Parin minuutin jälkeen sensuroitiin allaoleva teksti
"Sanomallehti ILKKA
Jatkaa pakkorutsittajien suosimista
Suomen sota alkoi 200 vuotta sitten
Päivälleen 200 vuotta sitten eli 21.2.1808 kello viisi aamulla ylitti Venäjän armeija Kymijoen ja astui Ruotsin kamaralle. Tarkoituksena ei ollut valloittaa Suomea, vaan pakottaa Ranskan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Ruotsi mannermaasulkemukseen Englantia vastaan. Syttyi Suomen sota.
Sodan kuluessa Venäjä näki mahdollisuuden liittää Suomen itseensä. Suomi sai autonomian, joka kypsytti maan itsenäisyyteen. Jälkikäteen tulkiten sodan lopputulos on esitetty Suomen itsenäistymiselle siis hyväksi, Ruotsin alla kehitys olisi voinut olla toinen. Toisaalta voidaan jossitella, olisiko Suomi joutunut talvi- ja jatkosotiin, jos se olisi ollut osa Ruotsia. Nykyisessä arjessamme voisi olla hiven enemmän läntisyyttä.
Suomen sota velloi kautta maan. Etelä-Pohjanmaallakin käytiin monia pieniä kahakoita ja useampi suuri taistelu, kuten Lapualla ja Alavudella. Lopulliset tappionsa Ruotsi koki syyskuun 1. ja 2. päivän taisteluissa Kuortaneen Ruonalla ja Salmella.
Kesän aikana maakunnassa muistellaan eri tavoin Suomen sotaa. Tapahtumiin on ainakin historian harrastajien syytä osallistua ja oppia paljon uutta. Eikä huonompi ajatus taitaisi olla, että itse kukin lukisi uudelleen tai yleissivistyksen takia ensi kertaa, kuinka kansallisrunoilijamme J. L. Runeberg kuvaa tuon sodan tapahtumia Vänrikki Stoolin tarinoissaan. Sieltä ovat peräisin Sven Tuuva, Lotta Svärd, Sandels ja Döbeln sekä Maamme-laulu, Porilaisten marssi ja monet lentävät lauseet."
Lukemalla kehotuksen mukaan Ruuneperin tuotantoa ei todella lisää historiantietoa, pitemminkin päinvastoin.
Ruotsalaisten teurastusretkistä Suomeen ja suomalaisten lahtaamisista Ruuneperin teksteissä ei taatusti kerrota.
"Sanomallehti ILKKA
Jatkaa pakkorutsittajien suosimista
Suomen sota alkoi 200 vuotta sitten
Päivälleen 200 vuotta sitten eli 21.2.1808 kello viisi aamulla ylitti Venäjän armeija Kymijoen ja astui Ruotsin kamaralle. Tarkoituksena ei ollut valloittaa Suomea, vaan pakottaa Ranskan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Ruotsi mannermaasulkemukseen Englantia vastaan. Syttyi Suomen sota.
Sodan kuluessa Venäjä näki mahdollisuuden liittää Suomen itseensä. Suomi sai autonomian, joka kypsytti maan itsenäisyyteen. Jälkikäteen tulkiten sodan lopputulos on esitetty Suomen itsenäistymiselle siis hyväksi, Ruotsin alla kehitys olisi voinut olla toinen. Toisaalta voidaan jossitella, olisiko Suomi joutunut talvi- ja jatkosotiin, jos se olisi ollut osa Ruotsia. Nykyisessä arjessamme voisi olla hiven enemmän läntisyyttä.
Suomen sota velloi kautta maan. Etelä-Pohjanmaallakin käytiin monia pieniä kahakoita ja useampi suuri taistelu, kuten Lapualla ja Alavudella. Lopulliset tappionsa Ruotsi koki syyskuun 1. ja 2. päivän taisteluissa Kuortaneen Ruonalla ja Salmella.
Kesän aikana maakunnassa muistellaan eri tavoin Suomen sotaa. Tapahtumiin on ainakin historian harrastajien syytä osallistua ja oppia paljon uutta. Eikä huonompi ajatus taitaisi olla, että itse kukin lukisi uudelleen tai yleissivistyksen takia ensi kertaa, kuinka kansallisrunoilijamme J. L. Runeberg kuvaa tuon sodan tapahtumia Vänrikki Stoolin tarinoissaan. Sieltä ovat peräisin Sven Tuuva, Lotta Svärd, Sandels ja Döbeln sekä Maamme-laulu, Porilaisten marssi ja monet lentävät lauseet."
Lukemalla kehotuksen mukaan Ruuneperin tuotantoa ei todella lisää historiantietoa, pitemminkin päinvastoin.
Ruotsalaisten teurastusretkistä Suomeen ja suomalaisten lahtaamisista Ruuneperin teksteissä ei taatusti kerrota.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin mistä ihmeen "teurastusretkistä"? Uutta historiaako?
Ainahan maita on vallattu ja yritetty vallata, mutta mitään mainittavia taistelupaikkoja joilla tätä turastelua olisi varsin harrastettu, ei liene tästä maasta löytynyt.
Suomalaiset tietysti kävivät lahtausretkellä Ruotsissa, polttamassa Sigtunan, siitä on kyllä tietoa.
Historiallisesti on niin, että tyhjiöt täyttyvät. Sen jälkeen kun hämäläiset oli lyöty Karjalassa 1100-luvulla, oli vain ajan kysymys milloin jommasta kummasta suunnasta tultaisiin tähän keskusvallattomaan kolmen heimon "maahan".
Ihan oikeasti on niin, että vaihtoehtona olisi ollut vain Novgorodin alaisuuteen joutuminen. Siinä tapauksessa ei keskusteltaisi pakkoruotsista.
alistuvasti valtapolitiikan jaloissa, he eivät halunneet tehdä politiikkaa eikä historiaa.
Monet ovat kulkeneet tämän maan yli eivätkä ole huomanneet suomalaisia jotka levittävät haaransa mielellään.