännitys todellakin voi aiheuttaa juuri kuvailemasi kaltaista huimauksen tunnetta.
Hei.
Epäilen että minulla on paniikkihäiriö, mutta siitä ei ole vielä varmuutta, aika lääkärille on keskiviikkona.
Minulla on monia paniikkihäiriön oireita ja huimausta joka iskee yllättäen.
Nyt oli maanatai-keskiviikko koko päivä huimausta, huimausta pahensi ylös ja alas katsominen, ja vähän heiluttikin välillä.
Eilen yöllä tuli paha "kohtaus", rupesi ahdistamaan, sydän tykyttämään, puristuksen tuntua rinnassa, hengenahdistusta, pahoinvointia ja käden puutumista.
Kummastuttaa tuo vasemman käden puutuminen, tänään se olo on levinnyt lantioon, vasempaan pakaraan ja mikä kummallisinta, vasempaan häpyhuuleen. Mikä ihme tämä on? Voiko olla paniikkihäiriötä?
Minulla on ollut nyt muutaman päivän hartiat kipeänä, en tiedä vaikuttaako mitenkään tuohon.
Kiitos jos joku jaksaa vastata!
ainakin minun kokemukseni perusteella. Paniikkihäiriön taustalla on aina ahdistuneisuus, tiedosti sen sitten tai ei. Ahdistuneisuuden/paniikin taustalla taas on kohonneet stressihormonitasot, jotka lisäävät aivojen glutamaattitasoa suhteessa gaba-tasoon.
Glutamaatti aiheuttaa ahdistuksen lisääntymistä ja lihasjäykkyyttä, hermoradat joutuvat puristuksiin, tuntohäiriöt ja puutumiset johtuvat tästä, itselläni oli yhdessä välissä oikea puoli päästä kokonaan tunnoton.
GABA rauhoittaa ja pitää lihakset notkeina, siksi bentsot ovat paras lääke akuuttiin paniikkiin ja ahdistukseen, ne sitoutuvat aivoissa gaba-reseptoreihin.
Sitä ihmettelen että nyt kaikki tuntuu olevan paremmin, ei ahdista. Mutta kuitenkin lantio ja pakara on puutuneen tuntuisia ja "sisältä kylmiä", ei tunnu yhtään hyvältä koskettaa lantiota varsinkaan kylmällä.
Voiko siis paniikkihäiriössä olla tällästä vielä kohtauksen jälkeenkin?
Kiitos :)
vuotta oikeassa takajalassa. Isonvarpaan kärjestä murtui pieni pala noin 20 vuotta sitten ja varpaan pää jäi hiukan tunnottomaksi, viitisen vuotta sitten se tunnottomuus ja pistely alkoivat levitä ylöspäin ja lähes vuoden olen joutunut käyttämään kävelykeppiä.
Tuon murtuman yhteydessä on ilmeisesti joku hermo vaurioitunut ja se on sitten aiheuttanut ko. hermoradassa jatkuvaa aktiviteettia joka taas on laukaissut lihasten jäykistymisen ja levittää nyt noita tuntemuksia hermoradan liepeillä aina selkään saakka.
Varvas tuntuu joskus aivan täysin jääkaappikylmältä mutta kun koetan sitä kädellä, se on aivan lämmin ja pienen hieronnan ja venyttelyn jälkeen tuntoaistimukset palautuvat liki normaaleiksi. Samoja ilmiöitä on pitkin koipea, pahimpina muutamissa paikoissa pohkeessa, reidessä ja pakarassa.
Tuollaisten lihasjumien aiheuttamat hermopinteet voivat vahingoittaa hermoa pysyvästi jos jatkuvat pitkään.
Näiden takana on aivojen glutamaattitason nousu, joka aiheuttaa lihasjäykkyyttä ja ahdistuneisuutta/paniikkeja. Itselläni glutamaattipitoiset juustot ja lihatuotteet tuntuvat jalassa seuraavan päivänä, on kuin koko koipi olisi turvonnut niin että iho on aivan kireällä mutta kun katson, se on aivan normaali, keski-ikäisen suomalaisen miehen takajalka. Kahvi ja musta tee (kofeiini) aiheuttaa minulle myös aivan selkeitä fyysisiä vaivoja ja voimakasta ahdistuneisuutta/paniikkia tuntikausiksi.