6.000 eurolla
Valtio korvaa oma-aloitteisesti aiheuttamansa vahingot turkulaismiehelle, joka katsoi joutuneensa "oikeuslaitoksen" vääryyden kohteeksi. Mies ehti jo valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta vapaaehtoinen korvaus johti kanteen raukeamiseen.
Nyt 75-vuotias turkulainen tuomittiin 1998 Vantaan KO:ssa puolentoista vuoden vankeuteen kätkemis- ja väärennysrikoksista. Mies valitti Helsingin HO:een, mutta ei mennytkään juttunsa suulliseen käsittelyyn. Paikalle tullut avustaja antoi oikeudelle lääkärintodistuksen, jonka mukaan mies potee dementiaa ja eräitä muitakin vanhuuden vaivoja. HO tulkitsi paperin roskaksi ja hylkäsi miehen valituksen. Näin ollen avustaja ei saanut vedota miehen puolesta puhuviin seikkoihin eikä voinut kuulla uudestaan HO:een kutsuttua todistajaa.
Turkulaismies katsoi, että HO:n menettely rikkoi ihmisoikeussopimuksen artiklaa, joka turvaa tasapuolisen kuulemisen oikeudenkäynnissä. Toinen artikla takaa jokaiselle oikeuden saada asiansa käsitellyksi ylemmässä oikeusasteessa. Kun Euroopan IOT otti jutun käsiteltäväkseen, Suomen valtio tarjosi miehelle 2.500 euroa vahingonkorvauksena ja 3.500 euroa oikeudenkäyntikulujen kuittaamiseksi. Mies hyväksyi tarjouksen.
Mutta miksi korvaukset maksetaan verovaroista? Rikokseenhan syyllistyivät Helsingin hovioikeuden tuomarit.
Valtio korvaa oma-aloitteisesti aiheuttamansa vahingot turkulaismiehelle, joka katsoi joutuneensa "oikeuslaitoksen" vääryyden kohteeksi. Mies ehti jo valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta vapaaehtoinen korvaus johti kanteen raukeamiseen.
Nyt 75-vuotias turkulainen tuomittiin 1998 Vantaan KO:ssa puolentoista vuoden vankeuteen kätkemis- ja väärennysrikoksista. Mies valitti Helsingin HO:een, mutta ei mennytkään juttunsa suulliseen käsittelyyn. Paikalle tullut avustaja antoi oikeudelle lääkärintodistuksen, jonka mukaan mies potee dementiaa ja eräitä muitakin vanhuuden vaivoja. HO tulkitsi paperin roskaksi ja hylkäsi miehen valituksen. Näin ollen avustaja ei saanut vedota miehen puolesta puhuviin seikkoihin eikä voinut kuulla uudestaan HO:een kutsuttua todistajaa.
Turkulaismies katsoi, että HO:n menettely rikkoi ihmisoikeussopimuksen artiklaa, joka turvaa tasapuolisen kuulemisen oikeudenkäynnissä. Toinen artikla takaa jokaiselle oikeuden saada asiansa käsitellyksi ylemmässä oikeusasteessa. Kun Euroopan IOT otti jutun käsiteltäväkseen, Suomen valtio tarjosi miehelle 2.500 euroa vahingonkorvauksena ja 3.500 euroa oikeudenkäyntikulujen kuittaamiseksi. Mies hyväksyi tarjouksen.
Mutta miksi korvaukset maksetaan verovaroista? Rikokseenhan syyllistyivät Helsingin hovioikeuden tuomarit.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kyllä oli taas sarjassamme erittäin asiantunteva kommentti: "Mutta miksi korvaukset maksetaan verovaroista? Rikokseenhan syyllistyivät Helsingin hovioikeuden tuomarit.".
Jos nyt ollenkaan ymmärtää länsimaisen oikeusjärjestelmän aakkosia (tuomarien riippumattomuus jne.), ei uskoakseni lähtisi esittämään tämänsuuntaisia kannanottoja.
valtion pitäisi periä jokainen euro nomenomaan HO:n tuomareilta, jotka rikollisella toiminnallaan aiheuttivat koko valituskierteen.
Saivathan he työstään palkan, olisivat noudattaneet voimassaolevia lakeja ja tehneet työnsä kunnolla.
Kuinka monta muuta "rikosta" samat tuomarit ovat vuosien saatossa tehneet???
Suomestahan on EIT:ssä satoja valituksia käsittelyssä, tuomioita Suomen valtiolle on tänäkin vuonna tullut jo useita ja uusia tulee koko ajan lisää, ellei "vapauttavia" päätöksiä osteta lisää.
Tämähän oli jo toinen "ostettu,vapauttava" päätös kuukauden aikana!!!!
Tarkoitatko, että tuomarit ovat niin riippumattomia, etteivät riipu edes laista?
Tuomitsemisen periaatteet on hyvinkin tarkasti säädetty, ja velvollisuus koskee myös perusoikeuksiin kuuluvan oikeusturvan huomioimista tuomiossa. Jos tuomari laiminlyö tuon velvoitteensa, on hän käyttänyt virka-asemaansa väärin, ja siten PL 118 §:n nojalla velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon.
Korvausta voidaan "isännänvastuu"-periaatteen nojalla vaatia valtiolta, jolle syntyy regressioikeus vahingon aiheuttajaan nähden. Vahingonkorvauslaissa on säädökset, millä ehdoilla korvausta voidaan alentaa tai siitä luopua. Henkilön virka-asema ei ole merkitsevä tekijä.
Jos asianosainen virkamies jättää regressioikeuden käyttämättä, on hän vastuussa omasta päätöksestään. Periaatteenahan on, että valtion varoja ei noin vain saa lahjoittaa kenellekään, ja myös saatava(oikeus) on valtion varallisuutta.