ruisku vai kaasutin

korjaaminen ei "kotikonstein" onnistu. Peruskaasuttimen korjaus on helpompi tehdä.

dickson kirjoitti:

korjaaminen ei "kotikonstein" onnistu. Peruskaasuttimen korjaus on helpompi tehdä.

on helpompi käynnistää, kaasua ei tarvi painaa, käynti on hienompaa, on taloudellisempi, pakokaasut ei haise niin kauhealle kuin kaasuttimen ja moottorin käyttäytyminen ajossa täsmällisempää. itse ottaisin ruiskun, koska sen hajoaminen on kuitenkin melko epätodennäköistä, vaikka korjaaminen tuleekin kalliimmaksi jos se jostain syystä päättää laittaa erroria peliin.

toisaalta kirjoitti:

on helpompi käynnistää, kaasua ei tarvi painaa, käynti on hienompaa, on taloudellisempi, pakokaasut ei haise niin kauhealle kuin kaasuttimen ja moottorin käyttäytyminen ajossa täsmällisempää. itse ottaisin ruiskun, koska sen hajoaminen on kuitenkin melko epätodennäköistä, vaikka korjaaminen tuleekin kalliimmaksi jos se jostain syystä päättää laittaa erroria peliin.

Lue lisää

Jos ruisku on näin helppo otan sitten luultavasti sen, ketuttaa nimittäin kuumana kesäpäivänä marketin pihalla starttailla kymmeniä kertoja.

Ja ilmeisesti polttoainettakin menee vähemmän?

alkup. kirjoitti:

Jos ruisku on näin helppo otan sitten luultavasti sen, ketuttaa nimittäin kuumana kesäpäivänä marketin pihalla starttailla kymmeniä kertoja.

Ja ilmeisesti polttoainettakin menee vähemmän?

Lue lisää

...aivan yksiselitteinen ole kun kuitenkin puhutaan vanhasta autosta. Näin kai se on koska puhutaan kaasarista. Vaimollani oli sunny 1,6 -90 kaasari ja kaikki tyhjäkäyntiä myöten toimi tosi hienosti. Oli vaan niin helvetin laho, että myin pois ja otin samanlaisen, loppuvuoden -90 mallin eli ruiskun. Hyvin toimii tämäkin, mutta tyhjäkäynti on vähän mitä sattuu. Polttoaineeen kulutus n. 1,5 litraa suurempi satasella. Noissa vanhoissa ruiskuissa on tosiaan vaikeammin korjattavia vikoja kuin kaasaripelissä.

kaasariruisku kirjoitti:

...aivan yksiselitteinen ole kun kuitenkin puhutaan vanhasta autosta. Näin kai se on koska puhutaan kaasarista. Vaimollani oli sunny 1,6 -90 kaasari ja kaikki tyhjäkäyntiä myöten toimi tosi hienosti. Oli vaan niin helvetin laho, että myin pois ja otin samanlaisen, loppuvuoden -90 mallin eli ruiskun. Hyvin toimii tämäkin, mutta tyhjäkäynti on vähän mitä sattuu. Polttoaineeen kulutus n. 1,5 litraa suurempi satasella. Noissa vanhoissa ruiskuissa on tosiaan vaikeammin korjattavia vikoja kuin kaasaripelissä.

Lue lisää

Tarkalleen ottaen, ei sunnyssa ole koskaan ollut "ruiskua", vaan "suihkutin (yksi tai monipiste)"

"Ruisku"=Mekaaninen bensan suihkutus/ruiskutus järjestelmä (esim. K-Jetronic)

"Monipiste-suihkutin"=Sähköinen bensan suihkutus järjestelmä, jossa suutin joka sylinterille (esim. L-Jetronic)

"yksipiste-suihkutin"=Sähköinen bensan suihkutus järjestelmä, jossa yksi suutin (vähän kuin kasutin, mutta HUOMATTAVASTI yksinkertaisempi) (Esim. Mono-Jetronic)

Erona suuttimen aukeaminen. Ruiskussa bensan paine avaa suuttimen, suihkussa sähkö-impulssi.

Yksipistesuihkut huomattavan yksinkertaisia ja todella varmatoimisia.

terminologistiikkaa kirjoitti:

Tarkalleen ottaen, ei sunnyssa ole koskaan ollut "ruiskua", vaan "suihkutin (yksi tai monipiste)"

"Ruisku"=Mekaaninen bensan suihkutus/ruiskutus järjestelmä (esim. K-Jetronic)

"Monipiste-suihkutin"=Sähköinen bensan suihkutus järjestelmä, jossa suutin joka sylinterille (esim. L-Jetronic)

"yksipiste-suihkutin"=Sähköinen bensan suihkutus järjestelmä, jossa yksi suutin (vähän kuin kasutin, mutta HUOMATTAVASTI yksinkertaisempi) (Esim. Mono-Jetronic)

Erona suuttimen aukeaminen. Ruiskussa bensan paine avaa suuttimen, suihkussa sähkö-impulssi.

Yksipistesuihkut huomattavan yksinkertaisia ja todella varmatoimisia.

Lue lisää

No olet kyllä täydellisen pihalla kaikesta.

Noissa 90-luvun alkupuolen autoissa polttoaineen suihkutus tarkoitti lähes poikkeuksetta 1-pisteruikua. Eli kaasutin korvattiin yhdellä ainoalla ruiskutussuuttimella.

Käytössä oli myös sähköisesti ohjattuja kaasuttimia, joiden seossuhdetta pystyttiin säätämään lamda -anturin ohjauksen mukaan.

Nämä 1-pisteruiskut sähköiset kaasuttimethan ilmaantuivat katalysaattorien myötä.

Monipisteruisku eli oma suutin joka sylinterille (imukanavassa) oli tuolloin harvinainen ratkaisu, jota totisesti ei jätetty markkinoinnissa hyödyntämättä.

Ja sitten tuo luotettavuus. Itse on koskisi kaasuttimella varustettuun museoautoon pitkällä tikullakaan. Etenkin automaattiryypyt ovat vanhemmiten "hauskoja" eli saa pakkasilla varutua siihen, ettei liikkeellelähtö onnistukaan ennen kuin on konetta vähän lämmitelty. Mulla kaasutinromu siis lähti kyllä käyntiin, mutta ryypyn bugitus aiheutti sammahtelua moottorin lämpötilan noustessa. Eikä, tietenkään, tuota mekanismia saanut erillisenä, vaan olisi koko kaasutin pitänyt uusia. Myös nopea kaasun pumppaus, esim. kiihdytys, jarrua, uudelleen kaasua sai auton sammumaan, koska kaasuttimessa oli joku hidastinmekanismikin jumissa.

Plus kaasuttimien kanssa on muutakin riesaa, kuten jo esille tullut huono käyntiinlähtö moottorin ollessa lämmin jäätymisongelmat talvella.

Sähkövehkeiden kanssa taas ei ole ollut mitään ongelmia. Jopa sähköisesti ohjatulla kaasuttimella (minkä piti olla se huonoin vaihtoehto) varustettu Primera lähti aina pelkällä avaimen käännöllä & 1. yrityksellä käyntiin. Faijalla oli tuollainen 10 vuotta eikä siinä ollut ikinä mitään häikkää moottorissa. Paitsi laiskuus & suht kova kulutus.

Vanha viesti nostettu taas, mutta...
Milloin se vanhemmiten tulee? Minun 440 000 km ajetussa 23 v vanhassa autossani kaasutin toimii moitteettomasti edelleen. Kaasuttimen merkki on Solex ja auton Pösö 205 1,4 litran moottorilla. 60 000 km ajettuna auton ostin, säädin tyhjäkäynnin ja sen seoksen korvakuulolta ja sen jälkeen ei ole tarvinnut kaasuttimelle mitään tehdä.
Tojotassa saattaa ollakin asiat kuten kerroit, niistä minulla ei ole kokemuksia.

.

Tämä oli selvästi osoitettu museoautojen osastolle

.

ja keskustelu käytiin vuonna 2008. Ja tiedotkin hiemän "jääsä".
Taitaa nuo kaasaripelit olla jo melko vähissä.