Olisiko taas minun vuoroni

on hevi kuuntelen sitä ja vedän eurokossun joka päivä,kakaroita ei oo eikä tuu.Miehiä tulee ja menee mutta sossu betalar.ps miksi pitää olla lapsia.

oman galluppiisi?

Hyvä taide on sellaista, että sitä katselee/kuuntelee mielellään ja että siitä tulee hyvä olo.

Eniten tykkään hienoista maalauksista ja teatterissa käymisestä. Myös balettiesitys ja ooppera oli hienoja elämyksiä.

taide on niin moninainen juttu, että toisaalla se merkitsee, ja joku siihen liittyvä taas ei.

Taidenäyttelyissa olisi ihan kiva käydä, ei missään pöpien veri-sperma-tehosekoitinhölynpölykekkereissä, vaan nimenomaan ihan vanhaa kunnon kuvataidetta taulujen muodossa.

Minä en valitettavasti jaksa ymmärtää modernia taidetta, tarkoitan sellaista, jossa joku taiteilija on vääntänyt kasan romua kummalliseen muotoon, ja joka ei oikeasti esitä mitään. Sama kuin menisi kaatopaikalle roipekasoja ihailemaan.
Tottakai taiteentuntijat näkevät noissa tekeleissä paljon sellaista, mikä ei tavan taapertajalle aukea millään, mutta silti...

Samaten moderni tanssi (Jorma Uotismainen venyttely ei iske, ei sitten millään. Lähinnä koen myötähäpeää katsoessani sellaista.

Musiikki taas on aina merkinnyt minulle tosi paljon. Musiikin suhteen olen melkeinpä kaikkiruokainen, mutta suurimmaksi osaksi olen raskaansarjan metallin&rockin kuuntelija.
Riippuu paljolti mielentilasta mitä milloinkin haluan kuunnella, joskus iskelmää, joskus klassista jne.

Nuorena tuli käytyä lähes kaikki musiikin genret ja aikakaudet läpi Punkista Rockabillyyn, mutta viimeiset reilut kymmenen vuotta olen ollut metallin ystävä.

Kuvataiteen suhteen pidän vanhoista muotokuva- ja maisematauluista, sellaisista jotka ovat kauniita ja henkivät omaa aikaansa. En kuvataiteenkaan suhteen tajua kankaalle lätkittyjä värisotkuja ja erilaisia elementtejä, jotka eivät taaskaan esitä mitään.

Kirjat ovat minulle myös tärkeitä, ajoittain ahmin niitä monta putkeen, sitten taas pidän luovan tauon. Tykkään lukea omaelämänkertoja ja yleensäkin sellaisia kirjoja, joiden tapahtumat ovat totta.

Sen verran olen varmaan vielä masokisti, että mitä järkyttävämpiä tapahtumia, sen enemmän kirja minua kiinnostaa. Se varmaankin luo minulle alitajuisesti turvallisuuden ja tyytyväisyyden tunteen, että omat asiat ovat sittenkin ihan jees, vaikka kuinka menisi päin peetä.

Runotta en lue ollenkaan, ei vaan jotenkin tartu meikäläiseen.

Omaan kotiini en haluaisi taidetta missään muodossa, ei sovellu vaan jotenkin kuosiin.
Eikä tuonne takapihallekaan oikein soveltuisi minkään sortin taiteelliset veistokset :)

Hyvä elokuva sisältää kunnon juonen, ovelia juonenkäänteitä, ja on sellainen, joka pitää katsojan otteessaan alusta loppuun. Elokuvat ovat jees, mutta menee pitkiäkin aikoja, etten jaksa katsoa yhtäkään. Olen nykyisin enemmänkin sarjaihminen.

Tanssi, arkkitehtuuri, näyttämötaide, performanssi, videotaide?

Mikään noista ei ole minun juttuni.

Voi nämä on taas näitä ihania!

1. "Maailma on minun aistieni runoelma", sanoo Eeva-Liisa Manner. Taiteen kautta elän, arvioin ja punnitsen varsinaista arkitodellisuuttani. Taide ei ole elämässäni millään tavalla eriytynyt maailma, vaan se on jatkuvasti läsnä tavallisessa elämässä. Toisaalta taide on rinnakkaistodellisuus, jonne on myös helppo paeta arjen ahdistavia koukeroita.

2. Musiikki on suuri rakkauteni. Olen elänyt aika kurinalaisen musiikkiopistolapsuuden, josta sittemmin olen hyvin onnellinen. Harrastus on jäänyt elämääni toistaiseksi kuoron muodossa. Toisaalta nautin edelleen pianonsoitosta ja laulamisesta, onneksi mieheni on myös musikaalinen ja musiikkitaitoinen!

Kuuntelen kaikenlaista musiikkia, mutta klassinen musiikki on minulle genreistä jaloin. Erityisiä rakkauksiani ovat Bach, Mozart ja Sibelius. Muita rakkauksiani ovat perinteinen jazz, kansanmusiikki, kansanlaulut, kirkkomusiikki, virret, 70-luvun työväenlaulut jne. Sydämellä tehty on aina kaunista, tai ainakin melkein aina!

Rock, pop ja suomi-iskelmät ovat huippuja. Mainitaan nyt äkkiä vaikka David Bowie, U2, Phil Collins/Genesis, Beach Boys, Van Morrison, Doors, Eric Clapton, Dire Straits, Leevit, Juice, CMX... Rammstein on hyvää siivousmusiikkia!

3. Tämä osa taidetta on minulle tuntemattomampi maailma. Johtuisikohan se siitä, että minulta puuttuu tyystin käsillä tekemisen lahja. Joitakin käsitöitä osaan vain hikisesti vääntää. Käymme toki säännöllisesti näyttelyissä, kun mieheni on kädentaitoihminen/ammattilainen. Ulkomailla on päästävä aina taidemuseoihin, ja maailmat kuuluisimmat olen varmasti nähnytkin. Helsingissä pyrin suosimaan nykyään pieniä gallerioita, mutta kyllä Kiasmaan ja Amos Andersoniin voi aina luottaa.

Kodissani on maalauksia, jotka ovat paljolti peräisin mieheni suvusta. Taidelainaamot ovat siinä mielessä käteviä, että niistä saa ostaa laatutaidetta omaksi korottomalla osamaksulla. Ainakin Rikhardinkadun kirjastossa on semmoinen.

Koriste-esineitä en keräile ollenkaan, ellei kohdalle satu jokin tosi hieno. Meillä ei siis ole esim. kirjahyllyä, joka on täytetty esineillä. Yksi kotimme kauneimmista "koristeista" on täpötäysi ja sotkuinen, iso kirjahylly. Siinä on jälkipolvilla raahaamista kaatopaikalle tai mihin ikinä haluavat aarteemme viedäkään...

Vanha, uniikki ja tarinan sisältävä esine puhuttelee.

4. Olen kotimaisen kirjallisuuden sivuaineopiskelija, joten luen valtavasti sekä proosaa että runoutta. Rakkauteni kirjoihin syttyi tosin jo vaippaiässä, vanhemmat ovat olleet varmasti hyvänä vaikuttimena. Luen oikeastaan kaikenlaisia kirjoja, mutta fantasia ja dekkarit eivät uppoa. Enkä välttämättä osta markettien hyllystä markan rakkauksia (rakkauspokkarit). Viimeksi lukemani kirja on Saision Kainin tytär. Runoudessa pinnalla ovat olleet viimeksi Eeva-Liisa Manner ja Aleksis Kivi. Ja kyllä se vaan, uusimmista puheen ollen, Kotron Arnokin osaa!

5. Haluan elokuvilta enemmän kuin viihdettä, jos sellaisen yleensä ehdin katsoa. Luotan ruotsalaisiin elokuviin!

6. Mieheni ei valitettavasti tanssi, mutta onneksi on ne toisten miehet! Tykkään siis perinteisistä tansseista. Kun pääsen tästä vauvamahasta eroon ja saan paperit yliopistosta, palkitsen itseni flamenco-kurssilla. Latinorytmitkin vetoavat minuun.

Arkkitehtuurin puolesta Helsinki on upea kaupunki elää ja asua. Muistan vielä kaiholla niitä aikoja, kun meillä ei ollut lasta tai tytär nukkui päiväunet vaunuissa. Teimme pitkiä kävelyretkiä Kantakaupungin liepeillä. Helsingin Katajanokan kaduillakin uppoaa yksi päivä, se on vain upea paikka arkkitehtuurisessa mielessä.

Itse tahtoisin vanhan puutalon. En ole koskaan haaveillut siitä, että rakennuttaisin ison talon paljaalle tontille, ja sitten talo pömpsähtää kivasti maisemasta esiin. Puuta, vanhaa, rehevyyttä, tarinoita ja antiikkia. Siitä minä puitteeni rakennan!

Eli kysyn teiltä, että mitä taide teille merkitsee?
Taide on minulle henkireikä, uudistumisen paikka ja silta arkikokemuksen taakse. Taidekokemus, sellaisena kuin minä sen näen, on mielestäni taiteilijan antama lahja nähdä jotain uudella lailla, uudelta kantilta, tavoittaa ajatus jota ilman taidekokemusta ei olisi koskaan tavoittanut.

Millainen on suhteenne musiikkiin ja musiikkimakunne?
Minä olen amusikaalinen ihminen. Soitan auttavasti pianoa ja huilua, mutta esimerkiksi laulaa en osaa ollenkaan. Toisaalta tulen pelimannisuvusta ja musiikki kyllä liittyy oleellisena osana niin muistoihini kuin elämän käännekohtiinkin.
Kotona kuuntelen eniten heviä ja klassista. Mutta myös vanha suomirock menee.
Konserteissa ja festareilla käyn useimmiten enemmän tunnelman ja ystävien seuran vuoksi kuin varsinaisesti itse musiikin.


Millainen on suhteenne kuvataiteisiin ja kuvataidemakunne? Millaisia teoksia ihailette? Mitä katselette mielellänne? Mitä tahtoisitte omaan kotiinne tai omaan pihaanne?
Minä olen kuvataidefriikki. Jos elämä olisi mennyt toisin, olisin varmasti intendentti jossain museossa tai vastaavaa. Kierrän näyttelyitä niin Suomessa kuin maailmallakin aina kuin vain on mahdollisuus. Kiasmaan olen suorastaan addiktoitunut enkä ole tainnut sen toiminnan aikana missata montaakaan näyttelyä. Nykyisellään Emma on noussut varteenotettavaksi kilpailijaksi Kiasmalle. (Kiasma on arkkitehtonisesti upeampi, mutta Emmassa ollut mielestäni parempia näyttelyitä).
Katselen mielelläni oikeastaan minkä aikakauden vain kuvataideteoksia, edellyttäen että niillä on jotain sanottavaa. Kopiotaide aistittavan todellisuuden kuvana (tyyliin sekundavalokuva) mitään uutta avaamatta ei kolahda. En siis pidä ”sievyyttä tai somuutta” taiteelle tärkeänä ominaisuutena. Toisaalta esittäväkin taide voi olla vaikuttavaa, mikäli se pystyy välittämään jotain uniikkia.
Asun maalla eli täällä ei ole taidelainaamoja enkä toisaalta ole mitenkään erityisen hyvätuloinen joten se kysymys, mitä taidetta hankkisin kotiini, ei ole koskaan tullut ajankohtaiseksi. Minä myös näen kodin enemmän harmonisena kokonaisuutena kuin näyttelytilana joten vaikka varaa olisi ollutkin niin tuskin monikaan niistä teoksista joista eniten pidän olisi päätynyt kotiini. Nykyisellään minulla on joitain Kika Hammarin teoksia ja joitain kirpputorilöytöjä. Yhdessä vaiheessa huvituin suuresti Kaj Stenwallin ankoista, mutta sittemmin olen antanut ne reproduktiot yhdelle aikuistuneista tyttäristä.
Pihani on joko räävitön pusikko tai ”suomalainen versio englantilaisesta puutarhasta” eli metsän, pellon ja pihan rajat ovat kaikkea muuta kuin selvät. Pihan rajalta löytyy myös muinainen uhrikivi eli siihen ympäristöön tuskin mikään patsastelu sopisi. Jokin tuontyyppinen http://cache.viewimages.com/xc/71006270.jpg?v=1&c=ViewImages&k=2&d=17A4AD9FDB9CF19390335F8FA9CA92A6F3A45B493D416D0978A0E721FD50B7AE voisi olla upea.

Millainen on suhteenne kirjallisuuteen ja millaisia kirjoja luette? Entä runous?
Luen paljon. Ensimmäinen mieheni kiusoittelikin minua joskus että suhteeni kirjallisuuteen on kuin narkkarin suhde huumeisiin – ellen saa päivittäistä annostani, muutun ärtyisäksi, nukun huonosti jne. Pitkään kaunokirjallisuus (laajalla skaalalla, oikeastaan vain romantiikka ja ns sotakirjat poislukien) oli se tärkein juttu. Viime vuosina opiskeluun ja filosofiaan liittyvät kirjat ovat saaneet yliotteen.
Luen runoja ja kirjoitan niitä. Kumpikin noista toiminnoista on mielestäni hyvä tapa jäsentää maailmaa ja ajatuksiaan.

Millainen on suhteenne elokuvataiteeseen? Onko hyvä elokuva viihdyttävä vai haluatteko elokuvalta enemmänkin?
Elokuvamakuni on laaja. Katson niin viihde-elokuvia kuin ”vakavampiakin”. Elokuvien suhteen pätee sama kuin muuhunkin taiteeseen. Erityisen hyvänä mieleen jää jokin teos joka saa ajattelemaan/pohtimaan/näkemään asiat jollain uudella tavalla. ”Do androids dream about electric sheep ?” voisi olla yksi esimerkki sellaisesta.

Tanssi? Arkkitehtuuri? Näyttämötaide? Performanssit? Videotaide?    
Kyllä. Kyllä. Kyllä. Kyllä. Kyllä.
En ole tanssituntija mutta vaikutun kyllä hyvästä tanssista. Viimeisimpänä tulee mieleen Homer Avilan koregrafiat jotka hätkäyttävät yhdistäessään vamman eleganssiin ja henkeäsalpaavaan kauneuteen.
Arkkitehtuuri ja muotoilu ovat mielestäni usein eräänlaista harmaata aluetta taiteen ja teollisuuden/käsityön/insinööritieteen väillä. Upea arkkitehtoninen rakennus on ilman muuta taideteos samoin kuin sitä voi olla uniikisti muotoiltu käyttöesinekin. Toisaalta kaikki rakennukset eivät ole taidetta eivätkä kaikki käyttöesineetkään.
Teatterissa käyn aina silloin tällöin. Vaasan kaupunginteatteri ja Vasa Teater jotka ovat maantieteellisesti lähinnä ovat onnistuneet aika hyvin näytelmissään. Toisaalta niiden esitykseen ottamiensa näytelmien skaala on mielestäni aika suppea eli aina joskus jään kaipaamaan ”kunnon kicksiä”.
Hyvä performanssi on hyvä performanssi. Huono performanssi on huono performanssi. Hyväksyttynä uutena taiteentekemisen muotona performanssi on tuonut paljon hyvää taiteen kentälle.

"Eli kysyn teiltä, että mitä taide teille merkitsee?"

-Elantoa, harrastusta ja elämää.

"Millainen on suhteenne musiikkiin ja musiikkimakunne?"

-musiikki on aina läsnä muodossa tai toisessa, aina ympärillä. Läheisissäni ja perheessäni on muusikoita paljon, luovaa ja tuottoisaa porukkaa :D makuni on monipuolinen.

"Millainen on suhteenne kuvataiteisiin ja kuvataidemakunne? Millaisia teoksia ihailette?
Mitä katselette mielellänne? Mitä tahtoisitte omaan kotiinne tai omaan pihaanne?"

-olen kuvataiteilija itse, joten suhde on intohimoinen. Pidän teoksista joissa silmä lepää, joita voi tulkita mielensä mukaan, jotka puhuttelevat sisäsyntyistä harmoniantajua. Sellaisia mielelläni katselen. Tyylitellyt naishahmot ovat kova juttu.

Omaan kotiini kelpaa Matisse, eikä puolisokaan valittanut :D no ei nimellä väliä, jos se puhuttelee se kelpaa sisutukseksi. Pihalleni haluaisin vielä värkätä rautalankapatsaan johon voin kasvattaa köynnöksiä.

"Millainen on suhteenne kirjallisuuteen ja millaisia kirjoja luette? Entä runous?"

-historiallinen fiktio on ihana asia, fantasiakirjallisuus on myös sydäntäni lähellä. Sellainen miekka ja viitta -meininki. Myös puhtaasti historialliset teokset, tietokirjallisuus ja sensemmoinen kuluttavat hyllyjäni, lähiaikoina on mukaan tullut poliittissävytteistä tavaraakin.

"Millainen on suhteenne elokuvataiteeseen? Onko hyvä elokuva viihdyttävä vai haluatteko elokuvalta enemmänkin?"

-suhde on kuin sisarukseen. Elokuva on elämässäni ollut läsnä aina, ja on yhä. Olen leffafriikki henkeen ja vereen. Pidän lähes kaikista tyyleistä; joskus sitä tahtoo vain viihtyä aivot nariakssa ja toisinaan tarvitsee ajattelemisen aihetta tai aivojumppaa, nerokas käsikirjoitus ilahduttaa aina yhtä paljon.

"Tanssi? Arkkitehtuuri? Näyttämötaide? Performanssit? Videotaide? "

-Ei enää niin tuttuja. Taidetta kuin taidetta arvostan ja haluan kokea, näitä ei vain tule tehtyä niin paljoa kuin noita edellisiä. Kaikki mikä puhuu tunteille, liikuttaa jollain tavalla, on hienoa.

***

Eli kysyn teiltä, että mitä taide teille merkitsee? ei oikeen paljon mitään..

Millainen on suhteenne musiikkiin ja musiikkimakunne? tykkään kuunnella musiikkia paljon ja musamaku menee melkein laidasta laitaan: apulantaa, cradle of filth, children of bodom, poppia......... meillä mies on se musiikillisempi, soittaa kitaraa

Millainen on suhteenne kuvataiteisiin ja kuvataidemakunne? Millaisia teoksia ihailette?
Mitä katselette mielellänne? Mitä tahtoisitte omaan kotiinne tai omaan pihaanne?hmmm... en oikein perusta niistä.. mutta miehen isän maalaamat taulut on kyllä tosi kauniita

Millainen on suhteenne kirjallisuuteen ja millaisia kirjoja luette? Entä runous?
lukisin jos ehtisin :) pidän kauhusta ja todellisuuten pohjautuvista kirjoista(ei siis mitään normaali todellisuuskirjoja vaan hieman erikoisempia)kuten Pimeä valo, se on loistava kirja ja se kertoo joskus vuonna nakki ja lihapulla tapahtuvista jutuista ja pääaihe on rutto. harvoin olen lukenut sellasta kirjaa jonka voi mielessään kuvitella (ne tapahtumat)ja tuntuu kuin olisi ollut paikan päällä siellä.

Millainen on suhteenne elokuvataiteeseen? Onko hyvä elokuva viihdyttävä vai haluatteko elokuvalta enemmänkin? aika laidasta laitaan näitäkin katson. kauhu ja rikosleffat ja varsinkin komediat on hyviä(varsinkin jos leffassa on jim carrey!!)

Tanssi? Arkkitehtuuri? Näyttämötaide? Performanssit? Videotaide? eipä nämä juuri kiinnosta :)

tässä kultturellisssa suhteessa on kyllä nuoruudesta asiat muuttuneet paljon. Silloin saattoi mennä näyttelyyn pääkaupunkiin, mutta eipä aikoihin ole tullut mentyä enää. Arki vaatii kai veronsa ja saman tyydytyksen saa muutoinkin...

Eli kysyn teiltä, että mitä taide teille merkitsee?
En jaksa ihmetellä valon ja varjon leikkiä tai värien keskinäistä keskustelua. Minulle jokin taideteos on joko kaunis tai jotakin muuta tunteita herättävää helposti katsomalla. Ihailen joitakin kuuluisia teoksia ja tahdon nähdä ne sitten joskus aikanaan. Tuurillani kun jäi Mona Lisakin katsomatta kun museo oli poikkeuksellisesti kiinni juuri silloin kun paikanpäällä olin.. Taide on siis ensisijassa kauneutta minulle tai muuta mielenkiintoa herättävää. Ekspressionismi on kai tavallaan rumaa yleensä ajatellen, mutta mun juttu. Kuitenkin se josta irtoaa parhaat kiksit on impressionistit! Sininen nainen odottaa laatikossa seinälle pääsyä myöskin rullalla.. Mies inhoaa joitakin juttuja yli kaiken!

Millainen on suhteenne musiikkiin ja musiikkimakunne?
Musiikki on enemmän käyttöhyödyke kuin taidetta. Tosin mikä sen ihanampaa kun kuunnella klassista ja vanhaa sellaista ja nauttia. Tässä uusi ei koskaan korvaa paremmuudellaan noita iänikuisia klassikoita! Konserttiin en juuri mene ja tarjontaa ei juuri ole. Kotona kuuntelu on enemmän mun juttu. Muuten musiikki menee laidasta toiseen, mutta jazz ja jotkut muut renkutukset ei sitten ollenkaan. Klassisen lisäksi musiikilla on vaatimuksena että sitåä pitää pystyä laulamaan mukana keskittymättä ja se ei saa olla pitkäveteistä. Tarkkoja määritelmiä?

Millainen on suhteenne kuvataiteisiin ja kuvataidemakunne? Millaisia teoksia ihailette?
Mitä katselette mielellänne? Mitä tahtoisitte omaan kotiinne tai omaan pihaanne?
No, tämä tuli tuolla yleensä taide osiossa.. Taide sanana kyllä määrittää liikaa montaa asiaa. Jonkun määrittely taiteeksi tekee siitä ehkä rajatumman piirin jutun ja toisaalta jonkun määrittely muuksi kuin taiteeksi taas saa useamman kiinnostumaan. Juuri muuten ostin Kaj Stenvallin ankkoja. Siis kopioita.. Arjen käyttötaidetta parhaimmillaan! Niitäkin halventaa nimittely "aku ankka"-kuviksi...

Millainen on suhteenne kirjallisuuteen ja millaisia kirjoja luette? Entä runous?
Kirjallisuuden klassikot on kai kahlattava läpi jotta on parempi ihminen? Tekemättä jäi, vaikka aina sitä suunnittelen. Tässä elämäntilanteessa kun kirjallisuus on henkireikä ja tarjoaa eroa arjesta. Eniten hyllyssä; Cookson, Mankell, Utrio, Christie, Sjöwall Wahlöö.. ja tietenkin joitakin klassikoita jopa luettuna. Niin ja waltaria valikoidusti. Runot? Ainahan onnittelukorttiin on jotain laitettava? Joku joskus sanoi että sivistynyt ihminen osaa ainakin yhden runon ulkoa ja sen osaan. En viitis alka apohtimaan runoilijan tarkoitusta tai runon olemusta jne sillä jos on jotain sanottavaa niin kertoo sen vaan eikä kiemurtele!

Millainen on suhteenne elokuvataiteeseen? Onko hyvä elokuva viihdyttävä vai haluatteko elokuvalta enemmänkin?
Elokuva on ensisijaisesti myös viihde ja käyttötavara. Hyvä elokuva ei kulu vaan päinvastoin paranee useammalla katsomisella. Silti joku korkeampikulttuurinen elokuva ei saa kaysomaan sillä en tahdo senkään ääressä pohtia ja ihmetellä vaan rentoutua ja nauttia. Katsella käyttämättä järkeä?

Tanssi? Arkkitehtuuri? Näyttämötaide? Performanssit? Videotaide?
Muut on ihan out mun maailmasta, mutta arkkitehtuuri on aina esillä ja se aina kiinnostaa. Lienee yksi kasvatuksen tulos ja jopa oman ammatinvalinnan vaihtoehdon seuraus. Tosin inhoan tässäkin osassa nykyarkkitehtuuri akaikin muodoin kun se on steriiliä ja epäkäytännöllistä. Vanha taas saa silmän lepäämään ja meillä kulkiessa aina huomioidaan rakennukset ihan arjessakin. Kauneus on kai se avainsana tässäkin?

Pihataide? Miksi kukaan ei keksi että puutarhat ovat taidetta myös? Mikä sen ihanampaa kuin ottaa pala luontoa ja muokata siitä jotakin muuta arvokasta itselle ja iloa toisille? Luovaa toimintaa jos mikä!

Minä olen elämuksentäyteinen teatterissa kävijä. Poikaystäväni Joose on kiinnitettynä Vaasan kaupunginteatteriin. Wasa teattrissa on myös joitakin todella hyviä näytrlmiä pidän Gogo Idmannista, Jan Holmista ja Carola Sarenista erityisen paljon.
Minä pidän musiikista ja laulan Lotta-kuorossa. Lapsena soitin huilua ja pienoa. Vanhempana kokeilin kitaraa. Tällä hetkellä laulu on ainoa instrumenttini.
Vaasan upeaan arkkitehtuuriin olen tutustunut saksaksi.

Galluppia pukkaa.

Taide merkitsee miulle montakin asiaa, heti ensimmäiseksi tulee mieleen nämä sukkahousuissa hyppivät sedät ja tädit lavalla. Nämä performanssit, joista ei yleensä tavallinen ihminen ymmärrä hönkäsen pöläystä.
Sitten tulee mieleen nämä mona lisat ja muut hienot taulut joita katselen mielelläni.

Suhteeni musiikkiin on varmaan aika välinpitämätön ja laaja, minulla ei ole ns, lempimusiikkia vaan aikalailla kaikki käy mielialan mukaan, pop, rock, classinen, hevi..etc.
Musiikki on mukavaa taustalla kun tekee töitä ja musiikki voi tietyissä tiloissa helpottaa mielialaa.

Tämän kerroinkn jo millaisesta taiteesta suurinpiirtein pidän, eli sellaisesta ihan tavallisesta, ei hienoja moderneja krumeluureja.
Kotonani ja pihallani vallitsee "luonnon oma taide" vaikkakin ihmisen järjestämänä, eli pihalla kiviasetteluja ja kukkia. Sisällä paljon puupintoja ja itsetehtyjä asioita.
Luen monenlaisia kirjoja, pidän eniten sellaisista kirjoista jotka kertovat elämäntarinaa, olenpa viimeksi lukenut Dan Brownia ja stephen kigniäkin. Näistäkin pidän.
Kirjallisuus on mukavaa ajanvietettä, minulle kuitenkin harvoin ilmaantuu aikaa sille.

Minusta hyvä elokuva saa ajatukset pois omista ongelmista ja töistä, se rentouttaa koko ihmisen hetkeksi ja ehkä parhaassa tapauksessa antaa ajatuksia.

Tanssi on minulle aika mitään merkitsemätön, tottakai sitä on kiva käydä tansseissa, mutta enpä jaksa katsella mitään jorma uotista tai jotain joutsenlampea.
Arkkitehtuuri on siitä jännä juttu, ettäjoitain asioita ihastelee joitain kummastelee ja sitten voi tulla ihan ällötyskin. Kun ihmiset vielä ymmärtäisivät että kaikki ei sovi kaikkialle.
Näyttämötaide.. No lasten joulujuhlat;) Muuten en perusta=)
Performanssit olivat näitä sukkahousutätejä ja setiä.. Silkkaa ajanhukkaa minun makuuni.
Videotaide, sekin tietyissä määrin ehkä.. No en tiedä voi mennäkkin.

En ole pitänyt itseäni kovana kulttuurin kuluttajana,
mutta kun luin tuon ed. vastaajan viestin, tajusin että kaikenlainen
kulttuuri on tullut minulle osaksi elämääni ihan äidinmaidon mukana.

Eli kysyn teiltä, että mitä taide teille merkitsee?
- Elämäntapaa ja kodin perintöä. Ikkunaa toiseen maailmaan.

Millainen on suhteenne musiikkiin ja musiikkimakunne?
- Klassista ja oopperaa (vähintään se jokavuotinen Savonlinnan Oopperajuhla -keikka on tehtävä) sekä kaikenlaista rytmimusiikkia afrikkalaisesta souliin ja
diskoon, aina konemusiikkiin asti. Ja nyt tietenkin klassiset lastenlaulut ja
uudemmista Marjatta Meritähden, ihanan muskariopemme omat sävellykset.
"Veden pinnan alla merimakkaralla sekä simpukalla oma koti on..." ihan huippuja!
Itse en enää soita pianoa, mutta nautin kyllä konserteissä käymisestä.

Millainen on suhteenne kuvataiteisiin ja kuvataidemakunne? Millaisia teoksia ihailette?
Mitä katselette mielellänne? Mitä tahtoisitte omaan kotiinne tai omaan pihaanne?

- Vanhempani työskentelevät täyspäiväisesti kuvataiteen parissa,
ja luonnolliselta tuntui, että omakin työni liittyisi jotenkin kuvataiteeseen,
vaikkakin "vain" taideteolliseen alaan.
Vanhempani ovat muutenkin kulttuurin suurkuluttajia, joten minua on ainoana lapsena kuljetettu mukana taidenäyttelyissä, teatterissa, oopperassa ja vaikka missä kulttuuririennoissa.

Tällä hetkellä seiniä ja ikkunalautoja koristavat lahjaksi saadut nykytaitelijoiden maalaukset ja grafiikat, joitakin isompia teoksia ollaan saatu lainaan lapsuudenkodeistamme.
Jaa, mitäköhän haluisin, jos saisin ihan mitä vaan.... Valokuvataidetta ostaisin, jos ois rahaa.

Millainen on suhteenne kirjallisuuteen ja millaisia kirjoja luette? Entä runous?
Lukisin mielelläni enemmän ihan kaunokirjallisuutta, mutta se on nyt jäänyt vähemmälle.
Eilen aloitin todella vetävän Anna-Leena Härkösen Heikosti Positiivisen.
Kjell Westö'tä, Regina Rask'tä, Virpi Hämeen-Anttilaa yms. Suosin pehmeäkantisia ja sen pituisia, että tiedän joskus pääseväni myös loppuun ;-)
Ja runoja myös, Saila Susiluoto on tämänhetkinen suosikkini. Tytölle luen Kirsi Kunnasta ja muita lastenrunoja.

Millainen on suhteenne elokuvataiteeseen? Onko hyvä elokuva viihdyttävä vai haluatteko elokuvalta enemmänkin?
Moniosaiset viihdyttävät Hollywood-elokuvat eivät ole minua varten. Muuten olen aika kaikkiruokainen elokuvien suhteen.

Tanssi? Joop. Nykytanssia ja klassista balettia, tykkäisin seurata enemmänkin, mutta kun aika ei tunnut vaan riittävän kaikkeen...
Arkkitehtuuri? Joop. Kirjoja ja kaupunkilomia.
Näyttämötaide? Tämä on huonoissa kantimissa. Nyt tosin Helsingin Kaupunginteatterin vapaaliput polttelevat liesituulettimen päällä.
Performanssit? Harvemmin näihin törmää, Barcelonassa oli joitakin mielenkiintoisia, muutama viikko sitten.
Videotaide? Galleriossa ja Kiasmassa, ihan piristäviä ja mainioita tapauksia ollut viime aikoina.

En osaa kuvailla mitä taide merkitsee kun en tiedä, mitä määritelmä sisältää.

Musiikki on tärkeää ja sillä on suuri vaikutus mielialaani ja ajatuksiini. Lempimusiikkiani on mahtipontinen ja runsas musiikki esim. Scorpions, Queen, Sibelius.

Kuvataiteita harrastan itsekin, lähinnä oljyvärimaalausta; rakastan sitä ja voisin viettää hyvän maalauksen äärellä aikaani vaikka kuinka kauan. Tänä kesänä menen Retrettiin katseomaan Edefeltiä. Itsellä on jonkin verran öljyvärimaalauksia kotona. Aiheena niissä on yleensä meri ja laivat. Jotkut ovat arvoteoksia, toiset tuntemattomampia.

RUnoja luen, Tabermannia ja Leinoa. Kirjojnen suhteen olen lähes kaikkiruokainen, joskin viime vuosina kirjat ovat olleet enemmän ammattikirjallisuutta.

Elokuvat ja teatteri ovat ehkä ne, joita kulutan vähiten siitä syystä, että vuosiin ei ole ollut tarjolla mitään itseäni kiinnostavaa.

Tanssi on suosikkini kulttuurin lajeista. Harrastin sitä itse nuorena ja nyt tyttäreni tanssii lähes ammattilaisena. Tämänkin takia seuraan lajia erityisellä mielenkiinnolla. Nimenomaan nykytanssia ja balettia.

Muut kulttuurinhaarat ovat tuntemattomampia ja eivät juurikaan kiinnosta, varsinkaan arkkitehtuuri on kovin kaukana minusta.