Millaisia eroja opiskelussa on? Onko jommassa kummassa enemmän esimerkiksi englanniksi suoritettavia kursseja/tenttejä? Kansainvälinen toiminta? Entäs ihan vaan opiskeluhenki? Kertokaa kaikkea mahdollista:)
turku ja helsinki, eroja?
kumpaankohan-
94646
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Helsingin oikisesta en osaa kertoa, mutta Turun oikiksesta löytyy ainakin erittäin runsaasti englannin kielisiä kursseja Turku Law Schoolin puolelta, joka on siis Turun oikiksen, Turun kauppakorkeakoulun sekä Åbo akademin yhteistyöorganisaatio.
Turussa vuosikurssit ovat pienempiä kuin Helsingissä, joka mahdollistaa hyvän yhteishengen syntymisen. Pienemmässä porukassa tutustuu paremmin uusiin ihmisiin. Sekä Turussa että Helsingissä ainejärjestöt ovat myös erittäin aktiivisia, Turussa ainejärjestömme Lex järjestää lähes joka viikko jotain toimintaa.
Turun oikis on myös valittu useampaan otteeseen koulutuksen huippuyksiköksi, (Helsingin oikista ei kertaakaan) mikä on tuonut tiedekunnalle lisää rahaa ja se taas näkyy opetuksessa.
Helsingistä kerrottiin myös pimeitä puolia, mutta turkua lähinnä ylistettiin. Mitkä ovat turun oikiksen huonot puolet?
Extrapitkä virkamiesruotsi ja tietysti pääosa työpaikoista on Helsingissä, joten oman alan töitä hieman hankalaa, mutta ei mahdotonta tehdä opiskelujen kanssa yhtäaikaa.
Isot vuosikurssit. Kamala putkitutkintomalli eli kaikkien pitäisi suorittaa kaikki samaan aikaan, sitten ei ole kirjoja, luentosalit natisevat liitoksistaan ja ihmiset istuvat lattialla. Rahaa opetukseen on aivan minimaalisesti ja toistaiseksi lähes kaikkia tärkeitä professuureja pitävät hallussaan 50-60-vuotiaat "persoonallisuudet", jotka haistattavat paskat opiskelijoille, jos heitä vaan sattuu huvittamaan. Jotkut proffat eivät tule toimeen oman alansa yksityisten toimijoiden kanssa, ja siitä kärsitään sitten kun mietitään esim. graduryhmän vierailuja. Joissain aineissa proffalla on ihan oma mielipiteensä koko aineesta, esim. yhtiöoikeudessa mellastaa "sosiaalisen vastuunkannon tuulet" ja jos esität markkinatalousnäkökohtia, turpiin tulee. Jne.
Kirjekurssikouluksi tituleeraavat usein ja nykyään pitää vain entistä enemmän paikkansa. Kontaktiopetusta on minimaalisesti, jos ei massaluentoja lasketa. Siellä ihmiset vääntävät kirjastossa itku silmässä ja käyvät usein dokaamassa, että kestävät. Kontaktiopetusta on se, kun ryhmä ulkoaopetteluun tottuneita puusilmiä räpeltää yhdessä yössä seminaarityönsä ja sitten kaikki proffan käskystä sanovat yhden lauseen jokaisen työstä, ja lopuksi proffa paasaa omista mieliaiheistaan silmät puoliummessa puoli tuntia. Seminaarityön laatu ja arvosana eivät korreloi mitenkään.
Yleensä (uusista) professuureista käydään kovaa kisaa eli nuorempi väki tiedekunnassa on paikoitellen erittäin pätevää ja jopa sosiaalisesti normaalia. Kansainvälisen oikeuden puoli on maailmankuulua, Koskenniemi ja Petman ovat kehutuimpia yksilöitä opettajapuolella. Kv-kursseja on muutenkin paljon, koska tiedekunnalla LLM-ohjelma.
Kielikeskus opettaa erittäin montaa kieltä, tosin haukkuvat opetuksen laatua huonoksi verrattuna kauppakorkeaan. Kauppis on tosiaan eri yksikkönsä eli sieltä ei voi ottaa kursseja hakematta JOO-oikeutta tai pääsykokeiden kautta.
Pykälä on mukava ja aktiivinen ainejärjestö, jos tykkää remuamisesta, siellä saa kulutettua samanhenkisten ihmisten kanssa vuosia. Pykälällä on paljon bileitä ja paljon hyviä etuja, jos vain niitä käyttää hyväkseen. Elsan kautta saa työpaikkoja ympäri maailmaa ja kai ne jotain muutakin tekevät ;-) Haalarit on hienot, samoin Pykälän vuosijuhlaviikko on Pohjoismaiden vodkaisin.
Parasta Helsingissä on Helsinki ja työpaikat. Opiskeluaikaista työkokemusta saa, ja toisaalta asianajotoimistot tulevat mielellään koululle pitämään kursseja, joissa saa tuntumaa käytännön näkökulmaan.
Entäs toiselta kannalta katsottuna: en osaa erityisen hyvin englantia, kummassa on vähemmän pakollisia englannin kielisiä opintoja, niitä kuulema on jossain määrin?
englanti on must.
Kaikki yritykset tekevät sopimuksensa yms englanniksi, ja EU-lainsäädäntö on alkuperäiskielellään vain englanniksi tai esim. ranskaksi.
Jos et nyt osaa, niin ala opetella. Yliopistossa sitten luet ahkerasti ja menet vaihtoon, jossa käytät englantia puoli vuotta. Kyllä se siitä.
Itse olen tentteihin lukenut englanninkielisiä kirjoja varmasti 10-15 kappaletta, seminaaritöitä varten lukemattoman määrän, mutta englanninkielisten lisäksi myös saksan-, espanjan- ruotsin- ja norjankielisiä kirjoja. Graduvaiheessa tahti vaan hurjistuu.
Ja töistäni teen 80% työstä kokonaan englanniksi, suomalaisessa asianajotoimistossa.
Entä pidetäänkö oikiksessa jotain esitelmiä tai suullisia puheenvuoroja englanniksi?
meillähän ei ole suullisen taidon opetusta lähes yhtään.
Kielikurssilla pidettiin joku esitelmä, oikeustapauskilpailuissa esiinnytään englanniksi ja joillain englanninkielisillä (vapaaehtoisilla) kursseilla on natiiveja opettajia, joiden kysymyksiin esim. luennolla vastataan enkuksi. Näistä kai kielikurssi on se ainoa pakollinen etappi.
Jyväskylässä on jotain Englannin kielellä suoritettavia kansainvälisen kaupan lakia .
T:Marko