Luen tässä oopperalaulaja-professorin Pekka Salomaan kirjoittamaa kirjaa " OOPPERAN ESTRADILLA".
Pekka Salomaa kirjoittaa kirjassaan Tapsasta näin :
" Eräs mielenkiintoinen oppilas oli jo aikaisemmin Helsingissä yksityisoppilaanani, ollut suomalaisten jo silloin hyvin tuntema Tapani Kansa. Hän lauloi jo siihen aikaan hyvin myös klassistamusiikkia ja oli sitten myöhemmin lauluoppilaani Sibelius-Akatemiassa.
Tapanin energia oli epätavallisen ylitsepursuavaa. Usein muiden, itsensä yön riennoissa rasittaneiden opiskelijoiden torkkuessa iltapäivän raukeudessa, Tapani, joka ei yleensä ottanut osaa kaljan juontiin, oli täynnä intoa ja esitti laulamisen saloihin liittyviä kysymyksiä, joihin epätoivoisesti yritin keksiä vastauksia.
Mieleeni on jäänyt eräs episodi Klemetti-opistolta:
Olimme muutamien oppilaiden kanssa helteisenä iltapäivänä omenapuiden varjossa pitämässä taukoa intensiivisen opiskelun lomassa.
Joukossamme oli myös väkevää lauluinnostusta pursuava Tapani Kansa, joka koki keskustelumme ilmeisesti pitkästyttäväksi. Yhtäkkiä hän häipyi ryhmästämme kärrynpyöränä marjapensaiden väliin pyörien niin, että ainoastaan kevyt tomupilvi jäi polun ylle hänen jälkeensä leijumaan.
Toinen muistikuvani Tapanista liittyi oopperaesitykseen, jonka ohjasin ja harjoitin opiston suuressa voimistelusalissa. Ooppera oli Carl Maria von Weberin pienoisooppera Abu Hassan.
Esitimme sen pianon säestyksellä ja Tapanilla oli pieni, mutta tärkeä Bagdadin Kalifin rooli oopperan loppukohtauksessa. Olin asettunut istumaan aivan salin etuosaan voidakseni johtaa loppu ensemblen, jossa lauloi useita solisteja ja pieni kuoro.
Paikaltani näin hyvin näyttämön takana sijainneeseen pukuhuoneeseen, jossa havaitsin Tapanin puuhailevan jotakin epätavallista.
Kun kalifin seurue asteli näyttämölle, oli Tapanilla päässään silinterihattu, jaloissa jääkiekkoilijan säärisuojukset ja kasvoilla joulupukin naamari. Oli sovittu, että tässä oopperassa solistit pukeutuvat ainoastaan mustaan pulloveriin, koska kunnollisia kostyymeja ei ollut saatavissa. Tapani oli kuitenkin löytänyt pukuhuoneesta kyseiset tamineet ja halusi elävöittää esitystämme niihin sonnustautumalla. Yleisö kai arveli, että niin pitikin olla.
Aamulehden arvostelija kirjoitti kuitenkin, että esitys oli muuten hyvä, mutta Bagdadin Kalifin kohdalla Pekka Salomaan ohjaus oli hieman yliampuva. "
Pekka Salomaa kirjoittaa kirjassaan Tapsasta näin :
" Eräs mielenkiintoinen oppilas oli jo aikaisemmin Helsingissä yksityisoppilaanani, ollut suomalaisten jo silloin hyvin tuntema Tapani Kansa. Hän lauloi jo siihen aikaan hyvin myös klassistamusiikkia ja oli sitten myöhemmin lauluoppilaani Sibelius-Akatemiassa.
Tapanin energia oli epätavallisen ylitsepursuavaa. Usein muiden, itsensä yön riennoissa rasittaneiden opiskelijoiden torkkuessa iltapäivän raukeudessa, Tapani, joka ei yleensä ottanut osaa kaljan juontiin, oli täynnä intoa ja esitti laulamisen saloihin liittyviä kysymyksiä, joihin epätoivoisesti yritin keksiä vastauksia.
Mieleeni on jäänyt eräs episodi Klemetti-opistolta:
Olimme muutamien oppilaiden kanssa helteisenä iltapäivänä omenapuiden varjossa pitämässä taukoa intensiivisen opiskelun lomassa.
Joukossamme oli myös väkevää lauluinnostusta pursuava Tapani Kansa, joka koki keskustelumme ilmeisesti pitkästyttäväksi. Yhtäkkiä hän häipyi ryhmästämme kärrynpyöränä marjapensaiden väliin pyörien niin, että ainoastaan kevyt tomupilvi jäi polun ylle hänen jälkeensä leijumaan.
Toinen muistikuvani Tapanista liittyi oopperaesitykseen, jonka ohjasin ja harjoitin opiston suuressa voimistelusalissa. Ooppera oli Carl Maria von Weberin pienoisooppera Abu Hassan.
Esitimme sen pianon säestyksellä ja Tapanilla oli pieni, mutta tärkeä Bagdadin Kalifin rooli oopperan loppukohtauksessa. Olin asettunut istumaan aivan salin etuosaan voidakseni johtaa loppu ensemblen, jossa lauloi useita solisteja ja pieni kuoro.
Paikaltani näin hyvin näyttämön takana sijainneeseen pukuhuoneeseen, jossa havaitsin Tapanin puuhailevan jotakin epätavallista.
Kun kalifin seurue asteli näyttämölle, oli Tapanilla päässään silinterihattu, jaloissa jääkiekkoilijan säärisuojukset ja kasvoilla joulupukin naamari. Oli sovittu, että tässä oopperassa solistit pukeutuvat ainoastaan mustaan pulloveriin, koska kunnollisia kostyymeja ei ollut saatavissa. Tapani oli kuitenkin löytänyt pukuhuoneesta kyseiset tamineet ja halusi elävöittää esitystämme niihin sonnustautumalla. Yleisö kai arveli, että niin pitikin olla.
Aamulehden arvostelija kirjoitti kuitenkin, että esitys oli muuten hyvä, mutta Bagdadin Kalifin kohdalla Pekka Salomaan ohjaus oli hieman yliampuva. "
Vastaukset 16
Vanhimmat
Luetaankohan me samaa kirjaa.Pekka Salomaa kirjoittaa näin:Oma lukunsa pitäisi olla Tapani Kansalla, joka lauloi kanssani sekä yksityisesti että Sibelius-AKATEMIASSA.
Hän osallistui myös kursseihini Klemetti-opistossa ja Lounais-Hämeen musiikkipäivillä. Tapanin ongelmana oli se,että hän oli jo kuuluisa kevyen musiikin laulajana ja aikaa ei oikein tahtonut jäädä klassisen ohjelmiston harjoittamiseen, vaikka hänellä olisi ollut edellytyksiä hyvänkin uran luomiseen liedlaulajana.
Tämä jos mikä todisttaa sen ,ettei Tapani ole mitään potaskaa puhunut musiikki opinnoistaan ja lahjakkuudestaan.
Ei professoritason laulunopettaja ja oopperalaulaja , aivan suunsa lämpimiksi ja vieläpä muistelmissaan moista esittäisi.
Mä tykkään tosi paljon myös noista Tapsan lied-konserteista, joita hän silloin tällöin aina jonkun pianistin säestyksellä pitää. Tapsalla on soinnukas ääni ja osaa tulkita lauluja elävästi. Sopii siis hienosti laulamaan myös pelkän pianon säestykselläkin.
Kun Tapani esim. jotain kevyttäklassista ohjelmistoa laulaa, niin kyllähän sen kuulee niin äänestä ja laulutekniikasta, ( ei ole mikään tyypillinen iskelmälaulajan äänenmuodostus silloin käytössä ), kuin myös näkee mm. ryhdistä, että hän on opiskellut myöskin sitä klassisempaa laulua.
Niitä nämä on niitä olutkapakka juttujen tyyppisiä: minusta olisi tullut vaikka mitä, minulla olisi ollut edellytyksiä jne. Pekka Salomaan kirjoituksen tärkeinpänä asiana tuon esiin seuraavaa: " aikaa ei tahtonut jäädä klassisen ohjelmiston harjoittamiseen. Eli miten hänestä olisi tullut tai miten hän vieläkään olisi parhaimpia laulajiamme kun ei osata ohjelmistoa? Mielestäni kaikissa asioissa on tärkeä tehdä opiskelunsa tai työnsä kunnolla ettei tarvitsisi myöhemmin ruikuttaa, että minusta olisi saattanut tulla vaikka mitä. Tapani Kansalle nämä osaamiset ovat jääneet vain puheen asteelle. Mitään saavutuksia hänen ei taidemusiikkissa ole.
Pekka Salomaa oli ensimmäinen diplomilaulaja, josta ajattelin, että saako diplomin noin helposti. Hänen laulutaitojaan ei voi kehua. Musiikkikirjastossa oli aikoinaan yksi levy, jonka häneltä kuuntelin. Sitä en ymmärrä mikä Salomaassa kiinnostaa ja mitä hyötyä hänellä on näitten iskelmälaulajien opetuksessa? Hänen oppilaitaan ovat todella olleet Tapani Kansa, Pepe Willberg ja Vesa-Matti Loiri. Ammattipiireissä Pekka Salomaata ei ole pidetty minään huippuopettajana koskaan. Onhan häneltä valmistunut laulajia, mutta niin on muiltakin. Tapani Kansaa hän ei paljon pystynyt auttamaan ja Tapsahan ei saanut suoritettua mitään niinä vuosina kun hän Salomaan opissa oli. Ja eipä tämä mitätön harjoitus oopperaosakaan kovin suurta meriittiä Tapsalle ole. Ymmärrettävistä syistä Tapsa ei ole paljon sillä kehuskellut.
Ootte te oopperapeelot kans kyllä tosi vaikeita tapauksia. Ensin melskaatte sitä, että kukaan klssisenmusiikin ammattilainen ei ole koskaan kehunut Tapsan osaamista ja sitten kun Pekka Salomaa niin tekee, niin sitten mollaatte sen Salomaan heppoiseksi lauluopettajaksi ym.
Mut ans´olla, jos se olis mollannut Tapsaa, niin varmasti olisitte kehuneet sen Salomaan tosi ammattilaiseksi.
Mitähän sanot Justiinax tästä. Löytyykö Tapsasta tälläistä teksiä?
http://www.oulunmusiikkijuhlat.fi/taiteilijat_2008/jorma_hynninen.html
Niin, kirjoitin oman mielipiteeni Pekka Salomaasta laulajana ja aika tavallisena Akatemian opettajana. Profi toi hyvin esille Salomaan kirjoituksen ytimen. Tapani Kansalla oli lahjakkuutta, jota hän ei pystynyt hyödyntämään, koska hän ei osannut/ehtinyt harjoittaa ohjelmistoa. Salomaa on diplomaattinen eikä puutu Tapsan oppisongelmiin, jotka johtuvat nuotinlukutaidottomuudesta ja keskittymiskyvyn häiriöistä(ADHD)Eli kertaan vielä ja toivon tämän menevän myös Justiinaxin kaaliin: Musikillisesta lahjakkuudestaan huolimatta Tapani Kansa ei ole monen syyn takia pystynyt hyödyntämään lahjakkuttaan ja jäänyt raakileeksi. Näitä ihmisiä on Suomi pullollaan. Lahjakkuutta ja älykkyyttä olisi mutta....
Kaikkein tärkeintä on lopputulos ja se ei Tapani Kansan kohdalla ilmeisestä lahjakkuudesta huolimatta ole huippua. Korostan, että olemme kirjoittaneet koko ajan klassisen musiikin osaamisesta. Tapsan lahjakkuus riittää varmasti kevyempään musiikkiin.
Taas nähtiin!!! Hynninen ei kiinosta ketään tällä palstalla ym. Tsekkasin esim. Klassisen palstan
aloitus keskustelut...3 kpl!!! Tapsa 47 kappaletta!!! Pitää paikkansa tuo jo aiemmin sanomani. KANSAN KARAVAANI KULKEE ja muut jää jalkoihin ja hallikoirat nurkissa haukkuu!!!!
Hiljaista on Karillakin ( josta pidän myös ),
puhumattakaan ujosta Jarista, joka oli kaapissa
piilossa kaikki nämä vuodet! Itse tosin löysin hänet
heti, kun tuli julkisuuteen!!! Moni ei vain tahtonut uskoa!!!
Kyllä sitä nyt hehkutetaan tollasella Hynnisen ylistyskirjoituksella, mutta kyllä mäkin voin laittaa tänne Tapsasta kehuja jos kerran niikseen tulee.
Kyllähän se täytyy tunnustaa, että Jorma Hynnisen saavutukset ovat aivan valtavat! Tuota tekstiä lukuessa ei voi muuta kuin ihmetellä hänen saavutuksiaan. Hän on laulanut maailman parhaimmissa oopperataloissa, hän on esiintynyt maailman parhaitten kapellimestareiden kanssa, hän on uudistanut liedmusiikin tunkintatapaa.
Kauheaa meteli pidetään kun Kansa esiintyy Jouni Someron, taitavan oianistin kanssa tai kun Tapsa on osallistunut mestarikursseille. Jorma Hynninen on pitänyt niitä kymmenittäin. Kyllä Tapani Kansan "ura" on todella vaatimaton Jorma Hynnisen rinnalla.
Kyllähän Jorma Hynninen on luonut oopperaestradeilla aivan ainutlaatuisen upean uran. Ei vastaavaan ole, ehkä Karita Mattilaa lukuunottamatta pystynyt edes kukaan toinen suomalainen oopperalaulaja ja tuskin ihan heti pystyykään. Mahtava taiteilija!
Hynninen ei ole laulajana minkään veroinen.
Hynnisen maneerit:Laamapaita ja raappahousut päällä, jotka yhteiskunta on maksanut.Paavo Ruotsalaisen tuiottava katse, koko maailman murheet niskassa, oli kysymys mistä kappaleesta hyvänsä.
Jos Hynninen on niin suosittu, niin miksei hän pidä esimerkiksi Hartwal-Areenassa konserttia omalla riskillä, eikä työnnä kättänsä syvälle Tapani Kansan taskuun, joka omalla riskillä on jo 40-vuotta kerännyt veromarkkoja , että nämä naaman vääntelijäpellet saavat esiintyä.
Oopperan pieni sisäsiittoinen kuppikunta kehuu toinen toistaan, no hyvä se on rehvastella ,kun veronmaksajat maksavat viulut.
On Hynninen opettajana tai uupperalaulajan,niin aina kansa maksaa ja varsinkin Tapani Kansa.
Tapani Kansa on laulajana keskinkertainen
Ei vaan huomattavasti parempi kuin keskinkertainen.
Todisteita kehiin!