Mikä saa ihmisen uskomaan johonkin sellaiseen abstraktiin asiaan, jota ei ole voitu millään lailla todeksi todistaa? Kyse on tietysti jumalasta. Ihminen on pitänyt jumalia tiettävästi lähes koko olemassa olonsa ajan. Ihminen on aina tarvinnut itselleen kaverin ja turvan, vaikkakin sitten kuvitteellisen, joka on kaikkivoipainen ja tarvittaessa läsnä.
Jumalan olemassa olosta ei ole kuitenkaan mitään konkreettisia todisteita. Kertomukset joissa jumala on auttanut jotakin henkilöä jossakin ongelmassa voidaan yhtälailla selittää sattumalla tai jollain muulla luonnollisella selityksellä.
Jumalan olemassa olo on puhtaasti uskonvarainen asia. Jumala on, jos sellaiseen uskoo. Ja jos uskoo jumalaan, miksei uskoisi asiayhteyteen liitettyihin kertomuksiin, uskonnolliseen kirjallisuuteen tai erilaisten lahkojen levittämiin näkemyksiin.
Uskomisessa ei sinänsä ole mitään huonoa. Mutta on vaikeaa pitää uskomisen kultuuriin liittyvää säännöstöä ns. asialinjalla, koska ohjailevana tahona on kuitenkin itse ihminen kaikkine vajavuuksineen. Historiasta tiedämme, että uskon varjolla on tehty paljon pahaa. Selityksenä tälle on ihmisen vallan halu.
Tälläkin palstalla käytävä keskustelu liittyy osin juuri tähän ongelmaan. Toiset uskovat ja toimivat sen säännöstön mukaan, joka yhteisöön on luotu. Toiset eivät usko ainakaan samalla tavalla ja näkevät tuon säännöstön vallan välineenä.
Jumalan olemassa olosta ei ole kuitenkaan mitään konkreettisia todisteita. Kertomukset joissa jumala on auttanut jotakin henkilöä jossakin ongelmassa voidaan yhtälailla selittää sattumalla tai jollain muulla luonnollisella selityksellä.
Jumalan olemassa olo on puhtaasti uskonvarainen asia. Jumala on, jos sellaiseen uskoo. Ja jos uskoo jumalaan, miksei uskoisi asiayhteyteen liitettyihin kertomuksiin, uskonnolliseen kirjallisuuteen tai erilaisten lahkojen levittämiin näkemyksiin.
Uskomisessa ei sinänsä ole mitään huonoa. Mutta on vaikeaa pitää uskomisen kultuuriin liittyvää säännöstöä ns. asialinjalla, koska ohjailevana tahona on kuitenkin itse ihminen kaikkine vajavuuksineen. Historiasta tiedämme, että uskon varjolla on tehty paljon pahaa. Selityksenä tälle on ihmisen vallan halu.
Tälläkin palstalla käytävä keskustelu liittyy osin juuri tähän ongelmaan. Toiset uskovat ja toimivat sen säännöstön mukaan, joka yhteisöön on luotu. Toiset eivät usko ainakaan samalla tavalla ja näkevät tuon säännöstön vallan välineenä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
myös faktisia todisteita. Kun elämä on faktista, on sen synnyttäjä myös tosi. Kun Kristus on todistettavasti noussut kuolleista, ei tämä totuus häviä vastaväitteistä.
Tyhmä on se, joka ei totuutta usko.
ilmassa on happea ja kaikkea muutakin, mitä et voi nähdä? Uskotko ajatukseen, kuinkas sen näet?
Helppo uskoa Jumalaan, kun Hän on itsensä ilmaissut iankaikkisessa Sanassaa. Raamattu on vanha teos, eikä sen sanoma muutu, se on ikuista ja sieltä tulee todistus Jumalan olemassa olosta.
Eikä Jumala ole sinun uskomustesi varassa. Hän on ja elää ja toimii ja Hän voi kutsua sinut pelastukseen tai sitten ei. Kaikki on vapaaehtoista. Ei sinua pakoteta mihinkään. Usko on lahja Jumalalta.
Havainnollinen esimerkki siitä että VL-opissa kyse on tekojen kautta vanhurskaaksi tulemisesta, on vl-opin onnittelumaljan kohottamisen kielto.
Syntymäpäivillä tai häissä ei vl-uskovaisen ole lupa onnitella nostamalla lasia.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000 000000003&conference=4500000000000490&posting=220000000 32854642