olen siis 21 vuotias mies ja olen käynyt kone-ja metallialan puolen ammattikoulussa.Armeijakin on takana päin.On oma kämppä ja työpaikkoja löytyisi..MUTTA...vihaan ylitse kaiken metalli alaa ja ihmttelen ku kävin sen edes loppuun(just ja just läpi kylläkin mutta silti).en halua töihin metallifirmoihin koska en yksinkertaisesti osaa mitään ja kun vihaan koko alaa ja koko sanaaki ylitse kaiken.Olen miettinyt että alotan uuden alan mutta ongelmaksi tulee että minkä.Ei kiinnosta mikään.On tullut mielenterveyshäiriöitäki liian monen asian takia.Ahistaa ihmisten seura välillä ja ahistaa muutenki vaan.Itsemurha käy koko aja mielessä mutta taistelen että en tee sitä ja hyvin oon onnistunut toistaseks...oon rakastanu yli 4 vuotta samaa naista mutta tiiän että en tuu saamaan sitä koska se rakastaa yhtä toista.oon liian kiintynyt siihen.Menee kaikki päin VI**UA!on tullu juotuaki kaverin kans jolla on melki samallaine kohtalo ku mulla ni liian usein.En tiiä kauanko kestän tätä ja saa nähä koska tulee loppu.En tiiä enää mitä teen.Saa nähä onko loppu itsemurhallinen vai että tulee kohta huumeet kätee ja kuolee sairaalas taikka yliannostuksee vai että tulee joku yliluonnollinen ihme ja kuolisin onnellisena.
Väärät Valinnat Elämässäni...
Jota tulen katumaan ikuisesti!
2263
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet selvästi masentunut. Hae apua terv.keskuksesta. Sieltä ohjataan tarvittaessa sinut jatkoon ja saat sairaslomaa. Hoidata itsesi kuntoon niin sitten rupee ajatukset paremmin kulkemaan ammatin yms. suhteen. Olet vielä nuori ja elämäsi edessä.Voimia sinulle ja kaikkea hyvää elämällesi!
Masennus vie kaiken ilon elämästä. Mikään ei kiinosta, ei jaksa keskittyä mihinkään. Vain rutiiniasiat muistaa. Tällaiseksi olen siis tullut, mutta en ole aina ollut tällainen.
Sanonpa sinulle yksinkertaiset ohjeet. Tulosta tämä kirjoituksesi paperille ja mene terveyskeskuseen ja näytä tai lue se lääkärille. Voit joko varata ajan valmiiksi tai mennä päivystykseen, jos olosi on kovin huono. Siitä lähtee avunsaanti alkuun. Masennus ei mene nopeasti ohi, mutta vähitellen se lähtee. Sillä on hyvä ennuste. Puhuminen auttaa, paitsi minua se ei vielä ole kovin paljon auttanut, koska tunteeni ovat turtuneet. Näin pitkälle ei kannata tilannettaan päästää. Ei ole häpeä puhua ja kertoa ajatuksistaan ja tilanteestaan. Meitä masentuneita on paljon. Ulos tulevat vaikeatkin tunteet ovat lääkäreille tuttuja. He ovat nähneet itkeviä ihmisiä lukemattomia.
Sen vielä tahdon kertoa, että huumeisiin älä koske. Niistä ei tule mitään hyvää. Masennuslääkkeet tuovat vähitellen iloa elämään eikä niistä tule riippuvaiseksi kuten huumeista. Olen nähnyt aivan läheltä, miten poika, joka voisi olla oma lapseni, joutui huumeiden orjaksi. Sillä pojalla on jo takana hänen loistava tulevaisuutensa. Se ei ole enää edessä, vaikka hän vasta täytti 20 vuotta.