Yhteiskuntavastuu

Demarit ratsastavat sanahirviöllä yhteiskuntavastuu.

Mitä tämä tämän päivän yritysmaailmassa tarkoittaa?

Tarkoitatteko sitä että kannattamatonta, tai kannattamattomaksi muuttuvaa liiketoimintaa pitää jatkaa pelkän työllistämisen ilon vuoksi?

Yritystoiminta on voittoa tuottavaa liiketoimintaa, jonka on pyrittävä sopeuttamaan toimintansa markkinatilanteen mukaan.

Neuvostoliitossa aikanaan työllistäminen oli sitä että mahdollisimman moni sai puuhastella jotain, tuottavuudesta viis.
Kiinassa ja Pohjoiskoreassa ollaan vielä samoilla linjoilla, eipä juuri muualla.

Nyky-yhteiskunnassa yrityksiä ja tehtaita tulee ja menee, on vain sopeuduttava markkinatalouteen.

Kemijärvenkin elinkeinoelämässä tapahtuu varmasti lähivuosina paljon, kysymys kuuluukin; lähteekö paperimies pienempipalkkaseen työhön?

Jos ei pienempipalkkainen työ kiinnosta, alkakaa yrittäjiksi, tulotaso kasvaa räjähdysmäisesti ja voi nauttia siitä yhteiskuntavastuutakin...

Ei kun tehtaita pystyttämään!
7180
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Kannattaako kirjoittaa noin pitkästi?


Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan konkreettisesti kauppakorkeakoulun oppien mukaan ympäristötasetta. Tälläinen on mahdolinen myös Suomessa ainakin isoilla Firmoilla. Ihan Saarisen meno-tuloteorian mukaan yritykset aktivoivat taseeseensa pitkävaikutteisia menoja niinkuin ennenkin. Siellä taeessa on tämöistä konetta, maaplänttiä, eri muotoista rahaa ja toisella puolella tietysti osakepääomaa, kaikenlaista rahastoa jne.

ASIAAN: Ympäristötaseessa voi kuluksi aktivoida kaikkea ymräristöaktiivisuutta. Puhdistuskulujen (esim. jätevedesi) lisäksi olisi palkkakustannukset siltä osin kun voi katsoa ne palkannostajat pitäisi saneerata pihalle.

Kun on taseessa kuluja, millä katetaan voittoja, niin voipi maksaa enempi tuloksesta voittoa omistajille. Nämä aktivoitavat tässä kerrotut luvut olisivat imaaginäärisiä, ei siis sillä tavoin konkreettisia, että jos ostaa vaikka paperikoneen niin myyjä ilmoittaa hinnan tarkalleen. Ja siittä itse tietysti alkaa asentelemaan, mikä maksaa päälle.

Näitä asioita ajetaan. Ilmeisesti verotuksellisesti hommelit ovat vielä kesken.

Äänestä

70-luvulta alkaen lähes kokoajan hallituksessa istunut SDP on vuorotellen Ay-liikkeen kanssa siirtänyt lähes kaiken mahdollisen työnantajien maksettavaksi. Ajatustakaan ei ole uhrattu sille
miten se vaikuttaa yritystoiminnan kannattavuuteen Suomessa.

Kulminaatiopiste on saavutettu nyt ja SDP:n indentiteettikriisi on käsillä kun yritykset tekevät joukkomuuttoa pakon edessä ulkomaille.
SDP:n rakentama ja savijaloilla seisova hyvinvointiyhteiskunta (missä kukaan ei ole voinut koskaan hyvin) on romahtamassa omaan mahdottomuuteensa.

Avuksi on jälleen kerran otettu epärehellinen populismi. Ääneen huudetaan että yritykset saavat yritystukia yhteiskunnalta ja vaaditaan niiden takaisinmaksua pois muuttamisen takia.
Ääneen ei kuitenkaan kerrota sitä että keskimäärin yritystuet ovat kertaluonteisia ja suuruudeltaan alle 0,1% siitä summasta mitä yritykset maksavat veroa yhteiskunalle. Yhteiskunnalle yritystuet on ollut kannattava sijoitus joka on tullut takaisin moninkertaisena verojen muodossa.
Yritystuet voi kyllä lopettaa koska ne ei enää kuulu tähän aikaan.

Yritysten poismuuton todellinen syy on siis kova verotus ja suomalaisen yhteiskunnan yritysvihamielisyys jota kailotetaan aina presidenttiä myöten.

Stora Enso haukutaan lyttyynn kun se supistaa
kannattamatonta toimintaansa mutta ei anneta kiitoksen sanaakaan siitä että se on työllistänyt tuhansia jataas tuhansia demareita melkein 50 vuotta.

Yritystoiminnan siirtäminen köyhempiin maihin on todellista tasa-arvoa joka antaa köyhillekin maille tilaisuuden vaurastua. Ay-toiminta Euroopassa on vuosikymmenet ollut itsekästä omien etujen ajamista köyhien maiden kustannuksella.

Äänestä
  • Ollaan samoilla linjoilla. Paitti, että alkuun voinen pitää kolmen tunnin esitelmän (noin 150 sivua) SDP:n hyvistä ansioista Suomalaisen yhteiskunnan järkiperäisenä rakentajana. Yhteenvedossa todetaan, että ilman SDP:tä Suomi ei olsi kansainvälisissä hyvinvointivertailuissa kymmenen sakissa tai 13., riippuen kuka laskee ja mitä.

    ASIAAN:

    Esimerkki, ympäristötaseesta (Kemijärvi). Vallitsevan Keskustalaisen teollisuuspolitiikan ansiosta mitään ei-tuettua toimintaa ei syrjäseudulla ylläpidetä. Pörssiyhtiö vetää toimintansa pois ja tilalle tuella rakennellaan liimapalkkitehdasta, jota taas Heinolasta ei katsota hyvällä (syystäkin). Nyt siis tämä 235 työpaikkaa aktivoitaisiin taseeseen ja mahdollistaisi StoraEnsolle maksaa osinkona siltäosin enemmän verotuksellisesti. Yritys ikäänkuin itse aikaansaisi maksaa oman aluetukensa omistajilleen händyyn ja omistajat saisivat siittä syrjäseututoiminnasta täppiä eli rahaa. Omistaminen on siis tehtävä kannattavaksi. Eikä se tietysti estäisi myöskään laajentamasta Kemijärven tehdasta investoinnein. Ainakin korvaavat investoinnit tulisi tehtyä.

    Eri tämmöttisillä asioilla sitä globalisaatiota vastustetaan. Nykyisin ei tämä toimi. Se, että toimintakertomuksessa kehutaan on toistaiseksi riittämätön toimi (viite hesari tänään).

    Se on näet duunarin etu, että toimivaa tehdasta ei lopeteta. Ja omistajalle on jotakin annettava siittä hyvästä.

    Äänestä

sitä, että voittoa tuottavaa liiketoimintaa ei lopetettaisi pelkästään siksi, että halutaan enemmän voittoa.

Vastaavanlaisia ilmiöitä ovat työntekijöiden lomauttaminen vuodenvaihteessa tilinpäätöksen kaunistelemiseksi.

Äänestä
  • Työntekijä on yrityksen paras pääoma.
    Jollei ole työntekijöitä, ei valmistu tuotteitakaan, joista syntyy laskutus.Lomauttaminen ei kyllä tuo pitkässä juoksussa lisävoittoja, pienentää kyllä kuluja, vaan kun tuotteitakaan ei lomautuksen aikana valmistu.Yrityselämässä katsotaan katsotaan tulevaisuuteen, voitot näkyy eilisessä, tilinpäätös on elettyä elämää.

    Äänestä

  • Jäbä 46 kirjoitti:

    Työntekijä on yrityksen paras pääoma.
    Jollei ole työntekijöitä, ei valmistu tuotteitakaan, joista syntyy laskutus.Lomauttaminen ei kyllä tuo pitkässä juoksussa lisävoittoja, pienentää kyllä kuluja, vaan kun tuotteitakaan ei lomautuksen aikana valmistu.Yrityselämässä katsotaan katsotaan tulevaisuuteen, voitot näkyy eilisessä, tilinpäätös on elettyä elämää.

    Kansainvälinen pörssitoiminta tarkoittaa sitä, että osakkeen arvo perustuu spekulaatioihin tulevaisuudesta. Osakkeita ostetaan lähinnä nyt Suomessa niiden lyhyen aikavälin myyntivoittojen takia. Siinä ei niin suurta älyä tarvitse, jos trendi on ylöspäin, niin tehdä jonkinlaista kauppaa. Paperin osakkeita pidetään hieman heppoisina.

    Pörssikurssiin, sillä onko Kemijärvellä nämä mainitut duunissa, ei ole merkitystä.

    Laajemmin tulisi ajatella tätä yrityksen vastuuta.

    Ihan ministeri Häkämiehen sanoin (vapaasti hieman kun ei muista): Pörssiyritykselle, joka on raftattu tähän valtion sijoitusfinanssiluokkaan, valtiovalta ei voi asettaa mitään yhteiskunnallisia velvoitteita. Lainaus kiinni.

    Sitten alkaa funtsia tuota pörssiä. Myyntiarvon lisäksi myös tulevilla osingoilla on merkitystä. Valtiovalta voi ja pitää kehittää lainsäädäntöä siltäosin kun ei olla ristiriidassa kansainvälisten lakien kanssa. Eu antaa lähinnä pikkaisen pelivaraa veropolitiikassa. Siksi esim. vastustan liittovaltiota, koska yritykset verotettaisiin sitten brysselistä kokonaan.

    Äänestä

kepu ja kokoomus laitaa nurin, sehän oli Esko Ahon pravuuri tehtävä 90:tä luvulla

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jäbä 46 kirjoitti:

Demarit ratsastavat sanahirviöllä yhteiskuntavastuu.

Mitä tämä tämän päivän yritysmaailmassa tarkoittaa?

Tarkoitatteko sitä että kannattamatonta, tai kannattamattomaksi muuttuvaa liiketoimintaa pitää jatkaa pelkän työllistämisen ilon vuoksi?

Yritystoiminta on voittoa tuottavaa liiketoimintaa, jonka on pyrittävä sopeuttamaan toimintansa markkinatilanteen mukaan.

Neuvostoliitossa aikanaan työllistäminen oli sitä että mahdollisimman moni sai puuhastella jotain, tuottavuudesta viis.
Kiinassa ja Pohjoiskoreassa ollaan vielä samoilla linjoilla, eipä juuri muualla.

Nyky-yhteiskunnassa yrityksiä ja tehtaita tulee ja menee, on vain sopeuduttava markkinatalouteen.

Kemijärvenkin elinkeinoelämässä tapahtuu varmasti lähivuosina paljon, kysymys kuuluukin; lähteekö paperimies pienempipalkkaseen työhön?

Jos ei pienempipalkkainen työ kiinnosta, alkakaa yrittäjiksi, tulotaso kasvaa räjähdysmäisesti ja voi nauttia siitä yhteiskuntavastuutakin...

Ei kun tehtaita pystyttämään!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu