Pennisiltaketjun karattua piilosivuille, on syytä jatkaa keskustelua uudella aloituksella.
Enemmän kuin kävelysiltoja, tarvitaan Aurajoen ylittämiseen autoliikennettä palvelevia siltoja. Kaupungin johdon äsken kiirehdittyä pikaraitiotiehanketta, uuden sillan suunnittelun tärkeys korostuu. On selvää, että toimiakseen paremmin kuin bussiyhteydet, raitiotie tarvitsee erilliset ajokaistansa. Se tarkoitta, että joltain nykyiseltä sillalta poistuu vähintään yksi ajokaista suuntaansa. Se puolestaan merkitsee yhä pahenevia ruuhka-aikoja.
Kaupungin uudisrakentamisen painopisteen muututtua aiemmista maankäyttöstrategioista poiketen saarille, on siltakysymystä pohdittava nyky-yleiskaavaan nähden aivan uusista lähtökohdista.
Jo aikanaan kaupungin vanhoissa yleiskaavoissa oli mietitty uuden siltayhteyden rakentamista Korppolaismäeltä Linnan ja Kakolanmäen suuntaan.
Hirvensalon 30 000 uutta asukasta ympäri saarta heiteltynä tulevat käyttämään kaupunkiin suuntautuvilla matkoillaan omaa autoa. Ei saarten joka kolkkaan lähitulevaisuudessa raitsikkaa eikä nivelbussejakaan saada! Nykyiset Sillat eivät riitä tämän liikennemäärän joustavaan kuljettamiseen, vaan uuden yhtyeyden rakentaminen tulee pakolliseksi.
Ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu taitaisi sittenkin olla "uusi silta vanhalle paikalle" Aurajoen alajuoksulle. Kääntösiltana tai nostosiltana rakennettuna se ei kohtuuttomasti haittaisi myöskään mahdollista korkeampien alusten kulkemista Martinsillalle saakka.
Hankkeen eteneminen turkulaisessa päätöksentekokoneistossa kestää kymmeniä ja taas kymmeniä vuosia. Alkaisiko olla aika aloittaa mietintämyssyn esiin etsiminen?
Enemmän kuin kävelysiltoja, tarvitaan Aurajoen ylittämiseen autoliikennettä palvelevia siltoja. Kaupungin johdon äsken kiirehdittyä pikaraitiotiehanketta, uuden sillan suunnittelun tärkeys korostuu. On selvää, että toimiakseen paremmin kuin bussiyhteydet, raitiotie tarvitsee erilliset ajokaistansa. Se tarkoitta, että joltain nykyiseltä sillalta poistuu vähintään yksi ajokaista suuntaansa. Se puolestaan merkitsee yhä pahenevia ruuhka-aikoja.
Kaupungin uudisrakentamisen painopisteen muututtua aiemmista maankäyttöstrategioista poiketen saarille, on siltakysymystä pohdittava nyky-yleiskaavaan nähden aivan uusista lähtökohdista.
Jo aikanaan kaupungin vanhoissa yleiskaavoissa oli mietitty uuden siltayhteyden rakentamista Korppolaismäeltä Linnan ja Kakolanmäen suuntaan.
Hirvensalon 30 000 uutta asukasta ympäri saarta heiteltynä tulevat käyttämään kaupunkiin suuntautuvilla matkoillaan omaa autoa. Ei saarten joka kolkkaan lähitulevaisuudessa raitsikkaa eikä nivelbussejakaan saada! Nykyiset Sillat eivät riitä tämän liikennemäärän joustavaan kuljettamiseen, vaan uuden yhtyeyden rakentaminen tulee pakolliseksi.
Ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu taitaisi sittenkin olla "uusi silta vanhalle paikalle" Aurajoen alajuoksulle. Kääntösiltana tai nostosiltana rakennettuna se ei kohtuuttomasti haittaisi myöskään mahdollista korkeampien alusten kulkemista Martinsillalle saakka.
Hankkeen eteneminen turkulaisessa päätöksentekokoneistossa kestää kymmeniä ja taas kymmeniä vuosia. Alkaisiko olla aika aloittaa mietintämyssyn esiin etsiminen?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaupungin keskustavan ohittavalle liikenteelle täytyy saada fiksumpi kulkuväylä kuin suoraan kaupungin läpi. Karttaa katsoen väylä voisi kulkea vaikka jostain Markulantie-Halinen-Jaanintie reittiä.
Näin ratikoille saadaan tilaa nykyisille väylille, kun niiden tarpeellisuus tulee ajankohtaiseksi joskus vuoden 2050 paikkeilla.
Hirvensalolaiset jonottakoon sillallaan, ei pitäisi tulla yllätyksenä että tie vetää vähän huonosti.
Ei ole vanhojen Hirvensalon kanta-asukkaiden syy, että liikenne takkuaa. Kenen syy, se tarttukoon korjaustoimiin! Tilanne käy kestämättömaksi muutaman vuoden kuluessa. Herätkää päättäjät, jos virkakunta takkuaa. Oliko asia esillä kun mulle/sulle sopimuksia väännettiin?
Vai miten monta kaistaa luulet mahtuvan Naantalin pikatielle 2050?
http://www.youtube.com/watch?v=Akttyaty-WQ
Hirvensalo tarvitsee tunnelin, joka vie Manhattanille ja Patterihakaan.
Sekä toisen sillan!
Kaikissa suurisa joensuukaupungeissa on jouduttu rakentamaan tai ollaan suunnittelemassa laivaväylinäkin käytettyjen jokien yli siltaa.
Turku kaavailee kasvavansa Varsinais-Suomen pääkaupungiksi. Kaupunkiseudun, ei ainoastaan Turun, väkimäärä tullee lisääntymään vuosikymmenien kuluessa huomattavasti. Mikäli uudet asukkaat sijoittuvat nykyisessä määrin naapurikuntiin, liikkumistarve joen puolelta toiselle kasvaa samassa suhteessa.
Kaupunki ei tule selviämään Myllysillalla (mikä kauppakeskukseen vievän väylän nimi!) ja entisestään kavennettavalla Tuomiokirkkosillalla. Auransiltaahan ei tulevaisuudessa päästä keskustan läpi. Kaupungin ydinkeskustan ohittavaa liikennettä ei voida muutoinkaan ohjata nykyisellä tavalla keskustan läpi.
Vaikka uutta siltaa ei vuosiin rakennettaisikaan, tärkeintä on jättää mahdolliselle uudelle sillalle tilaa uudisrakentamisen lomaan! Nyt jo päättäjät - asiantuntijoiden hyvää tarkoittavista suunnitelmista välittämättä - ovat törsineet Turun "Kehä ykkösen" rakentamismahdollisuuden antamalla rakentaa sille varatun alueen kestävän kehityksen nimissä(!) umpeen.
Ainakin sataman suulle olisi jätettävä tuleville sukupolville mahdollisuus rakentaa uusi silta. Eikö Turun linnan ympäristön pitkän tähtäyksen suunnittelu ole juuri meneillää? Samoin Rautatiesillan seutuvilla olisi varmuuden vuoksi varauduttava uuden sillan sijoittamiseen, ellei se ole jo myöhäistä. Ylioppilaskylähän on jo rakennettu niin lähelle nykyistä siltaa, että jopa lähiliikenteen kehittämisen vaatimille uusille kiskoille on vaikeaa löytää sijaa.
Nyt, päättäjät, oivia opintomatkan kohteita löytyy pilvin pimein! Tämä koskee myös naapurikuntien päättäjiä, joiden tulee huolehtia omien asukkaidensa joustavista liikkumismahdollisuuksista kaupunkiseudun laidalta toiselle.
Tiedätkö mihin "kehä ykkönen" oli alunperin linjattu?
Olavi Laisaaren yleiskaavassa (1952) Turun Kehä 1 kulki suurinpiirtein nykyisen ylioppilaskylän vaiheilta joen yli, jatkuen Raunistula läpi ja Pohjolan taitse suunnilleen Pukkilan kaakelitehtaan ja Vakka-Suomentien vaiheille, josta tie jatkui vanhan Vaasantien linjaa satamaan nykyisen Juhana Herttuan Puistotien ja rantalaiturin välillä.
Tämän linjauksen jäljiltä mainituilla alueilla Ruohonpään ja Pohjolan välimaastossa oli - osin vieläkin on - rakentamatonta puistomaista aluetta.
Myöhemmissä kaavoissa mainittua tietä suunniteltiin "TURPIINA"-nimisenä (Turku-Piikkiö-Naantali) juuri näille rakentamatta jääneille alueille. Eräissä vaihtoehdoissa tie olisi Raunistula kohdalla johdettu tunnelissa.
Turpiinatie oli erilaisissa suunnitelmissa tapeetilla yli kolmekymmentä vuotta, kunnes se sitten päättäjien käskystä lopullisesti heitettiin mappiin Ö, ja tilalle tuli keskustan läpi johdettu "keskustan ohittava väylä": Helsinkginkatu-Ratapihankatu-satama linjaus. Vaihtoehtona tälle esitettiin myös ns. Köydenpunojakatu-linjausta, jolloin sataman liikenne olisi osittain ohjattu Ratapihan pohjoispuolitse.
Seuraava kehä (Kehä 2) on nykyään Markulantie-linjaus.
Tavoite on autoliikenteen siirtäminen ulos keskustasta. Ei siltoja lisää! Päin vastoin, joku silta voitaisiin ottaa autoilta pois! Vaikka keskustan asukkaat ovatkin Turussa vähemmistö, olemme keskustan alueelle enemmistö ja meidän tulisi saada sen verran alueen asioista päättää, että mihinkään autoliikenteeseen ei keskustassa enää rahaa tuhlattaisi. Kävelykatuja lisää ja nopeudet alas!
Niin tämähän ei liity Pennisiltaan tasan mitenkään..
Muuten yleisölle on jäänyt melko epäselväksi, mihin ihmeeseen sitä siltaa tarvitaan?
No muuten ihan sama..
Samaa mieltä olen kaikkien kanssa.
Kaksi uutta kevyen liikenteen siltaa auransillan ja kirkkosillan väliin. Ja kevyt liikenne kokonaan pois kirkkosillalta.