mitä syntyy

ferro

Laitoin laimean ferrokloridiliuksen sekaan kidesoodaa. Neste kirkastui ja pohjalle muodostui ruskeaa sakkaa. Mitäs tämä sakka on?

9

1833

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ...

      Vähän epäselväksi jäi noi aineet...ferrokloridi? Tarkoitat ehkä jonkinlaista kansankielistä nimitystä rautakloridiliuoksesta. Jos kerran liuoksen väri on kirkastunut, on sen täytynyt sitten aluksi olla kellertävän ruskeaa (tämän nimitys itseasiassa ferrikloridi, ferro- ja ferrikloridi ovat erivärisiä liuoksia, raudan hap.aste niissä eri). Kidesoodaa..? Siis soodako? Kiteistähän tuo on.

      Liuoksen värin muutos johtuu siitä, että rauta on pelkistynyt Fe3 :sta (kelt./ruskea) Fe2 :ksi (vaal.vihr., lähes väritön). Sooda on emäksistä ainetta (Na2CO3 tai NaHCO3) ja on saostanut rautaa jonkinlaisena oksohydroksina, esim. FeO(OH). Se on ruskeaa.

      Soodan karbonaatti on vapautunut hiilidioksidina.

      Ts. olet saostanut ihkaoikeaa ruostetta, jos pysytellään kansankielisissä nimissä:)

      • metsäveli

        Entäs rautakarbonaatti FeCO3, -sitähän saadaan vaihtoreaktiolla rautasulfaatista
        ja natriumkarbonaatista.

        Rautakarbonaatti on puhtaana harmahtavaa kiteistä suolaa, joka ei liukene veteen.
        Sait sitä aikaan hydraattina, eli FeCO3 molekyylin kanssa on yksi vesimolekyyli.
        Se hapettuu kostean ilman vaikutuksesta rautahydroksidiksi eli ruosteeksi.

        Kuumennettuna suola hajaantuu.

        Jos haluat tosi ärjyä tavaraa, niin eikun vetykaasuvirtaan muhimaan ( yli 500 astetta), ja kohta
        sinulla on siinämäärin hienojakoista rautaa että se syttyy ilmassa itsekseen
        punahehkuun, koska ruostuminen tuottaa nopeammin energiaa kuin sitä ehtii
        haihtua ympäristöön.
        Vesihöyrynkin se muuttaa vetykaasuksi.


      • ...
        metsäveli kirjoitti:

        Entäs rautakarbonaatti FeCO3, -sitähän saadaan vaihtoreaktiolla rautasulfaatista
        ja natriumkarbonaatista.

        Rautakarbonaatti on puhtaana harmahtavaa kiteistä suolaa, joka ei liukene veteen.
        Sait sitä aikaan hydraattina, eli FeCO3 molekyylin kanssa on yksi vesimolekyyli.
        Se hapettuu kostean ilman vaikutuksesta rautahydroksidiksi eli ruosteeksi.

        Kuumennettuna suola hajaantuu.

        Jos haluat tosi ärjyä tavaraa, niin eikun vetykaasuvirtaan muhimaan ( yli 500 astetta), ja kohta
        sinulla on siinämäärin hienojakoista rautaa että se syttyy ilmassa itsekseen
        punahehkuun, koska ruostuminen tuottaa nopeammin energiaa kuin sitä ehtii
        haihtua ympäristöön.
        Vesihöyrynkin se muuttaa vetykaasuksi.

        omaan ehdotukseesi. Rautakarbonaattia ei ole olemassa vesiliuoksessa, sillä se hydratoituu välittömästi. Alkup. sekoittelijalla oli vesiliuos myös kysymyksessä eli oksohydroksidiksihän se pamahtaa suoraan.


      • metsäveli
        ... kirjoitti:

        omaan ehdotukseesi. Rautakarbonaattia ei ole olemassa vesiliuoksessa, sillä se hydratoituu välittömästi. Alkup. sekoittelijalla oli vesiliuos myös kysymyksessä eli oksohydroksidiksihän se pamahtaa suoraan.

        Sama tauti, eli kun asiasta ensin luin niin epäuskon syövereihinhän
        sitä vajosin.

        Näyttää että ainakin rautasulfaatti plus natriumkarbonaatti-systeemistä
        puuttuu välttämätön palikka eli vapaa happi, ja siksi reaktio pysähtyy
        rautakarbonaattiin.

        "Epäorgaaniset kemikaalit" kirja kertoo että rautakarbonaatti hapettuu
        helposti varsinkin kostean ilman vaikutuksesta, ja tuloksena on seos
        jossa on useampaakin lajia rautahydroksideja, sekä rautakarbonaatin jämät.

        Tosivanha (1948) kemian kirja kertoo raudan ruostumisreaktioksi:

        Fe plus H2O plus CO2 =FeCO3 plus H2 = 4Fe(OH)3 plus 4 CO2

        Rautakarbonaatti hapettuu sitten: 4 FeCO3 plus 6 H2O plus O2 = 4FeCO3 plus 4 CO2

        Tuosta kysyjän reaktiosta vielä:

        Varmaan sitä ruostettakin reaktiossa syntyy, riittäähän sitä happea kaloillekin.


      • metsäveli
        metsäveli kirjoitti:

        Sama tauti, eli kun asiasta ensin luin niin epäuskon syövereihinhän
        sitä vajosin.

        Näyttää että ainakin rautasulfaatti plus natriumkarbonaatti-systeemistä
        puuttuu välttämätön palikka eli vapaa happi, ja siksi reaktio pysähtyy
        rautakarbonaattiin.

        "Epäorgaaniset kemikaalit" kirja kertoo että rautakarbonaatti hapettuu
        helposti varsinkin kostean ilman vaikutuksesta, ja tuloksena on seos
        jossa on useampaakin lajia rautahydroksideja, sekä rautakarbonaatin jämät.

        Tosivanha (1948) kemian kirja kertoo raudan ruostumisreaktioksi:

        Fe plus H2O plus CO2 =FeCO3 plus H2 = 4Fe(OH)3 plus 4 CO2

        Rautakarbonaatti hapettuu sitten: 4 FeCO3 plus 6 H2O plus O2 = 4FeCO3 plus 4 CO2

        Tuosta kysyjän reaktiosta vielä:

        Varmaan sitä ruostettakin reaktiossa syntyy, riittäähän sitä happea kaloillekin.

        No pitihän taas tehdä virhe, tuossa ensimmäisellä kaavarivillä pitäisi
        olla:

        Fe plus H2o plus CO2 = FeCO3 plus H2 eli loppuosa oli väärällä rivillä.


      • ...
        metsäveli kirjoitti:

        Sama tauti, eli kun asiasta ensin luin niin epäuskon syövereihinhän
        sitä vajosin.

        Näyttää että ainakin rautasulfaatti plus natriumkarbonaatti-systeemistä
        puuttuu välttämätön palikka eli vapaa happi, ja siksi reaktio pysähtyy
        rautakarbonaattiin.

        "Epäorgaaniset kemikaalit" kirja kertoo että rautakarbonaatti hapettuu
        helposti varsinkin kostean ilman vaikutuksesta, ja tuloksena on seos
        jossa on useampaakin lajia rautahydroksideja, sekä rautakarbonaatin jämät.

        Tosivanha (1948) kemian kirja kertoo raudan ruostumisreaktioksi:

        Fe plus H2O plus CO2 =FeCO3 plus H2 = 4Fe(OH)3 plus 4 CO2

        Rautakarbonaatti hapettuu sitten: 4 FeCO3 plus 6 H2O plus O2 = 4FeCO3 plus 4 CO2

        Tuosta kysyjän reaktiosta vielä:

        Varmaan sitä ruostettakin reaktiossa syntyy, riittäähän sitä happea kaloillekin.

        En ole pelkästään lukenut näistä asioista:)

        "puuttuu välttämätön palikka eli vapaa happi, ja siksi reaktio pysähtyy rautakarbonaattiin"

        Ei pysähdy, tämä pätee kiinteille reaktiolle. Vapaata happea on saatavissa sekä veteen liuennesta hapesta (O2 muodossa) että veden sisältämästä happimolekyylistä, ts. riittävästi reaktion loppuunmenemimisen kannalta.

        "rautakarbonaatti hapettuu
        helposti varsinkin kostean ilman vaikutuksesta, ja tuloksena on seos jossa on useampaakin lajia rautahydroksideja, sekä rautakarbonaatin jämä"

        Tätähän nimenomaan tarkoitin ekassa vastauksessani. Kysyjä oli vesiliuoksessa, siellä on kosteus 100% eikä edes karbonaatin jämiä jää. Lisäksi tulee ottaa huomioon liuoksen värin vaihtuminen, kyse ei ole pelkästään vaihtoreaktiosta. Se on kyllä totta, että jos otetaan näyte ihan vain kadulla makaavasta fillarista, niin minimaalisia karbonaatin jämiä saattaa löytyä. Normaalisti raurakarbonaatti pitää säilyttää esim. typpikaapissa.


      • metsäveli
        ... kirjoitti:

        En ole pelkästään lukenut näistä asioista:)

        "puuttuu välttämätön palikka eli vapaa happi, ja siksi reaktio pysähtyy rautakarbonaattiin"

        Ei pysähdy, tämä pätee kiinteille reaktiolle. Vapaata happea on saatavissa sekä veteen liuennesta hapesta (O2 muodossa) että veden sisältämästä happimolekyylistä, ts. riittävästi reaktion loppuunmenemimisen kannalta.

        "rautakarbonaatti hapettuu
        helposti varsinkin kostean ilman vaikutuksesta, ja tuloksena on seos jossa on useampaakin lajia rautahydroksideja, sekä rautakarbonaatin jämä"

        Tätähän nimenomaan tarkoitin ekassa vastauksessani. Kysyjä oli vesiliuoksessa, siellä on kosteus 100% eikä edes karbonaatin jämiä jää. Lisäksi tulee ottaa huomioon liuoksen värin vaihtuminen, kyse ei ole pelkästään vaihtoreaktiosta. Se on kyllä totta, että jos otetaan näyte ihan vain kadulla makaavasta fillarista, niin minimaalisia karbonaatin jämiä saattaa löytyä. Normaalisti raurakarbonaatti pitää säilyttää esim. typpikaapissa.

        Mutku, mutku, kyllä se rautakarbonaatti on aikatavalla pysyvä yhdiste,
        onhan muutama rautamalmityyppikin karbonaattirautaa.
        Englannissa on jopa hyödynnetty malmia jossa on noin puolet rautakarbonaattia,
        ja toinen puoli savea.
        Kun vaihtoreaktiossa syntyvä rautakarbonaatti on veteen liukenematon, se saostuu
        pois ja tämä saostuminen takaa sen että mitään tasapainotilaa ei pääse liuokseen
        syntymään, vaan reaktio menee loppuun.

        Vaan ei riidellä, meillähän on tässä hemmo joka on asiaa kokeillut, kysytään siltä.

        Menikö reaktio jotenkin näin: Kun kaadoit kidesoodaliuosta, tai rakeita rautakloridi
        liuokseen, menikö liuos sameaksi? Ja selkiytyi sitten ajan kanssa? Tämä sopii
        rautakarbonaatin muodostumisreaktioon.

        Jos taas syntyi kaasukuplia tai peräti kuohui kuin "samariini", ja sitten
        ruskea pölläkkä selkeni samoin jonkun ajan kuluttua, niin silloin oli
        kyseessä rautahydroksidin muodostuminen. Kuplien muodostuminen olisi
        merkki kidesoodan eli alkalikarbonaatin hajoamisesta, mikä tietenkin on vaatimus sille
        että rauta vapautuisi rautakloridista, eli tulos olisi natriukloridia ja ruostetta,
        ja hiili poistuisi hiilidioksidina.

        Sitten huomautan että todellakin eräs yleinen tapa valmistaa rautakarbonaattia,
        on juuri tämä vaihtoreaktio, jossa tosin käytetään rautasulfaattia ja natriumkarbonaattia.

        Saostuma on niin pysyvää että se voidaan kuivata kuumentamalla. Vedettömänä ja puhtaana
        se on vaaleaa jauhetta.

        Metsäveli ei suinkaan ole mikään kultanen, vaan ruma heppuli. Kun metsäveli oli pieni
        poika niin isot tytöt olivat näin "kultasia", ihan vaan malliksi laitoin, heko heko.

        http://www.youtube.com/watch?v=5mh-OpHhAa0


      • aloittaja
        metsäveli kirjoitti:

        Mutku, mutku, kyllä se rautakarbonaatti on aikatavalla pysyvä yhdiste,
        onhan muutama rautamalmityyppikin karbonaattirautaa.
        Englannissa on jopa hyödynnetty malmia jossa on noin puolet rautakarbonaattia,
        ja toinen puoli savea.
        Kun vaihtoreaktiossa syntyvä rautakarbonaatti on veteen liukenematon, se saostuu
        pois ja tämä saostuminen takaa sen että mitään tasapainotilaa ei pääse liuokseen
        syntymään, vaan reaktio menee loppuun.

        Vaan ei riidellä, meillähän on tässä hemmo joka on asiaa kokeillut, kysytään siltä.

        Menikö reaktio jotenkin näin: Kun kaadoit kidesoodaliuosta, tai rakeita rautakloridi
        liuokseen, menikö liuos sameaksi? Ja selkiytyi sitten ajan kanssa? Tämä sopii
        rautakarbonaatin muodostumisreaktioon.

        Jos taas syntyi kaasukuplia tai peräti kuohui kuin "samariini", ja sitten
        ruskea pölläkkä selkeni samoin jonkun ajan kuluttua, niin silloin oli
        kyseessä rautahydroksidin muodostuminen. Kuplien muodostuminen olisi
        merkki kidesoodan eli alkalikarbonaatin hajoamisesta, mikä tietenkin on vaatimus sille
        että rauta vapautuisi rautakloridista, eli tulos olisi natriukloridia ja ruostetta,
        ja hiili poistuisi hiilidioksidina.

        Sitten huomautan että todellakin eräs yleinen tapa valmistaa rautakarbonaattia,
        on juuri tämä vaihtoreaktio, jossa tosin käytetään rautasulfaattia ja natriumkarbonaattia.

        Saostuma on niin pysyvää että se voidaan kuivata kuumentamalla. Vedettömänä ja puhtaana
        se on vaaleaa jauhetta.

        Metsäveli ei suinkaan ole mikään kultanen, vaan ruma heppuli. Kun metsäveli oli pieni
        poika niin isot tytöt olivat näin "kultasia", ihan vaan malliksi laitoin, heko heko.

        http://www.youtube.com/watch?v=5mh-OpHhAa0

        Kirjoitin tuossa ensimmäisessä viestissä vähän vajaasti. Eli siis liuoksena oli piirilevynsyövytykseen käytettyä FeCl3 liuosta, jota oli jo käytetty kuparin syövyttämiseen, eli liuos sisälsi ilmeisesti 2FeCl2 CuCL2 H20 (=katsoin tuon googlesta). Aikomuksena oli siis neutraloida tuo soodalla.

        Liuos oli alussa vihertävää ja soodan lisäämisen jälkeen, kirkastuminen ja sakan muodostuminen tapahtui nopeasti. Arvioisin että alle minuutissa. Mitään kuplintaa en havainnut. Liuos saattoi olla niin laimeaa ettei sitä huomannut?

        Mikähän tuon lopullinen reaktioyhtälö mahtaa olla?

        Kiitoksia =)


      • ...
        aloittaja kirjoitti:

        Kirjoitin tuossa ensimmäisessä viestissä vähän vajaasti. Eli siis liuoksena oli piirilevynsyövytykseen käytettyä FeCl3 liuosta, jota oli jo käytetty kuparin syövyttämiseen, eli liuos sisälsi ilmeisesti 2FeCl2 CuCL2 H20 (=katsoin tuon googlesta). Aikomuksena oli siis neutraloida tuo soodalla.

        Liuos oli alussa vihertävää ja soodan lisäämisen jälkeen, kirkastuminen ja sakan muodostuminen tapahtui nopeasti. Arvioisin että alle minuutissa. Mitään kuplintaa en havainnut. Liuos saattoi olla niin laimeaa ettei sitä huomannut?

        Mikähän tuon lopullinen reaktioyhtälö mahtaa olla?

        Kiitoksia =)

        oli siellä kupariakin. Se muutta tilateen ihan täysin.

        Vihreä väri tuleekin sitten tod.näk. kuparin klorokompleksista eikä raudan Fe2 muodosta (tämä hyvin haalean vihr. mekein väritön). Oletan neutraloinnin vuoksi, että kyse on HCl-pohjaisesta liuoksesta? Silloin siellä on CuCl4(-) -ioni. Jos lisäät tähän soodaa, saostuu kuparin emäksinen karbonaatti, Cu(OH)2CuCO3. Väri johtuu tod.näk. pääosin raudan FeO(OH)-saostumasta, ruskea alias ruoste, joka saostuu samaan aikaan.

        Molemmat ovat pienessä mittakaavassa varsin vaarattomia mutta jos liuosta on litroittain, tulisi kupari kerätä talteen. Tähän ei edes neutralointi auta:)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olit niin lähellä

      Taas söpis olit siinä ihan käden etäisyydellä❤️ Jos sinä ja minä olisimme olleet kahden, olisin hypännyt sun kaulaan. Sa
      Ikävä
      68
      3941
    2. Kun me näemme taas

      Siihen on viikkoja, korkeintaan kuukausia. Jännite välillemme vetää meidät ennemmin tai myöhemmin toistemme läheisyyteen
      Ikävä
      19
      2239
    3. Elokapinan mielenosoitussarja alkaa

      Varma kesän merkki on, kun planeetastamme huolestuneet ihmiset alkavat pitää tilaisuuksia muistuttaakseen ihmisiä siitä,
      Maailman menoa
      440
      1951
    4. Eipäs sitten ryypätä kesälomalla

      Työnantaja voi antaa potkut, vaikka olisi ryypännyt 2-4 viikkoa sitten. Vaikka olenkin raivoraitis, niin en kannata tuo
      Maailman menoa
      164
      1791
    5. Oletko mielikuvasi kaivatusta muuttunut

      Lähiaikoina? Jos, mihin suuntaan? Miten ja miksi?
      Ikävä
      108
      1176
    6. Pysyä yhdessä vai ei

      En tiedä, ollaan asuttu samassa asunnossa kohta joku 5 vuotta. Olisi sanomista vähän kaikesta mutta eniten itseä ottaa p
      Parisuhde
      87
      1153
    7. Marinin hallitus onnistui työllisyystoimissa

      https://www.kauppalehti.fi/uutiset/marinin-hallitus-saavutti-tavoitteensa-merkittava-onnistuminen-tyollisyydessa-tuore-m
      Maailman menoa
      236
      1105
    8. Tänään oli

      Noiiiiin 🤏 vähällä ettei tapahtunut jotain mieletöntä. Valitettavasti olosuhteet esti. Odota hetki vielä 😘
      Ikävä
      33
      927
    9. En halua sua enää

      joten ihan turhaan tulet "esiintymään" mun näkö- ja kuulopiiriin. Ärsyttää vain kun omat tekemiset häiriintyy, kun en ha
      Ikävä
      37
      788
    10. Ukrainan häviö pitää tunnistaa ja tunnustaa

      Venäjä ei ole vain maa, jolla on suuri hyvin koulutettu ja varusteltu armeija, joka on osoittanut tehokkuutensa Ukraina
      Maailman menoa
      165
      730
    Aihe