Tässä Italian kokemuksia jätteenpoltosta:
Lainattu Voima -lehdestä tammikuun 2007 numerosta, mielenkiintoista.
Jätteenpolton tyhjät lupaukset
Kuinka todennäköistä on, että jätteenpoltto pystyy lunastamaan lupauksensa? Historianopettaja ja ympäristöhistorian tutkija Marino Ruzzenenti kertoo kirjassaan L’Italia sotto i rifiuti (Jätteisiin hautautunut Italia) kotikaupungissaan Bresciassa sijaitsevasta Euroopan suurimmasta jätteenpolttolaitoksesta.
1990-luvun alun lupaukset Bresciassa Pohjois-Italiassa kuulostavat tutuilta: Rakennettaisiin jätteenpolttolaitos, missä poltettaisiin vain se, mitä samanaikaisesti kehitettävän tiukan lajittelu- ja kierrätysjärjestelmän jälkeen jäisi jäljelle. Haitallisia päästöjä ei tulisi. Jätteenpolton energia käytettäisiin kaupungin sähkökulutukseen sekä kaukolämmön tuottamiseen. Jätteenpolttolaitos saatiin markkinoitua kaupunkilaisille vetoamalla tulevan laitoksen ympäristöystävällisyyteen. Projektia tuki myös paikallinen ympäristöjärjestö. Polttolaitoksen luvattiin polttavan yhdyskuntajätettä vuosittain korkeintaan 266 000 tonnia.
Kaikki näytti hyvältä, kun laitos vuonna 1994 valmistui. Kuitenkin jo alkulaskelmissa oli lähdetty tekemään kaksi kertaa suurempaa laitosta kuin mitä oli kansalaisille luvattu, sillä jätteenpoltto ei kannata pienillä polttomäärillä. Lisäksi polttotekniikaksi valittiin teknologia, jolla voitaisiin polttaa myös lajittelematonta kotitalousjätettä, eli lajittelu ei välttämättä olisikaan tarpeellista.
Brescian jätteenpolttolaitoksesta ei tehty ympäristövaikutusten arviointia, vaikka EU-direktiivit sitä jo tuolloin vaativat.
Kustannustehokkaan polttamisen mahdollistamiseksi laitos sai vuonna 1998 luvan polttaa maksimimäärän jätettä kahdessa polttolinjassaan eli 500 000 tonnia vuodessa. Ylisuuren polttolaitoksen seurauksena Brescian jätteentuotanto kasvoikin 641 239 jätetonniin jo vuonna 2001.
Vuonna 2000 Brescian provinssissa tuotettiin -yhdyskuntajätettä 553 kiloa asukasta kohden. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Pirkanmaan jätehuollon alueella vuonna 2001 vastaava määrä oli 473 kiloa.
Lajittelemattoman kotitalousjätteen määrässä Brescia on pudonnut jätteenpolttolaitoksen rakentamisen jälkeen kärkipaikoilta toiseksi huonoiten lajittelevaksi provinssiksi. Sen sijaan muualla Pohjois-Italiassa pystyttiin vastaavana aikana toimivalla lajittelu- ja kierrätysjärjestelmällä vähentämään kaatopaikalle menevän jätteen määrää huomattavasti.
Brescian polttolaitosta markkinoitiin sillä, että se tuottaisi ympäristöystävällistä kaukolämpöä ja korvaisi fossiilisia polttoaineita. Jo muutaman vuoden päästä laitos tuotti paljon enemmän lämpöä kuin mitä kaupunki sitä tarvitsi. Laitoksen omia laskelmia hiilidioksidipäästöjen vähennyksestä on kritisoitu harhaanjohtaviksi.
Polttolaitos ei myöskään vähentänyt kaatopaikkojen tarvetta, sillä Brescian polttolaitokseen tuodaan jatkuvasti polttoainetta myös provinssin ulkopuolelta, ja valtavien polttomäärien ja epäonnistuneen jätteiden lajittelun ja kierrätyksen tuloksena provinssiin jää vuosittain noin 165 000 tonnia kaatopaikkajätettä (josta 100 000 tonnia tuhkaa ja muuta polttojätettä).
Ruzzenentin kirjasta löytyvien laskelmien mukaan ilman polttolaitosta ja tehokkaan – muualla Italiassa onnistuneen – kierrätysjärjestelmän avulla olisi Bresciassa kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä voinut pudota jopa 145 000 tonniin vuodessa. Kaatopaikkajätteen määrä siis lisääntyi Bresciassa polttolaitoksen myötä.
Vuonna 2004 Brescian jätteenpolttolaitoksessa avattiin kolmas polttolinja, jotta polttomäärä voitiin nostaa 750 000 tonniin, joka on siis jo kolme kertaa suurempi kuin alkuperäiset suunnitelmat.
Tehottomasta kierrätyksestä ylijääneen paikallisen kotitalousjätteen lisäksi laitoksessa poltetaan myös paperiteollisuuden erityisjätettä ja maa- ja metsätalouden biojätettä kaikkialta Italiasta. Laajennusta koskeva ympäristövaikutusten arviointi tehtiin vasta jälkikäteen, ja EU:n komissio on ryhtymässä oikeustoimiin Italiaa vastaan tässä asiassa.
Myös lupaukset puhtaista päästöistä ovat haihtuneet taivaan tuuliin. Euroopan suurin jätteenpolttolaitos tupruttaa päästöjään jo ennestään tavattoman saastuneen kaupungin ylle. Jätteenpolttolaitos tuottaa kaksi kertaa enemmän typen oksideja kuin kaupungin koko muu teollisuus yhteensä. Kaupungin hämmästyttävän suurten pienhiukkaspitoisuuksien lähteeksi voidaan epäillä jätteenpolttolaitosta.
Bresciassa onkin syntynyt aktiivisten kaupunkilaisen yhteenliittymä, johon kirjan kirjoittaja Ruzzenentikin kuuluu. He ovat pyrkineet tuomaan esiin kriittisiä näkökohtia ja yrittävät pysäyttää kolmannen polttolinjan rakentamisen. ”Brescian mallia” pidetään Italian ympäristöjärjestöpiireissä huonona esimerkkinä jätteenkäsittelyjärjestelmästä.
Jätteenpolttolaitoksen pitävät pystyssä sen tuotot. Se on kaupungin liikelaitoksen omistuksessa, ja tuottaa vuosittain miljoonia euroja tuloja kaupungille ja yksityisille osakkeenomistajille.
Tuotto on taattua, sillä sen sijaan että polttolaitos maksaisi raaka-aineestaan, joutuvat kaupunkilaiset edelleen maksamaan tälle kunnallisen monopolin omaavalle liikelaitokselle sekä jätehuollosta että jätteillä tuotetuista sähköstä ja lämmöstä.
Lisäksi Italian lakien mukaan kansallinen sähköverkko on velvollinen ostamaan jätteenpolttolaitoksen sähkön hyvään hintaan sen toiminnan ensimmäiset kahdeksan vuotta.
Lainattu Voima -lehdestä tammikuun 2007 numerosta, mielenkiintoista.
Jätteenpolton tyhjät lupaukset
Kuinka todennäköistä on, että jätteenpoltto pystyy lunastamaan lupauksensa? Historianopettaja ja ympäristöhistorian tutkija Marino Ruzzenenti kertoo kirjassaan L’Italia sotto i rifiuti (Jätteisiin hautautunut Italia) kotikaupungissaan Bresciassa sijaitsevasta Euroopan suurimmasta jätteenpolttolaitoksesta.
1990-luvun alun lupaukset Bresciassa Pohjois-Italiassa kuulostavat tutuilta: Rakennettaisiin jätteenpolttolaitos, missä poltettaisiin vain se, mitä samanaikaisesti kehitettävän tiukan lajittelu- ja kierrätysjärjestelmän jälkeen jäisi jäljelle. Haitallisia päästöjä ei tulisi. Jätteenpolton energia käytettäisiin kaupungin sähkökulutukseen sekä kaukolämmön tuottamiseen. Jätteenpolttolaitos saatiin markkinoitua kaupunkilaisille vetoamalla tulevan laitoksen ympäristöystävällisyyteen. Projektia tuki myös paikallinen ympäristöjärjestö. Polttolaitoksen luvattiin polttavan yhdyskuntajätettä vuosittain korkeintaan 266 000 tonnia.
Kaikki näytti hyvältä, kun laitos vuonna 1994 valmistui. Kuitenkin jo alkulaskelmissa oli lähdetty tekemään kaksi kertaa suurempaa laitosta kuin mitä oli kansalaisille luvattu, sillä jätteenpoltto ei kannata pienillä polttomäärillä. Lisäksi polttotekniikaksi valittiin teknologia, jolla voitaisiin polttaa myös lajittelematonta kotitalousjätettä, eli lajittelu ei välttämättä olisikaan tarpeellista.
Brescian jätteenpolttolaitoksesta ei tehty ympäristövaikutusten arviointia, vaikka EU-direktiivit sitä jo tuolloin vaativat.
Kustannustehokkaan polttamisen mahdollistamiseksi laitos sai vuonna 1998 luvan polttaa maksimimäärän jätettä kahdessa polttolinjassaan eli 500 000 tonnia vuodessa. Ylisuuren polttolaitoksen seurauksena Brescian jätteentuotanto kasvoikin 641 239 jätetonniin jo vuonna 2001.
Vuonna 2000 Brescian provinssissa tuotettiin -yhdyskuntajätettä 553 kiloa asukasta kohden. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Pirkanmaan jätehuollon alueella vuonna 2001 vastaava määrä oli 473 kiloa.
Lajittelemattoman kotitalousjätteen määrässä Brescia on pudonnut jätteenpolttolaitoksen rakentamisen jälkeen kärkipaikoilta toiseksi huonoiten lajittelevaksi provinssiksi. Sen sijaan muualla Pohjois-Italiassa pystyttiin vastaavana aikana toimivalla lajittelu- ja kierrätysjärjestelmällä vähentämään kaatopaikalle menevän jätteen määrää huomattavasti.
Brescian polttolaitosta markkinoitiin sillä, että se tuottaisi ympäristöystävällistä kaukolämpöä ja korvaisi fossiilisia polttoaineita. Jo muutaman vuoden päästä laitos tuotti paljon enemmän lämpöä kuin mitä kaupunki sitä tarvitsi. Laitoksen omia laskelmia hiilidioksidipäästöjen vähennyksestä on kritisoitu harhaanjohtaviksi.
Polttolaitos ei myöskään vähentänyt kaatopaikkojen tarvetta, sillä Brescian polttolaitokseen tuodaan jatkuvasti polttoainetta myös provinssin ulkopuolelta, ja valtavien polttomäärien ja epäonnistuneen jätteiden lajittelun ja kierrätyksen tuloksena provinssiin jää vuosittain noin 165 000 tonnia kaatopaikkajätettä (josta 100 000 tonnia tuhkaa ja muuta polttojätettä).
Ruzzenentin kirjasta löytyvien laskelmien mukaan ilman polttolaitosta ja tehokkaan – muualla Italiassa onnistuneen – kierrätysjärjestelmän avulla olisi Bresciassa kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä voinut pudota jopa 145 000 tonniin vuodessa. Kaatopaikkajätteen määrä siis lisääntyi Bresciassa polttolaitoksen myötä.
Vuonna 2004 Brescian jätteenpolttolaitoksessa avattiin kolmas polttolinja, jotta polttomäärä voitiin nostaa 750 000 tonniin, joka on siis jo kolme kertaa suurempi kuin alkuperäiset suunnitelmat.
Tehottomasta kierrätyksestä ylijääneen paikallisen kotitalousjätteen lisäksi laitoksessa poltetaan myös paperiteollisuuden erityisjätettä ja maa- ja metsätalouden biojätettä kaikkialta Italiasta. Laajennusta koskeva ympäristövaikutusten arviointi tehtiin vasta jälkikäteen, ja EU:n komissio on ryhtymässä oikeustoimiin Italiaa vastaan tässä asiassa.
Myös lupaukset puhtaista päästöistä ovat haihtuneet taivaan tuuliin. Euroopan suurin jätteenpolttolaitos tupruttaa päästöjään jo ennestään tavattoman saastuneen kaupungin ylle. Jätteenpolttolaitos tuottaa kaksi kertaa enemmän typen oksideja kuin kaupungin koko muu teollisuus yhteensä. Kaupungin hämmästyttävän suurten pienhiukkaspitoisuuksien lähteeksi voidaan epäillä jätteenpolttolaitosta.
Bresciassa onkin syntynyt aktiivisten kaupunkilaisen yhteenliittymä, johon kirjan kirjoittaja Ruzzenentikin kuuluu. He ovat pyrkineet tuomaan esiin kriittisiä näkökohtia ja yrittävät pysäyttää kolmannen polttolinjan rakentamisen. ”Brescian mallia” pidetään Italian ympäristöjärjestöpiireissä huonona esimerkkinä jätteenkäsittelyjärjestelmästä.
Jätteenpolttolaitoksen pitävät pystyssä sen tuotot. Se on kaupungin liikelaitoksen omistuksessa, ja tuottaa vuosittain miljoonia euroja tuloja kaupungille ja yksityisille osakkeenomistajille.
Tuotto on taattua, sillä sen sijaan että polttolaitos maksaisi raaka-aineestaan, joutuvat kaupunkilaiset edelleen maksamaan tälle kunnallisen monopolin omaavalle liikelaitokselle sekä jätehuollosta että jätteillä tuotetuista sähköstä ja lämmöstä.
Lisäksi Italian lakien mukaan kansallinen sähköverkko on velvollinen ostamaan jätteenpolttolaitoksen sähkön hyvään hintaan sen toiminnan ensimmäiset kahdeksan vuotta.
Vastaukset 24
Vanhimmat
puhutaan italiasta,ei voi verrata suomeen täällä on korkeampi teknologia täten siis paremmin asiat ja ennenkaikkea laki.
.. se teknologia tilataan ? Tuli VR:llekin Pendolinot
Siinä vain oli viesti kuinka luvataan toista ja toista tehdään. Niin kuin tulee käymään täälläkin, nyt on kauniit lupaukset annettu ja voidaan ruveta kusemaan kansaa silmään, surutta, valitettavasti näin se vain menee.
Eipä ole kaukaakaan, kun näyttivät Napolista kuvaa uutisissa. Siellä paikallinen mafia oli lakannut tyhjentämästä jäteastioita.
Niinpä kadut olivat täynnä ihmisten jätesäkkejä ympäri kaupunkia. Ja näytti olevan lämpöisenpuoleinen sää... Tuli jätteenpolttolaitosta ikävä.
Noh, Italiassa "osataan". Onneksi meillä Suomessa, korkean teknologian kehdossa, laatu on huippuluokkaa ja jätteet poltetaan puhtaasti ja tehokkaasti.
... tulee Venäjältä eikä Italiasta. Kaikki on siis hyvin.
Hämeenkyrössä kaikki hyvin. Tulee mafia mistä hyvänsä, polttolaitos tulee ihan suomalaisin voimin.
Italia on pitkä maa kuten Suomikin ja typerää tietämättömyyttä tai tahallisuutta sekoittaa Napolin ja Brescian asiat. Toisessa toimii verinen mafia ja toisessa sivistyneempi kuten Suomessakin. Ihmisluonto vain toimii melko lailla samoin Italiassa kuin Suomessakin; juhlapuheet ja varsinaiset teot eivät kestä samaa päivänvaloa.
Kyllä Napolikin on Italiassa, aivan varmasti, ja isompi paikka kuin Brescia.
Suomalaista luonteenlaatua ei voida samana PÄIVÄNÄ verrata italialaiseeen. Täällä on sanansa pitävää, suoraselkäistä luonteenlaatua maa puollollaan.
Ja asiat, ne päätetään demokraattisesti.
... demokratiaan ilmeisesti kuuluu, että vuosi sitten valtuuston puheenjohtaja tässä ominaisuudessaan keräsi osan valtuutetuista (ei kaikkia, vaan erikseen nimetyt) koolle, jotta laitosta vastustavat tahot saataisiin ruotuun.
Oikein kansanedustaja sitten painosti päätöksentekoon siten, että varsinkin naisille tuli jo paha mieli, ja itkuakin siinä väännettiin.
Jos tämä on demokratiaa, niin minkälaista onkaan diktatuuri ?
No voi hellanlettas sentää, ihanko joku itkua väänsi?
Kyllä se on niin, että valtuuston kokouksessa on jokainen valtuutettu äänestänyt ihan itse ja on ihan itse vastuussa äänestyspäätöksestään.
Kaikki muut salaliittoteoriat on syytä unohtaa.
... miten ryhmäkuri määrää. Vain vahvimmat tekevät päätöksen itse. Heikommat taipuvat vasten tahtoaan vahvemman johdatukseen.
Itkettämisestä on todistajia. Valitettavasti.
... etteikö joku olisi itkua tuhertanut. Mutta jos on kunnanvaltuustoon hakeutunut niin siellä on syytä pystyä toimimaan suoraselkäisesti. Muuten on väärässä paikassa.
Ryhmäkuri määrää kaikessa päätöksenteossa, mutta mikäli oikein ymmärsin tässä päätöksessä ryhmäkuri ei ollut erityisen tiukka?
Kukaan ei varmasti äänestänyt asiassa vasten tahtoaan. Tai jos äänesti, kantaa vastuun siitä ihan itse.
voin sanoa että pohjois-italiassa eletään kuin keski-euroopassa ikään. Ja etelä-italia on luku sikseen. En vertailisi näitä kovasti keskenään. Italia on tietääkseni myös EU:n jäsenvaltio että eikös heitä koske samat direktiivit kuin Suomea. Suomalaisen duunarin (työ)moraalista olen hieman eri mieltä sillä itsekin työllistän ja tunnen helvetin monta paperi-, metalli-, rakennus ym. "miestä".
Saatikka se suomalainen demokratiakin tuntuu olevan pelkkä vitsi.
On totta, että Italia on hyvin erilainen etelässä ja pohjoisessa. Euroopan Unioniin kuuluu kuitenkin sekä Etelä- että Pohjois-Italia.
Suomalaisen duunarin työmoraali ei häpeä pätkääkään Italialaisen vastaavasta. Itse asiassa asia on ihan päinvastoin.
Mietitään nyt vaikka Fiat -autoja, ja niiden kuuluisaa "laatua". Tehtaat mm. Torinossa, joka sijaitsee Pohjois-Italiassa.
Suomi on yksi maailman demokraattisimmista maista. Jos demokratia halutaan mieltää jossakin vitsiksi, kannattaa taas katsoa vaikkapa sinne Italiaan, Berlusconin suuntaan...
Mielenkiintoista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tšernobylin_ydinvoimalaonnettomuus
"Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa V. I. Lenin -nimisessä sähkön ja plutoniuminlähde? tuotantoon käytetyssä ydinlaitoksessa lähellä Tšernobylin kaupunkia. Tuhoutunut ydinreaktori edusti epävakaaksi tiedettyä RBMK-1000-tyyppiä."
... pieninä hippusina osittain myös Hämeenkyrön alueelle. Siksi vieläkään sienet eivät ole täysin puhtaita laskeumasta.
Reaktori tuhoutui, koska voimalassa ohitettiin turvajärjestelmät ja tietoisesti kokeiltiin reaktorin käyttäytymistä epävakaassa tilassa.
Ei onnistunut ihan virheettömästi.
Ihminen oli suurin osatekijä.
Ihmiset kai Hämeenkyrössäkin laitosta ajelisivat ?
Hämeenkyrön jätteenpolttolaitosta ajaisivat luotettavat suomalaiset työntekijät.
Ja vaikka virhe sattuisikin, ihan ydinsaastetta sieltä ei hämeenkyröläisten sieniin sentään sataisi...
...furaaneja, dioksiineja, raskasmetalleja, pienhiukkasia yms tavaraa ... Siis ei niin mitään.
... kun Hämeenkyröön suunnitteilla oleva huippunykyaikainen jätteenpolttolaitos on jo saanut aikaan ensimmäiset päästönsä ja tehnyt oikein ympäristökatastrofin! Liekö päästöt levinneet vastavuoroisesti ihan Venäjälle ja Eurooppaan asti?
Meidän tontilla ei sada vielä mustaa sadetta, vaan ehkä se pian alkaa ropisemaan...
... ja sitten kun polttokelpoista jätettä ei riitä laitoksen ahnaaseen nieluun (200 000 tonnia vuodessa), niin Pirkanmaan Jätehuolto (Käsittelee noin 130 000 tonnia vuodessa, kaikki ei poltokelpoista) joutunee rahalla maksamaan erotuksen, tai tuottamaan vajeen vaikkapa sieltä Venäjältä.
Onneksi ropina ei ala ennen rakentamista. Sitä ennen kahisevat paperit vielä monta kertaa.
Pystytkö katsomaan tulevaisuuteen? Jos niin voisit lyödä rahoiksi taidoillasi!
Jätteistä tulee todella tulevaisuudessa kauppatavaraa, ja siinä kisassa Hämeenkyrökin pärjää, ainakin uskon niin.
Paperit kahisevat tosiaan vielä paljon, mutta se kuuluu suomalaiseen päätöksentekoprosessiin. Hiljaa hyvä tulee, sillä sieltä se tulee. Ennen pitkää.
... tuo jätteiden käyttö kauppatavarana hiukan juuri huolestuttaakin. Se edellyttää toimijoilta sellaista vastuuta (ja rahavirtoja), joka saattaa hämärryttää vastuun ympäristöstä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ämmässuon_jätteenkäsittelykeskus
... syntynyt kymmeniä työpaikkoja, kuten polttolaitokselle on luvattu?
Hajut ja melu ovat kuitenkin yhteisiä. Ja tuodaanko Ämmässuon paskatkin 250 km:n säteeltä ?