elämäni on erittäin raskaaksi käynyt viimevuosilla,olen menttänyt kihlattuni sekä ystävän ja kun hain turvaa ja läheisyyttä ihmisiltä kiitoksen palkaksi sain hyväksikäytön/raiskauksen(kait nuillakin kummallakin termillä on selkvät rajatkin, mutten osaa itse määrittää niitä täysin). Ja nyt tuntuu että romahdan lopullisesti. Olen yrittänyt selvitä omillaan surutöiden kanssa ja tuntuu että eläsin vieläkin sitä samaa päivää milloin kuulin kihlattuni pois menosta..en muista tästä ajasta paljoakaan, aivan sumeaa vain..
Niin ja sitte siihen kysymykseen, että mistähän tämä avun hakemisen pelko tulee? on kokoajan sellainen tunne jos menen lääkäriin tai hakemaan muualta yhteiskunnan palveluja tulen torjutuksi.
en ole hyväksikäytöstä puhunut kellekkään, enkä pystyisikään todennäköisesti, en osaa sanoa mitään pää on aivan kuin tyhjä, ei ole mtn asiaa kellekkään eikä sanottavaa en osaisi edes lääkärille kertoa omaa tilaani kun olen niin hukassa.. Jos joku osaisi sanoa jotain hyviä neuvoja miten saisin itseni hakeman apua, olisin kiitollinen!
Niin ja sitte siihen kysymykseen, että mistähän tämä avun hakemisen pelko tulee? on kokoajan sellainen tunne jos menen lääkäriin tai hakemaan muualta yhteiskunnan palveluja tulen torjutuksi.
en ole hyväksikäytöstä puhunut kellekkään, enkä pystyisikään todennäköisesti, en osaa sanoa mitään pää on aivan kuin tyhjä, ei ole mtn asiaa kellekkään eikä sanottavaa en osaisi edes lääkärille kertoa omaa tilaani kun olen niin hukassa.. Jos joku osaisi sanoa jotain hyviä neuvoja miten saisin itseni hakeman apua, olisin kiitollinen!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sua ei hirveesti tässä nyt lohduta, mutta sanon kuitenkin. Et ole ongelmasi kanssa yksi ja ainoa ihminen maapallolla, asiat järjestyy , mutta sinun panostasi tarvitaan joka tapauksessa.
Kynnys on toki korkea, mutta ei niin suuri ettet
pärjäisi.
Jos tuntuu ettet osaa pukea sanoiksi asioita jotka lääkärille haluat kuitenkin ilmaista, kirjoita ne paperille, niinkuin nyt tänne olit laittanut. kerrot ensin itse ja annat paperin luettavaksi....he kyllä kyselevät lisä tietoja , vastaaminen on sitten pajon helpompaa...tai niin luulisin. Vakavia asiotahan nämä on, mutta kun ne selvittää on huomattavasti helpompaa, epätietoisuus kasvattaa tuskaa.
Tartuhan tuumasta toimeen ja rohkaise itsesi!
Tsemppiä ja Aurinkoa päiviisi
Edellinen vastaaja jo antoi paljon hyvää opastusta, mutta mieleeni tuli jotain lisää. Hyväksikäyttö on asia, joka voi mielestä unohtua, mutta ruumis ei unohda. Tiedän sen omasta kokemuksestani. Se asia pitää voida purkaa, itsestään se suunnaton häpeä ei lähde minnekään. Olet ehkä joutunut kokemaan paljonkin traumaattisia asioita elämässäsi (kuten minäkin). Ehkä olet tullut monta kertaa hylätyksi etkä enää tahdo tulla. Ehkä sen vuoksi et halua mennä lääkäriin. Mutta lääkäreitäkin on monenlaisia, eivät he kaikki hylkää ja pidä vaivojasi mitättöminä ja valitustasi turhanpäiväisenä. Ole sitkeä (jos suinkin jaksat) ja etsi hyvä lääkäri, joka auttaa ja hoitaa sinua. Kirjoittaminen auttaa, kuten edellinen sanoi. Kirjoita ja lue ajatuksiasi lääkärille, niin se on helpompaa kuin vain muistamalla ja vapaasti kertoen.
Paikkakuntasi mielenterveystoimisto tai sururyhmä jossa on muitakin puolisonsa menettäneitä..siitä olisi hyvä aloittaa.
==============
Maailmassa ei ole rajoja, ellei sinussa ole.
-Jouko Lehtonen
Rentouttavaa viikonloppua ? !
lopultakin soittamaan mielenterveyspalveluihin. Olen kärsinyt masennuksesta jo vuoden. Sainpa sitten kuulla, että pääsen hoitoon ehkä ensi kesänä!!Aivan uskomatonta #¤%¤%%%## Nyt pitäisi sinnitellä sinne asti... :o(