Pieni

Olet itsekkin pieni kokoinen ja vaavi on pysynyt käyrällä tasaisesti, vaikkakin alakäyrällä. sinua on tutkittu kovasti ja ole seurannassa. Enpä usko, että olisi mitään huolen aihetta.
Miksi pelkään juuri Down vauvaa?
Minusta on ylipäätä ihme, että syntyy terva vauva, alkiosta vauvaksi niin moni asia voisi mennä pieleen.
Oli miten oli ja kävi miten kävi, niin kaikki aikanaan. Jos nyt saisikkin erityslapsen se on sinun lapsesi, ihana juuri sellaisenaan.

ensinnäkin jos down epäilyä ei aikanana ollut niin mistä olet saanut moisen päähäsi? Down ei ole maailmanloppu vaan omassa sarjassaan aika helppo juttu yleisesti. Lisään tuskaa sillä tiedolal että nuoriss aperheissä Down lasten määrä on noussut jo jonkin aikaa eikä syytä tiedetä varsinaisesti. Ja kaiken ikäisille heitä syntyy, mutta riski kasvaa iän myötä suureksi.

Jos toinen vanhemmista on pieni niin on aika luontevaa että lapsikin on.
Toisaalta jos istukka toimii heikosti niin koko johtuu siitä. Senhän takia tilaasi seurataan ja vauvan kehittymistä.

Kirjoittamasi mukaan olet tavallinen odottaja ilman mitään riskejä. Vauvalla voi olla kromosomivika tai voi olla olematta. Harvan niistä edes saa tietoon ennen syntymää vaikka olisi epäily ja kohdallasi asia on kuitenkin myöhäinen jo, tulee mitä tulee. Lopulta tervettä vauvaa ei todellakaan voi kukaan luvata, synnytyksessäkin voi mennä monta asiaa pieleen ja vielä vastasyntyneenäkin.

Normaalin vauvan ja Down vauvan piirteet ovat monasti hyvin samankaltaisia ja ero tulee esiin vasta vähän myöhemmin. Kasvot eivät ole ensimmäinen epäilyksen herättävä kohde ollenkaan..

Mitäs jos lakkaat panikoimasta tällä ja keskityt siihen että vauva syntyy aikanaan eikä ennen aikojaan kuten stressin myötä saattaa käydä? Teitä seurataan ja tesitä huolehditaan eikä todella ole mitään syytä paniikkiin noilla tiedoilla.

Tiedän että olen hysteerikki ja monesti panikoin turhaan, sellanen peruspessimisti.

Lapsi on aina lahja, olihan sitten terve tai jollain tapaa erityinen.

Ei minua inhota synnyttää jollain tapaa "poikkeavaa" lasta.
Eihän terve lapsi ole kenelekkään itsestäänselvyys ja niinkuin aikasempi kirjoitti, on jo ihme että saa täysin terveen lapsen.

Jäi mainitsematta että olen itse kromosomihäiriöinen, kyseessä perinöllinen sairaus, mutta ei kehitysvamma, vaan neurologinen sairaus.
Tämä sairaus ei vaikuta juurikaan elämääni, mutta periytyvä se on ja on siis 50%mahdollisuus että myös tulokkaalla on tämä sairaus.

En mennyt lapsivesi tutkimuksiin koska en halunnut tietää onko lapsella tämä sairaus, koska sillä ei olisi ollut mitään merkitystä raskauden jatkon kannalta, ja koska niskaturvotus tutkimuksessa ei ilmennyt mitään poikkeavaa, niin en ajatellut koko tutkimusta.

Mutta vaikea lähteä sitten spekuloimaan, entä jos jotain ois ilmennyt, eli ns uämarkkereita, jotka voivat paljastaa että jotain ehkä voi olla vialla.

Ja eihän tuo np tutkimus löydä kuin 50-70% down tapauksista, ja vain ne sikiöt joilla on sydänvika.
kahdella kolmesta Down sikiöstä on sydänvika...
Nenäluun näkyminen pienentää riskiä entisestään ja meillähän se näkyi.

En siis todellakaan tiedä miksi olen saanut päähäni aikoinaan koko Down jutun, ehkä vain siksi että jossain luki että kyseiset sikiöt ovat keskimääräistä pienempiä.

ja luulis toisaalta tuskaani helpottavan se että, pään kasvu eikä reisimitta jätätä, koska ne kuulemma tyypillisesti ovat jäljessä down sikiöllä.
Vauvamme on siis lähinnä laiha, siitä lääkärit eniten ovat huolissaan...

Vauvahan oli oikeastaa puoleen väliin raskautta keskikäyrällä, ja sitten siirtynyt pikkuhiljaa alakäyrästölle.

Eihän tässä voi muuta kuin odottaa...

Toki eniten odotan vauvan syntymää, että hänet vihdoin nään, iästäni huolimatta olen jo pitkään tätä lasta toivonut.
Ja jos hän on jollain tapaa erityinen, kantakoot nyt vaikka samaa tautia kuin minä tai jotain muuta, hän on yhtä rakas ja tärkeä, kuin kuka tahansa.