Olen seurustellut jonkin aikaa ristiverisen miehen kanssa. Rakastamme toisiamme paljon, mutta ongelmia suhteeseemme aiheuttaa nyt erilaiset elämäntilanteemme. Minä haluaisin jo rauhoittua ja alkaa viettää normaalia "perhe-elämää" ja mahd. lapsetkin kuuluisivat kuvioon.
Mies taas ei oikein tunnu tietävän mitä haluaa ja viettää elämää jota minä en oikein hyväksy (usein poissa, esim. baarissa kaverit ja ajanvietto siellä tosi tärkeitä jokapäiväisiä asioita). Olemme keskustelleet asiasta ja mies antaa kyllä ymmärtää että on itsekin ajatellut jotain tehdä, mutta sanoo että vaikka hän alkaisi muuttaa tapojaan se ei tapahdu hetkessä. Minä taas en oikein ymmärrä miten hän sen tekisi pikkuhiljaa? Useinhan silloin on helpompi jämähtää siihen vanhaan kaavaan ja unohtaa ne suunnitelmat muutoksesta. Eli ristiriita syntyy siitä etten voi elää hänen kanssaan näin, eikä hän taas pysty muuttumaan noin vain.
Miten minä sitten voisin luottaa siihen että muutos tapahtuisi? Pelkään että jos jään odottamaan, saan odotella koko ikäni. En vain oikein pysty uskomaan, että mies sen muutoksen tosiaan sitten tekee "pikkuhiljaa".
Saisiko joku tähän jotain? Mitä voisin nyt tehdä?
Mies taas ei oikein tunnu tietävän mitä haluaa ja viettää elämää jota minä en oikein hyväksy (usein poissa, esim. baarissa kaverit ja ajanvietto siellä tosi tärkeitä jokapäiväisiä asioita). Olemme keskustelleet asiasta ja mies antaa kyllä ymmärtää että on itsekin ajatellut jotain tehdä, mutta sanoo että vaikka hän alkaisi muuttaa tapojaan se ei tapahdu hetkessä. Minä taas en oikein ymmärrä miten hän sen tekisi pikkuhiljaa? Useinhan silloin on helpompi jämähtää siihen vanhaan kaavaan ja unohtaa ne suunnitelmat muutoksesta. Eli ristiriita syntyy siitä etten voi elää hänen kanssaan näin, eikä hän taas pysty muuttumaan noin vain.
Miten minä sitten voisin luottaa siihen että muutos tapahtuisi? Pelkään että jos jään odottamaan, saan odotella koko ikäni. En vain oikein pysty uskomaan, että mies sen muutoksen tosiaan sitten tekee "pikkuhiljaa".
Saisiko joku tähän jotain? Mitä voisin nyt tehdä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
jos henkinen kypsyys ei ole tasapainossa kuten tässä teidän tapauksessanne. Sinä olisit jo valmis perustamaan perheen ja nauttimaan koti-illoista ja arkisista perherutiineista. Miehesi taas elää yhä rillumarei -hengessä eikä halua vakiintua. Pikkuhiljaa kuten sanoit ei kuulosta hyvältä - saat nimittäin odottaa pitkään ja hartaasti.
Summa summarum: mieti tarkkaan kannattaako Sinun ripustautua tähän mieheen, kun maailma on miehiä pullollaan - myös niitä henkisesti kypsiäkin!
Niin, näinhän se taitaa olla.. Mies on kerran eronnut ja hänellä on liitosta kaksi lasta. Sekään ei silloin saanut miestä "ojennukseen" ja pysähtymään aloilleen. Miksi sitten minun kanssani pysähtyisi?
Tiedän että ei kannata ripustautua tähän mieheen. Sydän vain koittaa olla niin vahvasti eri mieltä mutta tunnen että luovuttamisen aika on lähellä... ei voi mitään.
Kiitos viisaista sanoistasi!