Haluaisin yhä syventää tietotekniikan opiskelujani.
Olen etsimässä Masters Degree:tä vastaavaa opiskelupaikkaa.
Vastaani tuli jotain outoa. Eikö suomalainen AMK-tutkinto ole verrattavissa Bachelor's degree tasoiseen tutkintoon?
TKK:n sivuilla ilmoitetaan, että AMK-tutkinto ei kelpaa jatko-opiskeluun. (Bachelors kelpaa)
http://keskus.tct.hut.fi/masters/Massel1.html
Pystyykö AMK-tutkinnolla hakemaan jatko-opiskelupaikkaa ulkomailta? Onko AMK-tutkinto jarruna jatko-opiskelulle yliopistoissa?
Olen etsimässä Masters Degree:tä vastaavaa opiskelupaikkaa.
Vastaani tuli jotain outoa. Eikö suomalainen AMK-tutkinto ole verrattavissa Bachelor's degree tasoiseen tutkintoon?
TKK:n sivuilla ilmoitetaan, että AMK-tutkinto ei kelpaa jatko-opiskeluun. (Bachelors kelpaa)
http://keskus.tct.hut.fi/masters/Massel1.html
Pystyykö AMK-tutkinnolla hakemaan jatko-opiskelupaikkaa ulkomailta? Onko AMK-tutkinto jarruna jatko-opiskelulle yliopistoissa?
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Eikö suomalainen AMK-tutkinto ole verrattavissa Bachelor's degree tasoiseen tutkintoon?"
Ei ole. Bachelor's degree on ALEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO (ja master's degree ylempi), ja ammattikorkeakoulututkinto on OPISTOTUTKINTO, eikä siis alempi korkeakoulututkinto.
Sekaannuksesi johtuu siitä että nykyiset ammattikorkeakoulut omaa typeryyttään vaihtoivat kätevän opisto-termin ammattikorkeakoulu-termiin muutamia vuosia sitten. Näin ei olisi koskaan pitänyt tehdä, sillä ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu.
Voit hakea TKK:lle muuntokoulutusohjelmaan, katso koulutuskeskus Dipolin sivuilta (http://www.dipoli.hut.fi). Tässä ohjelmassa saat osan opinnoistasi hyväksiluettua TKK:lle (korkeintaan 60ov).
AMK-tutkinto on korkeakoulututkinto. Ei opisto-, alempikk.- eikä ylempikorkeakoulututkinto.
Alempikktutk. on esim. kt.kandidaatti ja ylempikktutk. esim. KTM.
Näin.
Soita niille toimiston tädeille, kyllä AMK inssistä DIn saa. Sitä ei vaan taideta kutsua "jatko-opiskeluksi".
Suomalainen AMK-tutkinto vastaa jokseenkin ulkomaista B.Sc. tutkintoa, mutta kuinkas ollakkaan, suomessa suoritettu AMK-tutkinto häviää ulkomaiselle B.Sc-tutkinnolle. Tämä on taas sarjassamem oivallista byrokratiaa.
Termit tosiaan menevät usein sekaisin: ulkomailla alempi korkeakoulututkinto on tosiaan B.Sc. eli olet ns. undergradute student. UIkomailla luetaan jatko-opiskelijaksi (post gradute student) sekä M.Sc.(Masters of Sciense) ja Phd.(Doctoral Dissertations) opiskelijat toisin kuin suomessa, jossa M.Sc. tutkinto (DI/FM) on ns. yliopistollinen perustutkinto ja jatko-opiskelijaksi luetaan vain lisensiaatti/väitöskirjaa tekevät opiskelijat.
Ulkomaisissa yliopistoissa kaikki opiskelijat aloittavat n. 3v kestävät B.Sc. opinnot joista voi halutessaaan jatkaa joko M.Sc. opiskelijaksi tai suoraan Phd opiskelijaksi. Useimmat tosin lopettavat opinnot B.Sc. tutkinnon jälkeen. Esim englannissa ei ole muita koululaitoksia kuin yliopistot ja ammattikoulut.
AMK-papereilla pääset ulkomaille suorittamaan ns. one year taught course M.Sc. -tutkinnon, jossa on tiivistettynä joitakin perusopintoja sekä joitakin "tieteellisiä jatkokursseja". Tämän jälkeen voit hakea Phd opskelijaksi, jolloin saat tohtorin paperit (n.3:ssa vuodessa), jotka kelpaavat kaikkialla maailmassa tai voit tulla suomeen ja hakea esim. TKK:lle.
Että näin.
Hieman vain tarkennusta, eli kertomasi pätee nimenomaan Iso-Britanniassa. Ilmeisesti suomalaisella amk-tutkinnolla voi myös jokseenkin hyvin päästä jatkamaan maisteriksi Ruotsalaisissa korkeakouluissa.
Kiitos kaikille tiedosta.
Onneksi olen suorittanut englannin kielisen AMK-tutkinnon. Tarkastin eilen ja todistuksessa lukee selkeästi painokirjaimin Bachelor's degree.
Vaihdan osastoa tuonne "opiskelu ulkomaille".(ei taida liittyä enää tänne)
En oikein käsitä tätä koko juttua, mutta vaikuttaa siltä, että järjestelmä suorastaan pakottaa AMK-tutkinnon suorittaneen jatko-opiskelijan lähtemään ulkomaille.
Tutustu nyt vielä siihen muuntokoulutukseen, saat DIn melko nopeasti ja sen jälkeen voit lukee lisensiaatiksi taikka tohtoriksi.
Itse asiassa muuntokoulutettavilla amk-insseillä menee yhtä paljon aikaa valmistua di:ksi kuin ylioppilailla, korkeakoulumaailmaan sisään pääseminen kun kestää hetken. Vaikka mahdollista onkin suorittaa muuntokoulutettavana di:n paprut kolmessa vuodessa, siihen menee yleensä viisi vuotta.
Mistä näitä "Minä" jätkiä oikein sikiää?!
Montakohan kertaa se pitää tälläkin palstalla mainita, että AMK on korkeakoulututkinto.
"Minä" ei ainakaan taida olla minkään tason korkeakouluopiskelija, jos ei edes näin yksinkertainen asia mene jakeluun. Sillä mitä mieltä "Minä"t on asiasta ei ole merkitystä, kun katsotaan lakipykäliä. Ilmeisesti kyseiset yksilöt potevat niin huonoa itsetuntoa, että yrittävät pönkittää sitä "korkeakoulustatuksellaan", ja kun huomaavat että se on jo kokenut pahan inflaation on tämä heidän viimeinen oljenkortensa yrittää nostaa itseään esiin. (Vrt. lukio -oli kova juttu 30-luvulla. Ei enää).
Itse opiskelen TKK:lla ja kyllä siellä on paljon inssejä, jotka täydentävät DI:ksi. En tiedä tarkasti mitä ohjelmaa he suorittavat. Muuntokoulutuksesta olen kanssa kuullut puhuttavan. Sen jälkeenhän sitä jatkokoulutusta voi ruveta kattelemaan, jos vielä mielenkiintoa riittää.
Itselläni meni 2,5 vuotta lopputöineen, ja melkein kaikilla samassa AMK ins. -> DI koulutuksessa olleilla, jotka tunnen, pysyi alle kolmen vuoden. Samanlaista tentteihin lukemista se on yliopistossa, kuin AMK:ssakin.
Itse en näe kyllä mitään hyvää siinä, että korkeakoulututkinto kokee inflaation. Ja hieman epäilen, että opiskelisit TKK:lla, oli niin tyypillistä, tutkinnostaan epävarman AMK -opiskelijan näköistä kirjoitusta.
Korkeakoulu ja korkeakoulu ovat tässä yhteydessä kaksi eri käsitettä. Opiskelkoon itse kukin missä haluaa, mutta kuten joku jo sanoi, ei ammattikorkeakoulujen pyrkimyksissä ole oikein mitään hyvää - yliopisto-opetus pitää tulevaisuudessakin järjestää harvalukuisissa ja suurissa yliopistoissa, ei pienissä mukatrendikkäissä ammattikorkeakouluissa.
Omasta mielestäni ammattikorkeakouluun menee varsinkin insinööripuolelle vain rimanalittajat, eli ne jotka eivät uskalla ottaa haastetta akateemisesta loppututkinnosta. Ja sitten sitä vielä yritetään todistella itselle että amk-inssit taistelee samoista työpaikoista kuin di:tkin.. Itse opistoinsinööritutkinnossa en näe mitään vikaa, se on tuiki tarpeellinen.
Joo, just.
Se ero korkeakoululla ja korkeakoululla on, että:
- Yliopistot yms. on akateemisia korkeakouluja
ja
- Ammattikorkeat ammatilliseen korkeakoulutukseen tähtääviä. Esim. ns. alansa asiantuntijatehtävät.
piste.
Henkilökohtaisesti en yhdy nimimerkin minä esittämään provosoivaan näkemykseen. Tähän näen olevani oikeutettu, suoritettuani amk-inssi tutkinnon jälkeen DI-paperit. Eli vailmistuin dipaksi vain hitusen reilussa 2vuodessa.
Ja toiseksi siitä korkeakoulumaailmaan sisäänpääsystä; systeemi oli hyvin samantyyppinen kuin amk:ssakin, ja osa kursseista jopa tasoltaan vaatimattomampia. Keskiarvo nousi amk tutkinnon 4:sesta hieman.
Eli tiivistettynä: vaativuudeltaan samaa luokkaa kuin amk-tutkinto, hieman eri asiota painottaen ja laaja-alaisempaa näkemystä tuoden.
Ja lopuksi todettakoon se, että todellakaan yritysmaailmassa ei se tutkinto ratkaise, vaan se todellinen osaaminen ja kehityskykyisyys. piste.